1375-104304 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.02.2006 00:51 [Tunnus poistettu]  
  Näinhän mä sen asian päättelin. Siksi kysyisinkin voidaanko nykyään tehdä vaihtotöitä koneen ollessa jossain rungon sisällä tai keskellä vai joko sellainen työtapa on historiaa.
kuva 04.02.2006 00:32 [Tunnus poistettu]  
  Niks herkku homma hytistä tällä säällä ulkona. - En tiedä tehdäänkö nykyään vaihtotöitä noin, että veturi voi olla keskellä vaunujen välissä. Ennenmuinoin se ainakin oli hyvin yleistä. Useasti näki vaihtotöitä tekevän veturin liikuttavan vaunujonoa rungon keskeltä. Tämmöisiä tapauksia pääsin kuvaamaan mm. Lahdessa, Kontiomäellä ja Kotkassa.
kuva 03.02.2006 23:58 [Tunnus poistettu]  
  ja kohta veturin pilli lauloi....anteeksi, tietysti vihellin vihelsi. niinhän se junissa menee. Ovelasti valittu kuvakulma.
kuva 03.02.2006 23:51 [Tunnus poistettu]  
  Punasävyiset auringon nousu- ja laskukuvat ovat aina viehättäneet mua. Tuosta määrästä voi jo olla itselläkin vaikeus valita.
kuva 03.02.2006 23:48 [Tunnus poistettu]  
  Koko kuvasarja on mahtava. Taas se nähdään, kovalla pakkasella saa osaavissa käsissä todella tunnelman täyteisiä herkkupaloja. Vanhaa sanontaa mukaillen. Ei muuta, kun ylös, ulos ja junia kuvaan. (Siinä sitä ulkoilulenkkiä on tarpeeksi). Mitä kovempi pakkanen sitä haasteellisempaa saada siinä hyvää lopputulosta.
kuva 03.02.2006 23:36 [Tunnus poistettu]  
  Joo onpas tunnelma pala
kuva 03.02.2006 22:21 [Tunnus poistettu]  
  Nurmeksessa roikkui kauan se yksi kaksiakselinen tenderi ja vielä suhteellisen siistinä. Ainakin vielä vuonna 1982 näin sen siellä. Se saattoi olla, (nyt ei oo muistiinpanot taas tässä) Sk1/2 tenderi ja siis todennäköisesti tätä vanhempi. Ei tietoa sen nykyisestä kohtalosta. Näihin Hurrikaanin tendereistä tehtyihin palotendereihin törmäsi aina silloin tällöin. Mitä nyt äkisti tulee taas mieleen niin Kokkolassa, Kouvolassa Karjaalla ja varmaan monessa muussakin paikassa
kuva 03.02.2006 21:39 [Tunnus poistettu]  
  Vieraillessani Tk3 1106:n mukana 10.4.1975 Pankakosken tehtailla tää puksuttaja oli siellä tuolloin työssä. Ajoivat pyytämäti molemmat höyryt peräkkäin. Tk3:n kuski Hämäläisen Ville sanoi, että ei me yleensä käydä näin pitkällä tehdasraiteilla, mutta tää oli nyt poikkeus. - Valitettavasti en silloin osannut tuota Villen elettä arvostaa, mutta nyt, kun se aika on takana päin tunnen tuon Villen hienon teon arvon. En vain voi enää kiittää siitä häntä eli mitä yritän sanoa, jos ja kun saatte jotain hienoa extrapalvelua kiitos on aina paikallaan!
kuva 03.02.2006 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Simon tähän vaunuun liittyvään asialliseen kommentiin lisäyksenä. Viimeisen kerran viimeinen näistä entisistä Kansainvälisen Ravintolayhtiön ravintolavaunista oli liikenteessä radoillamme 28.1.1964, kun tällainen vaunu (erivärisenä kuin tässä ja vielä jotain entisestä loistostaan kantaen) tuli pikajunan mukana Imatralta Helsinkiin. - Tämä siksi, että aina silloin tällöin näkee näiden vaunujen yhteydessä maininnan, että ne ajoivat viimeiset ajonsa 1963.
kuva 03.02.2006 12:21 [Tunnus poistettu]  
  Kiitti taas Mika mukavasta kuvasarjasta. Tässäkin voi korvissaan aistia kaksiakselisen koneen kiskojen kirskunnan sen hyöriessä työtehtävissään. Tunnelman täyteisesti oot kuitenkin onnistunut tän vaikeassa vastavalossa kuvaan.
kuva 03.02.2006 00:01 [Tunnus poistettu]  
  Peugeot 404. Tuolloin 1960-luvulla ja varsinkin sen alkupuolella vähän kalliimman puoleinen perhe auto. Osui usein munkin kuviin ja jopa erilaisina poliisiautoversiona. Tässä eräs poliisiversio https://vaunut.org/kuvasivu/19523
kuva 02.02.2006 22:08 [Tunnus poistettu]  
  Olipa mullakin taas mukava verrata kuvaa kuvaan https://vaunut.org/kuvasivu/17178 Asemaravintola näyttäisi jo hävinneen, entinen hiekkalaituri saaneen asfaltti päällysteen, puut kasvaneen mukavasti, lipputanko ja postilaatikko komiasti aikaa uhmaten paikoillaan, lisäyksenä välilaituri, henkilöliikenteen kasvuako vai palvelun parannusta. Ainakin puutavara saa kyytiä järeämmällä nosturilla. No tietysti taustalla näkyvä halkojenkuljetushihna höyryja varten on saanut väistyä. Mutta ihmeellistä myös mainos on saanut häipyä. No onhan tuota aikaa kulunut sentään 18 vuotta otosten välillä niin, että kerkeäähän siinä ajassa tapahtua.
kuva 01.02.2006 22:02 [Tunnus poistettu]  
  Historian havinaa tässä dokumentoinnissa. Taas saatu elää yhden uuden aikauden alkua. Vai olenko ymmärtänyt asian oikein. Ensimmäisessä kaupallisessa ajossa nämä kakskerrosmakuuvaunut.
kuva 01.02.2006 12:38 [Tunnus poistettu]  
  Lari mä oon pistänyt Sulle yhden kirjan sivuun ja tää oli samalla oiva testi kuinka tarkkaan näitä kommenteja luetaan.
Tuut saamaan bookin tavalla tai toisella!
kuva 01.02.2006 12:18 [Tunnus poistettu]  
  Eihän näistä maailman asioista koskaan tiedä. Hauskaa nimittäin, kun Tapsa tuossa kuvatekstin alla kirjoittaa jo parhaat päivänsä nähnyt. Jos tarkoitetaan veturin tässä epäilemättä hieman nuljahtanutta ulkonäköä niin tää pääsi vielä korjaukseen ja työskennellessään Oulun vaihtokoneena kesällä ja syksyllä 1973, se oli kauniin vihreä maaliltaan. - Tuomakselle hiililläpä hyvinkin vaikka juuri tätä savutorvimallia varikonpäällikkö Aalto suunnitteli aikoinaan käytettäväksi yhteisesti sekä halko-, että hiilikoneissa. Eipä vain tainnut kokeilujen jälkeen päästä yhteiseksi piippumalliksi molemmille polttoaineille ainakaan yleisesti???.
kuva 27.01.2006 22:15 [Tunnus poistettu]  
  Ja viimeiseksi jäänyt pääte-asema Suomessa minne pääsi matkustamaan väliraskaalla kolmiakselisella tenderillä varustetun henkilöliikennehöyryveturin vetämällä säännöllisellä aikataulun mukaisella junalla. Sekavasti sanottu, mutta pyöräjärjestykseltään tämä tyyppi oli lukumäärältään ylivoimaisesti runsas lukuisin maamme henkilöjunavetureusta ja liikkunut joka puolella rataverkkoamme. - Vikat Hankopaanan höyrykuvat kokonaan puuvaunujunineen tuli otetta niinkin myöhään kuin 10.2.1968, jolloin tää Hangon edustakin "vilisi" vielä Lättiä. Höyrykoneet ajettiin aina kolmioraiteen kautta ympäri, joka sekin oli melkoinen show. Eivät veturimiehet kerran tykänneet, kun taputin heille tämän ympäri-ajon yhteydessä kolmioraiteella.
kuva 27.01.2006 16:50 [Tunnus poistettu]  
  Kiitti Jonze informaatiosta. Kaikki tämä vastaisuuden varalle, koska Oulun asemalaituri oli mun yksi kuvatuimpia paikkoja ja näin saadaan tuleviinkin kuviin oikeampaa tietoa. Kävin viimeksi Oulussa 1997 ja silloin siellä oli vielä Hv3 995 esillä asemaa vastapäätä. Aiempina vuosinahan (joskus 1978) se seisoi jonkun aikaa Oulun varikon edessä monumenttinä (ja sitä ennen vuosia Seinäjoella). - Tänä päivänä tuntuu aivan utopistiselta ajatella, kuinka ne vielä 1970-luvun alussa esim. kovilla pakkasillakin tässä täyttivät puumakuuvaunujen vesivarastoja letkulla henkilökunnan seisoessa vaunujen katolla ja hyppiessä vaunusta toiseen aina säiliöden täyttyessä. Ja Tk3 pukkasi aina vaunurivistöä hiljalleen työn edistyessä. - Monet kerrat esim. hiljaisina sunnatai-aamuina Jumbojen nostaessa tässä raskaita roikiaan Toppilan satamaan kaikui koko kaupungin tämän puoleinen osa terävistä aallopin iskuista ja nyt niinkuin pitääkin huristellaan komiasti sähvöllä.
kuva 27.01.2006 15:42 [Tunnus poistettu]  
  Ollaanko samassa paikassa ja näkyykö vasemmalla sama rakennus? https://vaunut.org/kuvasivu/21024 Konepaja-alue vanhassa kuvassa oikealla muuttunut siistiksi asuin alueeksi. Onpa taas eroa kerrakseen vaikka sama paikka?.
kuva 27.01.2006 15:26 [Tunnus poistettu]  
  Tästä on myös mielenkiintoista koittaa haarukoida kuvausajankohtaa. Kovin vanha kuva tämä ei ole, koska siitä puuttuu se puupäälyisteinen neliskanttinen putkirakennelma tukijalkoineen tuosta vetureiden seisontaraiteiden päältä ja joka purettiin 1960-luvun puolivälissä. Vahinko, kun varikon tämä puoli on kovin tumma. Kalustosta, muista kuin Lätistä olisi varmaaan saanut jotain irti. Pieksämäki oli kyllä AINA mun siellä vieraillessa 1960-luvulla huomattavasti höyryisämpi kuin tässä. Nuo toimistorakennuksen edessä näkyvät säiliövaunut olivat noin ainakin syksyllä 1973. Höyryaikahan Pm:ssä päättyi 1975. Varmaaan joku asiantuntija saa tuosta kaupunkikuvasta ajankohdan irti niin hyvin talot näkyy.
kuva 27.01.2006 14:39 [Tunnus poistettu]  
  Risto: viimeinen kesä, kun tuo taustalla näkyvä silta oli käytössä oli 1967 ja sen kesän kuvissa näkyy myös jo uuden sillan rakentaminen vanhan taustalle. Myös vuoden 1967 kuvissa nuo valaisinpylväät ovat jo historiaa. Kuva on siis vuodelta 1966 tai sitä ennen. Oikealla näyttäisi olevan Rulla-Pekka 1020 tai 1021. Sen pystyy hyvin erottaa, että Rulla-Risto se ei ole, joilla myös ajettiin paljon tämän tyylisiä henkilö- ja pikajunia. Teoriassa voisi olla myös kolmas pikku-pelti Pekka 1014, mutta sen pienet ja erilaisemmat tuulipellit pitäisi kyllä pystyy erottaan nuoremmista sisaristaan.
kuva 27.01.2006 00:24 [Tunnus poistettu]  
  Ajatella Ari tuosta mainitsemastasi kapeasta kohdasta (joka todella on nykypäiviin muuttunut) Eltsun ajojen kisailijat joutuivat heti alkusuoran kiihdytyksen jälkeen hakemaan paikkansa jonossa. - Mullakin taitaa löytyä siitä kohdin radan molemmilta puolin kuvia. Täytyiskin katsoa näkyykö niissä tuota kalliota. Siinähän lähellähän oli se pitkä ja kapea k-selle haiseva jalankulkutunneli, joka myös näkyy useissa kuvissa ja joka myöhemmin korvattiin auton ali ajettavalla betonisillalla. Ulkomaiset kuvaajat suosivat paikka, koska siinä pystyi pitkäänkin huomiota herättämättä odottamaan junia ja kuvaamaan niitä. Sana oli ilmeisesti 1960-luvun alkuvuosina ruotasalisilla kulkenut keskuudessan. Siihen oli myös helppo Hesan assalta tulla kävellen.
kuva 26.01.2006 23:48 [Tunnus poistettu]  
  Paikka, jossa tässä puhumme on mulle hyvin tuttu. Siinä on myös monet rautatiekuvaajat ottaneet otoksia. Ruotsalaisten ja englantilaisten oli helppo tulla siihen kävellen ja nousta penkalle ottamaan kuvia ennen vanhaan. (Näitä kuvia olen päässyt myös huomattavan määrän näkemään). Myös suuresti arvostamani suomalainen kuvaaja Kauko Kuoasma on juuri tuolla paikalla ottanut samalla lailla kaitafilmiä 1950-luvulla, ylemmällä pääradalla on matkalla henkilöjunia ja alemmalla vetureita menossa tai tulossa Pasilan varikolta Hesan asemalle. - Ennen kevättä 1968 kuvailin itsekin siinä muutaman kerran Hesan Pekkoja. Tuolloin keväällä 1968 aloitettiin läntiset raideparit nostamaan samaan tasoon pääradan kanssa. Tk3 1170 toi tuolloin Hakkilan montulta valtaisat määrät soraa tähän perusparannustyömaahan. - Tarkka huomio sekin, että vauhtitietä on tosiaan siitä kohtaa levennetty kalliota poistamalla.
kuva 25.01.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  Ari satuin näkemään tuon saman kerrassaan mainion dokumentin. Mainitsemasi junakohtaus oli kuvattu ns. Eltsun suoran eli vauhtitien eteläpäästä
kuva 25.01.2006 18:21 [Tunnus poistettu]  
  Nää VR:n virallisest sijoituslistat laahaavat toisinaan monen veturin kohdalla todellista tilannetta jäljestä, mitä viimeisiin ajoihin tulee. Nuo kaikki tässä Hesaan siis piiriin 1 merkityt veturit olivat tosiasiassa Riihimäen kirjoilla ja osa kauan sitten ajaneet viimeiset ajonsa, mutta olivat yhä kirjoilla. Sama pätee osaan noihin tässä Tampereen piirin merkittyihin koneisiin. Tosia asiassa monet niistäkin ovat Turun koneita, joita piirejä yhdistelemällä on saatettu tässä tamperelaisiksi. - Mukavaa luettavaahan nää eri vuosien sijoituslistat ovat ja arvokkaana apuna vetureiden kohtaloita tutkittaessa. Varsinkin nuo sota-aikaiset listat, joita muistaakseni SRHS:kin jakoi joskus kierokirjeissään jäsenistölleen. - Monista veturin siirroista näkee kuinka vasta pitkän ajan kuluttua kone on näissä listoissa saatettu merkitä uuteen varikkoonsa. Joskus on tietysti näissä asioissa toimittu nopeastikin. Veturi hylätty tässä kuussa ja jo seuraavan kuun sijoituslistasta sen näkee.
kuva 25.01.2006 17:59 [Tunnus poistettu]  
  Tämä veturi oli Helsingissä ajossa vain vuosina 1962-63 lähinnä Porvoon junissä ja samanlaisella hiilikorsteenilla varustettuna kuin tuo taaimmainen 895. Klapipiippu siihen laitettiin taas uudestaan, kun veturi jäi seisomaan. Veturi tuli Helsinkiin Tampereen piiristä 1962 lähinnä Haapamäeltä, jossa se oli toiminut halkolämmitteisenä tällaisella piipulla. Haapamäeltä tällä vedettiin 1960-luvun alkuvuosina henkilöjunia Porin radalle Parkanoon. Asema muutettiin myöhemmin Kairokoskeksi. Tääkin on jossain vaiheessa saanut pahan mällin etuosaansa? Ainakin nokikaapin luukku on poikkeava muista saman sarjan vetureista. Kovin on tuo ovi Pikku-Jumbo mainen.
kuva 25.01.2006 14:45 [Tunnus poistettu]  
  <-pk-> Se sekoittaa vähän pakkaa Pikku-Jumbojen hiilisavutorvien osalta, kun tätä mallia ei ole käytetty uudemmissa 1100-sarjan koneissa. Tai jos joku tietää tällaista käytetyn 1100-sarjan Tk3:ssa niin löytyminen olisi pieni sensaatio. Tämä oli ulkonäöltään tanakka varsin miehinen piippumalli varsinkin silloin, kun esim tämänkin koneen piipun päällä oli se komea ja korkea kipinäsihti kesäisin.
kuva 25.01.2006 14:22 [Tunnus poistettu]  
  Ei ole mitenkään poikkeuksellinen Pikku-Jumbon hiilisavutorvimalli. Samanlaisia oli useissa muissakin Psl:n Pikku-Jumboissa ja Hk3:ssa ja Hv4:issä. Myös muualla päin Suomea on samanlaisia hiilisavutorvia ollut käytössä. Mainittakoon, että vastaavanlaisia suoria hiilisavutorvimalleja on ollut 1930-luvulla myös joissain Ankoissa (Vr2:sissa). Loppuaikoina Pikku-Jumboissa näki ainakin neljänlaisia hiilisavurvia. Siinäkin olisi taas yksi aihe pistää jokaisesta malli esiin. Voihan niitä olla ollut enemmänkin erilaisia, mutta neljää eri mallia sain kuvattua Pikku-Jumboja hiilikorsteenilla.
kuva 25.01.2006 13:19 [Tunnus poistettu]  
  Juuri noihin aikoihin kesällä 1968 meilla oli tapana Lindrootin Johnyn kanssa istua tuossa vasemmalta pilkottavassa Hv4:ssä ja parantaa maailmaa. - Kun palasin Savonlinnasta kesäkuussa 1968 kuvausreissulta, jossa olin nähnyt halko Hv3:n ajossa https://vaunut.org/kuvasivu/5929 mietin tämän halkopiippuisen Hv4 742:n vierellä Pasilassa, että VR:llä on vielä melkein samanlaisia isopyöräisiä halkolämmitteisiä vetureita normaaliajossakin.
kuva 25.01.2006 13:02 [Tunnus poistettu]  
  Tämä 895 piti jäädä jälkipolville museoveturiksi. Se hinattiin siis HINATTIIN tästä vielä Vaasaan. Vaasan konepajalla sitä olettiin entisöimään. Työ oli edennyt jo melko pitkälle. kun huomattiin. että koska Vaasassa on vielä hiljan korjattu samaa sarjaa (1150) ajoonkin niin miksei sitä sittenkun sen ajot päättyvät jätetä jälkipolville niin ei tarvitse jatkaa tämän entisöintiä. Tk3 895 romutettiin Vaasassa 1976. - Vähää aiemmin tässä pätkässä seisoi vielä Kana 794, joka oli lähetetty ajoon Kouvolaan. Tässä pätkässä seisoi myös Kana 793, joka alkuvuodesta 1969 lähetettiin ajoon Karjaalle. - Siis suuresta 100 yksilön 800-sataa Tk3 sarjasta ei säästynyt kuin kaksi yksilöä. Tästä vanhemmasta ja hyvin merkittävästä 800-sarja Tk3 vetureista erikuntoisina n. 15 osui munkin kameran eteen, joista vain muutama oli enää ajossa. Tää 895 veteli vielä keväällä 1967 raskaita Mas- vaunuisia sepelijunia rantaradalle sähköistyksen vaatimiin perusparannuksiin.
kuva 25.01.2006 12:33 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa kameratyöskentelyä arkipäivän liikenteestä, jota kerran tullaan vesikielellä muistelemaan. Kone vyöryy melkein päälle. - Dieselkoneiden vallattua aikoinaan markkinat Pasila työnsi varsinkin kesä aikoina tarpeettomia höyryjään seisomaan mahdollisimman syrjäisille sivuraiteille seisomaan. Paikkoja oli useita "ympäri" ratapihaa. Talven tultua monet otettiin taas jälleen ajoon. Yksi eksoottinen seisontapaikka oli tästä vähän Hesaan päin pääradan vierellä, jossa mm. entiset Porvoonjunissa käytetyt Hk3:t 485 ja 486 seisoivat pitkään. - Sen tutun Haagan penkereen lisäksi yksi VR:n virallisten höyrykuvien ottopaikka Helsingin seudulla oli tästä vähän eteen päin minne veturin nokka näyttää. Siinä Auroran sairaala taustalla on VR tallentanut valokuviksi monia harvinaisuuksia, joista meillä jälkipolvilla ei ehkä olisi tietoa ilman noita kuvia.
kuva 25.01.2006 12:00 [Tunnus poistettu]  
  Lari sain aikoinaan kustantajaltani Jyrki Talvitieltä useita Eltsun ajojen kirjoja. (Kirja on Tietoteoksen kustantama sama joka kustansi myös kirjani Eilipäivänkulkeneuvoja). Mulle olisi suuri ilo pistää yks kirja sivuun ja antaa se sulle, kun seuraavan kerran tapaamme.
kuva 25.01.2006 11:52 [Tunnus poistettu]  
  Aina hyvä, kun höyrykuvia saadaan lisää esille. Juuri vuonna 1966 onnistuin myös kuvaamaan näitä Stadin Pekkoja kolmivaunuisilla junilla niinkuin tässä. Pekathan olivat saaneet pikkuhiljaa siirtyä yhä enenevässä määrin näihin paikallisjuniin, joita Pr1:det ennen hoiti. (Osa Paikuistahan siis Pr1:stä oli tuolloin jo ehditty siirtää pois Hesasta). Ajoivat näitä paikallisjunia Pekoilla ja Ristoilla myös tenderi edellä. Vikat tenderi edellä lähdöt sain Hesasta kuvattua pääsiäisenä 1968. - Kaikki tuolloiset Hesan Pekat 1000-1011 osuivat useaankin kertaan kamerani eteen. Tämä 1003 oli siitä mulle kiva yksilö, että sain sen kuvattua Pekoista pisimmän henkilöjunan kanssa. Siihen oli tuolloin kytketty 13 kaksi- ja neliakselista puuvaunua, kun se toukokuussa 1967 nousi Eltsun mäkeä Pasilan asemalle. Kävitko Tapio tuolloin varikolla kuvaamassa. Siellä olisi löytynyt vielä mm. Psl:n vikat 800-sarjankin Pikku-Jumbot??
kuva 25.01.2006 11:24 [Tunnus poistettu]  
  Myös mp hulluna tuli monet kerrat Eltsun ajoja seurattua. Heti vikan ajon päätyttyä v. 1963 (sitä emme tosin silloin tienneet, että jäi vikaksi kerraksi) kiersimme Eltsun lenkin Hondillamme. Oli mahtava tunne ajaa samaa lenkkiä, jossa juuri oli ollut nämä legendaariset kisat. Rata oli täynnä ohjelmalehtisiä ja muita roskia. Se oli valtaisa kansan juhla, jonka veroista en sen jälkeen ole kokenut. Lenkki ajettiin aina myötöpäivään.
kuva 25.01.2006 10:08 [Tunnus poistettu]  
  Ristoissa 1030-48 oli kuvan tyyliset "torahampaat". Tämä Risto oli myös varustettu tyylikkäällä isolla valonheittäjällä valastuine sivunumeroineen.
kuva 25.01.2006 10:04 [Tunnus poistettu]  
  Kuvat klassiselta (höyryjen)kuvauspaikalta vanhalta Linnunlaulun sillalta "sykähdyttävät" aina. Voi miten monet kerrat tässä on tullut seurattua aina 1950-luvun aamunkoitosta junia. Mukavaa oli yrittää erotella, mikä juna olisi menossa rantaradalle. - Lukemattomat kerrat tästä on tullut ajetua mp:llä ja myöhemmin autolla yli aina vuoteen 1968 saakka. Silta purettiin syksyllä 1968. - Höyryjunan alitettua sillan oli äkkiä siirryttävä sillan toiselle puolelle ja veturin savun seassa sai olla tarkkana, että ei törmäisi autoon. Suuri jännityksen aihe tällä sillalla oli aina Paikkujen lähdöt ruuhka-aikoina. Ehtisikö seuraava Paikku lähteä Hesan asemalta ennenkuin edellinen kaarsi pois näkyvistä Pasilan kallioiden taakse. Usein ehti toinen Paikku lähteä enenkuin edellinen oli kaartanut pois näkyvistä. Voi sitä riemua silloin. Kiitos hienoista kuvista!
kuva 24.01.2006 16:55 [Tunnus poistettu]  
  Tämä kuva pongahtaa arvonnassa säännöllisin väliajoin mulle esiin. Tähän päivään mennessä ainakin neljäs kerta. Se varmaan haluaa muistuttaa siitä, kun en sitä tuolloin tuoreeltaan kommentoinut kuinka oleellisia tämmöiset teho efektit ovat höyryjen tunnelmaa luotaessa niin kuin tuo punavalon heijastuminen höyrypilvestä. Pimeällä usein punaväri heijastui veturin valkoisesta savupilvestä alas tulipesän suuluukkuja avattaessa, mutta tässä siitä ei ole kyse, koska etuikkunasta ei loista kaunista punaväriä. - Aivan uutenahan tämä kone oli hetken Pasilan kirjoilla. Liekö kuitenkaan tuolloin paljon ravannut täällä alhaalla tavararatapihalla. Suurimman osan elinkaarestaan tää ravasi Kouvolasta mm. klassississa Savon postijunissa H771/772 aina keväälle 1971.
kuva 24.01.2006 15:33 [Tunnus poistettu]  
  Ikimuistoisin kokemukseni assan kioskista oli lihapiirakan sisältä löytynyt yllätyslahja. Possun hampaaksi sen tulkitsin ja siihen lihikseen jäi säännölliset piirakan ostot assan kioskista. Tämä siis jo kauan sitten tapahtunutta. Ei kai tuollainen nykyisin olisi mahdollistakaan???
kuva 24.01.2006 12:39 [Tunnus poistettu]  
  Joo ei se aina niin herkkua ollut. Viikon eräällä kuvausreissuilla likaisissa vetureissa hypittyäni ja näitä tuoksuja haisteltuani heräsin Kontiomäen tallin vieressä valoisana kesäyönä autossani ja huomasin, käsiä kun en ollut pessyt ties kuinka kauan sitten, kuinka avoimesta haavasta lähti punainen viivä. No kello oli neljä yöllä ja Kontiomäen asemapäällikkö käski panna käden heti kuuman veden alle ja keroi, että kylällä ei ole apteekkia mutta kylän lääkekaappi avataan kello seitsemän. Tuskallisten tuntien jälkeen apu löytyi sitten tuosta kylän lääkekaapista. Tämä taas mitä näin äkkiseltään Kon:stä tuli mieleen vaikka ei suoranaisesti kömyn syy ollutkaan.
kuva 24.01.2006 12:28 [Tunnus poistettu]  
  Erittäin merkityksellinen paikka! 1960-luvun puolivälissä, kun uusia dieselvetureita saatiin suuressa määrin liikenteeseen oltiin vähän epätietoisia mitä vanhoille liikenteestä poistuville höyryvetureille pitäisi tehdä. Pieksämäen konepiirissä niitä hinattiin Nikkarilaan seisomaan. Esim vuosina 1965-68 täällä seisoi suuri joukko Pm:n piiristä poistettuja vetureita. Veturit vaihtelivat eri vuosina, mutta onneksi ne on dokumentoitu ja osittain valokuvattukin melko tarkasti. Ja mikä IHMEELLISTÄ osa näistä vetureista otettiin vielä ajoon ja osui munkin kameran eteen. Esim Tk3 852, Tv1:t 914, 918, 921, 922 ja Tr2:t 1307 ja 1310 olivat seisseet jo kauan paketoituina Nikkarilassa, kun ne purettiin ja otettiin vielä ajoon.
kuva 22.01.2006 22:56 [Tunnus poistettu]  
  Kovin näyttää yksinäisen oloiselta. Joskus myös sunnuntaipäivänä pääsin seuraamaan Kukkoa (mm. 755) työssä Kouvolan laskumäellä ja uneliaisuudesta ei ollut tietoakaan. Siinä ympärillä "huseerasi" vielä useita Kanoja (niitä Hanomagilaisia). Yks jopa Kukon apuveturina. Sen hommiin kuului mm. noutaa väärille raiteille ohjautuneet vaunut jne. Mutta aikaa kutakin. Eiks nää laskumäet ala pian olla historiaa. Nykyään on kait nopeampaa lajitella ilman näitä kukkuloita eikä tarvita laskumäkityöskentelyyn erikoistuneita vetureita. Hyvä, että tätäkin työskentelymuotoa dokumentoidaan niin kauan kun se on mahdollista.
kuva 22.01.2006 22:37 [Tunnus poistettu]  
  Eiks teill kuitenkin mäet oo hieman suurempii!
kuva 22.01.2006 18:36 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa 2501:n paikalla seisoi useasti vuorojen välillä Kon:en päivystäjä, joka monasti loppuaikoina oli Mulli 1403 tai 1423. Jumbot olivat siistissä parkissa tuossa varikon oikealla puolella. Kontiomäellä näki myös yksinäisiä vetureita useimmiten Ristoja, mutta myös Jumboja siirtoajoillaan Oulusta tai Ouluun. Ne erottuivat yleensä Kontiomäen omista koneista, kun niissä oli takana matka-ajoon tarvittavat punaiset lyhdynlasit.
kuva 22.01.2006 18:25 [Tunnus poistettu]  
  Hah hah hyvä Niila. Oletpa melkoinen ajatustenlukija. Juuri mainitsemiasi fiiliksiä tämä kuva herätti. Kyllähän höyryt olivat huuruisina kovilla pakkasilla exsoottisen näköisiä, mutta kyllä niidenkin kanssa oli vastaavissa olosuhteissa hankaluuksia. Näin muutaman kerran, kun esim. kovina pakkaspäivänä koneet vesitettiin tallin lämpimässä tarkoituksellisesti ja jossa tehtiin myös muutkin huoltotoimenpiteet. -Ainakin tuo vesiviskurin ympäristö olisi tässä hyvin jäinen. - Kyllä kuningas talvi antaa nykykuviinkin lisää mielenkiintoa. Siitä on tämäkin kuva hyvänä esimerkkinä.
kuva 22.01.2006 17:05 [Tunnus poistettu]  
  Komiat on pojilla olleet kulkupelit! - Monenlaisilla kapistuksilla on junia seurattu. Eksoottisimpia kohdalleni sattuneita on varmaan soutuvene tai kokoon taitettava fillari. Mutta ainakin tuosta Kr - Hy väliltä löytyy mukavia helikopterista harrastajan ottamia (höyry)kuvia. Sellaisesta tai ainakin lentokoneesta otettuja suunnittelin joskus muinoin Parikkalan ja Savonlinnan väliltä aamujunista, mutta kun siinä oli se rajavyöhyke lähellä. No unelmat ovat unelmia ja johonkinhan sitä täytyi vedota, kun se tuskin olisi tuolloin ollut kohdaltani toteutumiskelpoinen.
kuva 16.01.2006 23:55 [Tunnus poistettu]  
  Mä taidan arvata Jussi miksi tuo Dv15 1969 on sun suosikki. Mullekin monesta sarjasta vuosien saatossa muodostui yleensä yks tai kaks lempparia, mut syy ei ollut sama kun sulla tässä vaan yleensä esim. veturin ikä tai jokin muu muista samansarjan yksilöistä poikkeava ominaisuus.
kuva 16.01.2006 22:01 [Tunnus poistettu]  
  Kysymyksessä paikkakuntana on kuitenkin Kairokoski ja vuosi n. 1985. Ei siis Kaskinen.
kuva 10.01.2006 01:48 [Tunnus poistettu]  
  Jaa paljonkohan tää on tähän saakka jatkuneen elinkaarensa aikana ehtinyt tai saanut ravata kilometrejä maamme rataverkolla noina 35:tenä vuotena. Villi arvaus 2-4 milj km?
kuva 10.01.2006 01:41 [Tunnus poistettu]  
  En todellakaan (pilke silmäkulmassa) ole a.m. yhtyeen Jussi, mutta The Boys tai ainakin joku Raittisen veljeksistähän lauloi suomeksi sen Ukko-Pekka uuhuun. Yritin sitä laulua kerran saada yhdeksi tausta musiikkikappaleeksi videoleffaani Höyryä Helsingissä, mutta hintapyyntö oli ylivoimaisesti suurin mihin koskaan olen törmännyt. Kolmisen tonnia muutaman kymmenen sekunnin käytöstä. Ja olivat vielä Jenkeissä pettyneitä, kun en tilannutkaan sitä heiltä hinnan kuultuani. Kyselivät sitä vielä peräänkin, että miksi ei. - Musiikista olen tottunut täällä maksamaan huomattavasti pienempia hintoja maksimissaan n. minuutin mittaisista otoksista. - Sinällään kappale olisi sopinut hyvin tausta musaksi, kun leffassa näkyy Pekkoja Hesassa.
kuva 09.01.2006 20:45 [Tunnus poistettu]  
  Ah niin kodikasta nähdä suomalaisenkin ottama kuva usean maineikkaan ulkomaisen rautatiekuvaajan portugalilaisesta höyryajan lopun pyhiinvaelluspaikasta Reguesta. Tämähän oli tuolloin höyryjen Mekka Portugalissa. Esim. monet kuvat otettuna tuolta taustan mäeltä on tullut nähtyä sekä kirjoissa, että kuvaajien kuvina. Tässä kääntömontun ja päälinjän toisella puolella (kuvaajasta vähän oikealle on kaunis se kaunis kirkko, mistä myös paikan heti tunnistaa). Jenkki kuvaajat vertasivat usein Suomea ja Portugalia toisiinsa ja pitivät molempias maita Euroopan parhaimpina höyryjen kuvauskohteina mm. koneiden siisteyden ja eksoottisen suhteen. Ja se näkyy arvostuksena myös heidän kirjoittamissaan höyrykirjoissa mm. Suomen ja Portugalin kohdalla sivujen ja kuvien määrässä.
kuva 08.01.2006 13:12 [Tunnus poistettu]  
  Korostettakoon, että YHTÄÄN lukuisista eri sarjojen höyryvetureista, joita Schwartzkopff toimitti Suomeen ainuttakaan leveäraidehöyryä ei säästynyt jälkipolvien ihmeteltäviksi. Ei näitä Hv2:sia ei Hindenburgeja jne. Siksi kuvat niistä ovat erittäin arvokkaita. Näitä Scwartzkopffin kakkosia, kun ne liikkuivat täällä etelä Suomessa on onneksi jonkun verran kuvattu myös värille, mutta Hindenburgit (saman valmistajan Hv3:t) ovat valitettavan niukasti osuneet kameroiden eteen. Kymmenkunta kotimaista kuvaajaa ja sitten nämä ulkomaiset tietysti lisäksi. Scwartzkopffin Hv3:t poistuivat pääsääntöisesti aikaisemmin ajosta kuin nämä Riksun, (Karjaan) ja Tampereen Scwarztkopffin Hv2:t. - Sellaisen ihmeen, kun vielä näkis, että värikuva ajossa olevasta Hindenburgista (nrot 638-647) niin jopa olisi jotain. Itse kuvailin niitä värikuviin ainostaan kylminä Pieksämäellä.
kuva 08.01.2006 12:32 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Juhana tästä kuvasta! - Useita kuvia olen nähnyt tästä yksilöstä Hesan asemalla, mutta en kertaakaan keltaisen postivaununun kanssa. Mun TODELLINEN lempparini näistä Schwarztkopffin Hv2:sta oli numeroa alempi eli 582, jota kuvasin monta kertaa (ja jonka etunumerolaatta sekä valmistajan erikoinen laatta, koristavat nykyään yhtenä monista kilpikokonaisuuksista kotirappuni seinää). - Vielä edellisenä keväänä siis keväällä 1960 nää Riksun Schwartzkopffin Hv2:t sahasivat postijunissa mielenkiintoisella Hanko-Riihimäki linjalla. - Hv2 583 on tässä huomattavan siisti. Vika ajo oli tällä yksilöllä 1964 Riihimäellä. Ensimmäiset viisi Schwartzkopffin Hv2:ta poistettiin ajosta 1964 ja tämä oli yksi niiden joukossa.
<<   >>