Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	05.12.2015 10:41	Kimmo T. Lumirae
		Hieno tarra. Kari: veturin alla oleva teksti on suunnilleen "Suurnopeus-monikäyttölinjaveturi" ja tekniset tiedot ja alla SLM:n virallinen nimi kokonaisuudessaan.
	05.12.2015 10:38	Kimmo T. Lumirae
		Nimimerkki "Epätietoinen" kysyy, miksi kaikki vaunut eivät voisi olla esslingeniläisiä? Määränpääkyltit ovat puuvaunujen tapaan vaunujen keskellä eikä päissä ja katon maalaus näkyy hyvin; ensimmäistä kertaa näen selvän eron ikkunaraidan ja katon maalauksessa, seikka, mikä on askarruttanut pidempään ja josta on täälläkin puhuttu ja pohdittu.
	30.11.2015 18:27	Kimmo T. Lumirae
		Automatiikka huolehtii veturiin punavalot, samoin kuin veturin jäädessä seisontaan. Vasta kun veturi otetaan käyttöön sen omasta ohjaamosta niin puskivalot syttyvät; valonheitin pitää painaltaa vielä erikseen päälle.
	30.11.2015 18:21	Kimmo T. Lumirae
		Taisitpa tärkeimmät jo luetella, Jukka. Ellei sitten mennyt iso höyryveturi ja iso veturi sekaisin, ettei kyseessä ollut vuosi 1959 ja Nohab?
	30.11.2015 03:23	Kimmo T. Lumirae
		Joku harrastaja oli havainnoinut junan nopeudeksi yli 160 Ol eteläpuolella.
	30.11.2015 03:12	Kimmo T. Lumirae
		Tuskin maltan odottaa nähdäkseni 964 ja 933 virroitin katolla...
	29.11.2015 15:54	Kimmo T. Lumirae
		Lukuisissa ruotsalaisvaunuissa on alhaalta lukien kolme poimua ja sauma, ja ikkunoiden yläpuolella ei ole poimua. Kuka osaisi esittää kysymyksen jossain ruotsalaisten foorumilla, josko he tunnistaisivat alkuperäisen vaunutyypin?
	28.11.2015 17:50	Kimmo T. Lumirae
		Äärimmäisen kiintoisaa, kiitos Rainer. Nyt tuumaamaan ja tutkimaan.
	28.11.2015 16:19	Kimmo T. Lumirae
		Luultavasti Dm6; numero voisi olla 28XX. Ja aivan kuin katonkin väritys olisi pikemminkin harmaa kuin sininen.
	28.11.2015 16:16	Kimmo T. Lumirae
		Urani alkupuolella ihmettelin noita kaiteiden "porttiosia", jotka sittemmin hävisivät melko nopeasti. Jormako mainitsi, että niissä oli ajateltu koneapulaisen turvallisuutta: Dv:issähän oli pieni Clayton-höyrynkehitin vielä 1960-luvulla vaadittua junanlämmityshöyryä varten ja se oli tietenkin sijoitettu konesuojaan, johon Dv:ssä oli pääsy vain ulkokautta. Ymmärsin pienemmän Claytonin olleen melko altis häiriöillekin?
	28.11.2015 16:11	Kimmo T. Lumirae
		VR:n värimalliliuskojen mukaan Porkkanan alustat olivat tosiaan aluksi nekin tummia ja samansävyisiä muiden dieseleiden kanssa, vaikka jo Sm:ssä siirryttiin vaaleampaan sävyyn.
	28.11.2015 16:04	Kimmo T. Lumirae
		Hessu ehti ensin tekemään samat havainnot: tässä on tosiaan 1960-luvun alustanharmaa väri, joka on tummempi kuin Sm-junien telien myötä tullut vaaleampi sinertävän harmaa. josta tuli sittemmin vallitseva sävy. Asia ilmenee myös VR Mallivärit-liuskoista, joissa sävyillä on omat VR:n koodinsa. Samoin kiinnitin huomiota astinlautojen väritykseen. Hyvä kuva, hyvät värit, mainio dokumentti ja kiitos siitä.
	28.11.2015 15:57	Kimmo T. Lumirae
		A 17 on toiminut esim. nopeuskoeajoissa koejunan toisena päänä, jolloin sitä on erikoisluvalla saanut työntää esim. sn 80; siksi siinä on myös ajovalot. Tähystystorni liittynee virroittimen tarkkailuun ja lienee ajalta, kun A 17 oli ainoa mittavaunu ennen nykyistä Elliä; virroittimen kolohan on jäljellä ja näkyy katossa. Tässä on hyvä tilaisuus jälleen kysyä, onko jollakin lisätietoa A 17:n syntyhistoriasta? Sehän poikkeaa rakenteeltaan täysin muista teräsvaunuista; siinä on pitkittäisjäykisteet kyljissä ja puuvaunumalliset ulko-ovet ja monet muut kalusteet, mm. lämmitys ja wc. Olen joskus hellinyt ajatusta, että A 17 olisi saattanut olla suomalaisen teräsvaunun prototyyppi, joka tehtiin ehkä runkovaiheeseen, kunnes päätettiinkin hankkia teräsvaunut valmistuslisensseineen Saksasta ja ainokainen, keskeneräinen proto jäi käsiin ja siitä oli sittemmin helppo tehdä mittavaunu. Löytyykö teorialle vahvistusta vai muuta tietoa; jos muuta, miksi on suunniteltu ja rakennettu esslingeniläisistä täysin poikkeava vaunu, jota on rakennettu vain yksi kappale?
	26.11.2015 15:17	Kimmo T. Lumirae
		Mattahopeanharmaahan tuo on.
	16.11.2015 14:57	Kimmo T. Lumirae
		VR:n Maalivärit-värimalliviuhkassa on puuvaunun ruskea sävy, jota olen sekoitellut pienoisrautatien tarpeiksi. Sävy on varmasti lähempänä taaempaa kuin etummaisia vaunuja.
	15.11.2015 19:08	Kimmo T. Lumirae
		Vitikkala on Kokemäenjoen siltojen itäranta.
	15.11.2015 01:48	Kimmo T. Lumirae
		(Mega)pascal on paineen yksikkö, ja vaikka se kuvaa tässä vetolujuutta, se ei tarkoita kytkimen murtolujuutta kilonewtoneina. Tuossa venäläisen kytkinosien valmistajan tekstissä mainitaan yhdeksi raja-arvoksi 2450 kN; ehkä se on turvallisen käytön maksimiarvo.
	15.11.2015 01:23	Kimmo T. Lumirae
		Pienen ristiingooglettelun perusteella näyttäisi siltä, että Malesiassa on käytössä sekä alipaine- että paineilmajarruja. Robert saattaa siis hyvinkin olla oikeassa.
	14.11.2015 18:16	Kimmo T. Lumirae
		IORE:lle sallitaan irtiotoissa 1400 kN vetovoima. Ja niillä vedetään siis 8600 t malmijunia Pohjois-Ruotsissa.
	14.11.2015 18:14	Kimmo T. Lumirae
		Suurin sallittu vetovoima Venäjällä 1320 kN, murtolujuus 2900 kN https://en.wikipedia.org/wiki/Railway_coupling#Willison.2FSA3_Coupler
	14.11.2015 14:59	Kimmo T. Lumirae
		Taitaa muuten olla kolmivaihetta eli 400 V. Veturin kytkentäkaapissahan on merkkivalo joka vaiheelle.
	13.11.2015 12:27	Kimmo T. Lumirae
		Jostain syystä virkamiesajattelu toimii niin, että rata rullataan pois ellei sitä käytetä. Museokaluston liikennöinnin kannalta on sama, ovatko kiskot jäljellä, kun radan kunnossapito on lopetettu ja sitä kautta rata suljettu kaikelta liikenteeltä. Näen tässä vallan hitonmoisen uhan Haapamäen museokalustotoiminnalle.
	13.11.2015 12:18	Kimmo T. Lumirae
		Samoin Suomessa on teollisuusvetureissa ollut vilkkumajakoita pitkään.
	12.11.2015 17:40	Kimmo T. Lumirae
		Oh those Brits!
	12.11.2015 17:34	Kimmo T. Lumirae
		Joskus suomennoksia tehdessä käytin sanaa siilovaunu. Bulk on vaikeampi, se on ehkä jauhevaunu; Märklinin vanhoissa luetteloissa taidettiin puhua hienon irtotavaran kuljetusvaunuista bulkista puhuttaessa.
	12.11.2015 17:28	Kimmo T. Lumirae
		Milläs museoitset, jos radat sinne kääritään pois?
	12.11.2015 17:24	Kimmo T. Lumirae
		Uskon, että poppikoneet tulevat vakiona, Edoissa on jo. Wunderbaum on sitten kuljettajan hankttava itse, ellei kunnossapito sitä tee.
	11.11.2015 21:29	Kimmo T. Lumirae
		Kun 2007 Virginin pendo putosi 153 km/h nopeudessa vaihteessa Grayriggissä Englannissa, ja kaatui luiskaan, pysyivät kaikki vaunut muodossaan (ks. kuvaa) ja kuolonuhrien määrä jäi yhteen eikä hänkään kuollut onnettomuudessa, vaan hieman myöhemmin pumpun pettämiseen. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bb/VirginPendolinoDerailment.jpg
	11.11.2015 20:56	Kimmo T. Lumirae
		Mäntästä, Vilppulasta sekä Korkeakoskelta lähtee päivittäin tavaraa. Eli Vilppula-Haapamäki, Haapamäki-Keuruu-Jyväskylä ja Haapamäki-Seinäjoki -radat ovat äkkiä liipaisimella kun kaikki liikenne loppuu Dm12-liikenteen loppumisen myötä.
	10.11.2015 19:20	Kimmo T. Lumirae
		E 10 ja E 40 ovat liki veljekset sillä erolla, että E 40:ssä on sähköjarru. Sitten mainitsematta on vielä E 41, joka oli E 10:n halpapainos: samat telit, mutta paino vain 66 t (myöhemmät sarjat 72 t), nopeus vain 120 km/h mutta silti puolijoustava akselinkäyttölaite muiden tapaan, ja vielä matalajännitekäämikytkintehonsäätö muiden korkeajännitesäätöä vastaan. E 50 oli tavallaan kuusiakselinen E 40, mutta siinä oli käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteet (kylläpäs tänään tulee pitkiä yhdyssanoja...). Sitten on selvä sukupolviero, ja 103 pitänee laskea seuraavaan sukupolveen ollen kuitenkin melko poikkeava erikoisrakenne. Näissä seuraavan polven vetureissa oli mm. irroitettavat korin osat remonttien helpottamiseksi: tämä näkyy selvinä pystysaumoina korirakenteessa. Käämikytkimen toimintaa helpotettiin on-off-tyristoreilla toteutetulla kuormakytkimellä ja nopeudet nousivat niin, että 111 kulki 160 km/h ja 151 kulki 120 km/h. Ajomoottoriteho nousi hieman ja 111:ssa otettiin käyttöön saksalainen standardiohjaamo, ja vastaavaa oli 103:ssa ja 151:ssäkin.
	10.11.2015 19:08	Kimmo T. Lumirae
		Kyllä tuo nokka on ihan peltiä. Porkkanoille on sattunut aika ikäviäkin törmäyksiä, joissa nokka on antanut pahasti periksi. Muistelen kaima Pyrhösen maininneen kirjassaan. että suunnittelussa ulkonäön annettiin ajaa turvallisuuden ohi.
	10.11.2015 18:01	Kimmo T. Lumirae
		Jokainen VR:n kalustossa käytetty maalauskaavio on lähtenyt teollisen muotoilijan tai suunnittelijan pöydältä ja yhdessäkään kaaviossa ei ole suunniteltu käytettäväksi esim. punakermaväritetyssä veturissa huomiovihreätä lisäväriä. Paitsi, että lisäväri ei sovi veturin väreihin pätkääkään, on vielä lisäväri eli turhateippi vedelty suorakaiteen muotoisina paloina, kun taas punaisten vetureiden maalauskaaviot perustuvat pitkiin ja paikoin kaartuviin raidoituksiin. Eli turhateippi pilaa koko maalauskaavion, etenkin, jos kyseessä on veturi, jonka maalauksessa on punaista. Vihreissä on nähty vähäistä yritystä.
	10.11.2015 02:15	Kimmo T. Lumirae
		Siinä on päättynyt hurjan pitkä aikakausi: ensimmäiset viitekehykset on laskeskeltu ja piirretty sikäläisen Työmies-askin reunaan (Jumo-tupakka?) jo 1940, ja 1950 on ollut selvillä, mitä halutaan ja protoveturit on luovutettu jo 1952 ja ensimmäiset sarjakoneet vuoden 1956 alusta, eli jokseenkin 60 vuotta sitten. Ja kun Saksassa on nähnyt oikean pikajunan, niin kyllähän siinä on pitänyt edessä olla 110, joskin evoluutioversio 111:ä on käytetty silloin kun niitä on sattunut riittämään. Olisi kiintoisa tietää, minkälaisia kilometrimääriä näillä ajettiin?
	10.11.2015 02:07	Kimmo T. Lumirae
		Kiintoisa tuo rantarataa (tavallaan erisnimi, silti pienellä) koskeva muistutus. Melko pian tämän jälkeen sn nousi 95:een?
	10.11.2015 02:03	Kimmo T. Lumirae
		Ei kai sitä ollut suojastettu molempiin suuntiin ennen sähköistystä eikä ihan heti sähköjenkään tultua?
	07.11.2015 23:41	Kimmo T. Lumirae
		Sr1:n punavalot kytketään nimenomaan takapään ohjaamosta eli siinä on unohtamisen riski olemassa.
	07.11.2015 23:06	Kimmo T. Lumirae
		Poikkesiko tuo iskari SIG:in telien alkuperäisesta kitkaiskarimallista eli oliko kyseessä joku ihan uusi sovellutus?
	07.11.2015 09:12	Kimmo T. Lumirae
		Jos Alspommiin vaihdettiin istuin, suoratoimijarrun kahva ja peilit sekä sivulasi samalla lisäten hieman äänieristysmateriaalia hytin sisäpinnoille, niin eipä tuulilasimallin vaihto yhdessä oven sulkemisen kanssa kuulosta paljoa kummemmalta. Näinhän on tehty Dv-sarjoissa: vaihdettu tuulilasit ja uusittu ulko-ovet ja niissä sentään uusittiin sähköpuoli kaiketi kokonaan ja silti ei puhuttu saneerauksesta vaan se säästettiin 2500-sarjaan, johon tehtiin ainakin ajopöytämuutos. Pointti oli kuitenkin siinä, että norskit eivät lähteneet vaihtamaan pääkonetta (tiesin sen kyllä) ja vastaavaa. Eli aika kosmeettisia muutoksia.
	06.11.2015 22:18	Kimmo T. Lumirae
		Kantajat odottanevat myös täydennystä myyntivarastoihinsa...vai muistanko vallan väärin sen, että kantajien ammattikunta lakkautettiin Hki as näiden ryhdyttyä laittomaan paloviinaan ja kaupusteltua väkijuomia perin luvattomin keinoin?
	06.11.2015 18:18	Kimmo T. Lumirae
		Miten laaja mainitsemasi modernisointi oli? Voidaanko verrata meillä esim. Dr13 saneeraukseen, jossa lähinnä kevyesti kohenneltiin työskentelyoloja?
	06.11.2015 00:41	Kimmo T. Lumirae
		Mutta onko veturin katto harmaa, vai muun veturin tavoin tumman viinin punainen?
	06.11.2015 00:39	Kimmo T. Lumirae
		En usko, että juurikaan poikkeaa.
	04.11.2015 23:50	Kimmo T. Lumirae
		Työleirejähän nuo olivat. Pahat jutkut, jotka olivat keränneet Saksan kansan rahat taskuihinsa, pantiin vihdoinkin oikeisiin töihin. Tarjolla oli kovaa työtä ja "Arbeit macht frei" = työ vapauttaa, ja alkuvaiheessahan kova työntekijä saattoi saada vapautensa takaisin. Vasta Wannseen konferenssissa 1942 päätettiin "juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta" ja ainakin periaatteessa ei joukkomurhista puhuttu eikä niitä myönnetty, ennen kuin vasta liittoutuneiden vapautettua leirit, valmiina ruokkimaan, vaatettamaan ja lääkitsemään sadat tuhannet leireillä olevat ihmiset ja nähtyään liki tyhjät leirit.
	03.11.2015 02:29	Kimmo T. Lumirae
		Hyvin pienoisrautatiemäisen puhtaat värit.
	03.11.2015 02:28	Kimmo T. Lumirae
		Onpa jäänyt aiemmin tämä hieno kuva näkemättä.
	30.10.2015 17:54	Kimmo T. Lumirae
		Ensimmäinen naisveturinkuljettaja valmistui keväällä 2002 ja nykyään heitä on 25-35 ellei sitten vieläkin enemmän. Juttelin Suuri Snadi -tapahtumassa venäläisen pienoismallirakentajan tyttären kanssa ja hän senoi, että Venäjällä naiset eivät pääse veturinkuljettajiksi.
	30.10.2015 13:05	Kimmo T. Lumirae
		EMD:n G12 oli varhainen vientimalli vuodelta 1953, ja on mahdollista, että tämä oli tarjolla Suomeenkin, kun Nohabista käytiin neuvotteluja.
	30.10.2015 12:59	Kimmo T. Lumirae
		Jep, Siuro-Karkku -välillä. Lähellä on muuten Äijäri, ja ennen Poria vielä Haistila.
	28.10.2015 10:33	Kimmo T. Lumirae
		50 vuotta jälkikäteen on hyvä (?) jossitella, mutta olisiko Hr12 hankinnat pitänyt perua KDh1:n hyväksi? Perumisestahan olikin jo kokemusta Nohab-tilauksen perumisen muodossa. Olisi saatu akselipainoltaan 15-tonninen veturi; 2000 hv ja vetovoima luokkaa 240 kN; verrattuna Dr13 260-270 kN:iin ero ei ole mahdoton. Muuten olen sitä mieltä, että Dv:itä tehtiin turhan paljon siinä mielessä, että kovin monin paikoin Dv-pari tai jopa kolmikko oli enemmän sääntö kuin poikkeus; pari olisi ollut korvattavissa DB:n BR 218-tekniikkaa ja jopa kolmikko SNCF:n CC 72000 -tekniikkaa käyttävällä veturimallilla. Ajatusleikkinä voitaisiin tuumata, että jos KDh1 olisi esim. 40 veturin sarjana täyttänyt tarpeet noin 1963 saakka, niin mitä sitten? Ranskalaiset olivat 2400 hv tasolla A1A A1A 68000:llaan ja saksalaiset 1900 hv tasolla BR 216:llaan. Vasta 1967-68 oli saatavilla 2500 hv BR 215 ja 3600 hv CC 72000. Jos Dr13-kaupalta olisi vältytty, nämä olisivat saattaneet olla hyvinkin kiintoisia pelejä.
	26.10.2015 23:00	Kimmo T. Lumirae
		Kiitos Jimi, mistähän moinen kunnia :)
	24.10.2015 16:35	Kimmo T. Lumirae
		Ei varmasti ole, museoliikenne siis erikseen. Viimeiset höyrythän ajettiin esim. Tpe 1973 ja samana vuonna aloitti Tpe oma veturimiesoppilaskoulu, jossa ei enää edes tutustutettu höyryihin. Aloitin ko. oppilaskoulun 1978 enkä tiedä höyryveturilla työskentelystä mitään. Veturinkuljettajilla on nykyään normaali 63-65 vuoden eläkeikä. Höyrykuljettajapuoli on ihan hyvässä mallissa, kattilapätevyyssäännöt ovat muuttuneet ja koko joukko nuoria veturinkuljettajia on hankkinut tai hankkimassa höyryveturin kuljettajan pätevyyksiä. Museoajojen tulevaisuus näyttäisi tältä osin turvatulta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset