3037-112536 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 07.01.2007 16:01 [Tunnus poistettu]  
  Äläpä Juhana VIELÄ kiittele. Kuva saattaa olla harvinaisempi, mitä nopealla vilkaisulla arvaakaan. En ole koskaan nähnyt kuvaa 785:stä Itävaltalaistyyppisillä vierintäventtiileillä varustettuna. Mikäli tässä sellaiset on, (kuka tunnistaa) niin kuva on otettu 14.3.1937 - 25.4.1939 välisenä aikana. Eli kuva saattaa sittenkin olla huomattavasti vanhempi, mitä tuossa alussa aprikoin. Samanlaisia vierintäventtiileitä kokeiltiin myös sisarveturi 784 vähän ennen talvisotaa.
kuva 06.01.2007 20:36 [Tunnus poistettu]  
  Tällaiseltahan ne Helsingin ja Riihimäen väliset Schwartzkopffien vetämät henkilöjunat näyttivät aina joulukuulle 1964, jolloin tämä liikenne Schwartzkopffien kakkosilla päättyi. Asut ja kuvan "yleisilme" kertoo, että ollaan 1950 luvulla ja varmaan hyvä arvio tuo 1953 tai siitä ylöspäin. Schwartzkopffin vuonna 1919 toimittamasta 15:sta H9:stä osui kamerani eteen eri-asteisina kuusi veturia, joista eniten kuvasin 582:ta https://vaunut.org/kuvasivu/31098 ja jonka nokkalaatta komistaa kotirappuani. Tämä 585 ajoi viimeisen kerran vuonna 1964 ja toistettakoon jälleeen kerran yhtään Schwartzkopffin Suomeen toimittamista leveäraidehöyryistä ei säästynyt jälkipolville. Siinä yksi syy miksi tein siitä DVD:n jälkipolville.
kuva 06.01.2007 20:13 [Tunnus poistettu]  
  Niinpä niin. Niinkuin olen aiemminkin todennut 785 oli maamme suurinumeroisin pikajunaveturi toukokuusta 1933 lokakuulle 1937. Tämä lienee ollut varustettu halkopiipulla vain sotien aikana ja heti sen jälkeen korkeintaan 1950-luvun alkuun. 1930-luvun Einari Kaskimiehen kirjassa 785 komeilee kirjan mahtipontisen tekstin mukaan voimaa uhkuvana Helsingin asemalla juuri tällaisella hiilipiipulla. Tämä kuva henkii 1950-lukua eikä ole otettu veturin viimeisiltä Helsingissä olo-ajoilta. Tää oli 1960-luvun alukuvuosina Tampereen kirjoilla, mutta jonkun aikaa lainassa vuorotellen muiden 700-sataa Hv3:sten kanssa Helsingissä. Viimeiset pikajunansa tämä Hv3 785 ajoi Hesasta kesällä 1961, jolloin näillä ajettiin ns. moskovalaista P 9/10:tä sekä Savonlinnan yöpikajunaa P/H 5 H/P 6:tta. Teoriassa on voinut vielä parina seuraavana vuonna käydä satunnaisesti Helsingissä, mutta liikkui tuolloin Tampere-Turku-Pori akselilla enimmäkseen. Siirrettiin syksyllä 1963 Kouvolan piiriin, jossa sillä esim. vuonna 1964 ajettiin Imatran ja Savonlinnan välisiä yöjunia. Niissä junissa osui useasti vuosina 1967/68 munkin sekä kaitafilmi, että kinofilmikameran eteen esim. https://vaunut.org/kuvasivu/26316 Metsästin aikoinaan tän etunumerolaattaa, mutta meni Suomen Rautatiemuseoon, josta Lumion Mikko ilmoitti kilven olevan tabu. Lohdutuspalkinnoksi sain hankittua sisarveturi 783:n nokkalaatan. Tästä veturista olisi paljon kerrottavaa, mutta eipä puututa enää ainakaan sen kolareihin:)
kuva 06.01.2007 19:43 [Tunnus poistettu]  
  Tämä sama kuva on julkaistu Resiinassa 1/2000 sivu 18. Siitä kuvatekstistä saa myös lisävalaistusta tähän kuvaan.
kuva 06.01.2007 19:39 [Tunnus poistettu]  
  Harmi, kun tuota savutorvea ei näy paremmin. Tässä ja Hv2 581:ssä oli yhteen aikaan nimittäin hieman leveämpi hiilisavutorvi. Niillä (kokeiluilla?) haettiin varmaan parempia veto-ominaisuuksia perinteisille hiilipiipuille. Siitä erikoisesta piipusta voisi päätellä kuvausajankohtaa. Tämä 569 on ollut elinkaarensa aikana sijoitettuna monelle puolelle Suomea. Osui viimeisenä toimintavuotenaan 1967 munkin kameran eteen Joensuussa, tosin niin hankalassa paikassa, että sillä kuvalla ei voi kehua. - Varmaan tämäkin mälli on kaivettavissa ylös, mutta ei tuu nyt ainakaan "ulkomuistista" esiin. Ehkäpä joku muistaa/tietää paremmin tämän kolauksen.
kuva 06.01.2007 07:05 [Tunnus poistettu]  
  Juhanalle höyryvetureiden kaksinvedoista: Meillä on täällä orgissa paljon kuvia diesel-, ja sähkövetureiden kaksinvedoista. Olen niitä harvoja suomalaisia rautatiekuvaajia, jotka ovat onnistuneet kuvamaan (kansainväliset normit täyttävät kuvat) höyryvetureistamme kaksinajossa todellisessa raskaassa työssä normaaliliikenteessä. Mikään harvinaisuushan kaksinveto ei 1950-luvulla ja siitä taaksepäin ollut. - Erään saksalaisen höyryveturikirjan luokituksen mukaan vasta sellainen höyryvetureiden kaksinvetokuva, joka täyttää seuraavat kriteerit on ensiluokkaisen vaikeasti otettava otos. Värikuva,juna on normaaliliikenteessä ja molemmista vetureista kohoaa vielä viiden metrin korkeudella samassa linjassa piipun kanssa savupatsaat kohtisuoraan ylös. Tämmöisiä kuvia on luonnollisesti esim. Saksasta ja USA:sta, kun koneet nousevat vuorenrinteitä ylös. Olen etsinyt vastaavia kaksinvetokuvia, jossa vetureista nousisi savupatsaat suoraan ylös myös pohjoismaisista junakirjoista, mutta en ole löytänyt yhtäkään. Kaikissa kaksinvetokuvissa savut tupruttaa vaakatasossa jääden pian taakse. Olen onnistunut kuvaamaan useampiakin höyryjen kaksinvetoja, jotka täyttävät nämä ankarat kriteerit. Tässä kuitenkin kuva "tavallisesta" höyryjen kaksinvedosta. https://vaunut.org/kuvasivu/16716 Ivalon kirjahan kertoo, että yhteen kytketyillä höyryvetureilla pitäisi olla sama vetopyörän halkaisija. Käytännösssä näin ei aina ollut. Olen kuvannut mm. Paikun (Pr1) ja Jumbon (Tv1) kaksinvedon raskaassa sorajunassa Peltosalmella. - Ja näitä höyryvetureiden kaksinvetoja alkuperäisine äänityksineen näkee esim. tuottamassani VHS-videossa Lapinlahden Soraralli, josta varmaan jossain vaiheessa teen myös uusitun DVD-version.
kuva 06.01.2007 04:54 [Tunnus poistettu]  
  Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/32533 on kerrottu enemmän oikealla näkyvästä kolaroidusta H8 563:sta. Tässä kuvassa näkyy selvästi, että ei tuo vasemmanpuoleinen Wilski ole ollut missään nokkakolarissa.
kuva 06.01.2007 04:32 [Tunnus poistettu]  
  Tälle 563:lle on sattunut ainakin kolme vakavaa onnettomuutta. Tämä on seurausta, kun veturi kolaroi Iittalassa 4.3.1940 H9:n 784:n kanssa, joka kuljetti sotalapsia Ruotsiin. Kuolonuhreja oli parisenkymmentä. Onnettomuutta on epäilty sabotaasiksi. - Tämä kuva ei enää siis ole varsinaiselta onnettomuuspaikalta, koska tuo Wilski (Tv2) on aivan ehjä. Tai ainakaan tuo Wilski ei ole se toinen osapuoli. - Toki tuossa Wilskissäkin on nokkalaatta, mutta se on pyöreä ja peittyy 563:n taakse Itse asiassa sen nokkalaatta näkyy toisissa kuvissa, jotka on otettu samalla kertaa tämän kanssa. Näitä kuvia on mm. Veturimiesliitossa. - Tämä on aivan tavallinen H8/Hv1:ssä käytössä ollut lentotuhkapesällinen savutorvi. Ehkä sen takia vähän vieraampi silmään, kun Hv1:ssä ei enää oikein 1950 ja 1960 luvullä käytetty rehupiippuja, koska olivat jo tuolloin pääsääntöisesti hiilikoneita. - Hv1 563 ajoi 20.1.1956 täydessä vauhdissa postijunassa H 58 tavarajunasta T 4503 irronneisiin vaunuihin yöllä metsätaipaleella Korkeakosken ja Hirsilän välillä. Törmäys oli hyvin voimakas ja postivaunu syttyi tuleen. Myös tämä tapaus vaati ihmishenkiä.
kuva 06.01.2007 04:02 [Tunnus poistettu]  
  Tästä tapauksesta on aikaisemminkin julkaistu kuvia. Kuvan junaonnettomuus sattui Kontiomäen ja Nurmeksen välillä Paakin pysäkillä lokakuussa (7.10) 1926. Richmondin G8:t 269 ja 270 vuodelta 1898 vaurioituivat. Resiinassa julkaistun kuvan (ei aivan sama kuin tämä) on ottanut vek Paavo Tuhkanen. Hänen mukaan tämä onnettomuus vaati viisi henkeä. - Toki höyryvetureilla ajettiin kaksinvedossa niinkuin tässäkin näemme. Valitettavasti vastaan tulleen veturin nro ei ole tiedossani.
kuva 31.12.2006 02:24 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Mikko upeista sanoistasi. Kaikki me yhdessä kuitenkin vasta olemme jotain. Ja jokaista meistä tarvitaan omalla paikallaan.
kuva 31.12.2006 01:24 [Tunnus poistettu]  
  Ja unohdit Mikko mainita aurausmerkin. Sekin on tässä kuvassa repsahtaneempi kuin verrokissa:) Mutta ei kaikki tässä maailmassa sentään huonomaksi mene. Kuvaustekniikka ja sen suomat mahdollisuudet kehittyvät (ainakin teoriassa) koko ajan.
kuva 31.12.2006 01:00 [Tunnus poistettu]  
  Taas on aikausi muuttunut muutaman vuoden takaisesta, mutta kevyenliikenteeen väylä palvelee edelleen samallalailla ulkoilijoita? https://vaunut.org/kuvasivu/6642 Nää raskaat toistaiseksi jokavuotiset vuodenvaihteen venäläiset henkilöjunat ovat varmaan tervetullutta vaihtelua kuvauksiin. - Tulevaisuuden junista kiinnostunut porukka saa olla kiitollinen Olaville ja hänen kaltaisilleen, jotka uutterasti ovat jaksaneet kuvata korkealaaatuisia kuvia rautatiehistoriamme tämänkin puolen arkipäivästä. Katsokaa tässäkin esim. noita virroittajan "valopalloja". - Petäisenniska, nimenä mulle monin eritavoin legendaarinen. Täältähän 1940-luvun lopulla otettiin talvella suoraan vedestä VAPO:n uittopuuta (kun muuta poltettavaa ei ollut) höyryhepojen uuniin poltettavaksi. No arvaahan sen pitkällekö niillä eväillä päästiin ennen ensimmäistä stoppia tai kuinka pimenevässä illassa Jumbon kiihdyttäessä tässä tavarajunaa alhaalta silloiselta leiripaikaltamme veturin vaaleasta savusta heitti punakajon alas lämmittäjän lisätessä halkoja tulipesään. Tuolloin 1950-luvun puolessa välissä kuvittelin, että Jumbolla tavarajunineen oli tästä vielä pitkäkin matka Kontiomäelle ja olisi vasta joskus aamulla perillä:)
kuva 30.12.2006 18:37 [Tunnus poistettu]  
  Jos vähääkään tunnistan paikkaa oikein niin tuossa vasemmalla oli (tumman punaisia) puumakasiineja, joiden vierellä halkopolttoiset Savonlinnan Tk3:t visiteerasivat päivystysvuoroillaan. Mikäli paikka on oikein niin tuossa oikealla oli toisinaan epämääräisen näköisiä "lotjia" ja savonlinnalaisten (puisia) muotorpuotteja keinumassa aalloilla, joista sai vaihtelua höyrykuviin. Kaiken kaikkiaan Savonlinna oli hyvin monipuolinen paikka kuvata junia niinä yhdeksänä vuotena joina aktiivisesti siellä kuvailin siis aivan höyrykauden loppuun vuoteen 1975 saakka. Niin ja se oli aikaa, jolloin Helsingin puhelutkin tilattiin siitä lennättämestä Olavinkadun varrelta ja odotettiin enemmän tai vähemmän ennenkuin yhteys saatiin. Sitten sekin palvelu siirrettiin sinne ylemmäs pääpostin tiloihin? Kuulostaako utopialta näin kännyköiden ym vempaimien aikakautena, että puheluitakin jouduttiin odottaan. Hesan puhelut tulivat kyllä yleensä aika nopeasti noin 5-10 min odotuksella:)
kuva 30.12.2006 18:17 [Tunnus poistettu]  
  Savonlinnan laivalaiturin vierellä samalla puolella hotelli Totin kanssa siinä laiturin pohjoisnurkassa, oli ennen matala puurakennus, jossa toimi Kaurasen rautakauppa. Tämä rakennus oli puolestaan vielä ainakin pitkälle 1970-luvulle Kaurasen tavaramakasiini, jonka nimisenä se kulki savonlinnalaisten puheissa. Tuossa oikealla oli usein "parkissa" se upea halkopolttoinen merenkulkulaitoksen Saimaan luotsipiirin väyläalus S/S Saimaa 1890-luvulta. Siis halkopolttoinen ja ammattiliikenteessä vielä ainakin 1980-luvulla. Sen laiturille kulki rillirata, jota pitkin työntövaunuilla halot kuskattiin laivaan. S/S Saimaan sai mukavasti höyryveturikuviin, kun kiipesi Savonlinnan aseman takaisille kallioille. - Tää Kaurasen raide pidettiin ainakin vielä 1970-luvun alkuvuosina talvisin aurattuna. Näin joskus, kun Kana (795) noukki vaunuja tästä.
kuva 26.12.2006 01:00 [Tunnus poistettu]  
  Kuvahan on äärettömän helppo paikallistaa otetuksi vuosina 1950-53. Mikään muu ei ole mahdollista. Nää Stadin uusimmat kaksiakseliset Kaipion valmistamat spårat 219-226 valmistuivat vuosina 1950-51 niinkuin tuosta vinkistäkin voimme lukea ja K kilvet muuttuivat ykköseksi vuonna 1953:)
kuva 23.12.2006 02:14 [Tunnus poistettu]  
  Noille kahdelle ensimmäiselle vinkkikuvalle ei oikeastaan oo muuta järjellistä kuvauspaikka mahdollisuutta kuin Pasila ja Kouvola. Nyt, kun näin paljon noista muista kuvista on selvinnyt niin kyllä nuo parivinkkiä on otettu niinkuin olet merkinnyt marraskuussa 1937 ja myös Kouvolassa. Vasemmalta pilkistää noita varikon edessä parkissa olleita vetureita. Kouvolan miehet ovat tutustumassa uuden nahkeaan Pekkaan. Näin suuri ja uusi veturi on varmasti herättänyt varikkohenkilökunan keskuudessa halua tutustua moiseen ihmeeseen. Kontrasti on ollut valtava, kun tuolloin oli Kouvolassakin paljon pieniä erisarjojen linja-höyryjä ajossa. On tuo niiden rinnalla niin suuri kapine, että on varmasti ensimmäisiä kertoja Kouvolassa käydessään herättänyt paljon uteliaisuutta. - Aivan 1950-luvun alussa Pasilassa käydessäni oli mulla sama tunne, kun joskus näki Pekan tai Riston ajossa. Nehän eivät läheskään kaikki (siis koko sarjat) olleet tuolloin vielä valmistuneet. Kun tämmöisen jättiveturin sitten näki pienten Sk:oiden ja Hk:oiden seassa niin se jätti suuruudellaan lähtemättömän vaikutuksen mieliin. Myöhemmin sitten tilanne "normalisoitui", kun pikkukoneet hävisivät ja kooltaan isoja vetureita tuli paljon lisää.
kuva 23.12.2006 00:22 [Tunnus poistettu]  
  No niin tämä kuva on otettu viimeistään vuonna 1926/27. Tuolloinhan veturit saivat nuo arvokkaat messinkilaattansa nokikaapin ovelle. Sota- ja pula-aikana niitä tehtiin kyllä muustakin materiaalista. Kun laattoja ei tässä näy niin kuvat ovat sitä ennen otettuja. 1920-luvun puoliväli sopii erittäin hyvin Jumbo ulkonäön kanssa. Tämä L1 658 oli 1920-luvun puolessa välissä esim. juuri vuonna 1925 sijoitettu Kouvolan konepiiriin. Pystyisikö joku identifioimaan tuon vasemalla näkyvän kirkon tai jonkun muun rakennuksen erikoisen tornin niin saataisiin lisävalaistusta kuvaan.
kuva 22.12.2006 23:59 [Tunnus poistettu]  
  No niin Juhana alkaa asiat ratketa:) Kysyit miksei 1930-luvulta. Kun ei oikein täsmää sijoitteluun. Tuli Kouvolaan vasta 1940-luvun puolenvälin jälkeen kierreltyään 1930-luvulla mm. Tampereen ja Riihimäen konepiirien työtehtävissä ja sen jälkeen mm. Turussa. Mutta, mutta ja vielä kerran mutta. Tämä kuvahan on huomattavasti VANHEMPI. Otettu 1920-luvun puolessa välissä Kouvolassa samaan aikaan tuon kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/32055 kanssa. L1 658 oli silloin Kouvolan kone. Palaset alkavat loksahtaan paikoilleen. Alettiin hakea kuvausajankohtaa väärästä suunnasta. Tuossa vinkkikuvassa Jumbo on vielä sellaisessa asussa, jossa se on ollut n. vuoden 1926 loppupuolle saakka. Sekin kuva siis 1920-luvun puolesta välistä. Huomaa myös Juhana uusi paikan määritys kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/11578
kuva 21.12.2006 22:35 [Tunnus poistettu]  
  No tietysti tuo Pasila tuossa yllä jota tarkoitin oli Itä- eikä Länsi-Pasila. Tästä kävelimme Pasilan asemalle, ylittäen Mäkelän kadun kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/18520 esittämässä paikassa niinkuin tuon vinkkikuvan kommentissa kerron. Se oli kauan sitä ennekuin siihen rakennettiin se monissa Suomi-leffoissakin näkynyt Unionin bensa-asema, joka taas nyt on ollut jo kauan purettuna. Katoavaa on maailman kunnia. Tuolloin 1950-luvun alussa oli bongauksen huippuhetkiä, kun näki Pasilassa suuren höyryveturin ajossa. Tarkoitti Ukko-Pekkaa tai Ristoa. Nehän eivät kaikki olleet edes silloin vielä rakennuttu eli eivät mitenkään hirveän yleisiä. Pasilassa oli tuolloin ajossa paljon vielä pieniä Sk- ja Hk-sarjojen vetureita, joiden rinnalla nämä Pekat ja Ristot olivat todellisia jättiläisiä ja tekivät lähtemättömän vaikutuksen kookkaalla olemuksellaan.
kuva 21.12.2006 22:16 [Tunnus poistettu]  
  Jaaá Juhana. Oot saanut vangittua oikein mun lapsuuden maisemaa. No ainakin samasta paikasta otettua. Tuota oikealla näkyvää vaaleata rakennusta nimitimme "kuppalaksi". Peltoahan tää siihen maailman aikaan oli. Meilläkin oma tilkkumme tuosta junan keskiosasta suoraan ylös vuonna 1951. Junista täällä ei tiedetty mitään, mutta juuri tuolla alhaalla laaksossa kulki vakituinen tiemme Pasilan asemalle, jossa monasti kävimme junia katsomassa, läpi nykyisen Länsi-Pasilan, joka oli sen ajan tyyliin vähän epämääristen korkeiden lankkuaitojen peittämien äfäärimiesten nykytermein bisneksentekopaikkoja. Juuri tästä vähän oikealle oli meidän rattikelkkamäkemme. Asumismielessä jätin nämä maisemat loppuvuonna 1956 siis tasan viiskyt vuotta sitten. Huh huh mihin nää vuodet on oikein menny.
kuva 18.12.2006 00:35 [Tunnus poistettu]  
  Tässä on itse asiassa yksi hyvin selvä asia, joka paljastaa kuvauspaikan Kouvolaksi, mutta antaa sen nyt olla. Jos joku olisi jotain muuta väittänyt olisin helposti voinut todistaa asian.
kuva 17.12.2006 23:01 [Tunnus poistettu]  
  Kouvolaa tällekin tarjotaan kuvauspaikaksi. Huomaa tuo oikealta pilkottvan Jumbon savutorven tuulikauluksen malli. On aivan selvästi sitä vanhaa 1910-30-lukujen disainia. Koitin tihrustaa näkäysikö nokalaattaa ja numeroa. En kuitenkaan löytänyt Jumbosta koko etulaattaa. Ei tää kuitenkaan niin vanha kuva ole, että vetureissa ei olisi laattoja ripustettu nokikaapin oveen. Jos laattoja ei todella ole, niin silloin kuva ajottuisi jonnekin 1920-luvun puoleen väliin tai ennen sitä, mutta ei tää niin vanha kuva ole. Mielenkiintoista sinällään, että Kana on hiilirännillä ja se tiedetään, että monin paikoin Itä(isessä)-Suomessa ajettiin Kanoilla 1930-luvulla paljon hiilipolttoisena tällä savutorvimallilla. Näissä kuvissa on mukavia, vielä haastavia ristiriitoja, jota katsojat ainakin ajan kanssa toivottavasti saavat selvitettyä.
kuva 17.12.2006 22:36 [Tunnus poistettu]  
  Tämä 614 on kaikkein vanhimman Jumbokatraan edustaja, siis jo vuonna 1917 valmistunut. Ol niin pal turkulaisii, että 1960-luvun alkuvuosina. Viimeisen kerran hänet nähtiin leiväntienuussa Porissa 1966.
kuva 17.12.2006 21:53 [Tunnus poistettu]  
  Tämä Kana on ollut mm. Riihimäen, Tampereen, Turun ja Kouvolan kirjoissa. Tämä kuva on otettu Kouvolassa. Huomaa tuo lippa katon jatkeena. Nehän raksittiin pois myöhemmin, jotta saataisiin enemmän pelivaraa ajettaessa halostukseen tai hiilistykseen liukuhihnan alle. Ainoastaan yksi (?) Kana 541 sai kantaa tuollaista lippaa loppuunnasti Koska kuva on Kouvolasta niin se tuskin on otettu 1930-luvulla.
kuva 17.12.2006 21:46 [Tunnus poistettu]  
  Voi jokupliut tää kuvahan on aivan selvästi otettu Kouvolassa. Tuo iso puurakennus tuolla kaukana vain hämäs. Sen takana näkyy Kouvolan entinen 1950/60-lukujen vaihteessa purettu asema. Tuo iso puurakennus on Kouvolan vanha ravintolarakennus, joka tuhoutui sodan aikana ja sen läheisyyteen rakennettiin myöhemmin se tilapäinen parakkiravintola https://vaunut.org/kuvasivu/11611. Samanlainen kohtalohan oli Pieksämäellä.
kuva 14.12.2006 18:12 [Tunnus poistettu]  
  Imatralle lopahti juuri useita näitä 860-sarjalaisia (862, 864, 866, 867 ja 869). Tää 866 oli ajanut viimeisen ajonsa vuonna 1965 ja romutettiin vuonna 1968 Sorry! (Huom. päiväys). Vähän enemmän kuin näkyisi tuota Hv3:ea. On kuitenkin 781, 783 tai 784 jaa nyt pitäisi kuitenkin sittenkin tietää tarkempi kuvaus-ajankohta. - Kaiken kaikkiaan kyllä hyvä kuva. Tästä taas nähdään, että oli niitä 800-satasia sähkövaloilla muuallakin kuin määrätyillä nyt nimeämättömillä alueilla. - Tämä kone on ollut mm. Elisenvaaran, Viipurin, Seinäjoen ja Kouvolan kirjoilla. Hyvä, että näistä 800-satasista löytyy "uusia" kuvia. Kyllähän noi 1100-sarjalaist on paljon kuvattu, mutta jotkut 800-sataset ovat onnistuneet aika hyvin välttää kameraa.
kuva 14.12.2006 01:19 [Tunnus poistettu]  
  Okey, selvä. Kun paljon tehdään, niin paljon sattuu.
kuva 14.12.2006 00:41 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos oikaisusta. Mietin itsekin tuota samaa kuinka tuli asia huonosti kerrottua. Tapaus oli yhdessä lukemattomista vaurioilmoituksista tarkkoine päivämäärineeen ja koneen numeroineen ym muine (kuljettajan?) selostuksineen. Ilman sitä alhaalla olleisiin vaunuihin kolarointia ei varmaan mitään vahinkoa olisi sattunutkaan. Ei oo sitä paperia nyt tässä silmien alla, mutta kysymyksessä oli raskas juna eikä Vemppua saatu pysähtymään vaan se luikui junineen väkisin mäkeä alas. Siis yksi näista lukemattomista arkipäivän tapauksista, joista ilman näitä ilmoituksia ei monestakaan ehkä olisi varmaan näin tarkkoja tietoja. Kun se ilmoitus tulee taas nenän alle niin yritän muistaa ja pistää siitä jotain tietoa tämän kuvan alle.
kuva 13.12.2006 23:21 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa vasemmalla radan vieressä oli tenniskenttä. Kuitenkin puita näkösuojana. Tennispelistä syntyvä läpsytys kuului hyvin tähän junia odottaessa. Tämä on legendaarinen monen kuvaajan käyttämä kuvauspaikka. Aurinkoisella säällä hieman hankala vastavalon vuoksi. Edellisenä syksynä tuossa vasemmalla oli se puistomainen alue rautatieläisten asuntoon vievine hiekkateineen vielä entisellään. Kesällä 1967 tää oli vielä aika neitseellisessä tilassa. Tuosta oikealta johti jyrkkä rata alas tavararatapihalle, josta Vemput tuli joskus nahkoineen alas, kun jarrut eivät pitäneet. Törmäsivätpä joskus tavaravaunuihinkin. (Siksikin tieto jäänyt jälkipolville). Kesällä 1967 noita Pasilan aseman eteläpuolisia siis kahden raiteen molemmin puolisia kalliota alettiin leventämään. Tänään, kun tästä ottaa kuvan niin ainakin on yksi asia, minkä voi saada yhteneväiseksi tämän kuvan kanssa. Korkeiden virasto ym kolossien välistä pilkottaa yhä Lintsin vuoristorata tähän.
kuva 11.12.2006 23:28 [Tunnus poistettu]  
  Teille Riihimäkeläisille oli varmaan tuolloin tiedossa (tuttukin kenties?) sanonta Porvoon turha. (Olen sen rautatieläisiltä kuullut) Perustui siihen, kun kiskoautot tuotiin tyhjinä Riihimäeltä Keravalle näihin kaupallisiin Kerava-Porvoo ajoihin.
kuva 11.12.2006 22:04 [Tunnus poistettu]  
  Sopii hyvin (niin surullista kuin se onkin) erään aikakauden päätöskuvaksi. Otsikko voisi olla peli vihelletään poikki:(
kuva 11.12.2006 21:40 [Tunnus poistettu]  
  Ihmeen sitkeästi tuo entisten lennätinjohtojen kannatinpylväs (?) säilyi aikaa uhmaten tuolla vasemmalla puutalon katolla. Jo muutama vuosi aiemmin pidin ihmeenä, että oli jäänyt elävöittään maisemaan.
kuva 10.12.2006 13:22 [Tunnus poistettu]  
  Fotostoppi renoveeratun kaluston esittelyajoltako? Klassinen paikka "hullutuksille" ja paukkuopastekujeille kuitenkin:) Kuvat ovat mukava todiste vuosien kuluttua, kun taas haetaan tietoa, että milloinkas ne välipalat tulivatkaan saranoihin. - Kuva palautaa mieliin kuinka tässäkin ajettiin ennen laillisesti seitsemää kymppiä. Liekö spåratkin ajaneet normaalia kovempaa. Yhden läheisen Mäkelänopinahjomme oppilaan jäätyä auton alle ikävin seurauksin, kadun liikenne putosi 50:ppiin Tää tapahtui siis 1950-luvun puolivälissä.
kuva 10.12.2006 12:49 [Tunnus poistettu]  
  Vastaavassa kulvertissa vähän pohjoisempana Iso-Korpisen ylittävällä rautatiepenkereellä https://vaunut.org/kuvasivu/23264 kävi toisinaan järven suuremmalta selältä siis vinkkikuvan penkereen takaa niin kova puhurituuli aaltoineen, että soutuveneellä ei päässyt alittaan tällaista tunnelia vaan jäivät yritykseksi. Jännittävimpiä alituksia olivat ne, kun soutuveneellä juuri ja juuri pääsi sillan alitse tuulen painaessa venettä milloin seinää vasten milloin yrittessä kääntää venettä kulvertissa. Toki täytyy myöntää, että enimmät soutualitukset (mm. kalareissut ja lähteeltä veden haut) sujuivat ongelmitta. Talvisin mieluummin hiihtoreissuilla kiersin tunnelin kuin olisin hiihtänyt läpi. - Esa mikäli löytyy rakennusaikaisia kuvia Löytänästä tai Iso-Korpisen ylityksestä olisivat todella mieluista katsottavaa. Niin monta kesälomaa tuli sen penkereen vierellä vietettyä ja (höyry)junista haaveiltua.
kuva 09.12.2006 14:41 [Tunnus poistettu]  
  Koitin etsiä noita L-H-W:n jälkivauja, joista Jorma tuossa yllä mainitsee. Ainakin tämä täältä löytyi https://vaunut.org/kuvasivu/29750 Eiks tää ollut juuri se tyyppi, jossa (yhdessä joidenkin Kaipoin perävaunujen kanssa) oli joissain yksilöissä vielä se "destinaatiolaatikko" tallella aika pitään ainakin 1970-luvun alkuun? Nää Linke Hofmanin perävaunut olivat mielestäni rakenteellisesti ja visuaalisesti kauniita ja olivat niin stadilaisia spåria kun olla ja voi. Jorman kerrottua niiden pehmeästä kulusta palautui mieliini kuinka ne keinuivat milloin minkäkin moottorivaunun hinattavina. Mutta silti en ainakaan vielä ole löytänyt Linke-Hofmannia kytkettynä Arkuun kuvauksistani. Tuota mielestäni erästä Helsingin kaikkein upeimmista raitiovaunuyhdistelmistä, joka on kuluttanut armaan Stadimme katuja. Tälläinen yhdistelmä oli mitä uusinta uutta sen matkatessa 1940-luvun alkuvuosina Stadin paraatilinjalla Heikinkatua (ent Läntistä Viertotietä nykyistä Mannerheimintietä) Munkkiniemeen.
kuva 09.12.2006 00:50 [Tunnus poistettu]  
  Eipä ole Simon linkittämä rakennus Pasilan ensimmäinen se alaratapihalla sijainnut asemarakennus. Toralinnan pohjoispuolella https://vaunut.org/kuvasivu/21147 kameran suuntaisesti hieman viistossa sijaitsi iso puinen asuintalo. Näkyy hieman vasemmalta kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/24321 Samassa kuvassa oikealta pilkistää jälleen toinen iso puinen asuintalo. Sen pohjoispuolella edelleen radan varressa, lähellä missä nyt lastataan jätepaperia https://vaunut.org/kuvasivu/17560 oli erilaisia epämääräisen näköisiä puisia varastorakennuksia. Kaikki nämä rakennukset näkyvät monissa junakuvissa. Ennen rantaradan nousua radan vierellä sijaitsi seuraavassa vinkkikuvassa aika oikealla niillä main missä myöhemmin oli se iso Koneen nosturi, ja jonka tyylinen tavataan nykyään ylempää ratapihalta, tämä Pasilan vanha puuasema https://vaunut.org/kuvasivu/19662 Se oli paljon pienempi kuin Simon vinkittämä puurakennus ja purettiin 1960-luvulla. Onneksi siitä on kuvia mm. yksi Suuressa Raideliikennealbumissa. Koko tämä erilaisten rakennusten ketju sijaitsi siis Pasilan ratapihan länsilaidalla alkaen kaukaaa häämöttämästä Toralinnasta nousta seuraavan vinkkikuvan kuvaajaa kohti päättyen ennen rantaradalle vievän nousun alkua https://vaunut.org/kuvasivu/13230.
kuva 04.12.2006 19:47 [Tunnus poistettu]  
  Varjon suunnat sopii hyvin Pasilan vanhaan asemaan. Myös Pasilan alaratapihan asemarakennuksessa, joka oli pitkittäin radan suuntaisesti, oli kaksikin tuollaista päätyä ratapihalle päin. Vanhoissa kuvissa myös samanlaiset puiset lipputankoa muistuttavat koristeet niiden huipussa. Savupiiput eivät tosin täsmänneet niihin 1920-luvun kuviin joihin vertasin. - Suomeen tuotiin Saksasta mm. 1920-luvulla tällaisia suuria "Yankee"-tyyppisia paperinkiillotussylinteritä mm. Enso Gutzeitin Pankakosken tehtaille vuonna 1928. Tämä se ei kuitenkaan ole.
kuva 04.12.2006 08:14 [Tunnus poistettu]  
  Kysymyksessä on kuitenkin Ukko-Pekka Hr1 1014 eikä Riston sarjatunnus Tr1 niinkuin tuossa yllä aamutuimaan kirjoitin. Onpahan näissä joskus oikeastikin menty sekaisin vaikka ne näin päivänvalolla näyttävätkin kovasti erilaiselta Pekka ja Risto, mutta niinkuin tässä näkyy Pekoista lähtee vain kaksi hiekotusputkea yhdistetystä höyry- & hiekkakuvusta, kun Ristoissa niitä on neljä. Ainahan ei välttämättä kuvista voi pyörästöä tai numeroa erottaa ja silloin asia saattaa muodostua tunnistuksen kannalta hankalaksi. Nmrk kokemusta on..
kuva 04.12.2006 08:02 [Tunnus poistettu]  
  kysymykseen vastauksen poikasta. Tässähän veturi seisoo kiertokanget vanringilla ja savutorvi huputettuna. Tr1 1014 kutsuttiin tästä vielä palvelukseen. (Huh huh miten sanottu. Olenkohan lukenut liikaa englanninkielisiä junakirjoja). Joka tapauksessa veti vielä pikajuniakin. Ainakin P 73/74:ää kesällä 1969 Pieksämäen ja Kuopion välillä. Havaittu syyskussa 1969 Lapinlahdella kaksinvedossa Riston kanssa etelästäpäin saapuneena vesitornin vierellä sepelijunan sepeleitä vesittämässä. Viimeinen ajo 15.12.1969 Pieksämäellä. Taanila aikanaan (viisasteli?) jossain radio-ohjelmassaan, että kaikki suomalaisethan tietävät, että Ukko-Pekka nro 1014:sta on pienet savunohjauslevyt:) Hr1 1014:n loppuaikojen kilsoja en nyt alkanut kaivaan esille.
kuva 03.12.2006 23:40 [Tunnus poistettu]  
  Taas löytyi Stetson menetelmälle käyttöä. Pasilan alaratapihalla vanhan aseman edessä ratapihan länsilaidalla.
kuva 01.12.2006 16:31 [Tunnus poistettu]  
  Tällä palstalla on joskus leikillisesti kysytty pitääkö koskija solmiota saunassakin. Ei pidä, niinkuin JR ja me monet muut hänen kanssaan tämän ilon kokeneet voimme kertoa.
kuva 01.12.2006 15:41 [Tunnus poistettu]  
  Jottei kenelläkään jäisi epäselväksi kuinka tärkeitä henkilö/ja pikajunavetureita Hv1-4 olivat niin esim. vuonna 1953 ajettiin kaikilla e.m. Hv:llä yhteensä 12,1 mij kilometriä, Pekoilla samana vuonna 1,3 mij kilometriä. Vielä vuonna 1962 ajettiinn Hv1-4 sarjoilla yhteensä 4,9 milj kilmetriä, Pekoilla 1,9. Tämä siis km-tilastojen karua kertomaa, mutta osoittaa kuinka tärkeitä nämä vuodesta 1942 Hv1-4 Ten-Wheeler tyyppiset veturit olivat rautateittemme liikennesuoritteessa. Tämä 995:kin ehti useasti vuodesta 1960 käydä Oulussa. Milloin lie käynyt vikan kerran. Jaaà enpä käy sitä nyt tässä arvuuttelemaan.
kuva 01.12.2006 13:41 [Tunnus poistettu]  
  Upeapa hyvinkin joo. Tätä sarjaa (H9/Hv3)on käytetty pika- ja henkilöjunissa lähes jokapuolella rataverkkoamme mm. Hesasta Viipuriin, Turkuun, Ouluun, Kotkasta Kontiomäelle, Pieksämäeltän joka suuntaan jne. Tuttu näky niin Porissa kuin Joensuussakin aikoinaan. Entä Ukko-Pekka. No joo pääasiassa Hesan ja Tampereen ja Hesan ja Kouvolan väliä ravanneita. No toki raskaammaman kiskotuksen levitessä laajemmalle ehti Pekatkin maistaa muitakin rataosia. - Hyvä tietysti jos tätäkin vielä näkisi höyryssä. Tää 995 osui muutaman kerran Seinäjoen jonossa kamerani eteen, mutta mm. sen sisar 994 sen sijaan vielä täysissä voimissa liikenteessä. Taidan olla ainainen ilonpilaaja kun totean, että oon kuvannut arkiliikenteessä sekä museojunissa mm Vr1:t 665, 669 ja 789, Tk3 1150:n. Pr1 776:n, Ristot 1033:n ja 1082:n sekä Pekat 1004, 1009 ja 1021 niin ei näillä museojuna-ajeluilla ole päässyt samaan tunnelmaan kuin vakinaisen liikenteen aikoina. No mutta voi sun hel... Paljon parempi, että niitä voi nähdä museoajossa kuin käyttämättöminä museoiden ym kätköissä, jolloin monella on mahdollisuus saada kalpea aavistus ajasta jolloin Hv:eet olivat ratojemme pikajunavetureiden kunkkuja. (Siis niillä monilla rataosilla minne Pekoilla ei ollut asiaa.
kuva 20.11.2006 12:24 [Tunnus poistettu]  
  Arto monet hiililämmitteiset päivystysveturit (esim. Kanat, Ankat ja Pikku-Jumbot) olivat loppuunsaakka varustettu halko-korsteenein, koska sen kipinänsammutuskyky oli myös hiilillä parempi. Päivystysveturit esim. edellä mainitut, joituvat aina silloin tällöin käymään erilaisissa palonaroissa paikoissa. Sellaisessa tilanteesa halkopiippu oli turvallisempi. - Mutta miksi Hesan kaikki loppuaikojen Kanat olivat halkopiipuisia vaikka polttivatkin kivihiiltä? Samasta syystäkö vai oisko sittenkin vähän tähän tapaan. Lentotuhkapesällisen savutorven ääni oli paljon pehmeämpi. Kanojen tehdessä työtään esim. Linnunlaulun kanjonissa, Hesan asemalla, Pasilan varikon lähellä ratapihalla jne, ei herrojen korvat tarvinnut kuulla "äkäistä" hiilitorven papatusta:) Työtähän tehtiin vuorokaudet ympäri. Hyötyihän siitä silloin tavallisenkin kaupunkilaisen yöuni. Kaukaako haettu?
kuva 20.11.2006 10:10 [Tunnus poistettu]  
  Tämän mallinen lentotuhkapesällinen savutorvi on malliltaan niin suomalainen, että ruotsalaisetkin käyttävät tästä mallista kirjoissaan sk. finska korstenet oli siis ruotsalaisissakin vetureissä käytössä. Siellä ilmeisesti kuitenkin tutunpi tämä papinkaulusmallinen prästenskrage https://vaunut.org/kuvasivu/29378. Käännättäessä näitä eri piippumalleja kieleltä toiselle tapaa välillä hupaisa esitykasiä suurkustantajien arvoteoksissakin. Vai istuuko ilmapallonmuotoinen savupiippu meikäläiseen kielenkäyttöön (sillä tarkoitettiin jenkkien diamond stackeissa ollutta halkopiippumallia siis niitä villinlännen vetureiden) tai yritäpä toistepäin selittää englsmannille halkopiipusta:) - Kanoissakin oli itseasiassa useamman mallisia halkopiippuja käytössä. Tässä tää pienempi malli korkealla kaulalla. (Katso esim Resiina 2/2005 sivu 20) Tämä yksilö osui työssä kamerani eteen sekä kapealla ja korkealla hiilirännillä, että tällä halkopiipulla. Hiilikoneet olivat noin yleisesti ottaen kyllä herkempia sytyttään radanvarsipaloja kuin nämä halko-koneet. - Niin ja mikäs se Funkenfeuer olikaan. No siihen mallistoon kuuluu kaikki linnunpöntöstä alkaen nää keski-Eurooppalaiset halko-korsteeni viritelmät.
kuva 19.11.2006 22:20 [Tunnus poistettu]  
  Rento tunnelma, mutta arvokas työtä ja sen tekijöitä kunnioittava kuva halkopolttoisesta Vr1 542:sta. Kokonaisuus on puhutteleva. Kirkon tornikin onnistuttu saamaan elävöittämään kuvaa. - Kuvauskuun kun oisit vielä kertonut niin oisin voinut yrittää katsoa paljonko sillä VR:n kirjanpidon mukaan oli ollut tunteja Varkauden pihalla. - Mä onnistuin ottaan tästä paljon maamme eriratapihoilla työskennelleestä veteraanista myös värikuvia. Ei ihan joka päivä osunut yli viiskymppisiä munkaan kameran kakkulan eteen työssä. Tää oli ollut ainakin Jns:n, Kv,:n Pm:n, Ri:n, Tpe:n ja Vpi:n kirjoissa. Kesällä 1957 tää oli muistaakseni Kontiomäellä päivystäjänä hyvin samanlaisessa ulkoasussa. Myös Varkaudessa tuli kesällä 1967 kuvattua tällainen tsaarinvallan ajoilta ollut kulkupeli. Näiden viissatasten historia on jotain aivan muuta kuin jälkipolville jääneiden uudempien Kanojen. No just tää ei sattunut palveleen 1910 luvulla Pietarissa, mutta useat sisarveturit kyllä. Tän vieruskin 543 jäi sinne 1918 eikä koskaan palautunut koto-Suomeen takaisin.
kuva 19.11.2006 21:52 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä Hv2 680 aurasi 15.2.1968 koko välin Ilm - Kuo -Ilm saman päivän aikana. Vähän viritellään tässä näitä omia lyhennyksiä. Eikä tää oo eka eikä varmaan vikakaan kera:) Silloin siis 15.2. 1968 on Kuopiossa nähty viimeisen kerran klassisten Hv-sarjoen edusta livenä ajossa normaaliliikenteen aikana niinkuin tuossa yllä kerron .
kuva 19.11.2006 15:55 [Tunnus poistettu]  
  Maamme Jumbo kannasta suurin osa oli ajanut viimeiset ajonsa vuosina 1964-67. Niitä rakennettiin VR:le 142 ja vientiin kuusi yksilöä ollen näin maamme yksittäisistä höyryveturisarjoista toiseksi runsaslukuisin. Tultaessa 1960-luvun lopulle Jumbot olivat jo harvisia rataverkollamme. Oikeastaan tuolloin niitä saattoi tavata hieman runsaammin enää (tästä alkuvuodesta 1968 etiäpäin), Iisalmessa, Oulussa ja Kontiomäellä. Ja halkopolttoisena ei todellakaan enää montaa. Jotkut saattoivat silti säilyttää suuret halkopiippunsa loppuun asti vaikka olivatkin hiililämmitteisiä, kuten tuo yllä mainittu Joensuun 937. Se vielä keväällä 1969 Niiralasta tavarajunia Joensuuhun kuskannut ja sen jälkeen enää Joensuun ratapihalla päivystyksessä käytetty.
kuva 19.11.2006 15:30 [Tunnus poistettu]  
  Vastaavia vaunuja kuin tässä näkyy useissa sora- ja sepelijuna- kuvissani mukana junissa. Niillä tasoitettiin vastalaskettua soraa. Myös kerran Höljäkässä onnistuin kuvaan sorajunan, jossa oli mukana tavallinen iso valkoinen laatikko-aura, jonka auraus-siivillä soraa tasoitettiin. Ulppea näky, kun se yhdessä F-sarjan konduktöörivaunun kanssa keikkui sorajunan viimeisenä ainakin kuudessakympissä junanan laskeutuessa alas Nurmeksen suunnasta kohti Viekkin kaunista punaista pysäkkirakennusta.
kuva 19.11.2006 15:13 [Tunnus poistettu]  
  Rustinkivaunuja käytettiin mm. tunneleissa poistamaan valumavesien jäätymisiä radalta. Uudempien tukevarakenteisempien höylävaunujen jääaurat toimivat veturista saatavalla paineilmalla. - Takavuosina, kun isoilla ratapihoilla lämmitettiin höyryllä muodostui lauhdevedestä jäätä radalle. Helpottaakseen mm. tällaisen jään poistoa rakennettiin eräisiin avonaisiin tavaravaunuihin ns. jäähöylät. Ne saivat XHr-sarjatunnuksen, joka 1950-luvulla muutettiin Etv- Rto:ksi. Veturin vetäessä näitä vaunuja saatiin jäänpoisto tehtyä halvemmalla kuin miesten suorittamana hakkuutyönä.
kuva 19.11.2006 00:59 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän tuossa yllä tietysti on yksinkertaistettu asioita. Tämä Vr1 535 on toki 53-vuotisen elinaarensa aika ollut sijoitettuna monelle muullekin paikkakunnalle, mitä tuossa yllä on sanottu. Vr1 535 on ollut mm. Kouvolan ja Riihimäen kirjoilla, mutta nuo edellä mainitut olivat pisimmät sijoituspaikat. - Tuli tuosta aurasta mieleen, että pari kuukautta aiemmin helmikuun puolessa välisssä vieraili Kuopiossa viimeistä kertaa Hv-sarjan veturi, kun Hv2 680 (se Hpk:n näytteillä oleva museoveturi ja ainut enää sarjastaan jäjellä oleva) aurasi 15.2.1968 Ilm-Kp-Ilm välin varmaan juuri tuollaisella laatikko-auralla. Edellisenä vuonna (1967) näki Kuopiossa vielä lisäpikajunissa Hv2:sia (siis Iisalmen koneita numeroiltaan 680-682). Säännöllinen Hv-vetoinen pikajunaliikenne Iisalmeen päättyi aikataulukauden vaihteeseen toukokuuhun 1966. Keväältä 1966 on Kuopiosta mukavia mainintoja esim kuinka pohjoisesta tulleen Hv2 vetoisen pikajunan kone vaihdettiin Hr12 veturiin Kuopiossa.
<<   >>