Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.10.2021 14:13 | Jukka Viitala | ||
| Sinikeulaisesta lätästä tulee aina mieleen reissu Vuokatista Joensuuhun joskus 197x/198x. Oltiin oltu mutsin kanssa veeärrän Astelissa viikko keskellä kuuminta kesää ja eikun junalla Haminaan. Puolisen tuntia Vuokatista lättä huokaisi vedet pellolle valtavan höyrypilven muodossa middle of nowhere, vesiletku sanoi poks. Kuski ja konnari sai letkun jotakuinkin pitäväksi, mutta vedestä tuli ongelma, pari pulloa Pasilan pyhää vettä ei edes näkynyt syylärissä. Konnari kuopi aikansa ratavarren ojaa, johon alkoi tulla vettä, jota sitten kannettiin jopa konnarin virkalakilla. Valmet tulille, mutta pelkona oli kannentiivisteen hajoaminen, joten matkustamon lämpö säädettiin täysille ja paahdettiin kohti Nurmesta kaikki räppänät auki. Matkalla poimittiin seisakkeelta papparainenkin, vauhtia oli 3-numeroinen luku ja meni vähän pitkäksi, pakittelu takaisin ja starikka niskapersotteella liitevaunuun. Nurmekseen tultiin yli tunti myöhässä ja mutsi alkoi parkua, että ei ehditä Joensuun junaan eikä rahat riitä hotelliin. Lieksa, 40 min myöhässä, Lättä paahtoi semmoset 115-120 koko ajan, tuntui, että koko vankkuri oli ilmassa. Joensuuhun tultiin vartti myöhässä ja Lieksa oli tiedottanut, että kyydissä oli jatkolaisia, ajettiin pikajunan perään samalle raiteelle ja miltei kunniakujassa junaan. Pikajunakin ajoi aikataulun kiinni ennen Imatraa, joten ehdimme Kossilan bussiin Kouvolassa. Palvelu siis pelasi, mutta mutsi ei tuon jälkeen astunut junaan ilman faijaa, mikä rajoitti matkustelua aika paljon. |
||||
|
09.10.2021 13:36 | Jukka Viitala | ||
| 30 v sitten tuo tasuri oli tilastoissa kärkikymmenikössä turkulaisten ennenaikaisissa kuolemissa, jonon ohi ja puomien välistä pääsi, joten hanaa... satuin olemaan jonossa, kun Ford Sierralla oli kiire, susi söi sen niin tarkkaan, että vain auton puskurit jäivät radan molemmin puolin. Onneksi junan jarrutusmatka on pitkä ja se meni ohi tasurista, liikenne pääsi kulkemaan puskurin paloja väistellen. | ||||
|
09.10.2021 13:24 | Jukka Viitala | ||
| Onko paku/genu matkassa tuottamassa voimaa vaunujen hydrauliikkaan kuten vuonna 1984 Kas-letkalle raiteenvälin täytössä? Silloin ei mennyt ihan puikkoihin, vaunuista sai tällit genun käydessä ja kaapelinvaihdon jälkeen VW-genu leikkasi kiinni, leikittiin pari päivää vaunujen käsitunkeillla ja matonveto ei oikein onnistunut, vaunu tyhjeni laakista siihen, missä sattui olemaan. Tilalle manuaalinen Mas, mutta silläkin homma ry§§i, joku neropatti oli täyttänyt ne välppäämättömällä soralla ja päänkokoiset kivet jumittivat luukut asentoon wide open, sivusiivestä purettuna vaunun alle pääsi soraa niin paljon, että se kallistui miltei kaatokulmaan ja Tka sai vetää koko letkan pois hyshysvauhdilla. Korkealaitaiseen Mas-vaunuun jää ihan hitosti kamaa huonolle puolelle, jos se kallistuu, mikä nostaa painopistettä, joka muutenkin on korkealla noissa liikkuvissa siiloissa. | ||||
|
09.10.2021 13:06 | Jukka Viitala | ||
| Jarrulevynä toimii pyörä, onkohan myös alustan puolella jarrupala? Laakerit saattavat huutaa hoosiannaa alamäissä. | ||||
|
09.10.2021 13:00 | Jukka Viitala | ||
| Mitä materiaalia käytettiin lämpöeristeenä ennen kivi/lasivillojen (home)aikaa? | ||||
|
25.09.2021 08:45 | Jukka Viitala | ||
| Oliko veivivehkeissä joku varmistus siitä, että rauta varmasti kääntyi? Kaveri joutui aikanaan pikku nesteeseen siitä, että vaihde oli jäänyt välille, hitollinen lumimyrsky. Siperian sudesta kuuluu kuulemma mielenkiintoista ulinaa, kun se sukeltaa puskimia myöten | ||||
|
25.09.2021 08:07 | Jukka Viitala | ||
| Helmat. Mulle 80-luvun loppupuoli oli junatonta aikaa ja huhtikuussa 1990 lähdin kohti työelämää Lappeenrannasta Kemiin, silloiset siniset näyttivät kuin ilmasta roikkuvilta ilman helmoja. Vuosikymmenen alussa faijalla oli puuvaunumania, mentiin pikajunissa aina puuvaunuun, jos sellainen oli tarjolla. Faija oli konnarina Etelä-Suomessa vuoteen 1964, mikä saattoi vaikuttaa valintaan. No, tuli opittua ulkoa kaikki 50-luvun liikennepaikat, ei huono tieto sinällään, mutta ne on lorun muodossa muistissa, konnareillekin ne varmaan opetettiin tyyliin helsinkilinnunlaulupasila... | ||||
|
25.09.2021 08:03 | Jukka Viitala | ||
| En kyllä muista nähneeni Lättää mainosalustana. Dr12 oli ikoninen Vertti on täyttä jupakkaa-tarroineen. | ||||
|
25.09.2021 07:57 | Jukka Viitala | ||
| Kuvasta tulee mieleen viimeinen RUK:n kurssijuna, jonka paluukyydillä perheeni ja konduktööri menivät Kouvolaan. Vetäjänä oli muistaakseni Dr13, Haminan 18 m pätkäkiskoille ei raskaammilla ollut asiaa. Tuon junan jälkeen liikenne "vanhalle" käytännössä loppui, päivystäjät ajelivat vielä talleille kunnes Hillon talli valmistui -84. Viimeinen ja varmaan ensimmäinen matkustajajuna Haminan satamaan kulki 1984 Palokankaan laiturille satamaosan avajaisiin, Sm1 tuli omin voimin uutta JuHaa Hilloon ja päivystäjä puski sen satamaan. Junassa ei ollut matkustajia, mutta rahtina oli Rajamäen viiliä, jota nautittiin merituulen viilentämien luiden lämmikkeeksi. Muistaakseni makuina oli Gin Tonic ja Karpalo Vodka, jostain syystä niitä päätyi kellariimme. |
||||
|
17.09.2021 20:27 | Jukka Viitala | ||
| Kävin sunnuntaina tupakoimassa Minkiöllä, Move ei ollut ihan parhaimmillaan märillä kiskoilla kun seurattiin ikinä kapsua näkemättömän kaverini kanssa vaihtoliikkeitä, kehtasi jopa epäillä, ettei sillä mitään junaa vedetä... ravistin sitten seliselin, että kyyllä tuolla nyt samat vetää kuin ratakuorma-autolla ja Tka 7:n tutustunut kaveri nieli valh...korjaan puolustuspuheen. OK, puhuinko potaskaa vai olisiko joku wanha ratakuorma-auto ollut sittenkin kesympi? Tka 7 ei ollut ihan parhaimmillaan irtiotoissa 80-luvulla tuliterillä kumijousillaan, JuHalle viety 8 Mas-vaunun, sepeliauran ja M-vaunun roikka tahtoi joskus nukahtaa, mutta pikku työnnöllä sai puskinjouset kasaan ja hyvin ajoitettu veto polkaisi koko roikan liikkeelle. Silloiset päätepuskimet saivat kyllä välillä osumaa, mulla meni kerran 3 akselia läpi kun rekkasin junaa rautakangella, mutta suoralla raiteella vaunut vedettiin ilman sammakoita takaisin. |
||||
|
17.09.2021 20:16 | Jukka Viitala | ||
| Mitä materiaaleja näiden myrkkyvaunujen pyttyihin käytettiin ja mikä oli elinaikaennuste? Siis tämä ja kloori sekä happo- ja hapetinvaunut yleensä? Ai niin lipeät ja muut emäkset tiätty myäs... |
||||
|
15.09.2021 18:34 | Jukka Viitala | ||
| Lentokenttä oli pääosin nykyisen länsipuolella, osin golfkentän alla. Ilmeisesti se on ollut ajalle tyypillinen pyöreä aukio ilman varsinaisia kiitoratoja, nousut ja laskut tehtiin vastatuuleen. Luin jostain, että suomalaiset olisivat sodan lopulla jemmanneet tykit Brödtorpin sorakuopalle, mutta joku oli trollinut Valvontakomissiolle ja tuossakin pikku asekätkennässä kävi käry. Pioneerit raivasivat kranuja sieltä täältä ja yksi on näytillä Rintamamuseolla, Dragsvikin pioneerikomppanian ovenpieliä koristi 2 kpl ainakin 21 vuotta sitten kertaillessani siellä ja komppaukko kertoi, että RT-patterin päällikköä sapetti, kun heillä oli vain 130- tai 152-milliset koristeina. 12" normikranu painaa puolisen tonnia, semmoinen joulupossun kokoinen... |
||||
|
|
14.09.2021 23:51 | Jukka Viitala | ||
| Kävin viimeksi toissakesänä tutkimassa 305 mm tykkirataa, toinen ratapiha tuliasemineen jää kartan oikealle puolen metsämaastoon ja on säilynyt melko hyvin, kartalla näkyvä on asutuksen keskellä ja vain betoniperustukset löytyvät. 180 mm ratapiha jäi tuontivientiautojen parkkipaikkojen alle ja vain motocross-radan molemmin puolin on hieman pengertä. 305 mm rata oli ilmeisesti kiskotettu vain Tvärminnen tiilitehtaan sorakuopalle, mutta penger oli lähes valmis koko matkalta, vain Koverharin Nicklundskärretin kohdilla on pari aukkopaikkaa. Täktomin lentokentän länsipuolelle erkanee Hankobaanalta ratapenger, jota luulin aiemmin venäläisten tekosiksi https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6640620.029013104&e=279180.59701881633&title=Sivuraide&desc=&zoom=10&layers=%5B%7B%22id%22:2,%22opacity%22:100%7D%5D mutta vuoden 1950 ilmakuvassa se on pusikoitunut ja näyttäisi haarautuvan Svinbergetin luona sekä itään että lounaaseen https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=12&coord=279325.09715426137_6640473.782854525&mapLayers=801+100+default,3400+100+ortokuva:indeksi,1280+100+rataverkko×eries=1950&uuid=90246d84-3958-fd8c-cb2c-2510cccca1d3&noSavedState=true&showIntro=false Eli mikähän merkitys tuolla raiteella on ja oliko se koskaan käytössä, ainakin lounaisen haaran linjalla rinnevarjostuksessa ei näy merkkejä rakenteista kuin Täktomin koulun lähistöllä, näyttää kuin rata olisi kaattanut koulun länsipuolella ja Täktomintien eteläpuolella tien suuntaiseksi |
||||
|
02.09.2021 21:42 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuo koppi VR-arkkitehtuurin helmiä? Mulle tuli samanlaisia vastaan 2 Haminassa -83, tuonkokoinen meni päreiksi ja samannäköinen 2 huonetta ja eteinen nostettiin kääntöpöydän vierestä nykyisen Poitsilan kopin viereen varastoksi. Kuvan kopissa pistää silmään luonnonkiviperustus, joka on saanut osansa aikansa maalarin roiskeista. Haminan kopit oli betonifundamenttien varassa. |
||||
|
20.08.2021 22:40 | Jukka Viitala | ||
| Oliko radan kuormanulottumassa huomioitu lavettivaunujen tilantarve vai tuliko paljon muutoksia? Minne vaunut vietiin Forssassa? Milloin lavettiliikenne alkoi? Oliko Gb ainoa vaunutyyppi? Kulkiko lavetti ongelmitta? | ||||
|
14.08.2021 03:33 | Jukka Viitala | ||
| Kaalihäkki oli hieno veturi 80-luvulla, nykyään sitä tunnutaan mollattavan, varmaan taustojensa vuoksi. Mulla oli aitiopaikka 1984 seurata Haminan lähtöpihaa, jossa oli tämän tuosta kiskonvaihtoa Myymäläautojen upotettua etutelinsä paikalleen. Dr13 oli periaatteessa sähköveturi, mutta voimaa tuli kilon murikoina. Sr1 lähti paikoiltaan pari akselia heiveröisempänä kuin ajatus ja sai Poitsilaan sen verran vauhtia -siis ylämäkeen-, että pääsi jatkamaan suoraan linjalle. | ||||
|
14.08.2021 03:09 | Jukka Viitala | ||
| Kartoissa kolmioraide näkyy vasta 1970 eli Raajärven kaivosradan myötä, sitä ennen oli vain pistoraiteita lännestä. Saksalaisilla oli suuri huoltokeskus viereisen vaaran eteläpuolella, penger voi olla siltä ajalta. Historiassa on harmaita kohtia Lapin puuhasteluista 1941-44, veikkaan sakuilla olleen omat veturit ja vaunut, Virosta sai sopivia. | ||||
|
14.08.2021 02:48 | Jukka Viitala | ||
| Puretaanko tämä ei-museaalinen liikennepaikka radan päätepisteen siirtyessä ei-museaaliseen jokirantaan? Kymmenkunta vuotta sitten silloinen työnantajani olisi sponssannut soraa radalle, mutta joku viksu ei halunnut soraMURSKEtta ei-museaalisena siis v..tunko väliä mitä kolmenkympin vauhdissa pölkkyjen välissä vilisee. Mulla meni tuon jälkeen aamiaismurot poikittain, kun näin jokirannan pätkän rakentuvan KALLIOmurskeelle. Sitähän oli toki laajasti saatavilla 120 vuotta sitten... | ||||
|
13.08.2021 19:21 | Jukka Viitala | ||
| Yritin juurikin kysyä jarruista, eli siirtyikö jarruvoima työntö/vetotangoilla teleihin vai oliko jokainen teli (heh 70-luvulla) itsenäinen yksikkö? | ||||
|
13.08.2021 18:54 | Jukka Viitala | ||
| Jossain netissä oli vertailu raideleveyden ja vaunukorin eroista, ennätys taisi olla ei leveyden vaan korkeuden suhteen Intiassa, 3 merikonttia päällekkäin. Raideleveys toki noin 40 cm enemmän kuin kansanrautateillä. | ||||
|
|
13.08.2021 18:47 | Jukka Viitala | ||
| Miten telit vaihdettiin käytännössä? Vaunun keskellä on hulppea paineilmakeskus, siirtyikö jarruvoima sieltä teleihin? | ||||
|
07.08.2021 06:48 | Jukka Viitala | ||
| Kauttuan radan/VT 12 tasoristeys oli aikoinaan mielenkiintoinen, pikku painanteessa ollut rata jäi monelta huomaamatta ja syksyyn painottunut jurttiralli tuli tielle "puun takaa" Edit: poistin karttalinkin, Karttapaikan linkit vievät kaukaiselle merelle. | ||||
|
04.08.2021 04:58 | Jukka Viitala | ||
| Vieläköhän legendaariset Aseman Vintti ja Monttu ovat hengissä? Olivat ainoita kuppiloita Mutterin (Pyöreä Torppa) lisäksi, joihin pääsi Korian pioneerien kauluslaatoilla 1985 kiitos edellisten ikäluokkien aselajitappeluiden tai no joo, eräänä iltana puolen tusinaa rattimattia otti pataansa, kun kuittailivat mun pioneereille, joilla oli noin kuukausi enemmän aamuja kammoissaan ja kaiken kukkuraksi jippopartio korjasi autosotamiehet talteen, kun kerran aloittivat rähinän. | ||||
|
Kuvasarja: Tavaraliikennettä Joensuussa ja Lappeenrannassa 14-18.7.2021 |
23.07.2021 22:03 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan Lappeenrannan sivuraiteilla ollut käyttöä sitten sotakorvausten? Koulukaveri asui Pallossa ikkuna radalle 1987-1990 ja ei nähnyt yhtään junaa kotona ollessaan. Samaan aikaan nuoremmalla radalla Mustolaan oli merikontteja raiteiden päällä, putputtelin valtion Ahvenella tai Bustetilla miltei päivittäin sataman ohi 8 kk. | ||||
|
23.07.2021 21:51 | Jukka Viitala | ||
| Haminan Hiirenkarilla oli 80-luvulla nuolimuotoinen G-vaunu, roikka meni pari vaununmittaa satamakuurin päädyn läpi ja kyydissä ollut köyhä jarrumies Kotkaan teholle. Kaverin tultua tajuihinsa toki kysyttiin, että miksi hitossa et hypännyt pois kävelyvauhtia liikkuneesta junasta? "Ohjesääntö kieltää hyppäämisen liikkuvasta junasta" että joo. | ||||
|
23.07.2021 21:42 | Jukka Viitala | ||
| Pukkaahan nuo vanhemmat dieselitkin melkoisen kipinäparven, kun niille antaa happea... Kontio-Sisun Leyland sytytti pihanurmikon, kun pumppasin paineita jarruille. | ||||
|
23.07.2021 21:28 | Jukka Viitala | ||
| 138 tonnia ja kaikki vetävillä??? Tuollahan kiskoo Mussalon osaksi mannerta, jos roikassa on jarrut päällä. Onkohan tuossa säilytetty varavoimalamahdollisuus, jenkeissä veturien tulee toimia taajamien ja rataverkon generaattoreina luonnonmullistusten varalta, siitä dieselsähköisyys ja hiivatin iso löpötankki. |
||||
|
10.07.2021 19:14 | Jukka Viitala | ||
| Eräs tuntemani 7-vuotias hyppäsi jarrumiehen koppiin 1972 Taskalinmäen ratapihalla ja juna ei pysähtynytkään ratapihan päässä vaan kiihdytti kohti Inkeroista, poiskaan ei uskaltanut hypätä, kun lennätintolppaa tuli vastaan koko ajan. Onneksi juna pysähtyi Salmenkylässä ja jänis pääsi hyppelehtimään kotia kohti, lunta puolisääreen ja kotona odotti kylmä päivällinen lämpimillä maininnoilla. Jänis olisi varmaan pakastettu, jos juna olisi paahtanut Inkeroisiin yhtä kyytiä. | ||||
|
10.07.2021 00:33 | Jukka Viitala | ||
| Onkos konehuoneen aukipito niin välttämätöntä, jos ajellaan kabiinin ovet kiinni ja pätkäpääty edellä? Vv15-aikaan oli toki pakko pitää kaikki luukut auki koneen sahatessa eestaas vaihtotöissä. | ||||
|
04.07.2021 06:06 | Jukka Viitala | ||
| Haminan ratapihan soraraiteille vaihdetut kiskot olivat kansainvälisiä, pituus 22 m, mutta keskiosa oli jostain revittyä 18 m palaa ja päissä 3+3 m palat by Kaipiainen. Samassa kiskossa saattoi olla 3:n eri tehtaan leimat. | ||||
|
|
04.07.2021 04:50 | Jukka Viitala | ||
| Aikoinaan ihmeteltiin K43 jatkoksen löystymistä, syynä ei ollut huonot pultit vaan keskeltä liian ohut kisko, joka venyi sallien pystysuuntaisen liikkeen. Eipä tullut lämpökäyriäkään, ellei jossain mäissä kaikki jatkosraot olleet yhdessä. Kiskoankkurien käyttö naularadoilla oli säästeliästä, Haminassa niitä naputeltiin 4 per kisko lähtöpihalla Dr13 rullatessa kiskot kohti satamaa. Dr13 lähtökiihdytysääni täydellä kuormalla on toki jotain, mitä ei ikinä unohda, toinen MGO tuli usein mukaan viiveellä, mutta 32 pyttyä mylvii kuin turbiini. Parivetoisen Dr13-junan lähtökiihdytysulina onkin sitten jotain, mistä nykynuoret saavat vain unelmoida. |
||||
|
|
04.07.2021 04:50 | Jukka Viitala | ||
| Hellekäyrä virallisemmin... hassua, että E-jatkos on kestänyt lämpölaajenemisen. 30 v sitten eräs rataesimies ei halunnut yhtään rättijatkoa vastuulleen. | ||||
|
19.06.2021 22:07 | Jukka Viitala | ||
| Haminassa oli Hillon ratapihan ja meren välissä hitonmoinen sepelikasa, raitsua ja vaihdesepeliä tuotiin Simpeleen ratapihalta Kas-vaunuilla urakalla. Haminan seudun rapakivi ei kelvannut betonipölkkyjen kaveriksi, mutta motariin VT7 sitä on upotettu tuhansia tonneja. Simpeleen ratapihan "suoristus" on 80-luvun kivitarpeen sanelema, kama saatiin suoraan junaan verrattuna Parikkalan ja Tohmajärven oikeasti laadukkaisiin monttuihin. | ||||
|
19.06.2021 21:43 | Jukka Viitala | ||
| Matkustajajunissa puskimet on varmaan mitoitettu niin, että letkaa saa painaa kasaan ennen SA:n kytkeytymistä, puolen vaununmitan pituussuuntainen välys ei varmaan paranna matkustusmukavuutta pidemmissä junissa. | ||||
|
19.06.2021 21:38 | Jukka Viitala | ||
| Haminan lähtöpiha eli Hillo uusittiin 1983, uudella 22m K43 imatralaisella, mutta pohjoispäähän laitettiin 2x18m Kaipiaisten spesiaaleja Dr13 rikottaviksi, wanha baana oli 18m raudoilla ja kulutustavaraa riitti. Lähtövaihteet ja raiteet uusittiin vasta 1984 sähkövedon tultua käyttöön. Vuoden aikana Dr13 siirti allaan ollutta rataa yli tuuman taaksepäin, raiteet lypsettiin ja ankkuroitiin vasta 1984. Hillon käyttö lähtöpihana ei ollut mikään järjen riemuvoitto, junan nytkähdettyä liikkeelle sen on noustava 2-3 m Poitsilan ratapihalle. | ||||
|
|
19.06.2021 20:37 | Jukka Viitala | ||
| Tommonen kaivoi JuHan esiin Suurivuoren tunnelissa, kun pimeässä ja pölyssä tuli 60 cm Simpeleen raitsua radalle ja puoli junaa kaatui seinää vasten. Ei ollut kivaa siellä seinän ja Mas-vaunun välissä. Simpeleen sepeli ruostui kiinni pyttyyn ja tapana oli avata 2-3 vaunun luukut kerralla, Hillossa kuormattu tuli nauhana ulos vaunu kerrallaan, Mas oli (aikansa) paras keksintö raiteen sorastamiseen. Hommasta selvittiin säikähdyksellä, sammakot alle ja vaunut kiskoille, onneksi edessä oli valmista rataa junan mitta. Veikkaan, että tänäkin päivänä tunnelissa näkyy vaunujen piirtämä viiva seinässä ja zebluakin voi olla aika runsaasti. | ||||
|
|
19.06.2021 05:13 | Jukka Viitala | ||
| Puskimilla ja liukulaakereilla on syy-yhteys, liukulaakerivaunu makaa seistessään metalli metallia vasten, mutta pienikin nytkäys saa sen liikkumaan iloisesti, höyryaikaan painettiin runko kasaan just ennen lähtöä ja liikkeellelähtö tapahtui puskinjousilla, eipähän tullut lovia kiskoihin kuten myöhemmin Dr13:lla, jossa voima ja paino ei oikein kohdanneet. | ||||
|
|
18.06.2021 13:37 | Jukka Viitala | ||
| Perinteiset kytkimet ja puskimet? Suomea varten? SA3 piilossa, avauskampi kumminkin paikoillaan? | ||||
|
|
18.06.2021 13:33 | Jukka Viitala | ||
| Huomioni kiinnittyi hoikkiin puskimiin, oliko näitä ohutvartisia useampaa tyyppiä, viereisen H-vaununkin puskin vaikuttaa jo numeroa järeämmältä? | ||||
|
13.06.2021 00:48 | Jukka Viitala | ||
| Kieliopillinen kymysys: tiilejä vai tiiliä? Edellinen kirskahtaa kymenlaaksolaiseen korvaan pahasti, mutta lännempänä sitä viljellään. Saunassa meillä oli kumminkin Vihta eikä mikään savolaisviritys, mut toril myytii lihatsui kahella nakilla ja niit syötii ihan täs näinää lihatsukopin vieres. Kahden nakin lihapiirakassa oli oikeasti 3 nakkia. Siihen kun veti jatkoksi hedelmän, eli höyrytetyn munkkipossun, niin seuraava nälkä tuli kello 21. Pari kesää sitten halusin Vetyy. Ei jumankauta Lappeenrannasta löytynyt yhtään autoon näkyvää snagaria. Kebabia olis kyllä saanut jopa kylmäasemalla. |
||||
|
12.06.2021 23:08 | Jukka Viitala | ||
| Itäautoissa oli hauskat mittarit, neukuissa ja polskeissa ne toimivat kuten lännessä, mutta Skodassa ja Warressa neulat pomppasivat pystyyn kuin pienen seurakunnan papilla rippileirillä, kun käänsi virrat päälle. Warressa bensamittari toimi pyyhkijöiden asennonnäyttäjänä, jos lataus oli heikoilla ja Rintintin simahti aamukasteiselle nurmikolle pahana päivänään. 80-luvun pirullisin keksintö oli PetroWartburg, joku neropatti keksi, että 2-tahtari polttaa petrolia nakuttamatta kunhan ruuvaa sytkää aikaiselle... 2-tahtisen ja petrokoneen katkut samassa paketissa. Tehoa joku 30 heppaa. 2T-öljy ei tarttunut petroliin joten koneita simahteli tuon tuosta, mutta osat olivat puoli-ilmaisia ja joku kehitti tuoreöljyvoitelun, pumppu imusarjaan. Warre seisoi minuutin virta päällä ja pata oli puolillaan öljyä, siitä tulille niin maailmaa ei näkynyt. | ||||
|
12.06.2021 22:26 | Jukka Viitala | ||
| Olin 1985 tuon sillan kupeessa olevassa AUK-akatemiassa ja muistaakseni jänteissä ei ole juurikaan varmuuskerrointa, eli 1-2:n vinotuen pätkäisy pudottaa pääjänteen jokeen, periaatteessa siis parilla telamiinalla poikki. Terässillat ovat yllättävän heikkoja, Pohjan silloille Tammisaaressa riitti muistaakseni 11 kg viksusti sijoitettuna, eli kyliltä ei hajoa ikkunat sillan pudotessa. Junan ollessa päällä joku 8 kg hoitais homman. Myrkkynä riittää TNT, sillat on patarautaa. | ||||
|
12.06.2021 22:15 | Jukka Viitala | ||
| Virtauksia tulkiten kuva on otettu länsirannalta punatiilisen poliklinikan kohdilta ja takana 6 km:n päässä on Kouvola, rata kaartaa sillalta oikealle. | ||||
|
|
12.06.2021 22:06 | Jukka Viitala | ||
| Öliko Kolarin sementtitehtaan lopetukselle muuta syytä kuin VR:n mulk.. korjaan muuttunut hinnoittelu? Olin Partekilla/Nordkalkilla 15 vuotta ja silloin mulle jäi kuva siitä, että Kolarin sementti oli Euroopan lujinta, siitä tehtiin voimalaitokset ja ties mitä kemikaaleja kestävää betonia, Turun tautikin olisi jäänyt väliin. Joku vaan sammutti valot. | ||||
|
|
12.06.2021 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Lada ja Moskvits olivat eri tarinoita. Mosse sai alkunsa, kun Saksan vapauttajat riisuivat Opelin tehtaan aseista ja alkoivat väsätä 1939 Kadettia ennennäkemättömänä 4D-versiona. Opel oli 2-ovinen. Lada oli Fiat 124:n kehitysmaamalli, painoi rapiat 100 kg enemmän kuin esikuvansa johtuen paksummasta(heikommasta) plootusta. Pellin alla oli neukkuspesiaali 1200 cc moottori, jossa oli Fiatin järein alakerta ja ennennäkemätön ketjuvetoinen heiluvipu-OHC. Mekaaninen ketjunkiristin loi unohtumattoman venäläisen äänen, jolle ei ole verrokkia kuin kotomaisen Horizonin muodossa. Lada erosi fiudesta myös jarruiltaan ja takaiskarien sijoitukselta, orkkispumput vaimensivat vain sisäänjoustoa ja nimismiehenkihara oli yhtä juhlaa Ladan mennessä poikittain jopa kolmenkympin vauhdissa - mikä ei haitannut, jos jäsenkirjassa oli oikeanväriset kannet. |
||||
|
|
12.06.2021 20:59 | Jukka Viitala | ||
| Yksisilmäistä Mossea oli myös 1500-koneella, olisko 410, hakattiin semmoisen kupumännät lekalla ja koivuhalolla tasapäisiksi, kun mylly oli hiukan jumissa 15 v seisonnan jälkeen, mutta kannen ym hilpetöörin palauttamisen jälkeen käynnistyi nöyrästi, vaikka puristussuhde putosi varmaan pari pinnaa ja kolmospytyn mäntä jäi sentin muita alemmas. Nykyään tuommoisesta sais varmaan nelinumeroisen nipun juuroja... | ||||
|
12.06.2021 14:04 | Jukka Viitala | ||
| Hassua, että kirkolta 6 km:n päässä ollut liikennepaikka oli Eurajoki. mutta vajaan 2 km:n päässä ollut oli Vuojoki. Kartano oli halunnut oman liikennepaikkansa yksityisradalta. | ||||
|
29.05.2021 21:48 | Jukka Viitala | ||
| Kuvasta käy selgeesti ilmi, miten typerää on kuskata kontteja ajojohtimien alla, kahta ei mahdu päällekkäin vaikka alempi olisi kiskojen päällä, 5,2 metrin pino ja piuha 6 m matalalla. Juna kuljettaa siis 50-75% kapasiteetistaan riippuen konttien painosta. | ||||
|
29.05.2021 21:30 | Jukka Viitala | ||
| 1990 tuli matkusteltua Turusta Kemiin yöjunassa enkä tajunnut, että Turun vaunut ympättiin Tsadista tulevan junan perään. Aikataulussa oli tuopin tai toisenkin mentävä aukko joten asemaravintolaan yömyssylle, jossain välissä tuli kuulutus ja eikun raiteelle 4... hetkinen täällä mitään junaa ole... lähistöllä sinivaunuinen juna liikkui oikeaan suuntaan ja pikku kipittelyllä raiteiden välissä pääsin kyytiin, vaunukin löytyi kaljahöyryjen haihduttua. Onneksi ovi ei ollut lukossa, loppusyksyn keleissä olis voinut tulla vilu rappusilla ennen Parkanoa. | ||||
|
29.05.2021 00:27 | Jukka Viitala | ||
| Mulla on jotenkin sellainen muistikuva, että oltais tultu tai oltu menossa Haminaan näiden kummitusasemien kohdilla, ilmeisesti Kotkan junasta oli vaihto Inksassa. Tuon jälkeen paineltiinkin Vilkkaasti Kyminlinnaan tai Kotkaan junalle ja Inksassa oli jo joku tylsä plootuasema. Pääsin sentään herroiksi Haminan viimeiseen matkustajajunaan eli vimpan RUK-junan paluujunaan, sen jälkeen Haminaan tuli vain uudelle eli Hilloon v 1984 Sm1 juhlistamaan sähköistystä ja sami työnnettiin dieselillä satamaan huikka- ja kuvaussessiota varten, faija oli kyydissä ja viinat oli pakattu jugurttimukin tyylisiin kippoihin asiallisin tekstein, vähän isompaa rahanhaaskuuta kuin naisoletetun poliitikon aamiaissalaatit. | ||||
|
29.05.2021 00:03 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuo vasemmalle kaartuva raide alkuperäistä Haminan rataa? Jos on, niin vaaleaovisen mökin takaa pitäis löytyä kääntöpöytä tai sen monttu. Uudempi rata erkani puolisen kilsaa etelämpää ja uusin JuHa 1984, Juurikorven eteläpuolelta osana silloista HeLi-rataa, joka olisi oikeasti oikaissut Karjalan radan ja SNTL:n liikenteen rannikolle, mutta Suomen turhin kaupunki painoi senkin suunnitelman peukalollaan Kymijoen pohjaan... Näillä näytöillä Oikoradan jatko-oikaisu Heinola-Mäntyharju ei koskaan toteudu ja pikkuoikaisu Koria-Voikkaa rullattiin kiireesti pois sodan jälkeen, eihän Savon radalle voi mennä suoraan. Mäntyharjun oikaisu ja HeLi palauttaisi Valkealan Karhulan kylän alkuperäiseen tarpeettomuuteensa. YO purkaus liittyy Kaipiaislaiseen sukuni historiaan, Karhula veti pidemmän korren Savonradan linjauksessa ja urputan maailman tappiin tätä vääryyttä, lobbaus meni tosiasioiden edelle. Mäntyharju-Kaipiainen-Kotka tai Hamina olisi ollut maastollisesti halvin reitti. Kateellinen en ole pätkääkään niin kuin kymenlaaksolaiset yleensä |
||||