277-28987 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.03.2013 13:03 Kimmo T. Lumirae  
  Muistan myöskin puhutun ilmavalvontapaikasta. Se on korkealla sijaitseva paikka, josta oli hyvä tähystää Helsinkiä mahdollisesti lähestyviä pommikoneita ja antaa ilmahälytys. Toki vastaavia paikkoja on ollut paljon muuallakin.

Lava purettiin vasta tuossa pari, kolme vuotta sitten, kun sen alta alettiin louhia kalliota Pasilan ratapihan uusimis/poistotyön yhteydessä.

Mutta hauska tuo Eljaksenkin käyttötapa :o}
kuva 04.03.2013 01:34 Kimmo T. Lumirae  
  Haamuhahmon selän takana vaunun alustassa on tässäkin mahdollisesti hiiliesilämmityslaite, jollaista arvuuttelimme Jorman tuoreempien Ds1 -kuvien yhteydessä.

Katon toinen säiliö voisi olla ns. pääsäiliö eli kompressorin paineilmasäiliö.
kuva 03.03.2013 19:21 Kimmo T. Lumirae  
  Valtionrautatiet 1937-1962 kertoo, että rakennustyöt alkoivat tosiaan 1949, ja vaikka kirja ei valmistumista kommentoikaan, lienee tietosi oikein. Wikipedia oli jälleen kerran väärässä ja tuokin tieto on sinne korjattava.
kuva 03.03.2013 16:23 Kimmo T. Lumirae  
  Wikipedian mukaan rakennus on valmistunut jo 1949. Tieto lienee tarkistettavissa VR-historiikista.
kuva 02.03.2013 22:50 Kimmo T. Lumirae  
  Olen Tuukan kanssa samaa mieltä. Mieluummin ilman tietoa kuin väärän tiedon varassa. Joskus väärän tiedon korvaaminen oikealla on sellainen talkoo, että ei yksinkertaisesti jaksa ruveta.
kuva 02.03.2013 16:17 Kimmo T. Lumirae  
  Määritelmäsi kelpaa oikein hyvin, Topi, kunnes muuta keksimme :o}
kuva 02.03.2013 13:46 Kimmo T. Lumirae  
  Katselin hiukan noita wikipedioita. Saksankielinen määrittelee aluksi telin vähintään kaksiakseliseksi, mutta myöntää myöhemmin, että myös yksiakselisia telejä on. Hommaa hankaloittaa saksan kielen täsmällisyys, siinä on oma substantiivinsa jokaiselle akseliripustustyypille, ilman, että niitä kaikkia tarvitsee niputtaa "teli" -nimikkeen alle.

Englanninkielisessä wikipediassa telin todetaan olevan pyörällinen vaunu tai runko ja akselimäärä käsitellään erikseen.

Ja wikipediahan ei edelleenkään ole luotettava lähde :o}

Suomenkielisissä julkaisuissa helpointa lienee vedota kirjaan Ivalon "Höyryveturit ja niiden hoito", joka määrittelee telin (s. 336) seuraavasti: "Teliksi sanotaan enemmän tai vähemmän itsenäistä yksi- tai useampiakselista vaunua, joka voi akseleineen kiertyä veturin kehyksen suhteen tai liikkua poikittain tämän suhteen tai tehdä molemmat liikkeet..."
kuva 02.03.2013 13:37 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten edellä kirjoitin ja tarkoitin, ei tämä kaikki info olekaan tarkoitettu kuljettajalle vauhdissa luettavaksi. Tämä on myös maamerkki radan kunnossapitäjille, jotta he tietäisivät, missä tarkasti otten ollaan. Jos paikka on määrätty esim. 426+400, niin se paikka vaihtelee sen mukaan, mistä suunnasta se mitataan.

Ehkä jonain kauniina päivänä nämä voidaan korvata tarkalla GPS-määrittelyllä, mutta sen aika ei ole vielä.
kuva 02.03.2013 13:20 Kimmo T. Lumirae  
  Sanos muuta, Hessu. Aina silloin tällöin pikku hörppy elektrolyyttiä leideninpullosta pitäisi pirteänä ja jaksaisi päivystää radanvarressa.
kuva 02.03.2013 13:19 Kimmo T. Lumirae  
  En ole vaivautunut ryömimään alle vaikka olen vieressä asiaa pari kertaa pohtinut. Mutta uskon Juhania, olkoon näin ainakin siihen asti kunnes toista tiedetään.

Ei niinkään, Topi, tästä asiasta on väitelty mm. VRKK:n oppilaiden kanssa, siksi nimitin tätä kommaksi. Kuulumme tässä näköjään eri koulukuntiin, minun mielestäni teliin riittää se, että siinä on liikkuva tai kääntyvä apurunko, ja akselien määrä on täysin toissijainen. Erityisesti nuo jäykkäkehyksisten vetureiden telit ovat tästä osoitus.

Katson, mitä wikipedialle voitaisiin tehdä. Siellä määritelmä on tosiaankin virheellinen.
kuva 02.03.2013 13:00 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni alakerrassa oli tarjoiluvarasto tai pieni keittiö baarin tarpeisiin.
kuva 01.03.2013 20:02 Kimmo T. Lumirae  
  Vanha "kompa", mutta Topi: teli on apurunko, joka pääsee liikkumaan tai kääntymään rautatievaunun tai veturin runkoon nähden ja johon on kiinnitetty yksi tai useampia akseleita eli pyöräkertoja. Höyryvetureissa yksiakselinen johto- tai laahusteli on varsin tavallinen.

Jos oikein lähdetään pilkkua viilaamaan, ei Talgon yksiakselinen telikään ole teli, koska se on yksiakseliton eli kumpikin pyörä on ripustettu erikseen ilman niitä yhdistävää akselia.

Jos nuo akselit eivät pääse kääntymään vaunun runkoon nähden, silloin kyseessä ei ole teli. Oletko Juhani varma, että nuo akselit eivät pääse esim. asettumaan radiaalisesti kaarresäteen suuntaisesti eli kääntymään?

Nämä vaunut pohjautunevat tavalla tai toisella Transtechin Sveitsiin toimittamiin pölytiiviisiin autonkuljetusvaunuihin.
kuva 01.03.2013 16:31 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni (tietävämmät oikaiskaa, kiitos) tuossa on kaksi yksiakselista teliä alla ja suunnittelija/valmistajalla lienee niiden rakentamisesta kenties maailman laajin kokemus eli kyse on Talgosta.
kuva 01.03.2013 12:38 Kimmo T. Lumirae  
  Tuomitsen aina ja kaikkialla töhryt eli tagit, jotka ovat luonteeltaankin kuin uroskoiran merkkauksia. Mutta joskus töhryn ja graffitin väli on niin hiuksenhieno, että en sitä pysty ummikkona määrittelemään. Kuitenkin graffititaide hienoimmillaan on upea taideteos, joka usein on parempi kuin sen taustamateriaali, jos jälkimmäinen on esimerkiksi betoniseinä tai purettava rakennus.

Ongelma syntyy siitä, että graffiti on luonteeltaan luvaton ja siksi niitä, hyviäkin töitä, maalataan paikkoihin, joihin niitä ei missään nimessä pitäisi mennä maalaamaan. Niitä maalataan yksityisten asuinrakennusten seiniin tai vaarallisiin ja kiellettyihin paikkoihin kuten siltojen alapintoihin tai sähköradan syöttöaseman rakennuksiin. Ja tämä luvattomuuden tavoittelun keskinäinen kilpailu graffitintekijöiden kesken pitää huolen siitä, että graffitit eivät jää "kiltteihin" paikkoihin, vaan niitä pyritään tekemään mahdollisimman hankaliinkin pintoihin.

Hyvä aate mutta jätkät pilasivat. Jos yhteiskunnan ja graffitoijien välille olisi voinut tehdä sopimuksen, jolla merkitään graffitoijille sallitut alueet tylsistä, monotonisista pinnoista ja taiteilijat lupaavat pysyä poissa kielletyiltä alueilta ja yksityiskiinteistöistä, homma olisi voinut toimiakin. Mutta graffitoinnin luontainen luvattomuus tekee tämän mahdottomaksi.
kuva 01.03.2013 12:24 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkat silmät sulla, Ville :o} Mutta nuillakin lakeuksilla on ainakin pari, kolme naisihmistä työkseen veturia ohjastamassa notta saatat hyvinkin olla oikiassa.
kuva 28.02.2013 22:38 Kimmo T. Lumirae  
  ...paitsi että noista vain yksi osallistui junan vetämiseen.
kuva 28.02.2013 01:04 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni Ilmalan glykolilaitteistoa ei käytetä enää...:o}
kuva 27.02.2013 23:33 Kimmo T. Lumirae  
  Hehheh, Juhani :o} Siksipä juuri aloitinkin että "päivitettäessä vaunuja...". Ellei niitä päivitetä, niin ne ovat vanhanaikaisia. Ja jos vanhanaikainen kelpaa johonkin, kuten nuo tällä hetkellä VR:lle, niin sitten se kelpaa. Olen tuosta lumikuormasta kyllä hiukka eri mieltä. Käsittääkseni sinisissä vaunuissa on paljon lumi- ja jäätymisongelmia ja siksi matalat IC-vaunut rakennettiin umpipohjaisiksi ja laitteet saatiin talvelta piiloon. Umpikotimainen oivallus oli käyttää näin tehtyä laatikkoa osana vaunun kantavaa rakennetta, mutta se ei oikeastaan kuulu tähän. Myönnän, etten ole lämmitysjärjestelmien asiantuntija, mutta veikkaan, että laitteet alkavat olla aika lailla lopussa. Jos veikkaukseni on väärä, niin onhan siinä yksi järjestelmä vähemmän rempattavaksi.
kuva 27.02.2013 19:35 Kimmo T. Lumirae  
  Päivitettäessä vaunuja 2010-luvulle on hankittava alipainevessat, jäähdytysilmastointi sekä keskitetysti suljettavat ja lukittavat ovet. Telit on ilmeisesti syytä vaihtaa paremmin kulkeviin ja vaunua peruskorjatessa on lisättävä äänieristysmateriaaleja sekä mietittävä mm. eteisistä kantautuvan melun vaimentamista tuplaeteisillä (tätä olisi voinut hieman miettiä kaksikerrosvaunuissakin).

Alusta pitäisi peittää jonkinlaisella "lumipanssarilla", jossa on riittävästi luukkuja vaihto- ja huoltotoimia varten. Samassa yhteydessä voisi kriittisimmät komponentit koteloida lämmitettyihin laatikoihin.

Lisäksi tulee normaali sähkö- ja lämmityslaitteiden uusinta rapistumista vastaan. Todennäköisesti kustannusten kannalta järkevää on siirtyä suoraan sähkölämmitykseen käyttämällä sähköliikkeen hyllystä ostettavia lämmityspattereita, jotka sovitetaan vaunuun rakennettaviin koteloihin sen sijaan, että aletaan rempata öljypoltinjärjestelmää vesikiertoineen. Lämmitystehon tarve on 10-20 kW per vaunu. Ilmanvaihtoratkaisuihin löytynee moderneja laitteistoja lämmön talteenotolla tai peräti ilmalämpöpumpulla, jolla ratkeaisi myös jäähdytysilmastointi.

Sisustan voisi remontoida tyylillä ja hyvällä maulla Suomen parhaat vaununpenkit säilyttäen.

Jollain kohtaa putkatanee esiin vielä vaunun rakentaminen painetiiviiksi tunneleiden paineiskuja vastaan, mutta Suomessa on niin vähän tunneleita, että tämä on hoidettavissa JKV-laitteiston PT-koodauksella, jolloin tunneliin ajettaessa sn on enintään 140.

Ei modernin tekniikan teko vaununkorirunkoon vm. 1960 ole mitenkään mahdotonta, mutta haasteellista se on ja ennen kaikkea kallista.
kuva 27.02.2013 11:35 Kimmo T. Lumirae  
  Nämä ovat aikoinaan olleet liki vuosikymmeniä edellä aikaansa niin tekniikan kuin käytettävyydenkin suhteen. Mutta mistä hyvänsä teknisestä vimpaimesta aika yksinkertaisesti ajaa ohi teknisen kehityksen muodossa, kun suunnitteluajasta alkaa kohta olla 50 vuotta täynnä.
kuva 27.02.2013 11:32 Kimmo T. Lumirae  
  Ziggy: useimmista ehkä, mutta päinvastaisiakin on: oma sällini oli pari-kolme vuotta kun Hesan reissulla pysähdyttiin asemalaiturilla katselemaan junia ja isi kun kertoi liikkuvista junista niin riitti isovanhemmillekin selittämistä, poika selitti sormi pystyssä että "toinen, una, lähti Eppooseen, ja, toinen, una, Vantaankokkelle". Ja junalehdet luettiin tarkkaan sylissä istuen kun niitä postiluukkuun pätkähteli, joka kuva tutkittiin huolella. Ja voi melkeinpä sanoa, että kouluiästä asti eivät junat ole enää pätkääkään kiinnostaneet vaan muut asiat veivät mielenkiinnon.

Mutta hatunnoston arvoinen suoritus, Jouni. Rekvisiittaa pitää olla tuollaisella reissulla paljon mukana ja lapsilla kärsivällisyyttä ja aikuisilla kymmenkertaisesti. Aikoinaan tuli tehtyä kahteen henkeen paljonkin junamatkoja eikä kyllä olisi lasten kanssa suoraan sanoen tullut mieleenkään. Mutta joskus vuokrasimme asuntoautoa harrastajaporukalla junabongausmatkoja varten ja silloin jo tuumasin, että tämä olisi kova juttu lasten kanssa matkaillessa kun ikään kuin koko mökki kaikkine varusteineen kulkee koko ajan mukana. Ja sillä tiellä ollaan; kesällä lähdetään yhdeksättä, ja varmaan tällä kokoonpanolla viimeistä, kesää taas Eurooppaa asuntoautolla eli ns. Kotilolla, kiertämään.
kuva 27.02.2013 11:20 Kimmo T. Lumirae  
  Vaasan rata onkin hyvä esimerkki, siinä missä Savonlinna-Pieksämäki. Oletetaanpa, että Vaasan radan kilpailutettaisiin muu kuin kaukoliikenne, niin mahtaisiko olla tungosta operaattoriksi, vaikka saisi näitä vaununromuja vuokrallekin? Sama koskee Savonlinna-Pieksämäki -rataa: näiden vaunujen se kaikkein oleellisin puute vuokrakäytössä on, että nämä eivät ole moottorijunia. Vaikka näitä vaunuja vuokrattaisiinkin mainituille radoille yksityisen operaattorin käyttöön, tiedossa on veturin hankinta ja se jatkuva välin katkominen, ympäri kiertäminen, kytkeminen, jarrujen tarkastus ja taas menoksi -touhu, ja yöksi rungolle täytyy löytyä seisontaraide, jossa on sähköliitäntä, ja jonne runko täytyy vaihtotyönä siirtää.

Kevyt moottorijunaratkaisu tyyppiä Desiro on se, millä lyhyen matkan konsepti saataisiin ehkä toimimaan ja vieläpä kannattavastikin, mutta vanhojen vaununromujen kanssa pelaaminen yksinkertaisesti vie niin paljon aikaa ja henkilöresursseja että en kyllä henk koht usko koko juttuun.
kuva 27.02.2013 01:19 Kimmo T. Lumirae  
  Vaunu on yksi ainutkertaisesta viiden vaunun sarjasta. Vuonna 1962 Saksan Liittorautatiet rakennutti kolme näköalavaunua TEE-kiitojuna Rheingoldiin (Reininkulta) http://www.steamy.de/fabriken/wegmann/Rheingold02.jpg . Vuotta myöhemmin rakennettiin kaksi vaunua lisää TEE Rheinpfeilia (Reininnuoli) varten. Vaunut maalattiin myöhemmin viininpuna-kerma TEE-väritykseen http://bahnfotokiste.startbilder.de/1024/aussichtswagen-tee-rheingold-am-15august-2009-94986.jpg . DB:n luopuessa vaunuista ne päätyivät parin välikäden jälkeen 1990-luvulla Ruotsiin http://www.tugboatlars.se/TKAB203.jpg ja niistä kolme on jälleen palannut Saksaan ja siellä kunnostuksen jälkeen liikenteeseen.
kuva 27.02.2013 01:14 Kimmo T. Lumirae  
  Nämä näyttäisivät olevan ruotsalaisvaunuja.
kuva 27.02.2013 01:06 Kimmo T. Lumirae  
  Hectorrailin 141 -sarja on kolmen veturin sarja, joka rakennettiin Itävallan rautateille ÖBB:lle. Veturi on vahva (6,4 MW), nopea (230 km/h) ja uskomattoman kallis (noin 6,4 Me kappaleelta). Hintasyistä ÖBB valitsi 1016 "Tauruksen" (suunnilleen samat suoritusarvot ja erään lähteen mukaan jopa alle 3 Me kappalehinta) ja 1012 myytiin sittemmin Hectorrailille. Veturin kori muistuttaa jonkun verrankin Sr2:aa, mutta veturi on SGP:n rakentama ja siinä on sekä ABB:n että Siemensin tekniikkaa.
kuva 26.02.2013 21:47 Kimmo T. Lumirae  
  Tosiaan, unohdin jäähdytysilmastoinnin. Lisätään listaan.
kuva 26.02.2013 18:49 Kimmo T. Lumirae  
  En puolustele romuttamista millään tavalla, mutta uskon, että veeärrällä on syynsä romuttaa nämä, ja ne syyt tulevat lähimmän 20 vuoden käyttökustannuksista. Vaunut ovat yksinkertaisesti vanhentuneita; niihin pitäisi aluksi uusia ovimekanismi (hankala homma, ei mahdu runkoon), LVIS-järjestelmät: vessat alipaineisiksi, lämmitys ja tuuletus vanhanaikaiset ja loppuun kuluneet, sähköissä varmaan sama juttu. Telit ja jarrut ovat vanhentuneet, tämän päivän vaatimus on sn 160 ja MD-telit ovat huonokulkuiset jo 140:ssä. Äänieristys on huono; verratkaapa vain niin matalaan kuin korkeaankin IC-vaunuun niin meteliä kyllä riittää kun sataaneljääkymppiä mennään. Vaunun alle sijoitetut laitteistot jäätyvät Suomen talvessa niin, että näitä varten on rakennettu jo sulatushallikin Ilmalaan.

Eli korirunko ehkä voitaisiin kierrättää jos oviongelma saataisiin ratkaistuksi. Kaikki muu on ensin purettava nätisti pois (onko asbestia???) ja sitten rakennettava kokonaan uudelleen uusilla laitteistoilla, apulaitteilla ja johdotuksilla ja putkituksilla.

Vähän sama kuin että teettää viiden tonnin autoon kahden tonnin remontit ja toivoa, että se menisi vielä kolmisen vuotta. Siinä alkaa miettiä, että jos hankkisi kymppitonnin auton, niin sillä pärjäisi 6-8 vuotta.

Tämä näin niin kuin tietämättä VR:n käyttämistä perusteista mitään.

Mahdollisena tosikilpailijana, joka tähtää vähintään kymmenen vuoden käyttöikään, en kyllä harkitsisi näitten vaunujen hankintaa ja kunnostamista. Kauhea työ ja rahanreikä, jonka tuloksena on vanha, hyväkuntoinen vaunu.
kuva 25.02.2013 21:16 Kimmo T. Lumirae  
  Tässä on tietoa myös radan kunnossapidon piirissä työskenteleville, joilla on aikaa ja mahdollisuus vaikkapa kävellä tuohon tolpan juureen pällistelemään, että miten tätä tietoa sovelletaan tähän meidän työmaahamme.
kuva 25.02.2013 17:45 Kimmo T. Lumirae  
  Ai niin, se Nelkku. Suomisen Tapanin Fintoys http://www.fintoys.com/ kertoo, että se oli Plastexin suomalaista valmistetta. Kuva löytyy tuolta sivustolta kohdasta muovilelut ja se Dm4:n kohdalla oleva linkki vie hienoon vanhaan joulumainokseen.
kuva 25.02.2013 17:38 Kimmo T. Lumirae  
  Loistavia ideoita Eljakselta!

Aika paljon rautatiekaluston pienoismalleja valmistetaan mittakaavassa 1:87 eli H0, Martin. Autokalustosta suurin osa lienee suunnattu brittimarkkinoille, koska mittakaavat ovat siellä suositummat 1:72 ja 1:76.

Ajatus Hr11:sta kirjahyllymallina on mitä suositeltavin; teettihän Postikin, vai mikä Itella se on, paitsi postilinja-autosta, myös postivaunusta kirjahyllymallin, ja epäilemättä juuri Kiinassa. Pullahuruja numeroitu 5000 kpl:een erä, myyntihinnassa (esim. 30 e) kymppi ekstraa ja jokaisessa virallinen lahjoituskirja siitä, että on mallin ostamalla lahjoittanut kympin maailman ainoan Pullahurun kunnostukseen.
kuva 24.02.2013 18:13 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitän.
kuva 24.02.2013 14:57 Kimmo T. Lumirae  
  Kuitenkin sveitsiläiset ovat varmaan merkittävien käkikellojen valmistaja ja viejämaa.

(Niin teenkin :o} ).
kuva 24.02.2013 11:47 Kimmo T. Lumirae  
  Rekkajunissa on tosiaan Käkikelloja, ne aikoinaan korvasivat niissä käytetyt Sr1-parit joten siinä on veturi paikallaan. Jämsän-Rauman akselilla kulkee pieni määrä Sr2:ia rahdeissa, samoin ajoittain on ollut Tpe-Ri tavarajunissa.
kuva 24.02.2013 10:18 Kimmo T. Lumirae  
  En varmaan osannut etsiä mutta laita linkki vaikka englanninkieliseen, kiitos.
kuva 23.02.2013 22:26 Kimmo T. Lumirae  
  Ei toki, Kari. Niitä käytetään mielellään rahtien vetämiseen.
kuva 23.02.2013 20:55 Kimmo T. Lumirae  
  Oho! Tuo on aika tuore juttu. Kiitos Mikko.
kuva 23.02.2013 17:22 Kimmo T. Lumirae  
  En tiedä olisiko se kehitystä nykyiseen jos pitäisi kauppaan saakka lähteä. Shapewaysilta voi tilata esineen netissä, maksaa sen netissä ja UPS tuo sen kotiovelle.
kuva 23.02.2013 16:13 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten tuossa Viron raideleveyttä koskevassa kohdassa mainitsin, niin siellä on edelleen kaventamatta joitakin rataosia eli kavennus Neuvostoliitossa kesti 1950-luvun alusta valtion loppuun saakka. Mutta siis virolaiset jatkavat kaventamista tavoitteena kauttaaltaan 1520 mm:n rataverkko.
kuva 23.02.2013 16:01 Kimmo T. Lumirae  
  Eka Magnusson on vakinimi mm. Joppe Karhusen kirjoittamassa sotakirjallisuudessa. Kuuden pudotuksen lentäjä-ässä, jonka laivue on saavuttanut maailmanennätyksen pudotussuhteessa: 850 pudotettua viholliskonetta 32 oman lentäjän hinnalla.
kuva 23.02.2013 15:50 Kimmo T. Lumirae  
  Itse asiassa ainakin yhdessä vaunussa on ollut sauna. Palasin joskus 1983 tai jotain Helsingistä PRK:n kerhoillasta ja junassa oli EFit, jonka matkatavaratilaan oli rakennettu puinen tai peräti hirsinen sauna, muistaakseni jotain teekkaritempauksena. Sauna oli niin leveä, että sen ohi oli vaikea kulkea (jo parikymmentä kiloa sitten) ja muistaakseni toiselta puolelta se oli oviaukossa kiinni. Harmi, jos tästä ei ole jäänyt dokumentaatiota.
kuva 23.02.2013 15:46 Kimmo T. Lumirae  
  Ilkka tuossa konkretisoi aika tarkkaan tuon oman ideointini. Mutta, maalaamatta mitenkään pirua seinille, kaikki alkaa ja loppuu tilasta, joka on niukkuushyödyke pahimmasta päästä, vielä huomioiden nämä lähimmän kymmenen vuoden tarpeet. Mutta josko siihen löytyisi ratkaisu kun sopiva porukka pääsee asiaa selvittelemään.

Tosiaankin hinauskunto: on täysin eri planeetalta alkaa kunnostaa Hr11:aa hinauskuntoiseksi näyttelyesineeksi kuin Porkkanaa ajokuntoiseksi; siinä on purettava, kunnostettava ja osittain rakennettava uudelleen sisäpuoli, ulkopuoli ja koneisto 79 metrin matkalta junaa, ja olemassaolevasta hankkeesta siis Juhanille&Co hatunnostoni korkealle. Mutta hinauskunto ei vaadi koneistolle muuta kuin mahdollisten suuntalaatikoiden (pysyvä) keskittäminen ja akselilaakereiden tarkastus. Jos veturia halutaan hinata edes joskus junan viimeisenä, on siinä oltava toimivat jarrut, joka vaatii näin vanhassa kalussa jonkun verran vääntämistä, jonka jälkeen jarrut toimivat kuin vaunussa, ilman veturin irrotuspoljin- ja kuljettajaventtiilitoimintoja.

Ja ulkomuoto: perusteellinen puhdistus ja todennäköisesti vaatii hiukan tai pahimmassa tapauksessa hiukan enemmän levyä eri puolille veturia; sitten keskikarkeat pohjatyöt (keskikarkeat siksi, että tässä ei tehdä flakemaalattua kapinetta jenkkiautonäyttelyyn, ja toisaalta, eivät nämä konepajan jäljiltäkään aina olisi mainittuun paikkaan kelvanneet, ainakaan palkintosijoille) ja sitten maalaus. Jälkimmäinen on tehty 1960-70 -luvuilla Miranolilla ja levitykseen on käytetty jopa vain telaa ja sivellintä.
kuva 23.02.2013 15:25 Kimmo T. Lumirae  
  Kyberias on sellainen verbaalinen ilotulitus, joka pitäisi määrätä pakolliseksi lukemistoksi kouluihin. Olen kyllä tavannut tosikon, jonka mielestä "höh, ei tuollaisia voi olla", viitaten ko. opuksen lukemattomiin kapineisiin ja olentoihin :oD
kuva 23.02.2013 15:20 Kimmo T. Lumirae  
  Joskus vähän hidasta tää hankkeiden toteuttaminen itse kullakin, Hessu. Mulla on edelleen kokoamatta ne Liedes-Dv:t jostain vuodelta 1988, tosin listan kärkipäässä ovat...Dv:n kopanhan voinee hankkia nyt sieltä Specsav...Shapewaysilta. Rakentaisin kans mielelläni Seepran kun Shapewaysiin joku tekisi mallin valmiiksi. Dr16:n telit tuli juuri hankittua.
kuva 22.02.2013 15:46 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo youtubepätkä on erittäin kiintoisa, samoin kuin koko tämä juttu ja koko lähihistoria :o}
kuva 22.02.2013 15:30 Kimmo T. Lumirae  
  Olen joskus kuullut keskihauskan (ehkä nykyään pitäisi sanoa jo semihauskan??) nimityksen "konepajakuiskaaja" näille pitkän linjan ammattilaisille, he kun käyttivät omaa ääntään aika lailla kuullakseen itse, mitä sanovat.

Mutta onneksi myös suojavälineet ovat kehittyneet. Eiköhän tuollainen meteli saataisiin nykykapineilla pidettyä korvan ulkopuolella.
kuva 22.02.2013 01:34 Kimmo T. Lumirae  
  Poro-haukkumasana suomalaisista on kyllä Viron lahja maailman huumorille. Tyhmiä laumassa liikkuvia olentoja, jotka asuvat pohjoisessa, ja jotka ovat ainakin ajoittain nelijalkaisia. Aivan loistava juttu!
kuva 22.02.2013 01:30 Kimmo T. Lumirae  
  Dv15 ei ole miltään osin T2(1):n, MaK 800 D:n tai V 65:n jälkeläinen, aivan kuten Dv12:n ulkonäkö ei ole kopio V 100:sta.

Jälkimmäisistä tyypeistä (keskenään likimain sama tyyppi) oli ensimmäiset yksilöt samoihin aikoihin valmiina, kun Valmet-Lokomo -veturisuunnittelu alkoi kaavailla keskinopeata vaihto/yleisveturia, ja MaK:n veturi on todennäköisesti vaikuttanut Dv15:n, tai siis oikeastaan Vr11:n suunnittelijoihin veturin samantapaisessa kokonaisilmeessä, mutta ei juuri muussa.

Yhteistä on jäykkä runko ja neljä vetoakselia, joiden sivuliikettä tasaamassa on Beugniot-vivut. Sen sijaan mitoitus, muotoilu, moottori kaikkine apulaitteineen, vaihteisto, paineilmanvalmistuslaitteet, lämmityslaitteet sekä todennäköisesti ohjauslaitteisto ovat täysin erilaiset.
kuva 22.02.2013 00:25 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni nämä(kin) perustuvat jenkkimoottoreihin; Jenkeissä ainakin Fairbanks-Morse käytti vastamäntämoottoreita mm. Trainmaster-vetureissaan, joten eiköhän konstruktio ole sieltä.

Miten vastamäntämoottorissa voisi olla vain yksi kampiakseli, Lasse?
kuva 21.02.2013 12:58 Kimmo T. Lumirae  
  Varmaan kaikissa painetuissa lähteissä sn on kuitenkin 200, koeyksilöillä 250. Mistä lie tuo 191 tullutkaan.
kuva 21.02.2013 01:12 Kimmo T. Lumirae  
  Tasan metri.
kuva 21.02.2013 01:11 Kimmo T. Lumirae  
  APD 20 on korealaisen Daewoon tekele vuodelta 1995. Polleja pellin alla 298 ja sn 120.
<<   >>