Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.05.2013 21:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos oikein viilataan pilkkua, junan on pitänyt saada lähtölupa erikseen liikenteenohjaukselta, koska tässä junan pitäisi saada lähtölupa pääopastimella, ja koska se on punaisena, ei juna saa siitä lähtölupaa. Raideopastin voi antaa junalle lähtöluvan, jos raideopastimessa on ns. exelsauva. Tässä kun ei tietenkään ole, koska samassa mastossa on pääopastin, ja junalle ei voi antaa kuvan tilanteessa lähtölupaa kummallakaan opastimella, ja lähtöluvan on tultava liikenteenohjaukselta. Viil, viil. |
||||
|
26.05.2013 21:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aski oli varmaan sama, joka kone/e/i/ssa oli ollut kiinni bussikäytössäkin. Vai? | ||||
|
26.05.2013 21:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mr. Bean -sarjassa nähty kulkuneuvo on Reliant Regal Supervan III, ja kerrotaan näyttelijä Rowan Atkinsonin vanhojen ja erikoisten autojen harrastajana pitävän erityisesti juuri siitä mallista, ja siksi se on valittu mukaan sarjaan, tosin yleensä altavastaajan asemassa. | ||||
|
26.05.2013 18:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvontakuva. Kuvan 456 on eräänlainen pikku-Sr2. Veturi kehitettiin edulliseksi yleisveturiksi Sr2-tyyppistä tekniikkaa hyödyntäen, ikään kuin Sr2:n kehitystyön sivutuotteena niille rautatieyhtiöille, jotka eivät pysty hyödyntämään Lok2000-perheen BR 460/465 eli Sr2:n tyyppisen superveturin ominaisuuksia, joilla 230 km/h huippunopeus menee hukkaan ja yli 6 MW teholle ei ole tarvetta. 456:n teho on 3 MW ja huippunopeus 130 km/h ja samaa koneistoa on käytetty Zürichin S-bahn -junien vetopäässä. | ||||
|
26.05.2013 12:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jaksan ihmetellä niitä ihmisiä, jotka sitä kinastelua aiheuttavat ja ylläpitävät. Kun ei halutakaan ymmärtää mitään. | ||||
|
25.05.2013 19:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sn on 100 mutta prioriteetti tuntuu olevan huomattavan korkea; usein näkee myöhässä kulkevaa kiitotavarajunaa ajatettavan aikaa kiinni yöpikajunan kustannuksella. | ||||
|
25.05.2013 13:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Teveneljä on kiva ajettava: Scanian veekasi ja käsin ohjattava, momentinmuuntimella varustettu vaihteisto ja vaihteiden vetoalueet muistaakseni 10-20-40 ja 75 km/h; liikkeelle voi lähteä vaikka nelosella, kiihtyvyys on rauhallisempaa mutta liikkuu kyllä ihan nöyrästi. Nykäisee joka vaihdossa niin että koko vehje heilahtaa, ellei moottorin kierrokset ole sopivan alhaalla. | ||||
|
25.05.2013 13:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No, mainittakoon vielä "isot koneet" eli 2-8-4 on Berkshire ja 4-6-4 Hudson sekä 4-8-2 Mountain. Kaikkein suurimpiin lukeutuvat 4-8-4 Northern ja 2-10-4 Texas. Pikkuvetureista mainio on 4-2-2 Bicycle eli vapaasti "fillari" :o} |
||||
|
|
24.05.2013 20:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jenkkijärjestelmässä on liki jokaiselle akselijärjestykselle puolivirallinen lempinimi. Niinpä Risto oli Mikado ja Pekka Pacific, vanhemmat tavarajunaveturit Consolidation :eja. Ja kymmenpyöräisiä olivat tietty myös pienemmät henkilöjunavetäjät, paitsi A-sarja oli American, niin, ja Mummot mitäs muuta kuin Moguleita. | ||||
|
24.05.2013 18:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jufenaut, mikä kuva! | ||||
|
23.05.2013 12:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Välilllä oikein faktatietoakin, ja hyvä niin. | ||||
|
|
21.05.2013 23:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mitä mahtoi olla tämä siniöljyn lisäpolttomahdollisuus? | ||||
|
21.05.2013 22:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Keskinopeus huimat 12 km/h. Hiukan reippaampi hölkkämies on ollut samoihin aikoihin perillä. | ||||
|
|
21.05.2013 01:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja jos Niila on oikeassa, on tilanne ollut täysin turvallinen. Muutenkin ihmettelin (ylläpidon poistamaa) julkista kivitystä. | ||||
|
19.05.2013 13:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Åå ja, jos tuo on kiihdytystilanteessa otettu kuva niin aika tavanomainen näky. Taaempi kone näyttäisi käyvän vielä vähän kylmänä ja kierroksia nostettaessa ahtimet eivät ole ehtineet ihan täysillä vielä mukaan. | ||||
|
17.05.2013 12:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tosi on, että ennen elohopeatasasuuntaajan keksimistä noin 1930, oli tasavirta tuotettava joko paikallisesti tasavirtageneraattorilla tai muunnettava vaihtovirrasta pyörivällä muuttajalla, joka on siis rakenteeltaan ollut kuvaa vastaava, mutta tuottanut tasavirtaa. Nykyisten pienten ja kestävien puolijohdediodien aikakaudella tämä saattaa tuntua hankalalta, mutta kun siis muita keinoja ei tasavirran tuottamiseksi kerta kaikkiaan ollut. Tuossa ruotsalaisratkaisussa on kiintoisa, hyvin ruotsalainen ajatus, asentaa nuo nopeasti siirrettävät, vaihdettavat ja korvattavat muuttajat tunnelinpätkiin. Ruotsissa on myös rautatieasemia, joiden yhteydessä on iso, tornimainen rakennuksen osa, ja käsittääkseni näissä on sähkörataa syöttävä pyörivä muuttaja. |
||||
|
|
16.05.2013 23:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dynamopuolen ei kuulu kehrätä tasavirtaa, vaan vaihtovirtaa, jonka taajuus on 1/3 alkuperäisen vaihtovirran taajuudesta. Mutta en usko, että kuva on 1:1-vempeleestä. Pienoismallikuvahan tämä selvästi on, ja esim. ratapölkkyjen väli tai puskinten toteutus kavaltaa sen lopullisesti. |
||||
|
16.05.2013 23:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nimeämisessä oli "clou" siinä, että DS lausutaan deess, joka on ranskan kielessä "kaunotar" :o} | ||||
|
|
16.05.2013 18:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä lienee hyvin pitkälti oma rautatiesähkön (Bahnstrom) eli 16,7 Hz sähkön jakelujärjestelmä; voimalaitoksissa on matalataajuusgeneraattori, joka tätä sähköä kehittää, ja se siirretään omilla yksivaihekorkeajännitejohdoillaan ratojen syöttöasemille. Sveitsissä ainakin RhB käyttää sen sijaan paikallisia, pyöriviä muuttajia ruotsalaiseen tapaan ja näin muuntaa valtakunnanverkon 50 Hz:n sähköä matalataajuiseksi. Norjan käytännöstä en tiedä, mutta veikkaan ruotsalaista tapaa. | ||||
|
|
16.05.2013 17:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Esikuvansa oli tietysti R4:lläkin ja se on Rättäri, joka konstruoitiin jo ennen sotaa, mutta pääsi sarjavalmistukseen vasta sodan päätyttyä. Renault 4 Tippa oli selvästi peltinen Rättäri, sama yksinkertainen rakenne ja samat muunneltavuudet: moottori oli Sätkään verrattuna peräti moderni eikä mikään etupyörien väliin nostettu ruohonleikkurikone. Ja siinä missä Sätkällä oli tukevapeltisemmät seuraajansa, jotka puolestaan haastoivat R4:n: ensin Dyane ja sitten Ami, myös R4:n jalanjäljissä astelivat R6 ja myöhemmin R5. Mutta nämä olivat kuitenkin pikkuautoja ja aikansa erikoisuuksia, ja vasta 1970-luvulla alkoi takaluukkubuumi, jonka seurauksena melkein jokaiseen perheautoon haluttiin hatchback-perä monikäyttömahdollisuuksineen, ja tämän edeltäjä perheautoluokassa oli mikäs muu kuin Renault, ja malli oli 16, joka oli varmaan kymmenkunta vuotta aikaansa edellä. Ranskalaiset ovat aina olleet tekniikan alalla oivaltavia ja innovatiivisia ja siitä heille hatunnosto. Omaperäisiä, toimivia ideoita löytyy niin ilmailun kuin rautatietekniikankin parista. |
||||
|
16.05.2013 15:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Okei. Eli sillä kahvalla ei säädetä esim. ajomoottorivirtaa/vetovoiman määrää tai aseteta tavoitenopeutta? | ||||
|
16.05.2013 11:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kaikkihan me tämän kommentin luemme, Martin, koska se pompsahtaa kuvakommentteihin, ihan kuin uudemmissakin kuvissa. Ja sitten on kiva lukea näitä vanhoja kommentointeja. Jos sitä tarkoitit? | ||||
|
16.05.2013 11:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Todella kiintoisia elämäntapahtumia riittää, kiitos, Timo, muistelosta! Mutta nyt, kun kuva on edessä, on hyvä hetki kysyä tietävämmiltä: keskellä kuvaa on Pispalan haulitorni. Se sijaitsee aivan radan vieressä ja olen sitä ihan pikkukillistä asti ihmetellyt. Nyttemmin se on päällisin puolin restauroitu ja yöaikaan valaistu. Haulitorni oli kuulemma sellainen, että tornista kaadettiin sulaa lyijyä (seosta?) ristikon sisällä kulkevaan pystysuoraan putkeen, ja jäähtyvä ja kiinteytyvä lyijy sai siinä pyöriessään ja pudotessaan pyöreän haulin muodon; Tampereella tietenkin kerrotaan juuri Pispalan haulien olleen erinomaisen hyviä. Joskus nuorena kuulin väitteen, jonka mukaan maailmassa olisi kaksi haulitornia, ja Pispalassa niistä siis toinen. Onko väitteessä perää? Onko kyseessä maailmanluokan harvinaisuus vai onko haulitorni ollut ehkä yleinenkin kapine? Sen verran olen väitteessä perää epäillyt olevan, että en vielä ole moiseen törmännyt ehkä 150000 km Euroopassa autolla ajeltuani. Mutta tietäisikö joku asiasta enemmän? |
||||
|
|
16.05.2013 11:13 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siis onko M100:n ajokahvalta lähtevä tieto portaallista nokkakytkimien antamaa, eli liikkuuko tehokahva portaattain, sen sijaan, että siellä olisi esim. potentiometri, joka antaa jonkun ohjejännitteen säädölle vrt. Sr1 tai Sm1-2? | ||||
|
|
16.05.2013 11:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen muuten joskus kiinnittänyt ihan samaan asiaan huomiota, että meiltä puuttu(i)vat saksalaistraktorit, ja yleensä saksalainen kyllä tietää, mitä tekee. Mutta kun nyt sanoit noista brittivehkeistä, niin on "pakko" mainita tapaus Valmetin historiikista: oli myyty Valmetteja Afrikan maahan ja sitten kävivät pojat taas tiedustelemassa että miten mustat miehet Valmettiensa kanssa pärjäävät. Kovasti olivat laatua kehuneet ja kertoneet, että kun vähän väliä heilläpäin traktori uppoaa mutakuoppaan ja sitten haetaan katepillari ja nykäistään traktori tielle, niin Valmet tulee kokonaan pois mudasta mutta brittitraktoreista tulee ekalla nykäisyllä yleensä pelkkä etuakseli :o} | ||||
|
|
15.05.2013 20:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tavallaan 96 oli auto ajalta, jolloin autoja voitiin aidosti suunnitella ja tehdä Eri Tavalla. Periaatteessa koko paljon mainostettu saabismi oli juuri tätä ajattelua mutta ei 99 enää ollut kovinkaan Eri Tavalla tehty auto. Mutta 96 oli, siinä missä takamoottori-Skoda, Kupla, Rättäri tai vaikkapa Tatra, Trabant tai Citroën DS, Chevrolet Corvairista tai Chryslerin turbiiniautosta puhumattakaan. Nykyään ei autoa oikein voi tehdä Eri Tavalla, vaan retromallitkin sisältävän aivan tavanomaista tekniikkaa vähän tavallista erikoisemmissa kuorissa. Jopa ison Citroenin saa jo teräsjousilla. Sääli, noin niin kuin automaailman pluralismia ajatellen; toisaalta, eipähän enää ojenneta sitikkakuskille hydraulinestepulloa tuliaisiksi samalla, kun talon emännälle kahvipakettia. |
||||
|
|
15.05.2013 19:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin varmasti on, Petri, koska niin itäeurooppalaisia kuin englantilaisiakin autoja oli Suomi pullollaan etenkin valuuttasäännöstelyn loppuvuosina, eivätkä ne niin huonoja olleet, etteikö niitä olisi voinut käyttää!. Tosin vanha sanonta brittiautoista sanoo että "parempi ilman kuin Hillman", mutta 1960-luvulla kelpasi mikä hyvänsä rakkine, jossa oli neljä pyörää ja vähän sateensuojaa ympärillä. Esim. TM:n koeajot ja arvostelut Wartburgista, Trabantista ja brittiautoista olivat vähintäänkin rakentavia, ja olivathan nuo kulkineet aivan hirveitä. Mutta kun oleellisesti parempia ei käytännössä ollut. Esko muuten: tuon ajoneuvolajin mainitsemasi nimi ei ole kovin yleinen, koska olemme perheessä tottuneet nimittämään noita kotiloiksi ja monet ihmiset ovat ihmeissään että mistä puhutaan. Rautatieharrastaja TL joskus mietti otsa kurtussa Hymeriä: Hymer..."haimer"....hmmm..."heim" on koti...-lo. Kotilo! Ja ainakin meidän porukkaamme lempinimi: hidas liikkumaan ja oma koti selässä; jäi elämään! |
||||
|
|
15.05.2013 12:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ysi-kuus -kuskien väitetään tervehtineen toisiaan tavatessaan tms. : "Moo, mo-mo-mo-monesko moottori?" ja liikenteessä viemällä niin monta sormea ohimolle, miten mones moottori on menossa. | ||||
|
|
14.05.2013 19:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ehkä siksi, että siinä nimenomaan on kaksi ajomoottoria, jotka voitiin sitten keskenään kytkeä tähän ns. kaskadikytkentään. Muistelen suurimman ajomoottorin halkaisijan olleen yli kolme metriä ja saattaisi löytyä mainitun tapaisesta laitteesta. |
||||
|
|
14.05.2013 16:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos taas vinkistä. Sanaakaan tuosta ei ymmärrä, mutta onneksi google kääntää englanniksi (suomeksi siitä tulee aivan yhtä käsittämättömän näköistä kuin tuo alkuteos unkariksi on :o} ). | ||||
|
14.05.2013 10:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos lisätiedoista. Täytyypä selvittää tuon kirjasarjan saatavuus. | ||||
|
|
14.05.2013 02:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eipä ole tuollaisen detaljin olemassaolokaan tullut mieleen :o} Rc on hieno veturi ja Märklin-kokoelmassani on nimenomaan tämä ÖBB:n 1043-versio. Kylläpä onkin muuten Rc:mäinen olemus tuolla jugoslaavien 442:lla! On jännä, miten Rc:tä on jäljitelty, vaikka tuskin kyseessä on ollut minkäänlaista lisenssivalmistusta eikä vastaavaa tiedonvaihtoa. Vai onko tiedossasi jotain, Eljas, joka selittäisi Rc:n ja tämän veturin sekä miksei ÖBB:n 1044:nkin samantapaisuuden? |
||||
|
13.05.2013 14:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olet, Joni, oikeassa. Keskustelu on tietojen ja näkemysten vaihtoa ja vertailua ja sellaisessa tällainen foorumi on kerrassaan mainio. Mutta aina on erehdyksen vaara käsillä kun viestintään osallistuu enemmän kuin yksi henkilö: kuten jo Osmo A. Wiion ensimmäinen viestintälaki kuuluu: "Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta". Wiio oli tarkkasilmäinen huumorimies :o} | ||||
|
13.05.2013 00:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No näköjään! :o} | ||||
|
13.05.2013 00:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eli 23-litrainen suora kuutonen. Koneen leveys on 1067 mm, joten niitä mahtuu yksi kulkukäytävän kummallekin puolelle. Junan kummassakin päätyvaunussa on lisäksi katolla superkondensaattorit, joista diesel-Flirt saa 400 kW lisäpotkua kiihdytykseen. Kaikkea se sveitsiläinen keksiikin. |
||||
|
|
13.05.2013 00:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sosialistista ergonomiaa vuosimallia 1986: sähköiset käyttökytkimet keskitetty vasemmalle kädelle ja paineilmatavara oikealle puolelle. Mutta portaallinen tehonsäätö ja istuma-asento: rattipömpeli haarojen välissä? Ei hemmetti. | ||||
|
12.05.2013 23:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ennemminkin epäilisin konepajan kesätyöharjoittelijaa :P | ||||
|
|
12.05.2013 23:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyvä juttu, kiitos Ilkka tarkennuksesta. Mainitsemasi generaattorijännite on itse asiassa aika selvä asia: entinen 380 V kolmivaihevirtaa on nykystandardien mukaan 400 V kolmivaihevirtaa eli generaattorina on käytetty jotain sähkötarvikeliikkeen varastosta löytyvää vakiomallia, joka kuulostaa varsin järkevältä. Dieselmoottorikin voisi olla joku vakiovekotin mutta kenen lie valmistama? Millähän keinoin 400 V (joka mahdollisesti tasasuunnataan heti generaattorilla) nostetaan 750 voltiksi taajuusmuuttajan yhteydessä? Sähkö-Flirtillä se on helpompaa: taajuusmuuttajan välipiirin jännite on siinä todennäköisesti 3000 V ja siitä hakataan taajuusmuuttajalla se 750 V kolmivaihevirraksi ajomoottoreille. |
||||
|
|
12.05.2013 23:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joo sori, Joni, luin tekstisikin hieman hutiloiden ja tarkoitin itse siis nimenomaan alkuperäistä ja ensimmäistä väritystä. Siis: alkuperäinen väri on ollut RAL 7018, ja sitten 1945 jälkeen on käytetty sekä sinistä että vihreää. Tästä olen samaa mieltä. Sininen on kuin onkin ollut koboltinsininen, olen tästäkin samaa mieltä; kuitenkin sinistä alettiin käyttää jo 1945 jälkeen ja se oli käytössä vuoteen 1974, jolloin vetureita alettiin maalata turkoosi-beige -väriyhdistelmällä. Mitä Märklinin väreihin tulee, luin viimeksi tänään eräältä foorumilta käsityksen, jonka mukaan Märklinin värit eivät ole esim. 1950-70 -luvuilla tarkkoja, vaan Märklinin omia, salaisen reseptin mukaisia värisävyjä, joita suunnitellessa on ajateltu sitä, että malli näyttäisi hehkulampun valossa mahdollisimman hyvältä! Yhdyn käsitykseen laajalti, esim. 1960-luvun Märklin 3034 on selvästi turkoosin sävyinen eikä koboltinsininen (vaikka pitäisi!) ja höyryvetureiden alustaväri ei stemmaa lainkaan DB:n RAL-sävyjen kanssa; nimitänkin sitä itse Märklinin-punaiseksi :) Mutta tuo mainitsemasi RAL 7010 ei kuulune lainkaan saksalaisiin rautatiesävyihin? |
||||
|
|
12.05.2013 21:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sori nyt Joni, mutta en osta tuota 7010:kään, vaan Eljas on mitä ilmeisimmin oikeassa RAL 7018:n kanssa. Ja Modellbau-Wikin mukaan jako vihreisiin ja sinisiin tapahtui heti rauhan tultua eli 1945 jälkeen. Turkoosi-beige -värityshirviön uhriksi päätyi (onneksi) vain kolme konetta. | ||||
|
|
12.05.2013 20:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joni: itse asiassa siitähän ilmenee, että veturit olivat alun perin harmaita. Vihreiksi ne maalattiin vasta 1950-55 ja sen jälkeen siniseksi. Muutenhan E 18 oli mainittava ja merkittävä: se oli liki saman tehoinen ja nopeampi kuin Sr1, kuitenkin liki 40 vuotta aiemmin (myönnetään, jäykkäkehyksinen veturi on helpompi rakentaa kuin teliveturi. Silti :o} ). | ||||
|
|
12.05.2013 19:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veturi on tosiaan ollut koboltinsininen, mutta miten mahtoi olla 1930-luvun väritys? Vihreä? Kyllä kai. Märklin on käyttänyt E 18:aa esikuvanaan jo 1930-luvulla ja valmistanut siitä kaksiakselisesta alkaen jos jonkinnäköisiä muunnelmia kunnes noin 1957 niitä oli kaksi kuusiakselista: vihreä 3024 ja sininen 3023. Omassa hyllyssäni on 3023; ei mitenkään huipputarkka malli, mutta vajaan kilon painoinen möhkäle Märklin-nostalgiaa. |
||||
|
|
12.05.2013 13:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvasta näkyy hyvin saksalainen "etupään merkki"; V niin kuin etupää. Toisessa päässä on vastaavasti H. | ||||
|
12.05.2013 11:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuten Jorma tiedät, henkilöstön vähentäminen tietää sitä, että kuljettajan on tehtävä yhä moninaisempia tehtäviä, koska hän saattaa olla ainoa VR:läinen sadan/satojen kilometrien säteellä; jos itse ei huolehdi tuulilasista, niin eipä siitä kukaan muukaan huolehdi mahdollisesti viikkokausiin. | ||||
|
11.05.2013 23:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muuan V.I.Uljanov pakeni Suomesta veturinlämmittäjäksi "naamioituneena" veturin 293 päällä, matkallaan Petrogradiin ja tuli myöhemmin tunnetuksi lokakuun vallankumouksen nokkahahmona Vladimir Lenininä. Tästä syystä Suomen hallitus lahjoitti veturin 293 Neuvostoliitolle 1957. Samasta syystä DDR:läinen Espewe on valmistanut veturista yksinkertaisen H0-pienoismallin, josta on kuitenkin olemassa harvinainen kullattu erikoisversio http://www.espewe-sammlung.de/ESPEWE_Leninmodelle.htm | ||||
|
11.05.2013 20:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Protoseepra, jos oikein muistan. Tpe Seeprat olivat 1869, 1870, 1871 ja 1872 joskus ennen vuotta 1980; sittemmin, ehkä vuonna 1982, 1868 ja 1869, jos tämän muistan vastaavasti. Kaipa nämäkin jossain kirjoissa ja kansissa ovat ja siksi muisteleminen saattaa hyvin olla turhaakin. | ||||
|
11.05.2013 20:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eipä sun selostuksia yleensä voi pahemmin mestaroida, Eljas :o} mutta kyse on siis siitä, että ihv on sylinterin sisällä vaikuttava (käsittääkseni tehollisen keskipaineen mukaan laskettu) teho, ja siitä on vähennettävä itse höyrykoneen eli kiertokangen ja kytkintankojen laakerointeineen sekä luistinliikuntakoneiston pakostikin aiheuttamat kitkahäviöt sekä pyöränlaakereiden (myös tenderin) häviöt: muistaakseni Nummijoki heitti joskus keskusteluun arvon 20% mainituiksi häviöiksi ja se saattaisi olla hyväkin nyrkkisääntö. Eli kyseisen masinan teho vetokoukussa oli luokkaa 1450...1550 hv; vertaa Dr12:n noin 1600 hv:aan. Ei mikään jättiläisveturi mutta aikanaan varmasti arvostettu jalorotuinen pikajunanvetäjä. |
||||
|
|
11.05.2013 16:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ikäisekseen aika peto: hyvinkin Pekan suorituskyky 30 vuotta ennen Pekkaa karkeasti samankokoisesta veturista. Wikipedian mukaan sodan jälkeen uusituilla kattiloilla veturi pärjäsi jopa 2200 hv:n BR 01:ille 1950-60 -luvuilla. | ||||
|
11.05.2013 00:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kansainvälinen jalka on 304,8 mm ja siitä tuo tuuma lasketaan. Mutta survey-foot onkin 1200/3937 metriä (apuva!) ja siitä laskettuna tuuma olisi 25,4000508 mm :o} (Tuo kummallinen survey-foot on laskentatavaltaan yhtä omituinen kuin pienoisrautateiden H0-mittakaava, joka on 3,5 millimetrin suhde yhteen Englannin jalkaan...voisiko sitä enää juuri merkillisemmin laskea?) |
||||
|
10.05.2013 17:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 1990-luvun lopulla, kun uusi opastinjärjestelmä oli otettu käyttöön ja JKV:tä ei ollut, oli mahdollista tilanteessa, jossa juna kulkee lähestyvän liikennepaikan tulopäässä 120:n vaihteista ja lähtöpäässä 80:n vaihteista, seuraavanlaisen opastimen suhahtavan sataaneljääkymppiä vastaan: ylinnä numero "12", sen alla vihreä ja keltainen pystysuorassa, niiden alla vihreä ja keltainen vinosti, joiden alapuolella numero "8". Siinä sitä oli tihruttavaa kerrakseen :o} | ||||
|
10.05.2013 17:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuva on hieno. Keskipisteenä veturit ja juna hienossa maisemassa. | ||||