Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.02.2022 04:09 | Jukka Viitala | ||
| Käväisin viikon kostean paikan leirillä Baumassa 2007. Muoviämpärikansan edustajana jok ikisellä messuosastolla tarjottu ilmainen vehnäolut oli totta kai juotava tai no 2 samantien, sehän voi loppua. Paluulennolla maksa huusi enemmän kuin koneen moottorit. Munchenin U-Bahnista jäi hassu hajumuisto, löpö ja kumi. Ilmeisesti kaluston pyörissä käytetään gummia pehmentämään kulkua ja laippoja voidellaan löpöllä. Haju ei oikein istu ökologiseen sähkömetroon. |
||||
|
25.02.2022 15:47 | Jukka Viitala | ||
| Järeät jäykisteet, onko arvolastille haettu törmäyskestoa? Meikäläiset kloorivaunutkin vaikuttavat leluilta tuon rinnalla. | ||||
|
Kuvasarja: Boden 14.2.2022 |
19.02.2022 08:40 | Jukka Viitala | ||
| Rödbergetissä näyttäis olevan samanlaisia hilpeitä mutkapiippuisia konepyssyjä kuin Gotlannin Tingstädessä, eli pössykät on pystyssä kuilussa ja piippu tekee loivan suorakulman. Veikkaan osumatarkkuuden olleen luokkaa "kulsprutan", mutta ruutia paloi ja ääntä lähti. Gotlannissa on myös ylöshissattavia kanuunoja, ruåtsalainen erikoisuus sekin. | ||||
|
19.02.2022 08:21 | Jukka Viitala | ||
| Melko normaalin värinen maisema. Viime syksynä pisti silmään kuparinvärinen tie ja kaiteet, kun kävin vastapäisessä Räpsöössä kuvaamassa linnakkeita. Paikallinen ympäristösihteeri oli varmaan katsellut muualle, kun siperialaisten sähkösuodatinta oli putsattu. Räpsöössä on 2 alkuperäistä 6" venäläistä Canet-tykkiä atomikilpien alla, sinällään harvinaisuus, Suomenlahdella nuo modernisoitiin hiukan pidemmällä Tampellan putkella. Tuliasemat löytyvät karttapaikalta pikku ympyröinä, keskimmäistä, riisuttua kenttälinnoitettua asemaa ei ole merkitty, mutta se on karttanimen Reposaari p-kirjaimen kohdalla, maavallin ympäröimä pulttikehä. Saaren eteläpään yksityislinnake on helpommin löydettävissä. "Linnakepuisto". Muistaakseni tuo ja Paraisten IT-tykit olivat ainoita yksityistykkejä sota-aikana, Paraisilla sotiminen jäi pariin laukaukseen KK-ampujien vastattua tulitukseen. | ||||
|
19.02.2022 07:29 | Jukka Viitala | ||
| Aika leveä rako laiturin välissä, oliko vaunuissa tai asemilla lippaa siihen rullakkoja ja trukkeja varten vai siirtyikö rahti vain kuvan menetelmällä? | ||||
|
19.02.2022 07:21 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa juustohöylä-Coronoissa oli erikoisuutena 2 erilaista sytytysjärjestystä, nykystandardi 1-3-4-2 lisäksi 1-2-4-3, koneesta lähti melkoinen ryske ja sauhu, jos ei ollut tarkkana. Moottorin takapään akselitiivisteenä oli runkolaakeripukkiin kietaistu rasvanaru, kaverin faija laittoi sitä vähän liikaa eikä moottori käynyt omineen, hinailtiin sitä iltapäivä ja lopulta kone kävi kaasu pohjassa tyhjäkäyntiä, kunnes alta kuului bling ja kone sammui. Tiukka tiiviste kuumensi akselia niin paljon, että se katkesi. Kuului pientä jupinaa, kun myllyä irrotellessa vauhtipyörä putosi maahan. | ||||
|
|
19.02.2022 07:02 | Jukka Viitala | ||
| Toyota Corona 1500? The ikiliikkuja HiAcen alustalla ja 2R-koneella, jossa 3 runkolaakeria. | ||||
|
19.02.2022 06:56 | Jukka Viitala | ||
| Näyttäis olevan myös astinlauta junahenkilöä (tuolloin MIES) varten. | ||||
|
12.02.2022 10:34 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuosta leikkauksesta tippunut koskaan kiviä radalle? Lustasuunnat ovat lupaavia ja maatkin roikkuvat ihan reunalla. | ||||
|
12.02.2022 10:29 | Jukka Viitala | ||
| Nykypäivän paljasnilkkainen matkustaja pahoittaisi kyllä mielensä laiturilla olevista lumikikkareista. | ||||
|
05.02.2022 16:59 | Jukka Viitala | ||
| Jenkeissä dieselsähköisissä vetureissa on optio toimia varavoimalana, onkohan tuossa? Dr 12 ja 13-sarjoissa ei ainakaan mainittu asiasta. | ||||
|
05.02.2022 14:34 | Jukka Viitala | ||
| Pumppuresiinaan liittyy muisto, pumppailtiin Hillon ratapihan keskiraiteilla työkaverin kanssa ja aisan päällä oli pari lootaa kiskoankkureita, takaa hiipi Dr14 ja välin ollessa parikyt metriä, veturi töräytti molempia torvia. Aamu-unet karisi silmistä sillä kertaa ja rojut lensi raiteiden väliin silmänräpäyksessä. Veturin hytistä kuului hilpeä hihitys sen rullatessa ohi... Hihitys vaimeni parin viikon päästä, ratapiharemontin mestari nosti asiasta haloon, raiteemme oli suljettu ja joku neropatti päästi veturin sinne. Liikennepuoli ei juurikaan kunnioittanut rataosastoa tuolloin. |
||||
|
05.02.2022 14:03 | Jukka Viitala | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=RR7Q27cIEvo Näyttäis olevan maailman suurin kiskoilla kulkeva vedenkeitin, kuvaaja kehuu dieselin olevan mukana vain varmistuksena, mutta dieselin ääni kertoo toista ja veturin pillikin soi hiukan laiskasti. Höyryä puhalletaan hikihanoista, mutta vetokaappiin asti sitä ei riitä, savu nousee kuin inkkarien leirinuotiosta. Todennäköisesti jenkkien tukes on rajoittanut maksimipaineen ja UP on päättänyt kuitenkin saada värkin kulkemaan PR-mielessä, työnnettiinhän meilläkin museovetureita dieselillä elokuvissa, kuten Rautatie |
||||
|
20.01.2022 17:15 | Jukka Viitala | ||
| Onko tuohon tehty lopunajan kattoremppa, näyttää naulatulta filttikatolta ja ikkunoiden yläpuolelta puuttuu jotain? | ||||
|
15.01.2022 09:58 | Jukka Viitala | ||
| Silta oli aikoinaan yhteinen maantieliikenteelle. Porkkanan peräpää on varmaan vielä Kyrönniemen tunnelissa, josta kolmannes oli ohuella betonikannella katettua avoleikkausta, päällä oli leirintäalue 1983 ja tietysti majoituttiin just kannen päälle, yöllä tuli sitten tavarajuna ja olo oli kuin katastrofileffasta... | ||||
|
23.12.2021 08:44 | Jukka Viitala | ||
| Mitenköhän päätyikkunat on pidetty tähystyskelpoisina etenkin matalan katon puolella? Viimeisenä keikkuva vaunu on varmasti kerännyt kaiken lumen ja kesällä hiekanpölyn muuta junaa korkeampaan päätyynsä. | ||||
|
23.12.2021 08:37 | Jukka Viitala | ||
| Kuinkahan monta kamiinalämmitteistä vaunua paloi vuosien varrella? Aika piikaisia nuo suojaetäisyydet. | ||||
|
17.12.2021 20:49 | Jukka Viitala | ||
| Missä tuo legendaarinen vaunupaneeli valmiustettiin ja oliko materiaalina aina haapa? | ||||
|
17.12.2021 20:47 | Jukka Viitala | ||
| Oliko Vorsan radalla dieseliin siirtymisen syy vetovoiman lisäys (heh) vai käyttökustannusten alentaminen? Vähän piikaisia on nuo Valmetit Tubitzen rinnalla. Olisi kiva nähdä kapsujen tehovertailu, vaikkapa koukusta mitattuna? | ||||
|
03.12.2021 23:27 | Jukka Viitala | ||
| Superhuru oli kyllä omaa luokkaansa, odotettiin junaa Hml laiturilla kun jostain Parolan takaa alkoi kuulua matala tum-tum-tum... VR:llä aktiivina vielä ollut faijani sanoi, että nyt tulee jotain ennennäkemätöntä ja jumankauta niin tulikin. No joo, tulihan tuolla nähtyä sähköhydraulinen veturikin, keksinnöllä ei ollut enää suurta matkaa Sveitsin sähköhöyryvetureihin. | ||||
|
03.12.2021 19:16 | Jukka Viitala | ||
| Juurikorven suuri muutos alkoi 1984, kun Haminan liikenne tuli mukaan. Heh, näin tuolla ekan kerran höyryveturin pakkasella 1984 tjsp. Tk3 muistaakseni. | ||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 21:41 | Jukka Viitala | ||
| Kiitos Hannu! Mulle Ruotsin rautatiehistoria alkoi avautua käytyäni 1990-luvulla usein työn puolesta ja myös vapaa-ajalla Gotlannissa, jossa oli aikoinaan melkoisen kattava kapsuverkosto. Ajeltiin Bläsen dieselvetoisella kaivosjunalla hiukan nauttineina, veturinkuljettaja varmaan eniten... Nyt olis mahdollisuus ajaa (kapsu)junalla Romaan, säästyis puuduttavalta Italianreissulta. EX-rouvallani ei mennyt ihan jakeluun, kun pysäytin vuokravollen kyläpahaseen ja kerroin, että ollaan Rooman keskustassa, ota kuvia! Tädin modersmål oli ruåtti, mutta matkalla kännykkä vei voiton maisemista eikä lukenut kylttejä. Lupasin viedä hänet Roomaan joskus seukkailuaikoina joten mission accomplished! http://forening.gotlandstaget.se/ |
||||
|
Kuvasarja: Rautatiearkeologiaa Tukholmassa: Liljeholmsbanan |
27.11.2021 20:04 | Jukka Viitala | ||
| Liittyykö Vanhankaupungin itäpuolella (Skeppsbrokajenilla) olevat raiteet jotenkin tähän rataan vai mistä ihmeestä sinne on kuljettu? | ||||
|
27.11.2021 19:39 | Jukka Viitala | ||
| Jotenkin ajolangasta ja höyryveturista tuli mieleen käkikellomaan sähkölämmitteinen höyryveturi: http://loco.skyrocket.de/img/sbb_e3-3__1.jpg | ||||
|
27.11.2021 19:33 | Jukka Viitala | ||
| Alkuperäinen peltijopo oli vähän halpispyörän maineessa, littana plooturunko oli onnettoman heikko sivuttaisrasituksille ja taipui palautumatta. Faijalla oli joskus isopyöräinen sellainen ja hän potki vauhtia toinen jalka polkimella, runko taipui 90 kg:n alla banaaniksi vuodessa. Jostain kumman syystä Helkaman fillarien laakerit eivät koskaan olleet niin liukkaita kuin Tunturien, ne rullasi tuplamatkan alamäen jälkeen. Armeijassa sain sitten pallopyöräisen 26" Helkaman, vähänkös v**utti polkea alamäissäkin, kun jessuksen aikaiset 28" Pyrkijät meni ohi molemmin puolin. | ||||
|
|
27.11.2021 19:10 | Jukka Viitala | ||
| Aidossa Ponissa ei ollut satulan ja navan välistä viistoputkea vaan pakkari toimi takahaarukan yläputkena. Yhtäpuuta hitsattuina siis. Notkui kivasti kakspäällä... Bongattiin joskus 80-luvun alussa karsee fillarionnettomuus silloisella Kt61:llä Töytärin ja Myllykylän välisellä suoralla, Poni lojui ajoradalla ja pyöräilijä tienvarsiojassa hukkumaisillaan tikkuaskin syvyiseen veteen. Käännettiin äijä selälleen, umpikännissähän tuo oli ja Poni viereen, sitten syttyi se kuuluisa järjen valo ja irrotettiin Ponista stonga sekä satula, nehän oli yksviiksisellä ruuvilla kiinni. Lopputulos ei hivellyt silmiä, joten otettiin autosta työkalut avuksi ja puolen tunnin äherryksen tuloksena Poni oli muttereina 10 m matkalla pientareella, saatiin keskiökin purettua. Veikkaan äijästä päässeen pienoista mutinaa kun palasi arkeen ja tajusi putkikamelin olevan yksin kimmin palasina. Hyi meitä. |
||||
|
|
26.11.2021 17:58 | Jukka Viitala | ||
| 128:ssa oli hiivattimaiset etujarrut, jotka jumivat jo suola-auton äänen kuullessaan. Jakohihna oli suojattu vain katseilta, sopivilla talvikeleillä se jäätyi kiinni kampuran hihnapyörään ja startin vääntö kietoi koko hässäkän hihnapyörän ympärille aivan hel***in piukkaan, ihme kyllä venttiileille jäi tilaa. 2-ovisissa koreissa B-pilari alkoi melko nuorena katketa sivuikkunan alareunan tasalta, pikku suunnitteluvirhe. 128Z oli koriltaan monikäyttöihme, vähän Mummo Ankan autoa muistuttava. Lada oli ulkoa likimain 124, puskureissa oli tuhdimmat pystykävyt kuin fiudessa. Sisustus oli samanlainen, Ladassa oli lämpömittari merkkivalon sijaan ja selitteet venäjäksi. Kori paksumpaa pehmopeltiä, n. 100 kg painavampi, erilaiset jarrut ja takaiskarit. Moottori oli Ladaa varten tehty, alakerta oli otettu fiuden järeimmistä malleista ja päälle oli väsätty uniikki kansi uniikilla SOHC-ratkaisulla säädettävin heiluvivuin (vähän kuin Fordin Pinto, fiuden OHC:t olivat prikkasäätöisiä suoraan venttiiliä painavia) ja ERITTÄIN uniikilla veivisäätöisellä ja lukittavalla ketjujakopäällä, josta kuului se tuttu "venäläinen ääni". Konela myi joskus kotimaista öljynpainekiristintä, mutta tosi ladamiehet ei moisesta härpäkkeestä piitanneet vaan löysäsivät kiristimen, veivasivat moottoria pari runtua ja kiristin kiinni, sadan kilsan jälkeen kuului taas säkätys. Ladan työn laatu oli vähän sinnepäin, noin -76 nokka-akselit olivat vähän pehmoisia ja virranjakajaa sekä öljypumppua pyörittävä ratas sorvasi joskus poorinsa veke öljypumpun päästä, jos öljy oli vähän nihkeää pakkasella. Maksoi muistaakseni pari markkakymppiä marmori (heh) tiskillä ja vaihto kesti 5 minuuttia, kunhan noukki jakajan pois ja kalasti rattaan sopivalla puukepillä. Ladasta oli se harmi, että 124:n myynti torppasi lähes kokonaan, perusmalli oli toki liian Lada, mutta Twin Cam-versiot olivat eri maata. 80-luvulla aikasen moneen Ladaan tiputettiin fiuden TC-moottoreita, 1600 kävi suoraan ilman muutoksia, 1800 ja 2000 sopivat myös, mutta konttorista riippuen tuli jupinaa jarruista sun muusta jonninjoutavasta byrokratiasta. TC-lallin rinnalle ei kannattanut tulla uhoamaan nelipyttyisellä bemarilla, kaalivankkuri oli jo kaukana kun bemarikuski yritti löytää tien kuminkäryn seasta... |
||||
|
12.11.2021 22:15 | Jukka Viitala | ||
| Linkin kommenteissa jo mainitsin, että öljysatama oli nykyisen sairaalan LUOTEISpuolella. 1970-luvun alussa raiteistolle oli varastoitu 10-12 Gk/Gks-vaunua, joita ei saatu poikaporukalla liikkeelle, saksanihmeissä oli jotain outoja jarruja. Kiskot olivat jo silloin mustassa ruosteessa, väri tuli varmaan kreopölleistä, kaikki päällirakenteet oli sysimustia. Vähänkö pelottavaa alle 10 v naperoille... Karkuunhan me juostiin kun jossain rapsahti. |
||||
|
12.11.2021 22:03 | Jukka Viitala | ||
| Lipputanko on Tavaran kulmalla, siitä vasemmalle ratapihaa. Ykkösraide kulki suunnilleen kellon kohdalta. Takana häämöttää kirjasto, joka tehtiin ekana ratapihan päälle. VR:n henkilöstölle Tavara oli aarrearkku. Suurin osa tavarasta meni varuskuntaan ja pyssyvaltio hylkäsi vaurioituneet tavarat lavatarkkuudella, 999 kg hernekeittoa jakoon... pyssyvaltion kamat olisi pitänyt hävittää sotilaallisesti, eli se vaurioitunut 1000 kg rokkapurkki upotettiin suohon ampuma-alueella ja kirjanpito täsmäsi. Intin sekamehuakin tuli juotua sen verran, että ensikosketus juomaan harmaissa oli vähän laimea. |
||||
|
12.11.2021 21:32 | Jukka Viitala | ||
| Ratalinja kulki tuon punaisen rakennelman läpi kaartaen oikealle koko matkan. Haminan reissuilla ei kannata ottaa todesta kaikenmaailman patasia ja salpalinjatietäjiä, ne kertoo juurikin kuulijalle sopivia tarinoita. |
||||
|
12.11.2021 21:25 | Jukka Viitala | ||
| Raiteet...? Sahalle oli joskus 1 raide ennen seiskatien uutta siltaa 1938-40. Tien vieressä oli 70-luvulla jo umpilahonnut pätkä, mutta väärällä puolen tietä. Yritettiin joskus 1989 leikata railo asfalttiin, ei tullut mitn. Pohjattomaan savikkoon oli upotettu asfalttia yli 70 cm 1940-1989. Tervasaaren Ristiniemen sahalla oli vielä 70-luvulla kattava rilliraiteisto, mutta Volvon Boxerit tekivät sen tarpeettomaksi. |
||||
|
12.11.2021 16:32 | Jukka Viitala | ||
| Haminalainen kateus nosti päätään ja vuokralainen, joka osti aseman (liian halvalla tottakai), savustettiin pois, kiinteistö on kaiketi taas kaupungin. Vanha linkkariasema oli viereisen marketin lihatiskin paikalla, vähän vaikea kuvitella onnipussia sinne tiskin eteen. | ||||
|
12.11.2021 16:28 | Jukka Viitala | ||
| Rakennuksessa toimi aikoinaan kalansavustamo, "Huuhon Jussin matalikko", josta moni kalaan lähtenyt herraseurue haki alibin Kotkaan tai Helsinkiin suuntautuneelle kuivan maan saalistusreissulle. | ||||
|
12.11.2021 16:24 | Jukka Viitala | ||
| Turussa kaiketi vielä majaileva Famnen on myös samaa sarjaa, mutta siihen on tehty matkustajalaivan kansirakenteet. Merikarhua on pidennetty muutama metri, se upposi (oman peräaaltonsa takia?) Hiirenkarin edustalle ja laivan perään haluttiin lisää kantavuutta. Muistaakseni se olisi käynyt vielä tuonkin jälkeen perusteellisemmassa pesussa, näin kuvia näistä joku 25 v sitten joten voin olla väärässäkin. |
||||
|
|
12.11.2021 16:15 | Jukka Viitala | ||
| Ristiniemen saha oli alunperin takana näkyvässä Ristiniemessä, jossa on vielä perustuksia ja osa Pikiniemeen (Lasiranta) johtaneesta ratapenkereestä jäljellä (näkyy rinnevarjostuksella). Hanaholman eteläreunalla sijainnut "rimahelvetti" eli kivetty rimanpolttokuoppa on myös tallella. Lasiranta-nimi tulee lasitehtaasta, joka on täysin purettu. Pikiniemen ranta on kivenkerääjän paratiisi, se on pitkältä matkalta ulkomaista painolastikiveä. Saha siirtyi 30-luvulla Tervasaareen. Sahan alta eli kuvan ottopaikalta purettiin Tervasaaren tykkipatteri, viereisessä Pitäjänsaaressa on vielä osia samanlaisesta patterista jäljellä, se jäi vanhan seiskatien alle. | ||||
|
06.11.2021 06:24 | Jukka Viitala | ||
| Eikös näissä 42xx-vempaimissa ollut 5-vaihteinen loota? Scania (Valmet) joutui tekemään tosissaan töitä ylivaihteella ja samaan aikaan 4-vaihteinen kulki sen 115. Ruotsissa on pudotettu uudempia Scania-moottoreita Lättiin, jumankauta 5-pyttyisellä romutus keskeytettiin. Linnavuoren Scania oli aikansa tuote, samaa scheisseä yritettiin myydä autoihin, |
||||
|
Kuvasarja: Jarrutuskokeet. |
06.11.2021 05:40 | Jukka Viitala | ||
| Nykytekniikalla hidastavuus ja kiihtyvyys mitataan kännykällä, Android-käyttiksessä on kaikkea hilpeää. Mä haen seinän sisäisiä nauloja puhelimella. | ||||
|
05.11.2021 21:11 | Jukka Viitala | ||
| Tämähän on ihan samanlainen kuin ??? Ei heti tullut mieleen, mutta ainakin 2 muuta tai peilikuvaa on olemassa tai oli. | ||||
|
29.10.2021 21:52 | Jukka Viitala | ||
| Vr ryssi varmaan tarkoituksella viimeisetkin pienasiakkaat 90-luvulla. Henkilökohtaisesti mua vitutti Kemin Elijärven liikenteen siirto kumipyörille, kaivosrata tehtiin 80-luvulla "ikuiseksi" K54-raudoilla, mutta jonkun pusittua jotain koko liikenne siirtyi KTK:lle. Miljuuna v..tun tonnia vuodessa. | ||||
|
29.10.2021 18:51 | Jukka Viitala | ||
| Porvoon radan rakennusvaiheessa penkka sortui ja uusi linjaus vedettiin pohjoisempaa. | ||||
|
|
28.10.2021 05:57 | Jukka Viitala | ||
| Sillan vieressä näkyvä jyrkkä kallionpinta taisi olla yksi osasyy radan sortumalle rakennusaikana? | ||||
|
09.10.2021 21:23 | Jukka Viitala | ||
| 70- ja 80- luvuilla väkerrettiin Pandrol-kiinnikkeitä imatralaisen kiskon ja forssalaisen betonipölkyn väliin. Nyt euroaikana taitaapi olla koko puuha ulkoistettu. K54-kiskon piti kantaa nykyiset ja tulevat junat, ei kuulemma riitä paikassa, johon ei voi vetää kuin 1100 m pitkiä junia suomalaisilla neukkuvetureilla, koska 1500 m pitkät junat eivät ehkä toimi. Musta on siis valkoista. Houston, we have a little adjustment here... |
||||
|
|
09.10.2021 21:09 | Jukka Viitala | ||
| Raide-elementtejä på nyfinska :-) | ||||
|
09.10.2021 20:15 | Jukka Viitala | ||
| Wanha Gb-luokka oli järjestelymestarien painajainen, vaunujen paino vaihteli aika laajalla skaalalla ja laakerointikin oli vähän sinne päin, kasaa niistä sitten junaa. Paikallaan seisseet liukulaakerit piti herättää, eli lähtöpihalla veturi vihelsi "työnnän" painaen rungon kasaan, minkä jälkeen veto päälle, eipähän tullut kuoppia kiskoihin. Jostain syystä osaaminen ei tavoittanut Dr13- ja Sr1-miehistöjä, ne sorvasivat kiskoja aurinkolasit päässään loputtomiin. Olin 2 vuotta VR:llä enkä koskaan edes päässyt puhumaan näiden Kouvolan kauluspaitojen kanssa, jätkät istui koneissaan kuin vaivaisukot. | ||||
|
09.10.2021 18:03 | Jukka Viitala | ||
| Deutzin moottorien ongelmana meillä oli niiden raaka jäähdytys, eli kone kävi kylmänä koko lyhyen ikänsä. Kemin ennätyskone BF6L413 kesti 10600 tuntia, Paraisilla BF6L513 posahti 8800 tunnin kohdalla, joista viimeiset 500 alle kilon öljynpaineella. Vertailun vuoksi avattiin vimpan Deutzin seuraaja CAT 3306 12600 tunnin kohdalla, nokka-akseli oli kulunut, muuten spekseissä. Peruskorjauksessa uusittiin laakerit, tiivisteet ja männänrenkaat, venttiilit koneistettiin ja nokka uusittiin. Hintalappu muistaakseni alle 3 tonttua. Periaatteessa tuon olisi voinut kasata uudella nokalla ja tiivisteillä alle 2000:lla. | ||||
|
|
09.10.2021 17:47 | Jukka Viitala | ||
| Mielenkiintoinen Deutz-puhallin, tuon jos jätti kaffepaussilla hörskyttämään, niin kone saattoi karata kilsan päähän. | ||||
|
09.10.2021 17:41 | Jukka Viitala | ||
| Tuossa erkkerissä on saattanut kuskin pää täristä, jos kulku ei ollut tasaista. | ||||
|
09.10.2021 15:25 | Jukka Viitala | ||
| VR:n kirjoittamattoman säännön, eli kuormasta ei saa syödä, mutta vähän voi maistaa, mukaisesti Alkon vaunuihin pujotettiin sinkkiämpäri säiliöön ja osaavat noukkivat sitten sisällön veke. Käry kävi, kun Alko paransi vaakojaan. VR:n Povelta Lovelle ja tavaratoimistot olivat aikoinaan legendoja epävarmuutensa suhteen. Meilläkin oli kellari täynnä Pomona-mehua ja Jalostajan Sotilashernekeittoa, trukkilava raapaisi "joskus" ovenpieleen ja ajan tavan mukaan vain virheetön toimitus vietiin asiakkaalle, kun uuden sai tehtaalta huomiseksi. |
||||
|
|
09.10.2021 15:12 | Jukka Viitala | ||
| Olikohan tuossa pohjaventtiilit? Transito-liikenteen alkuaikoina joku neropatti keksi, että itävaunuissa kuljetettiin viinaa ja pojat kävivät sitten hääräilemässä jonkun mETANOL-vaunun alla, muistaakseni Haminassa ja Kotkassa kupsahti puolen tusinaa ukkoa ja sokeita tuli toistakymmentä. Vielä 80-luvun lopulla myrkytyksiä oli muutamia vuodessa, metanolista ei lähde m pois, vaikka sen laskisi kuinka monen ranskanleivän läpi. |
||||
|
09.10.2021 14:43 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että tuossa pitäis olla vielä tuolloin Cummins, mutta tuuletin näyttää Deutzilta... Mulla oli joskus niskoillani 1970-mallinen Wagner ST 5A-kaivoskuormaaja, jossa oli muistaakseni 714-sarjan Deutz V8 esikammiokone, huikeet 170 heppaa liki 20 litran tilavuudesta. Pikku mutakylvyn jälkeen Deutz oksensi pari mäntää pakosarjoihin ja löysin sitten Hämeen Dieselistä VR:n entisen, liki uuden moottorin, 5000 tuntia plakkarissa. Ihmetytti vain se, että miksi jossain veturissa olisi käytetty tehotonta laihaseosmoottoria, kun vastaava suorasuihku olis puhaltanut 400 heppaa ja ahdettuna yli 600? VR:n silloinen moottorin vaihtoväli oli fiksu, Deutzit poksahtelivat yleensä 10000 tunnin nurkilla. Deutz oli aikoinaan legendaarinen moottori maan alla, dieselien palaminen tapahtui esikammioissa ja männän päällä oleva ilma toimi kuin höyry aiheuttaen männän liikkeen, pakokaasuissa ei ollut häkää ja typpioksideja nimeksikään. Missä VR:n laitteissa käytettiin Deutzin dieseleitä ja minkä kokoisia? |
||||
|
09.10.2021 14:13 | Jukka Viitala | ||
| Sinikeulaisesta lätästä tulee aina mieleen reissu Vuokatista Joensuuhun joskus 197x/198x. Oltiin oltu mutsin kanssa veeärrän Astelissa viikko keskellä kuuminta kesää ja eikun junalla Haminaan. Puolisen tuntia Vuokatista lättä huokaisi vedet pellolle valtavan höyrypilven muodossa middle of nowhere, vesiletku sanoi poks. Kuski ja konnari sai letkun jotakuinkin pitäväksi, mutta vedestä tuli ongelma, pari pulloa Pasilan pyhää vettä ei edes näkynyt syylärissä. Konnari kuopi aikansa ratavarren ojaa, johon alkoi tulla vettä, jota sitten kannettiin jopa konnarin virkalakilla. Valmet tulille, mutta pelkona oli kannentiivisteen hajoaminen, joten matkustamon lämpö säädettiin täysille ja paahdettiin kohti Nurmesta kaikki räppänät auki. Matkalla poimittiin seisakkeelta papparainenkin, vauhtia oli 3-numeroinen luku ja meni vähän pitkäksi, pakittelu takaisin ja starikka niskapersotteella liitevaunuun. Nurmekseen tultiin yli tunti myöhässä ja mutsi alkoi parkua, että ei ehditä Joensuun junaan eikä rahat riitä hotelliin. Lieksa, 40 min myöhässä, Lättä paahtoi semmoset 115-120 koko ajan, tuntui, että koko vankkuri oli ilmassa. Joensuuhun tultiin vartti myöhässä ja Lieksa oli tiedottanut, että kyydissä oli jatkolaisia, ajettiin pikajunan perään samalle raiteelle ja miltei kunniakujassa junaan. Pikajunakin ajoi aikataulun kiinni ennen Imatraa, joten ehdimme Kossilan bussiin Kouvolassa. Palvelu siis pelasi, mutta mutsi ei tuon jälkeen astunut junaan ilman faijaa, mikä rajoitti matkustelua aika paljon. |
||||
