Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

	17.12.2012 23:34	Jukka Viitala
		Sammakkorauta näkyy kiskon päässä kypäräpään takana. Muistan vieläkin TV-pätkän, jossa Vehkalahden Palopäällikkö OV kertoi syyksi "Akseli katkesi" ja niin katkesi lähetyskin. Näissä vaunuissa oli vielä akselinpään hehkuttimet laakerien paikalla, kuten kuvassa. Mikä sitten totuus.
	06.12.2012 21:48	Jukka Viitala
		Mitä nyt vähän myöhästyin yöjunasta. Taksilla asemalle ja kyytiin. Oli romanssi Turussa ja itte asuin Kemissä.
	06.12.2012 10:04	Jukka Viitala
		Taaempi liitos on hiukan vaeltanut, mutta kuvassa näkyvä sidekisko ei oikeasti anna periksi. Kiskon päissä toki kuuluu klok-klok, mutta liitos pitää. Näitä tuli asennettua n+1 silloin ennen...
	06.12.2012 09:58	Jukka Viitala
		Reilut 20 vuotta sitten vaihdoin jäähyväispusuja terminaalissa sinisten vaunujen kutistuessa horisonttiin... Nostalgiaa... Silloin runko työnnettiin satamaan ja veturi oli aina Turun päässä. Linnankadun tasakäytävällä kolisi vähintään kerran viikossa.
	29.11.2012 18:08	Jukka Viitala
		Mistäs tuonne vuorelle on viksuinta kavuta ja minne voi jättää auton? Ajelin syssymmällä Ypyältä Joksuun takana näkyvän T-risteyksen kautta ja halmeen kautta ei viitsi hulmahtaa, isännällä voi olla haulikko. Mikä on louhoksen historiikki? Mistä mihin ja miksi?
	25.11.2012 04:36	Jukka Viitala
		Deutzin tekeleet ovat varmasti tuttuja kaikille 80-luvulla tunneleissa hyörineille. Moottorit olivat periaatteessa normaaleja esikammiokoneita, mutta ruiskutusmäärä oli jätetty tavallista pienemmäksi, millä saavutettiin puhtaammat pakokaasut. Näissä oli yleensä katalysaattorit pakosarjan jatkeina ja lopuksi vielä vesipesuri, jolla napattiin viimeinenkin nokihiukkanen kiinni huikean höyrypilven seasta. Moottorien teho oli noin kolmasosa saman perheen ahdettujen suorasuihkujen tehoista, puolet maanpäälliseen käyttöön tarkoitetuista kammiokoneista. Valitettavasti matalaviritteisen Deutzin elinkaari ei ollut juuri kireämpää serkkuaan pidempi.
	24.11.2012 20:41	Jukka Viitala
		Deutzin esikammiovimpeleet olivat laihaseoskoneita, löpöä paloi vain esikammiossa ja loppu työtahtia mentiin kaasujen paisunnalla. Eroa tavalliseen dieseliin oli männät, kansi ja puolittunut teho. Näitä maailmanlopun koneita oli vielä 80-luvulla lähes valtaosa maanalaiseen käyttöön tarkoitetuista. Typen oksideja ei ollut nimeksikään ja savutus oli olematonta. 20 litran malmista tehoa irtosi 170 heppaa, saman sai puolta pienemmästä ahtamattomasta ruotsalaisesta tai jopa nykyisestä 2-litraisesta.
	24.11.2012 14:07	Jukka Viitala
		Oliko näissä suurempaa eroa VR:n vastineisiin? Väri on ainakin alkuperäinen. SA/Vapiti on saattanut vaatia pientä modailua runkoon. Mikähän mahtaa olla varaosien saatavuus nykyään, tämän yksilön Detroit-Diesel taitaa olla vähän huonolla hapella? Missä kaikissa VR:n laitteissa on muuten ollut 700-sarjan esikammio-Deutz V8? Veto-Jussi? Ostin takavuosina kaivoskuormaajaan VR:n hylkäämän moottorin ja se oli ollut kuulemma ratatyökoneessa. Parhaassa iässä kaiken lisäksi, myllyjä pukattiin peruskorjaukseen pelkän tuntimittarin perusteella ja tuo yksilö oli vasta sisäänajettu. Vähän ihmetyttää laihaseosmoottorin valinta maan päälle.
	09.10.2012 21:52	Jukka Viitala
		Juuri 18 täyttänyt isäni määrättiin sotapalokuntaan, untuvikot jäivät kotirintamalle. Malli Kajander ei ollut yhtään hassumpi tuohon aikaan, silloiset siviilivarusteet olivat usein parempia kuin köyhän armeijan lumput. Tänä päivänä tilanne voisi olla nurinkurinen, iskepä nykyisiin enemmän näyttäviin kuin tarkoituksenmukaisiin talvivaatteisiin vastaavat lisukkeet. Sirkus. Jonkinlainen pystykorva oli teknisesti sama kuin vihulaisen Mosin-Nagant-mallit ja söi samaa ruokaa, ei huono. Hyväkäyntinen Ruotsin Mauser oli myös yleinen, Japanin Arisakaakin oli pari versiota ja hännänhuippuna Carcano "Terni", jota ei kai onneksi päätynyt rintamalle. Suomi-KP-tä oli vähän Talvisodassa, kuten Rokan Antti sanoi. Kummasti vaan noillakin pärjättiin.
	29.09.2012 23:57	Jukka Viitala
		Onkos tuo törmäyskeulan pystyplootu peltiä ollenkaan? Näyttäis olevan neppareilla kiinni. Guttaperkkaa?
	21.09.2012 01:01	Jukka Viitala
		32-bittistä dataa sillan sivussa. Melkein samanlainen näkymä avautui tuulilasista -90, kun ylitin Tornion itäpuolella vanhalla tiellä siltaa autolla pakkassumussa ja kolme lyhtyä alkoi tuijotella vastaan ollessani sillan puolivälissä. Ilmeisesti sää oli jäykistänyt systeemejä. Ei muuta kuin hanaa jäisillä lankuilla ja nopea väistö vasemmalle, alla oli vielä suvikumit. Aika läheltä meni nuo telit. Voi olla, että kellot menivät päälle vasta kannella ollessani, autolla ajo oli sen verran hidasta, etten päässyt kannelle tarpeeksi nopeasti.
	18.09.2012 22:29	Jukka Viitala
		Melkein samasta aiheesta pidempi video http://www.youtube.com/watch?v=gukBUKIRYJQ&feature=related (Sista ångtåget på gamla Haparandabanan den 4 juli 2010), melkein samalla kalustolla ja tuossa näkyy myös, miten tiivis sovitus veturin ja tenderin välillä on, eli ei haittaa viima ja pakkanen, mutta hiki voi tulla. Ihailtavaa yhteistyötä veturinkuljettajilta.
	18.09.2012 21:25	Jukka Viitala
		Aika puskaradaksi on tuokin väli muuttunut eikä tästä ole kuin 21 vuotta, kun ajelin tuon ylikäytävän yli lähes päivittäin. Rounduppia kehiin... Ruåtsalainen pariveto tenderit vastakkain on hieno ratkaisu, suuntaa vaihdettaessa etummainen on aina "oikein päin" pikku heittona aiempaan kysymykseeni veturien ajosuunnasta. Ruotsalaisten fiksaatio lumiauroihin näyttää hauskalta veturin keulassa. Lankongillekin pääsee molemmilta puolin oikein ovista, mutta ilmeisesti se on tarpeen, jos lämmittäjän pitää työntää päänsä nokikaappiin tarkastaakseen, onko savu ehtinyt jo toiseen päähän kattilaa. Mitä sarjaa nuo koneet ovat? Jyhkeän oloiset sylinterit ainakin.
	17.09.2012 23:51	Jukka Viitala
		Voi mikä kiskojen paljous. Pölkynvaihto voipi olla aika tuskaa. Jotenkin muistelen, että tuossa olisi ollut vain neljä, mutta ilmeisesti sinne on lisätty pari tukikiskoa joukkoon vai pitääkö ruotsalaisten saada tuossakin valita, kumpaa reunaa ajellaan?
	06.09.2012 20:58	Jukka Viitala
		Jatkaako sama veturi Kouvolasta länteen/pohjoiseen vai vaihtuuko se?
	06.09.2012 20:45	Jukka Viitala
		Taustalla olevan raiteen takana Töröstinmäen pohjoispuolella on melkein valmis ratapenkka, josta joskus väänsin kättä täällä. Sawon radan piti koukata pääradan yli Kellomäkeen, mutta kuinkas sitten kävikään. Mistäs muuten sepelijunien täyte roudataan Kouvolaan? Lähiseudulla ei tietääkseni ole mitään raitsuksi kelpaavaa kiviainesta, ellei laatukriteerit ole muuttuneet. Haminan uudellekin tuotiin kivet Simpeleeltä. Paikallinen kivi kelpaa vain penkkaan.
	06.09.2012 20:33	Jukka Viitala
		Poitsilan "junabongareille" kävi huonosti joskus 80-luvun alussa metanolivaunujen ilmestyttyä ratapihalle. Kemiaa ja venäjää oli opiskeltu vain lyhyt oppimäärä, pojat suhauttivat pohjaventtiilistä kannullisen kirkasta ja ranskanleipäfiltteröinnin jälkeen oli juhlien vuoro. Muistaakseni 2 kupsahti ja 3 sai valkoisen kepin. Ryssävaunujen ryske tuli mieleen viime viikolla Porvoossa odotellessani ziljoonan vaunun kaasujunan ohimarssia. Varmaan joka kymmenennessä vaunussa oli lovipyörät, vaikka kaasuvaunujen pitäisi kuulua hiukan tarkemmin tutkittavien kastiin. Huomiota herätti myös pyörän "vanteen" paksuus, uusissa pyörän kehä on varmaan kolmisen tuumaa, mutta monessa oli noin tuumainen. Venäjällä ei ilmeisesti ole harrastettu koskaan vaihdettavia kulutuskehiä vaan sama patarauta kuluu kunnes laipat häviävät. Onneksi heillä ei ole enää liukulaakerivaunuja, Tikkamäen ammoisessa "ratarikossa" paikallinen palokunta taisi melkein löytää hiukan kuuman laakeripesän akselinpätkineen aika kaukaa suistumispaikalta mutta eihän sellaista koskaan tapahtunut, mitä nyt palopäällikön lipsahdus pääsikin ensimmäisiin uutisiin, mutta eihän palomies ymmärrä junista mitään. Uutisointi Neuvostosuomessa oli joskus hiukan puolueellista.
	02.09.2012 22:43	Jukka Viitala
		Oikealta laskien kolmas pilari puuttuu sekä vanhimmasta, että seuraavasta. Suomalainen pioneeri ei räjäytä siltoja huuthittoon vaan romahduttaa ne. En uako venäläisten havitelleen liikennettä Suomenvedenpohjaan, eiköhän versio 2 ollut nykyisen kaltainen. Urkki teki jonkun paperin 60-luvulla, sen seurauksena Viipurin sillat nostettiin 24 m tasalle. Kanavan hyötyliikenne ei moista tarvitse, mutta suvipurjehtijalle pitää toki olla tilaa.
	02.09.2012 15:03	Jukka Viitala
		Jung 1953 ja muutakin uudempaa, eipä ollut tarkkaa tuo filmaus silloin ennen. Michael Caine ei ole oikein koskaan ollut laatuelokuvan tähtenä, tässäkin olisi kaivattu toista Steineria eli James Coburnia. Kumma juttu nuo germaaniset nimet, englanniksi vain Steiner on tunnettu hyviksinä ja pahispuolelta löytyy sitten Schmidt. Ehkä nuo on helppo muistaa. Ai niin Schwartzenegger. Tekihän tuokin muutaman rainan. Mitenhän yankki lausuu tuon?
	26.08.2012 21:47	Jukka Viitala
		Hieno video ja kunnon tulet. Brittivaunuissa ei ilmeisesti ollut äänenvaimentimia ollenkaan, Comet sylki takana olleista lohenpyrstöistään parin metrin lieskat, hiilidioksidipäästötkin mitataan varmaan kiloissa. Höyryvetureissa luulisi varsinkin kesäaikaan takaperin ajon olevan piirun verran inhimillisempää. Tietysti kattilan hoito lapiomenetelmällä tai haloilla vaatii kulkuaukon, suurvalloillahan oli ties mitä siirtoruuveja tai öljypolttimia, eli ovet pystyi pitämään kiinni. Oma lukunsa oli veturit, jotka oli suunniteltu ajamaan hytti edellä. http://www.aqpl43.dsl.pipex.com/MUSEUM/LOCOLOCO/locoloco.htm
	26.08.2012 17:38	Jukka Viitala
		Minkä takia tenderiveturit piti kääntää? Jenkit ajelevat tenderi edellä halki mantereen, mutta meillä pitää ajaa savupiippu edellä. Haminassa oli ilmeisesti aina keula kohti merta, jos vanhaa veturivajaa oikein muistan. Milloin muuten Hietakylän raide purettiin? 70-luvun alussa isoäitini asuessa Hietakylässä hautausmaan aidan vierestä löytyi kiskonauloja, mutta penkka oli jo levitetty kaduksi. Armeijan raide oli varmaan se ajoramppiin päättyvä? Seurasin joskus mokujen pelaamista, avovaunuista oli päätylaidat käännetty puskinten päälle ja kuorma-autot menivät hienosti yli, mutta GAZ 69 jäi nalkkiin joka välissä ja paapatus oli mahdotonta. Haminan pikkuiset sotajunat eivät ilmeisesti reissanneet Vuohijärven sorakuoppaa pidemmälle. Joskus 70-luvun alussa Haminaan tuotiin Charioteer-panssarivaunu, se pudotettiin lavettivaunusta suoraan matkustajalaiturille. Teloissa oli ilmeisesti kumipalikat alla, koska vaunu ajettiin kaupungin läpi pimpampyölin kasarmille. Charioteer ja Cometit vastasivat kaupungin puolustuksesta lähes koko 70-luvun ja Charioteer makasi armeijan lämpökeskuksen vallilla vuosikaudet, kunnes RUK 179 kurssijuhlan näytöksessä se tuhottiin. Kollega pudotti pikkusavun vaunun sisälle ja kas hupsista, vaunu paloi. Toinen Cometeista makasi varuskuntasairaalan vieressä, toinen ammuttiin seulaksi ilmeisesti Hätilässä. V12 Rolls-Royce Meteorin mylvintä on yksi mieleenpainunut lapsuudenmuisto, tulin jopa ekaluokkalaisena matkanneeksi koulusta kotiin Cometin kannella, vaunut ajelivat pitkin poikin katuja siihen aikaan. Oli muuten parempi kyyti kuin Niemen bussissa ja olo oli kuin Montgomeryllä Saharassa. Tankkihorinan pitäisi sopia teemaan, telavehkeethän kulkevat periaatteessa kiskoilla.
	25.08.2012 10:23	Jukka Viitala
		Onhan tuossa VPK:n vieressä legendaarinen Kulta-Kukkokin, jossa lukion hyppytunnit venyivät joskus 2-3 tunnin mittaisiksi jassoa hakatessa. Linkkariasema jää kuvan vasemmalle puolen, laitureita oli kuitenkin ameriikan malliin VPK:lle saakka. Kuvanottopaikka eli Haminan Lyseo muuttui tiilimurskaksi kesällä, vain jumppasalit ja keskiportaikko säilytettiin. Koko kylä alkaa olla niin myllerretty, ettei sitä enää kotipaikakseen tunnista. Löytyykö mistään kuvaa Haminan alkuperäisestä veturitallista, joka oli asemalta kolmisen sataa metriä Tervasaarelle päin Panimokadulla? Palveli osk Ympyrän varastona vielä 80-luvun alkupuolella. Kiskot oli rullattu varmaan ennen Lepikön raiteen rakentamista. 2-pilttuinen vaja. Yksityisradalla ei ilmeisesti ollut kääntöpöytää lainkaan.
	19.08.2012 03:09	Jukka Viitala
		Raiteiden välissä asui evp VEK Virtanen, joka korjaili mopoja. Sieltäpä sitten -79 haettiin minullekin täysin palvellut -65 Ögländ, vaikka kaikilla kavereilla oli sportit. Alituisen vi**uilun, Sachsin luistavan kytkimen ja tulevan kypäräpakon vuoksi mopoiluni kesti vain vuoden. Onneksi. Kuvasta huomaa, että pitää olla alan mies muuttaessaan ratojen väliin. Höyryaikana liikenne oli oikeasti vilkasta. Punainen koppi ylikäytävien välissä kuului firmalle, siellä säilytettiin resiinaa. Terve mies jaksoi kantaa puurunkoisen kolmipyörän minne vaan ja rautarunkoistakin nuo välit, Römpän kanssa taidettiin jopa juosta noiden kanssa jos juna sattui tulemaan perässä ;-D
	19.08.2012 02:49	Jukka Viitala
		Edelliseen vielä lisäystä sen verran, että nämä alituiset satamaremontit tuottivat kaupunkiin sen verran sisämaan väkeä, joka oli tottunut maksamaan sekä alkkomahoolista että siitä toisesta kosteahkosta tavarasta niin kovaa hintaa, että markkinat räjähtivät käsiin, edellisten suhteen tullimiehetkin heräsivät ja jälkimmäisissä markkinoille tunki ties mitä pyryharakkaa pohjoisesta. -84 kolmen vartin kulmikkaan pahanmakuisen skottilaisen hinta oli jo puolikkaan kossun tasoa, poitsilalaiset missitkin riipivät liki kekkosta yhteishyvästään, josta sai samalla ainakin kolmen sortin tuliaiset eri itämisajoilla ja VR:n palkat polkivat paikallaan, joten siirtymiseni intin päivärahahommiin kävi luontevasti. Totuuden nimissä on mainittava, että poitsilalaiseen ei tarvinnut nuorena ja nättinä turvautua, mutta pyörihän niitä "ammattilaisia" joskus jaloissakin. Muutaman yli meni junakin, mutta työn sankaria ei muutama tuhat tonnia herätä, jos kukkaroon on kertynyt saman verran. Eipä ollut kinttuja kiskon päällä ja muutama liehuletti muuttui polkkatukaksi kiskolle jäätyään. Vanhan liiton tyttelit hoitivat koko laivan ja reissu kesti joskus muutaman päivänkin, 30 vuoden takainen silloin uusi polvi tuntui tekevän kuolemaa jo aamuyöllä. Käsittääkseni molempien kauppatavara oli samanlaista, eli markkinointikoulutukseen kannattaisi satsata.
	19.08.2012 02:15	Jukka Viitala
		Pienenä poikana Hillonniemen edesmenneellä hietikolla tuli kolhittua kinttuja vedenalaiseen rataan suunnilleen paikassa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Laskuraide&srs=EPSG%3A3067&y=6710478&x=509333&lang=fi ja tuo on tuntemaani, pariinkin kertaan kuivatyönä syvennettyä Lakulahtea etelämpänä. Raide taisi jäädä Hiirenkarin laajennuksen alle ja hiekkaranta hävisi historiaan Palokankaan myötä. Muistaakseni Haminan sataman ensimmäinen ja varmaan viimeinen Sm1 pyyhkäisi Palokankaalle -84, vaikkei virtaakaan ollut sinne saakka, joku Dv1x auttoi mennen tullen. Lakulahden syventämisen jälkeen vuosia edellistä aiemmin laiturilla taisi kipaista Porkkana, pitihän nuo kupit ja viidennetkin nauttia silloinkin säältä suojassa. Palokankaan avajaisissa oli ainakin jugurttia by Alko Rajamäki, eli valmis paukku foliokannen alla. Joitakin taisi päätyä kellarikomeroomme, jos en väärin muista. Nuo takavuosien pukuäijien törmäilyt olisivat varmaan olleet herkkua nykyisten juorulehtien toimittajille, mutta silloin juotettiin mukaan kutsuttu luottotoimittaja ensin pöydän alle ja sen jälkeen "ordet fritt". Toimittaja teki asiallisen jutun ylihuomiseen lehteen sanelun mukaan.
	11.08.2012 11:46	Jukka Viitala
		90-luvun taitteen laivajunassa ei liinavaatteita raoteltu. Kippasimme lahtelaista pikkutunneille ja sen jälkeen meno jatkui konduktöörin vaunussa kokiksen, ghettoblasterin ja ykkösen voimin auringon nousuun. Pohjoisen junien konnareilla oli suuri sydän. Sattui kerran niin, että tulin Ruotsista briljantissa kunnossa ja matkalla piti toki nauttia eväitä. 60 pinnan Stroh sammutti prosessorin jossain Oulun alapuolella ja konnari nosti munt pystyyn Oulun laiturille. Oulun asema on just samanlainen puuhönsä kuin Kemissä, johon olin menossa ja isänmaallisesa kunnossa nappasin taksin aseman takaa. Takapenkille. -Ristikankaalle? -Räplää laitettaan. "ei täällä ole sellaista" -"Eikö v***u Kemistä löydy vai" -On kai siellä mutta nyt ollaan Oulussa -2 nielaisua ja uudet ajo-ohjeet. Homma maksoi yli satasen mutta olin Kemin asemalla ennen junaa ja sain hammasharjan mukaani. Tarinan opetus: Ota jos otat ja ota vielä lisää. Konduktööri pelastaa päiväsi.
	11.08.2012 09:30	Jukka Viitala
		Ruåtsalaisen topparoikan jäljiltä keskiraiteet ovat vähän kulmikkaita. Ruotsissa toki kysytään kiskolta, että haluatko taipua ja vastauksen ollessa negatiivinen pidetään ratakomiteassa pari kokousta varmuuden vuoksi minkä jälkeen kiskolle kerrotaan, ettei tarvitsekaan taipua. Toivottavasti tuo ulompi kisko on pidempi, ettei jatkokset jää jälkeen. Ruotsalainen mielikuvituksettomuus näkyy kuvassa. Tylsä sahamiljöö tylsillä vetureilla. Meillä olisi 2-3 pässiä vastaavassa paikassa ja taustalla näkyisi tehdaspalokunta kiitämässä palavalta propsipinolta toiselle. Tuon kokoinen sahalaitos olisi pitänyt kevyesti 2-3 O&K pässiä rimoissa. Maisemaa pilaavat ajolangat ovat myös esillä. Tuollaiset typerät keksinnöt lamauttivat vaunujen katolla tapahtuvan auringonoton ja tänne tulevat intialaiset turistit ovat hengenvaarassa hakiessaan omaa paikkaansa. Onneksi meillä Suomessa jarrutettiin tuollaisen keksinnön tuloa loppuun saakka, mutta Loviisaan kyhätty atomipom siis voimala ja samaan syssyyn sorsastusreissulla sovittu veturikauppa pakottivat virittelemään piuhoja Kyrkslättiä kauemmas. Tilatut veturit olisivat tukkineet radan. Ilman tätä poliittista väliintuloa olisimme varmasti saaneet veturin Tv4 ja Hr4 toteutettua ja raskas liikenne olisi 2/3-osaa kovilla pyörillä.
	28.07.2012 03:17	Jukka Viitala
		+ Kankikone Olikohan muuten Voivottien kankikulma epähöyryveturimainen 180, mikä selittäisi merimieskäynnin? Ei noita pienenä sillä silmällä katseltu, mutta veikkaan muun tekniikan sallineen liikkeellelähdön vaikka nollakulmalla.
	28.07.2012 03:12	Jukka Viitala
		Radan rakentamiseen tarvittiin pioneerien apua, saksalaisten huoltokeskus lentokentän itäpuolella tuhottiin sellaisella perusteellisuudella, että lähes koko ratalinjan matkalle oli satanut a-tarvikkeita. Löysin Mauserin patruunakampoja jopa Hietakaulan ampumaradalta kaivoksen pohjoispuolelta laatikollisen. Silloin 50-vuotias ruuti toimi, mutta hylsyt murenivat käsiin. Kaivoksen räjäytysten aikaan -90 Elijärven ratapihalle sytytettiin "punainen" palamaan, ettei juna päässyt rikastamolle. Olin kerran opastimen juurella iltapaukun aikaan, juna tuli viereen ja eikös ampu vähän karannut. Näin pölinää murskan katolla, sitten pihalla ja lopuksi kiviä satoi junankin ympärille. Veturikuski oli varmaan uusi kun huusi ikkunasta, että "onkos täällä aina tämmöistä". Ei siihen muuta keksinyt kuin huutaa, että "vain joka toinen kerta", punainen pimeäksi ja junan edellä rikastamolle katsomaan, että rata oli auki. Oikeasti oli noutaja aika lähellä. Kaivosalueen rakennusten katot oli vahvistettu kestämään pikku roiskaukset, mutta olimme aika suojattomia Deeveriporukan kanssa ja kivet olivat parin nyrkin kokoisia, tiheys 4:n päälle eli liki tuplasti normikiven painon. Jostain kumman syystä veturi piti saada aina kaivoksen reunalle ja vasta vaunujen täytyttyä se vaihdettiin Tornion päähän. Ehkäpä 130 m syvä monttu tarjosi vaihtelua muuten tasaiseen maisemaan. Olihan siellä isoja koneita. Tai veturin painolla ajettiin latu auki. Jostain syystä Hangosta tulleet pommivaunut tulivat aina painamalla kelillä kuin kelillä... Kemi-Tornio liikennettä varten oli olemassa ihan omat vaunut, joissa oli vaunun leveyden pituiset vaihtolavat rinnakkain. Tyyppiä en muista. Lootia oli joko 3 tai 4 rinnan, jälkimmäistä näki harvoin. Liikenteessä oli varmaan 2 runkoa.
	03.07.2012 23:14	Jukka Viitala
		Wanha kunnon seis-levy tosin päiväversiona. Eipä ole nykykylttejä vielä siroteltu Lappiin :-)
	03.07.2012 23:01	Jukka Viitala
		Wanha punainen seis-levy oli jotenkin rautatiemaisempi kuin tuollainen maalitaulu, eihän tuossa ole edes reikää punaiselle valolle, joten sen ajaa pimeällä kumoon. Mihin tämä maailma on menossa?
	03.07.2012 22:55	Jukka Viitala
		Paljonkos tuollainen betonipölkkykomeus painaa ja monessako osassa se asennetaan?
	27.06.2012 11:02	Jukka Viitala
		Löysinkin jo netistä videon, jossa oli vanhoja kuvia alueelta ja tuossa mustan mötikän alla lymyili Euclid R15-dumpperi siiloa purkamassa. Nähtävästi kiskokaluston päivät maan päällä oli luetut heti 50-luvun puolivälissä. Uudemman etelän kuilun nostokoneen järjestelyt olivat lievästi sanoen mielenkiintoiset, nostotornin paikalla näytti olevan valtava kolmijalka ja tornin virkaa toimittivat pelkät johteet, varmaan mielenkiintoinen hoidettava talviaikaan. Pikkuisen ihmetyttää nostokoneen sijainti kaukana sivulla, torni on melko kevytrakenteinen, mutta hyvin se on sivuttaisrasituksetkin kestänyt. Jossakin vaiheessa nostokoneet sijoitettiin suoraan tornin huipulle, mutta tämä on toteutettu vanhalla kalustolla, Aijalan satelliittikaivos. Viereisen lammen kätkemä avolouhos näyttää vanhoissa kuvissa enemmänkin alasmenotien puhkaisulta, ilmeisesti nostokoneiden käyttö lopetettiin jossain vaiheessa kokonaan ja malmi ajettiin suoraan alhaalta. Harmi, ettei maanalaisia karttoja löydy niin mistään, tuolla voi olla piilossa melkoinen labyrintti.
	26.06.2012 23:59	Jukka Viitala
		Äsken googlettelin aiheesta ja nothing to worry, Eteläafrikan pojat tekevät näitä vielä ja jopa Goodmanin kaivosvetureita, jos varaosista tulee pulaa tai uuteen on varaa. Trident S.A. Kaikkialla maailmassa ei olla vielä 2000-luvulla noin meikäläisittäin. Löytyi jostain videokin puhinatuhinan toiminnasta. On pikkuisen erilaista menoa kuin turkulaisen Toron kanssa näissä nykypäivän kaivoksissa. Vanhoissa umpikaivoksissa on varmasti muutamia tämmöisiä veden alla, kaivoskoneilla oli yleensä sellainen kohtalo, että käyttöiän tai kaivoksen loppuessa raskas kalusto ajettiin johonkin tunnelinperään ja he va adjö sillä kertaa. Eihän noissa oikeasti ole mitään särkyvää, pari kulissimoottoria ajolle ja heitolle, vaihdelaatikko ja muutama ketju ja vaijeri. Koko kauhasysteemi rullaa rungon päällä vaijerien varassa, samalla tavalla kuin Volvo 240:n pyyhkijämekanismit eli ei mitään tappeja tai muuta hienohelmojen kotkotuksia.
	26.06.2012 23:15	Jukka Viitala
		Tämä on nostokoneen paikkeilta, kuvanottopaikasta muutama kymmenen metriä oikealle oli paja, jonka seinät kaatuneet kolmeen ilmansuuntaan ja vain nosturin palkisto on jäljellä. En arvannut mennä kaivelemaan lahojen romujen sekaan, lämmityskattilaa sun muuta törrötti katon jäänteiden seasta.
	21.06.2012 00:58	Jukka Viitala
		Pistehitsauksen unohdinkin, kouluajoilta jäi jotenkin mieleen teräksen huono sähkönjohtavuus ja silloin mainostettiin pistehitsin soveltuvuutta vain reunasaumoihin. MIGaikoina pistehitsi olikin sitten eri juttu, kunnon tehoilla tehtiin vaikka pallero, jossa molekyyli haki toista, saappaan varteenkin, jos vain maan sai kiinni. Jonkin verran wanhoihin, wuotawiin radiaattoreihin törmänneenä en haluaisi muistella pistehitsausta enempää. 50-luvun pikaliima. Ennen sitä oli juotos, tai kovajuotos, joka siis täyttää sauman. Ei vuotanut. Pistehitsi, ou jee. Englantilaisten autojen valmistusmenetelmä. Ruoste söi jo tehtaalla.
	20.06.2012 23:43	Jukka Viitala
		Juupati juu. Silloin ei tainnut olla muuta MIGiä olemassa kuin Ilmavoimien märissä unissa ollut lentävä versio ja puikolla/kaasulla tuli hieman vetelyä. No, työkonehan tuo on ja eikös golfpallonkin kuulu olla ryppyinen pienemmän ilmanvastuksen takia? Tuohon aikaan ei ohutpeltiä varmaan liiemmälti oltu vielä hitsailtu paksumpaan runkoon, eikös edeltäjässä ollut vielä niittikiinnitys ja kotimaiset kuorma-autotkin koottiin niiteillä vielä parikymmentä vuotta näiden jälkeen? Sen verran tuo Huru on hatarien muistojen joukossa, että olikos tuossa kunnon runko vai oliko koko kori kantava? Kaikkein eniten tuossa kuitenkin oli veturia pikkupojan silmin, äänetkin olivat voimasta kertovia. Varsinkin siinä keltaisessa.
	20.06.2012 22:39	Jukka Viitala
		Kotimainen peltisepäntaito korostuu auringon heijastuksista, tehtiinkö pellit auki leikatuista tynnöreistä?
	24.12.2011 03:37	Jukka Viitala
		Minä kun aina luulin, että Ukiin mentiin Dm7:lla tai veturivetoisella. Eikös Porkkanantappajaisia pidetty Maskussa, eräs maalausfirma raahasi välivaunun Piikkiöön työmaakopiksi kaiken tuhon jälkeen? Olihan tuo Porkkanan pehmeä murina yksi lapsuudenmuistoista, junan saapuminen oli jotenkin juhlavaa verrattuna johonkin kioskivetoiseen teräsrunkoiseen tai lättäriin, Hr/Dr 12 alkoi olla yhtä korkeana melkoinen harvinaisuus Riihimäen itäpuolella. Viimeisiä lapsuudenmuistoja oli Hämeenlinnassa bongattu rahtilaiva, eli keltainen Huru, laivakoneen jytinä kuului Aulangon siltojen takaa ja olihan siinä voimaa pikajunaan. Lähes ikkunaton veturi oli jopa isäukolle ennen näkemätön. Faija muuten kuljeskeli konnarina 50- luvun alusta 60-luvun puoliväliin ja edustan innokasta kuulijakintaa, silloisista liikennepaikoista en muista puoiakaan.
	12.11.2011 01:26	Jukka Viitala
		Eikös tuo Nuutniemen raide ollut melko uusi tuolloin ja kaupungin omistuksessa? Alkuperäinen, josta kiskojakaan ei oltu viitsitty purkaa, tuli etelästä rantaa nuollen. Nuutniemen raiteen oikealla puolen oli 80-luvun alkupuolella metsänveljien leiri, ratapihaa uudistaessamme aamu-uniset sankarit tulivat usein ölisemään aiheuttamamme häiriön johdosta ja kävimme välillä vakoilemassa tosisissien puuhia. Leiri oli pystytetty sota-aikaisten taisteluhautojen (Salpalinjan takalinjaa Hillo-Taavetti) alueelle ja en ollut silloisen nuoren elämäni aikana nähnyt ikinä mitään vastaavaa. Taisteluhautojen täytteenä oli kymmenien metrien matkalla vihreitä pulloja, joissa oli silloinkin pantti, mutta nämä kaverit eivät kärsineet pikkurahan puutteesta, koska pullot oli nakattu jättiläiskasoihin. Lähistöllä asuvat Aladinin sammuvan suvun edustajat sallivat eräelämän maillaan ja kaikesta päätellen myös tukivat sitä taloudellisesti. Ilmeisesti muutamia vuosia aiemmin lakkautetun Meltin kaatopaikan alueella asustelleet viimeiset veteraanit olivat löytäneet tuolta itselleen kodin. Muistaakseni nämä veijarit löysivät juoksevan veden ihanuuden viereen rakennetulta uudelta asemalta ja tankkailivat kanistereitaan siellä vähän turhankin aktiivisesti, kunnes peli vihellettiin poikki. Oikeanpuoleisimmalla raiteella sattui pikku episodi laskiessamme soraa massikoista, VR ei nuukuuksissaan välpännyt tavaraa vaan vaunuissa oli kaikkea mahdollista jalkapallon kokoisesta alaspäin, eihän nuo isoimmat sektoriluukuista mahtuneet ja yksi vaunuista lopetti leikin kesken. Viikkoa aiemmin oli kytketty ajolankoihin kuumat, mutta siitä huolimatta esimerkkiin perustuvaan johtamistyyliin tottunut rataesimiehemme pomppasi korkealaitaisen massin sisään ja alkoi reippaasti takoa kangellaan sorakasaa. Yritimme huudella jotain, mutta näytön paikka oli kova ja lopulta viiden minuutin reuhaamisen jälkeen (ei hän muissakaan töissä sen pidempään jaksanut, koska veti kympillä) työn sankari sai jotain ropisemaan luukusta ulos ja nousi toisella jalallaan vaunun reunan varaan, voitonriemuisena. Vasta silloin hän hoksasi uutuuttaan kiiltelevän ajolangan olevan puoli metriä virkalakkinsa lipasta ja todennäköisesti pyörtyi vaunuun. Hetken päästä hän kapusi sivulaidan yli kuin toukka ja meillä oli kumman rauhallista monta päivää sen jälkeen. Tulipahan testattua käytännön suojaetäisyys sillä kertaa. Mulla on sellainen muistikuva, että Nuutniemen raiteen pohjoispäässä seisovien vaunujen kohdalla olisi kallio ollut louhittuna paljon kauemmaksi 80-luvun alussa, koska siellä oli mahdoton läjä vanhoja ratapöllejä kerättynä sekä linjalta, että pihalta ennen perusparannuksen aloittamista, koska väsäsimme rasvamontun kotipihalle parhaista pölleistä ja nuorimmat olivat vuosinaulalla 55. Kyllästettyjä kuitenkin. Rataosastolla pääsi muuten palkoille, jos vaihtoi 21 pölliä tai enemmän päivässä. Ohje oli varmaan laadittu linjalle, jossa pöllin saa tempaistua tukkisaksilla hiiteen heti, kun naulat on irti ja raide tunkattu, mutta tuossa kuvan hiekkaerämaassa piti lapioida miltei pöllin mittainen luiska pöllin jatkoksi ja tuon alkuperäisen soran raekoko oli nollasta rantapalloon. Silloinen 60-kiloinen sorja varteni hoikkeni entisestään tuossa duunissa ja palkka pysyi pohjalukemissa, lopulta pääsin kuningashommaan eli sepelin laskuun JuHalle, jossa silloinen oranssihaalariura tuli käytyä loppuun ennen pakollista valtion palvelusta. Opinpahan käyttämään yhden miehen etukuormaajaa ja ratanaulan lekominenkin kehittyi taiteeksi, erityisosaamisenani oli kiskoankkureiden täsmäasennus. Tulipahan nähtyä sekin ihme, että normi-ihminen lyö norminaulan normipölkkyyn yhdellä lyönnillä normilekalla, itseltäni homma vaati kolmisen kajautusta. Kineettistä energiaa. Jukka
	22.07.2011 01:49	Jukka Viitala
		Joskus 70-luvun alkuvuosina tuli harhailtua noilla seuduilla katsomassa äiten kotitaloa, joka jäi lunastusten alle ja kai nykyisellään motarin alle, olin toki siinä iässä, että hyvä kun lukemaan olin oppinut, mutta mieleen jäi kuva harmaista vaunuista keskellä metsää, eli radan alkupää oli kai purettu, mutta metsässä seisoi juna. Siinä sitten riittikin Viisikoiden muokkaamalle mielikuvitukselle töitä varmaan nykypäiviin saakka... Samaisilla retkillä tein intiaanityylisen kuulohavainnon lähestyvästä junasta, paikkana Parolan ratapiha ja VR:n logo veturin keulassa oli kiusallisen lähellä, kun viimein kuulin jyrinän ja nousin kiskolta, tulovaihteista ei tullutkaan ääni läpi kuin elokuvissa ja kiukuttelin pitkään harhatiedon lukemisesta, kunnes törmäsin hitsattuihin kiskoihin 80-luvulla, niissähän laulu alkaa jo kaukaa. Muistaakseni pikajunat posottelivat Parolassa 120 km/h jo 70-luvun alussa, joten onnekseni nuppi säilyi. Myöhemmin toki opin käyttämään ruuvimeisseliä, puukkoa tms kuulohavainnon terästämiseen, mutta olisiko silloin luettu Lucky Lukea innolla... Panssarimuseolla on lyhyt radanpätkä, jossa retkottaa Tk3 perässään panssarijuna, onkohan nuo tuotu kumipyörillä vai onko varikon radalta tehty yhteys? Sääliksi käy vanhaa kalustoa, ovat olleet siellä 30-40 vuotta ellei kauemminkin, taisi olla 70-luvun alkua kun nousimme Vekan 5/6 linjasta museon yläportilla, josta oli vielä silloin pääsy. On muuten ollut hirmuinen peli tuo panssarijuna silloista kiväärimiestä vastassa...
	09.07.2011 03:43	Jukka Viitala
		Samanlaisella sitä kuljettiin Kotkaan vielä -71, Kouvolassa tyhjäkäyntiä jolkottaneitten tetroittien haju on varmaan vieläkin vaatteissa. Salmenkylässä on näköjään menty yhdellä kaksoismoottorilla, takapäästä ei nouse tyypille ominaista sauhua... Dm7:n nelitahtinen Linnavuori oli näiden jälkeen lähes kärytön, mutta moottoripäähän osunutta kuljettajaa ei käynyt kateeksi.

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset