Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.09.2012 21:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En löytänyt detaljeja, mutta kyse lienee siitä, että kaasuturbiinia(kin) on pyöritettävä starttivaiheessa riittävällä nopeudella, jotta normaali poltto ja käynti käynnistyisi. Saab J-35 Drakenissa käytetään jotain alkoholijohdannaista, jota mekaanikot nimittävät "nestemäiseksi ruudiksi", ja sillä pyöritetään turbiini käyntiin (erillisellä startilla vai sitä jotenkin turbiinissa polttamalla, en tiedä, minulla ei ole pätevyyksiä Drakeniin :o} ), ja Hawkissa puolestaan käynnistetään ensin sähköllä noin 1000 hv:n kaasuturbiini, ja sen kaikki "pakokaasu" eli tuotto ohjataan pääturbiiniin (eli käynnistettävään turbiiniin), joka lähtee pyörimään, ja vasta tämän jälkeen pääturbiinille voidaan ruiskuttaa polttoainetta ja kipinää. Monimutkaista on joskus kaasu- tai suihkuturbiinin käynnistys, sano. | ||||
|
07.09.2012 20:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| (OT, mutta kun kerran puheeksi tuli:) Olen joskus sanonut, että onhan niitä joitakin autoja, jotka lähtevät 0-100 km/h 7.x sek. Mutta moneenko sellaiseen otetaan 185-senttinen jääkaappipakastin mukaan? Mulla on sellainen (T5 Volvo) :) | ||||
|
06.09.2012 22:52 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Alkoi kiinnostaa. http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%93102 ja http://www.1520mm.ru/locomotives/diesel/tg102.phtml , nuo kun kääntää Googlella niin aika paljon jo viisastuu. Sieltä löytyy myös muita linkkejä. Noissa on aika paljon opiskeltavaa, mutta ainakin osassa vetureita käytettiin Voithin laatikoita. Veturien moottorien ja venäläisten vaihteistojen kestävyydessä oli isoja ongelmia (kappas vain). Yhteensä 79 veturin mittainen sarja ja kuten Jorma päättelit, ilmeisesti pidettiin epäonnistuneena. |
||||
|
06.09.2012 21:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No mä en pidä Pendon viimeistelyä mitenkään häikäisevän hyvänä. Ja muutenkin; esim. se vessa tuo mieleen jonkun putkan vessan, harmaata ja ruostumatonta terästä. Omakohtainen kokemus putkan vessoista tosin puuttuu, että vertailuni sikäli ontuu. Ja istun Volvossa, kyllä (nyt tosin makaan sohvalla). |
||||
|
|
06.09.2012 18:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mahtaako nestekaasua kovin monenlaista ollakaan ts. samaa kamaa kuljetetaan rautatievaunuissa ja siirretään niistä paikalliseen varastoon, josta tankataan käyttökohteeseen meneviin pulloihin, luulen ma. Mutta muuten OK, ei ole minullakaan muuta tietoa höyryveturikäytöstä. | ||||
|
|
06.09.2012 16:39 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Missähän autossa säkin olet istunut...;) | ||||
|
|
06.09.2012 15:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Englanninkielisen wikipedian teksti keskittyy paljolti propaanin valmistukseen ja käyttöön Yhdysvalloissa, ja siellä sen käyttö on yleistynyt vasta sodan jälkeen ja 50-luvulla, jolloin höyryvetureiden katsottiin kuuluvan menneeseen aikaan. | ||||
|
|
06.09.2012 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Propaanin energiasisältö on vajaan 10% suurempi kuin kevyen polttoöljyn. Ja kuljetetaanhan sitä nestekaasua rautateillä, joskus junakaupalla. | ||||
|
|
06.09.2012 15:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muovia. Ihan yksinkertaisesti muovia, aivan kuten henkilöauton tai lentsikankin monet sisustuksen osat. Halpaa, kevyttä ja helppo muotoilla. Rikkoutuessaan helppo vaihtaa. | ||||
|
|
06.09.2012 14:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyvä kysymys muuten, Markku. Sähkö tosin rajoittuu niihin kahteen sota-aikaiseen viritykseen Sveitsissä, mutta kokeiltiinpa esim. hiilipölyäkin, turpeesta puhumattakaan. En ole kaasukäyttöön koskaan itse törmännyt ja voisiko syynä olla se, että kun nestekaasua on opittu käsittelemään, niin höyryvetureiden aika on alkanut olla ohi? Paineistettu kaasu ei riitä tietysti mihinkään. Tietääkö Eljas? | ||||
|
06.09.2012 14:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sanos muuta, siitä tuli jo keväällä 30 vuotta, kun palvelin Porin kentällä Ilmavoimissa ja mainitun rakennuksen asukkeja aina...ai niin, tämä onkin kaikenikäisille sallittu sivusto. Eipä sitten paljon mitään. | ||||
|
06.09.2012 14:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo onkin aika jännä rata tuo Kowloonin baana. X2000:nen ja kaksi Loco2000:tta eli Sr2:ta. | ||||
|
06.09.2012 14:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No, nythän ne ovat koeliikenteessä ja ensi vuonna virallisesti kaupallisessa käytössä, sn 200 -IC:t siis. | ||||
|
06.09.2012 14:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En ennustaisi Sr2 Käkikellollekaan kovin pitkää elinikää. Tekninen vanheneminen tapahtuu nyt paljon aiemmin kuin jos menneinä vuosikymmeninä; kauanko saa esim. juuri tuon mallisia GTO-tyristoreita, ohjaustietokoneita tai vastaavia osia varaosina? Tuskin kahdeksaakymmentä vuotta kuitenkaan. Jossain vaiheessa edessä on kallis koneiston uusiminen, jossa jätetään kori, telit, ajomoottorit ja muuntaja jäljelle, koska noissa ei juurikaan ole kuluvia osia, ja kaikki muu hankitaan uutta. Mutta paljonko on remontin hinta verrattuna uuden veturin hintaan? Sähköveturi sinänsähän on kestävä, esim. BLS:n Ae 4/4 -sarja http://de.wikipedia.org/wiki/BLS_Ae_4/4 täyttää parin vuoden päästä 70 vuotta, ja on edelleen periaatteessa täysiverinen, riittävän nopea linjaveturi. Mutta noin pitkäikäisten mallien aika on jo ohi. |
||||
|
|
06.09.2012 14:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lasikuitu-...? | ||||
|
05.09.2012 21:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuulostaa oudolta, että nimi vaihtuisi keskellä siltaa, semminkin kun muistetaan, että Paasikiventie ja Kekkosentie on tehty pätkissä ts. niitä ei ole tehty yhtaikaa. | ||||
|
|
05.09.2012 21:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Väitteiden tueksi olisi hyvä olla vähän faktaakin. Muuten ne jäävät huuteluksi puskista. | ||||
|
05.09.2012 11:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Surullinen uutinen, että rautatieharrastusalan käsityön mestari on poissa. Mutta "kama kärsii, kun se on laatikossa" (-minä) :o} Etenkin Trumpan arvon mukaista olisi päästä ajoittain liikkeelle. En ole Trumppaa nähnyt kuin kuvissa, mutta jos se on ns. soiva peli eli täysin toimiva laite, ja jos sen raideleveys on sama kuin Museon puutarharadan, se kuuluisi ehdottomasti Museoon. |
||||
|
04.09.2012 19:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja faktaahan tulee: Valtionrautatiet 1962-1987 -teos (s. 544) kertoo aiheesta seuraavaa: "Mittausvaunun A17 suunnittelu oli v.1960 mennessä edennyt niin pitkälle, että teräskorin valmistaminen sekä vaunun osien ja laitteiden kokoaminen ja asentaminen voitiin tilata Pasilan konepajalta. ... Suunnitelmia jouduttiin sen (=sähköistyksen) vuoksi muuttamaan siinä määrin, että vaunun rakentaminen päätettiin v.1963 keskeyttää. Suunnitelmien valmistuttua v.1967 voitiin vaunun rakentaminen lopulliseen kuntoon aloittaa, ja vaunu valmistui v.1969" Tämä ei vielä poista mahdollisuutta, että vaunun rakenne pohjautuisi suunnitelmiin täyskotimaisesta teräsvaunusta. Mittausvaunu tilattiin 1960, ja jo 1957 oli tilattu Esslingeniläisvaunut piirustuksineen. Kannattiko yhtä mittausvaunua varten suunnitella kokonainen vaunu itsekantavine teräskoreineen ja lämmityslaite- yms. varusteineen, vai pohjautuiko ratkaisu johonkin, josta piti tulla täyskotimainen, teräsrakenteinen matkustajavaunu(sarja)? Tätä ei mainittu historiikki kommentoi sanallakaan. |
||||
|
|
04.09.2012 17:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Salli minun olla hieman eri mieltä, Toni. Alex on kyllä jäljillä. Lisäksi vaunun sisäovien heloitus (kahvat yms.) ovat mallia puuvaunu, ja vaunussa on kiertovesilämmitys, aivan kuten puuvaunuissa, eikä teräsvaunuissa, joissa on ilmalämmitys. Ja en siis tarkoita kuvan A16:aa, vaan A17:ää. | ||||
|
04.09.2012 13:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuskinpa tyhjäkäynnillä varsinaisesti ahtopainetta on kummassakaan. Ahtimet pyörivät hiljalleen (ehkä vaivaisen 5000 tai 10000 r/min :) ) mutta eivät varsinaisesti synnytä ahtopainetta. | ||||
|
04.09.2012 11:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Poikittainen kattila ei ollut aivan tavatonta höyrymoottorivaunuissa; esim. maailman jyrkimmän rautatien, Pilatusbahnin, ensimmäinen ja alkuperäinen moottorivaunu http://de.wikipedia.org/wiki/Datei:Pilatusbahn_Dampftriebwagen_01.jpg | ||||
|
|
04.09.2012 11:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aika uskomaton veturi jokseenkin uskomattomalla radalla. Mutta näköjään silloin toistasataa vuotta sitten uskottiin yksikiskoradan eli monorailin mahdollisuuksiin, esim. Wuppertalin riippuratahan on avattu osin jo 1901 http://en.wikipedia.org/wiki/Wuppertal_Schwebebahn . Kaikkea ne insinöörit keksivätkin. | ||||
|
|
04.09.2012 10:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ahtopaineet vaikuttavat varsin kovilta, litrateho on kuitenkin vain 18 hv/litra, kun esim. Dv:n MGO:sta lähtee reilu 19 hv/litra. Vastaavasti mainitsemastani Pielstickistä otetaan 34 hv/litra. Olkoonkin, että sekä MGO että Pielstick kiertävät tuollaiset 1500 r/min, ja tuo Kolomna kiertää vain 1000 r/min. Olisikohan kyse myös siitä, että venäläisillä on poikkeava tapa ilmaista ahtopaine (nuo ahtopaineluvut ovat venäläiseltä nettisivulta), eli että ilmoitetaan absoluuttinen eli kokonaispaine pelkän ahdon ylipaineen sijaan? Tällöin ahtopaineet olisivat 3000 hv:n versiossa 0,4 ja tässä 4000 hv versiossa 0,9 bar, kun esim. mainitussa MGO:ssa ne ovat luokkaa 0,7...0,8 bar. |
||||
|
|
03.09.2012 23:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos tiedosta. Sain muuten 13,8 litraa per sylinteri eli close enough. V16:n tilavuudeksi tulisi 220 litraa jokseenkin tasan. | ||||
|
03.09.2012 22:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Harrastajatoverin neuvo: annas nyt olla sen googlettamisen...Strömberg GHAU/H on Samin ajomoottori eikä mikään transistori. (Sameissa ei edes käytetä transistoreja tehonsäädössä)... XD (Rakentavasti, K.L.) | ||||
|
|
03.09.2012 22:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| ...ja perässä tulee vanha Valmetti ja vastaa Zetorille: "Niinn, niiinnn, niin, niiinnn..." Musse on eräs mageimpia retroautomalleja. Jepp. |
||||
|
|
03.09.2012 22:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tutkin hieman tuota TEP70:n voimanlähdettä. Se on siis edeltäjästään 3000 hv:n dieselistä (tuttu mm. DR:n BR 130 :stä, ei TEP60:stä, jossa oli kaksitahtikone) kehitetty nostamalla ahtopaine 1,4 :stä 1,9:ään bar:iin. Moottorissa on neliventtiilikannet, yksi ahdin ja siinä välijäähdytin ja V-kulma 42 astetta. V-tilassa on yksi nokka-akseli, joka käyttää kaikkia venttiileitä (kerran noinkin). Mutta iskutilavuutta en löydä mistään. Riippuu tietenkin rakenteestakin, mutta esim. 3600 hv:n Pielstick V16 PA 4 V200:n iskutilavuus on "vain" 105 litraa Hurun noin 190:ää vastaan. Vastaavasti GM:n moderneimman kaksitahtidieselin 710:n V16-version teho on 4000 hv ja tilavuus 186 litraa eli aika tarkkaan Hurun koneen verran. TEP70:n sanotaan pohjautuvat brittiläiseen Kestrel-protoveturiin, joka myytiin koeaikansa päätyttyä Neuvostoliittoon. Ainakin karkeat päämitat, kuten paino ja teho ovat TEP70:ssä vastaavat. Voimanlähteiden eroista ja yhtäläisyyksistä ei ole tietoa. |
||||
|
|
03.09.2012 21:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Uuden ravintolavaunun sähkönsyöttö on muuten ihan kiintoisa juttu kuulla. Mutta ei tosiaan varailla transistoreihin sähköä, eihän? Jos tarkoitat, että pitää olla akusto, jota pidetään varattuna ja josta IGBT-trankku-taajuusmuuttajalla tehdään tarvittava sähkö, totean, että akusto maksaa, vie tilaa, painaa ja kuluu käytössä. Mutta se on kyllä silti mahdollista. Erityisesti Sveitsissä ja myös Saksassa on pitkä perinne sillä, että ravintolavaunussa on oma virroitin niitä aikoja varten, jolloin veturi ei ole kytkettynä junarunkoon ja syötä 1000 V:ia. 15 kV matalataajuussähköistysjärjestelmässähän ei ole erotusjaksoja siinä muodossa kuin meillä; lyhyitä jännitteettömiä osuuksia toki on. Pendossahan tehdään sähköjarrutuksella energiaa erotusjaksojen ajan tai muuten, kun pääkatkaisija on auki. Mutta pidetäänkö tällöin 1500 V päällä ? (en tiedä.) |
||||
|
03.09.2012 10:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Komppaan Jormaa. Kuvan taiteellisuus ja tekninen huipputoteutus voivat olla tavoittelemisen arvoisia, mutta niistä ei tarvitse tulla itsetarkoitus. Juurikin Niila on niin kokenut kuvaaja, jolla on tavattoman hieno taiteellinen silmä, ja sillä yhdistelmällä tulee paljon upeita kuvia. Joukossamme on itse asiassa paljon hyviä ja kokeneita kuvaajia ja onkin ilo silmäillä vorgin tarjontaa: täysosumakuvia on varmasti sadoittain. Jos kuvaa junia dokumentointimielessä, kuten useimmat meistä, on tärkeintä, että kuvassa on erotettavissa se juna, mitä olet kuvannutkin, ja mielellään ympäristö. Tekninen huippusuoritus ja/tai hieno taiteellinen vaikutelma tulevat siinä sivussa, jos ovat tullakseen. Taitoja voi käyttää sitten maisemakuvaukseen ja luontokuvaukseen ja huomattavan vaikeaan henkilökuvaukseenkin (mielestäni hyvä henkilökuva ei ole sisätiloissa kuvattu puolipimeä räpsy, jossa salaman teho on loppunut kesken tai ulkona kirkkaassa auringonvalossa otettu kuva, jossa jäykästi poseeraava henkilö siristelee silmiään...). Ja tosiaan, kuten Jorma korosti: kukaan ei ole seppä syntyessään. Kuvaamista oppii kuvaamalla ja omia virheitään tarkastelemalla. Minulla meni kauan sen ymmärtämiseen, että luova henkilö toimii silloin oikein, kun ei peittele menneitä tekemisiään vaan on ylpeä niistä tai niistä alkaneesta kehityksestä; silloin oli tuollainen kausi ja tuollaiset taidot ja nyt on erilainen tapa luoda. Ja luovuutta se on junakuvauskin. |
||||
|
|
02.09.2012 16:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Välillä keskustelu rönsyilee mutta jos pysytään edes jossakin asiassa, on se mielestäni ihan OK. Asiattomuudet ovat asia erikseen. | ||||
|
|
02.09.2012 15:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Toni: kaiva kamerasi käyttöohje, joko paperiversiona tai netistä esiin tai sitten vain alat opiskella valikoita: aseta kameran paras tarkkuus eli resoluutio 4320 x 3240 pikseliä päälle. Tarkista, että SteadyShot-toiminto on päällä. Aseta automaattinen tarkennusalueen määritys keskipainotukselle. ISO-herkkyys saa olla automaatilla. Kamerassa on peruskuvausvalikossa tai valintakytkimessä jonkinlainen "älykäs automaattitila", pidä se päällä. Kamerassasi on paljon fiksua automatiikkaa ja näillä asetuksilla se tekee niin hyviä kuvia, kuin olosuhteiden mukaan on tehtävissä. Vielä kun tyydyt siihen 4x optiseen zoomiin, laatu pysyy hyvänä. Unohda salama; sen teho riittää ehkä kahteen metriin. Pienoismalleja kuvatessa siitä saattaa olla jotain apua, mutta silloinkin pitää tietää, mitä tekee. Hanki pimeäkuvia varten joku pieni (halpa) jalusta, jonka voit asettaa jollekin pinnalle kuvausta varten (jalkakäytävä, kaide, sähkökaapin kansi tms). Aseta tällöin ISO-arvo esim. arvoon 200, ettei kameran automatiikka lähde sooloilemaan jollain ISO 3200:lla, jolloin kuvan kohina lisääntyy huomattavasti. Seuraavaksi voit opetella käyttämään lyhyitä suljinaikoja junan liikkeen pysäyttämiseen, ja etsiä kamerastasi vastaavat manuaaliasetukset. Ja niin edelleen. Hyvien junakuvien otto on aina haasteellista, tai ainakin täytyy tietää, mitä tekee ja miten sen tekee. Toivottavasti saat hyviä kuvia ja jatkat kuviesi julkaisemista vorgissa! |
||||
|
|
02.09.2012 14:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| OT: Jälkikasvulle hankittiin Sonyn DSC-570 ja se vaikutti kaikin tavoin pätevältä yleiskoneelta, ja pieni kuin mikäkin. Itse päädyin bridgeen eli superzoomiin: Panasonicin Lumix TZ-20:een, sillä pitäisi onnistua melkein kaikki, mihin kameraa voi käyttää. Laatu jää nähtäväksi mutta Leican lasi ja ilmeisen kehittynyt kuvaprosessointi antaa ainakin toivoa hyviä kuvia. (Vastaavilla ominaisuuksilla varustettu järkkäri olisi yksinkertaisesti maksanut mahdottomasti. Rauta kallis, softa halpa). | ||||
|
|
02.09.2012 12:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen antanut itselleni kertoa, että A17 saattaisi olla kotimaisen teräsvaunun protoyksilö, jonka runko on tehty jo 1950-luvun puolella, ja jäänyt käyttämättömäksi teräsvaunutilauksen mentyä Esslingeniin. Sitten 1969 tai koska hyvänsä, vaunusta on tehty mittausvaunu. Nimimerkillä "Olenko vallan hakoteillä?" Vaunuspesialistit, olkaa hyvä! Teidän vuoronne. | ||||
|
02.09.2012 01:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se on tietenkin eri juttu, jos joku on ihan omia tarpeitaan varten tehnyt DVD:n. Ei mikään huono idea (se VHS pitäisi olla tuolla jossakin). | ||||
|
01.09.2012 22:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jonkinlainen low-vis -väritys JAS-39 Gripenin tapaan... | ||||
|
01.09.2012 22:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Teemu: tapana ja taloudellista ei ole ollut ajaa dieseleillä langan alla. Tietyn sarjan tehokas käyttö edellyttää myös ko. ajovarikolta vek:ien koulutusta ko. tyyppiin ja tätä ei esim. Sk ja Tpe vekeillä ole. | ||||
|
|
01.09.2012 22:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei tietääkseni, Mikko. Lokomotiivi-elokuvan tekijä Risto Poramo on poistunut keskuudestamme jo kauan aikaa sitten. | ||||
|
|
01.09.2012 22:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen kuullut koeajoista, joissa ajoja toistetaan ajamalla edestakaisin jotain väliä. Työnnettäessä on hyvä olla keulassakin jotain valoa. | ||||
|
01.09.2012 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eiköhän Pendoissa ole samanlaiset penkit kuin kaksikerrosvaunuissakin ja jalkatilakin noin takapuoli- anteeksi polvituntumalla samaa luokkaa. | ||||
|
01.09.2012 12:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo Fullerin suorahampainen, synkronoimaton vaihteisto on teknisesti varsin kiehtova ja osaamattomalle varmasti aluksi melkoinen haaste. Ei sillä, että olisin metriäkään ajanut, en toki. | ||||
|
31.08.2012 21:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Linja-ajossa asialla ei ole juurikaan merkitystä. Pimeässäkin, ratista on helppo kuunnella raksahdusten määrä sitä kääntäessään; esim. ensin kolme ja sitten kolme lisää ja sitten vielä kolme. Toisaalta, yhtä hyvin voi joikkarilla tönäistä kolme kertaa ja moottorin ja vaihteiston vastattua tönäistä taas kolme ja sitten taas kolme ja niin edelleen. Tai tietysti se voi olla yksi porras tai kaksi tai jotain muuta. En keksi eroa ratin ja joikkarin välillä muuta kuin ehkä se, mihin on tottunut. Vaihtotyössä mielipiteet saattavat jakautua selkeämmin ratin ja joikkarin kannattajiin. Joikkarissa saa pienemmillä käden liikkeillä enemmän aikaan ja automaattista tehojen purkua on helppo käyttää ja ainakin 2-3 -portailta voi huoletta käyttää nopeata tehonpoistoa joikkarin päässä olevalla napilla. Toisaalta, ratti on konkreettisemman tuntuinen kädessä. Mielestäni kyllä ihan sama. Ratti on kuitenkin katoavaa kansanperinnettä. 1950-60 -luvuilla vetureissa oli ratti tai tehonsäätökampi, mutta myöhemmin on siirrytty tehonsäätökahvaan tai joikkariin. Eli ratteja näkee yhä harvemmin ja ajan mittaan ne tulevat katoamaan kokonaan. |
||||
|
|
31.08.2012 18:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pakkaa sekoittaa se, että Dv:itä, erityisesti 2700-sarjaa, on saneerattu moneen kertaan. 2500-sarjalle on tehty iso ohjaamosaneeraus, jossa mm. ratti vaihtuu joikkariin, mutta 2700-sarjassa on tehty pienempiä saneerauksia, mm. ajopöytään ja sähkölaitteistoihin. Tavallaan siis vaikea vetää rajaa, onko saneerattu vai eikö ole, kun jokaista on saneerattu ainakin joltain osin ts. alkuperäisellä ajopöydällä ja sähkölaitteistoilla ei Dv:tä enää liene liikenteessä. | ||||
|
|
30.08.2012 22:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuskin saneeraus sinällään on peruste vetureiden järjestykseen monikäytössä ja helposti ne ovat paluumatkalla taas väärin päin. Perusteena voisi olla esim. radio-ohjausveturin eli r-veturin saaminen esim. päällimmäiseksi eli etummaiseksi, jotta se saataisin pääteasemalla päivystyskäyttöön toisen veturin jäädessä paluujunaan. Tai jotain. | ||||
|
30.08.2012 21:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hirveydessään huvittavaa itäeurooppalaista ylimuotoilua. | ||||
|
30.08.2012 20:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja ennen kuin joku ystävällisesti täydentää: Vv 13 oli siis Move 51h. Vetureita oli muistaakseni VR:llä 37 kpl ja lisäksi oli 5 kpl Vv 14:ää, Move 51m. Otsoja on ollut sekä VR:llä, Tve 1 ja Tve 2 sekä ainakin paria sukupolvea yksityisillä teollisuuslaitoksilla. | ||||
|
30.08.2012 19:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Bombardierinpa hyvinkin, Topi. No, suuryhtiö sinne tai tänne.. | ||||
|
|
30.08.2012 13:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyseessä on täysin erilaiset veturimallit. Move eli Tve3 eli Vv 13 on Valmetin kolmiakselinen keskikoon järjestelyveturi, jota kuvaa Timo Lehtosen Resiina-artikkelissaan käyttämä kuolematon nimitys "Diesel-Kana" erittäin osuvasti. Sillä korvattiin pienempiä höyryvetureita ratapihojen järjestelytyössä. Veturissa oli kaksi GM 6-71 kaksitahtidieseliä teholtaan yhteensä 350 hv, veto kytkintangoilla ja paino 40 tonnia. Tve 1 eli Saalastin valmistama Otso on kevyt kaksiakselinen teollisuusveturi, joka lienee saksalaisen Köfin kaukainen serkku ellei peräti lehtolapsi: paino on noin 20-26 tonnia, moottorina 175 hv:n ilmajäähdytteinen Deutz ja ketjuveto! Otsoja on tehty lukuisia lyhyitä sarjoja ja yksittäisiä vetureita, joiden mitat ja arvot vaihtelevat jonkin verrankin. |
||||
|
|
30.08.2012 12:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Raitiokiskoa näkyy olevan. Tässäkö on testattu Hesan uusien ratikoiden malleja, ettei kävisi niin kuin Siemensille? Ettei alan huipputuote sovellukaan kaupungin kaduille. | ||||
|
29.08.2012 21:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vastavalohan on tässä kuvassa myönteinen efekti. Antaa arkiselle näkymälle ripauksen taiteellisuutta ja rohkean kuvaajan otetta. Hyvä! Niin, ja tervetuloa vorgiin minunkin puolestani. Toivottavasti näemme muitakin kuviasi täällä. | ||||
|
29.08.2012 13:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattuuko sinulla olemaan käsillä tieto siitä, mikä yksilö se Suomen vuokraveturi oli? (Ansiokkaasti listattu kaikki yksilöt, mutta vetureita on pahuksen paljon). | ||||
