4938-153965 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.07.2006 14:58 [Tunnus poistettu]  
  Ihmeellistä, kun tuossa yllä muistellaan Hurua poikkeuksena Turun junissa. Mulle vois varmaan joku sanoa samallailla Hesan Kanan kuvista. Niin tavallinen aikoinaan kun olla ja voi ja viimeiset sain just just siellä kuvattua ajossa. Näin vois sanoa esim Eosuu ja kumppanit, jotka niitä enemmänkin Hesassa kuvasivat. -- Iltalenkkini kulki vuosia mm. 1970-luvun alussa ylittäen Huopalahden ja Ilmalan välillä ulkoilutiellä radan. Monena esim syksy iltana jäin radan varteen jumppaan hikisenä ja nimenomaan odottaan, kun Huru tuli pikajunassa Turun suunnasta. Sen korkealla ollut ylväloheitin kaarteli kauniisti valaisten radan (silloisissa) kaarteissa ympimetsää. Jäin siis todella useasti odottaan sen komeita valoja ja "jyhkeää" murinaa. Kerran muistan kesäkuun alussa 1970, kun tässä junassa oli Sr12. Tapaus jäi mieleen, kun se oli eka kerta, kun näytin pojalleni radan varrelta ihka oikean junan, mutta numero jäi merkkaamatta ylös.
kuva 06.07.2006 13:25 [Tunnus poistettu]  
  Ois kiva tietää, milloin tarkalleen Stadin Paikut (Pr1:t) yöpyivät vikaa kertaa täällä ja Kirkolla. 1960-luvun puolessa välissä löytyy vielä normaalit yöpymiset, mutta oisko vikat sitten 1967 Paikkujen lopettaessa vuosikymmeniä jatkuneet SÄÄNNÖLLISET henkilöjuna- vetonsa näillä kulmakunnilla. Aikataulukirjoista olisi varmaan apua. Pr1:t lähtivät täältä toisinaan aikaisi aamulla myös tavarajunissakinko? Ja mikä se "ihmeellinen" juna oli, joka kulki "sekajunana" ainakin vielä vuonna 1965 Järvenpäästä etelään. Monissa kuvissa sillä on sekä henkilö-, että tavaravaunuja koplingissa ja ajoiko se tällaisella kokoonpanolla Hesaan saakka??? Ken kertonee (tietää) lisää.
kuva 04.07.2006 13:15 [Tunnus poistettu]  
  Niin ne elämän ikuisessa kierokulussa aikakaudet vaihtuu. Taas on sivu kääntynyt näidenkin kulkupelien osalta. - Savonlinna säilytti näillä raiteistoilla aikoinaan mm. Hesan yöjuna runkojaan, kisko-autojaan ja liikenteestä poissa olleita kylmiä höykkäreitään lumiaurojaan jne. Imatralle liikennöivät yöjunan matkaveturit (Hv3:t) seisoivat usein päivisin tuossa tallin seinän viereisellä raiteella. Oli hankala paikka kuvausten kannalta, kun siinä ympärillä oli usein kaikenlaista irtotavaraa. Niin ja kyllä ne Pieksämäeltä tulleet Jumbotkin seisoivat siinä toisinaan. - Tästä jälleen kerran näemme kuinka tärkeää arkipäivän dokumentointi on. Ei vielä kymmentä vuottakaan ja jo taas eletään aivan toisenlaisia aikoja.
kuva 04.07.2006 12:46 [Tunnus poistettu]  
  Onpa taas muistorikas kuvauspaikka, että: Mitenkähän monet kerrat tässäkin tuli kuvattua. Ja odotettua puomin takana pääsyä autolla ylittään siltaa. Löysin täältä yhden otokseni tosin toiselta puolelta otettuna ja huomaa sillan vielä tuona kesänä 1968 ollut matalalla oleva poikkipalkki https://vaunut.org/kuvasivu/5929 joka korotettiin tähän nykyiseen korkeaan kuormaulottumaan vielä tuona samana kesänä 1968, koska näkyy korotettuna jo heinäkuun 1968 kuvissa. Tämän sillan kautta kulki vilkas autoliikennekin Parikkalan suunnasta Savonlinnaan vielä tuolloin.
kuva 04.07.2006 12:30 [Tunnus poistettu]  
  Tuli niin kuin tuossa ed kerroin matkustettua useasti tällä linjalla. Se kuutosen kääntösilmukka oli Marian sairaalan edustalla olevalla aukiolla ja mikä ihmeellisintä siitä EI OLLUT raideyhteyttä muutaman metrin päässä olevaan Mechelinkatuun, jossa kasin vuorovaunut menivät Ruoholahteen. Nuo AH:n mainitsemat vanhat pienempi kokoiset Arkku- telivaunut(sivumennen sanottuna nuo mulle kaikkein rakkaimmat Hesan ratikat) olisivat varmaan teoriassa mahtuneetkin kulkemaan siellä, mutta ei nuo mainitsemani silloiset UUDET telivaunut.
kuva 03.07.2006 21:55 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän HKL:kin vielä kovin ruotsinkielinen laitos oli. Aikaisemmista puhumattakaan. Raitiolinjat 3T ja 3B sen hyvin osoittaa ja ainakin tuo 3B olisi pitänyt olla 3K K=Kallio ja ennen kaikkeä yövuorot oli kilvitetty N:ksi kaikki tyynni, niin kuin osa meistä hyvin muistaa. HKL:n maailma oli tuolloin 1950 luvullakin vielä kovin svenska talande.
kuva 03.07.2006 21:17 [Tunnus poistettu]  
  Sakarille: nää kirjainlinjaiset raitiovaunut myös M Munkkiniemi, H Haaga olivat tietysti helppoja kuin sopi molemmille kielille. Kulosaaren raitiovaunuissa, jossa Suomen ja Ruotsin kielinen nimi alkaa erikirjaimella oli loppuaikoinaan kilvitetty KB ja siis siinä SUOMEN KIELI oli ensimmäisenä.
kuva 03.07.2006 01:53 [Tunnus poistettu]  
  Useammankin kerran julkaistu kuva 1920-luvulta. Kuva ollut joskus Raitiossakin. Vasemman puolimmainen raitiovaunu ns Kulosaaren Jumbo. Perästään näkyy mm. avoseinäinen perävaunu, johon noustiin kyytiin penkkien päistä vaunun sivuilta.
kuva 03.07.2006 01:46 [Tunnus poistettu]  
  Kovin näyttää Kummeri kaartavan sisään Isolle Roballe Pikku Robalta. Vasemalle noustaan siinä tapauksessa etelästäpäin erottajalle.
kuva 03.07.2006 01:39 [Tunnus poistettu]  
  Joo näin ne sporakiskot nousivat ennen Mantskulta Kalevankatua ylös. Ajettiin monasti näitä kiskoja kutosen raitiovaunulla Vallilasta matkalla uimaan Yrjönkadun uimahalliin. Linja lopetettiin joskus 1950-luvun loppupuolella, kun suurilla uusilla telivaunuilla ei voitu liikennöidä näillä jyrkillä kurvillä ja mäkisellä radalla.
kuva 03.07.2006 01:29 [Tunnus poistettu]  
  Ai jukra, kun kiva kuva Lähimpänä ASEA:n Pikku-Ruotsalainen eli Pikku-Svenski samanvalmistajan avosiltaisella jälkivaunulla. Sen edessä joko H tai M linjalla oleva veikkaisin ASEA:n isompi veli moottorivaununa Kaipion perävaunulla sillä linjatunnuslaatikkomallilla. Kaupunkia lähestymässä vielä modernisoimaton siis ulkonäöltään raiskaamaton Kaipion (?) moottorivaunu ja oiskohan ASEA:n sleepillä. Kuva ajottuu varmaan 1950-luvun alkuvuosille Mersusta ja tuosta tummasta autosta (Letukka?) päätellen.
kuva 03.07.2006 01:15 [Tunnus poistettu]  
  Reijo vie tuossa sanat suusta. Ei herkkua mahan täydeltä.... kerralla. Silti Kummerihan se siinä kääntymässsä Pohjois-Espalta Läntiselle Viertotielle, sittemmin Heikinkadulle, joka nykyään taitaa kantaa nimeä Mannerheimintie (;^)=. Rauhallisuudestakin päätellen aikaa ennen ensimmäistä maailman sotaa. Varmaan 1900-luvun alkuvuosia.
kuva 03.07.2006 01:08 [Tunnus poistettu]  
  Kah oikein kaksin yksilöin Kaipion panssarivaunua moottorivaunuina. - Muistaakseni linja K muutettiin vuonna 1953 ihan reilusti ykköseksi. K = Käpylä.
kuva 02.07.2006 20:18 [Tunnus poistettu]  
  Miten ihmeellistä. Mä olin just tekemässä juttua Hesan vanhoista raitiovaunuista. Muistelin juuri siihen juttuun näitä avoseinäisiä perävaunuja ja muistan ne juuri tällä samalla kohdalla juuri näin ASEA:n vetämän moottorivaunun perässä kesällä 1951. Mun muistoissani se oli vain matkalla Kansallismuseon suuntaan. Että on mulle ajankohtainen kuva. Olympia kesänä eli vuonna 1952 nää avoseinäiset sleepit oli vikaa kesää liikenteessä. En voi todeta muuta kuin vielä kerran ihmeellistä ja lämpimät kiitokseni kuvan postaajalle.
kuva 01.07.2006 21:01 [Tunnus poistettu]  
  Leninhän matkusti useamman kerran rajan yli ja mulle tuli ensiksi mieleen, että Pentti olet löytänyt muitakin numeroita kuin tuon tutun 293, Hauskasti tuo 239:kin sopisi myös Leninin Suomen matkojen veturiksi. Oli muistaakseni myös noihin samoihin aikoihin sijoitettu Pietariin. Sitten vielä lisää sattumaa 293 oli vuonna 1957, jolloin se lahjoitettiin Neuvostoliittoon Tampereen kirjoilla, mutta oli Pasilassa lämpimänä ainakin ennen itänaapuriin vientiä. Ja taas tuo 239:kin kummittelee. Se jäi vikaksi Pasilassa liikenteessä olleeksi Hk1:ksi. Tais olla parisen vuotta Hesassa ainoana liikenteesa olleena Hk1:senä.
kuva 01.07.2006 17:04 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa, että veturi on aivan niin kuin muistotaulussa kerrotaan 293. Kohtalon oikusta tuo kuvatekstissä mainittu 239:kin on samaa sarjaa. Pisti silmään tää ristiin meno, kun 239 tais jää vikaks Pasilassa liikenteessä olleeksi Hk1:seksi aina tammikuuhun 1957 mm. Porvoon junissa. Tää Lenin veturi 293 oli vielä sen jälkeen kyllä Pasilassa lämpimänä, mutta liittynee sen jälkeiseen aikaan, kun se tuli Pasilaan Hyvinkään konepajalta, jossa sitä oli laitettu kuntoon Neuvostoliittoon vientiä varten. Eiks Hk1 293 ajettu omin konein Pasilasta Leningradiin 1957. Niin ainakin Suomen Ville muisteli, joka oli ollut mukana sitä Pasilassa puunaamassa lahjakuntoon ennen vientiä. Tuo edellä kerrottu taas harvasta päästä lueteltu dokumenttejä penkomatta.
kuva 30.06.2006 21:33 [Tunnus poistettu]  
  Onpa jylhät maisememat! Nautittavaa katsottavaa kaikkinensa nämä pohjoisen kuvat etelänkin miehelle ilman Olviakin. Ja taas tuo kiehtova yli tuhannen kilsan tolppa. Antaa tunteen, että ollaan kaukana kotua.
kuva 30.06.2006 21:14 [Tunnus poistettu]  
  Viel` noita vanhasta ajasta kertovia vess tornejakin on säilynyt Ja jukopliut mukava nähä yli tuhannen kilsan tolppia. Monasti mä yhdistä ne vaan sotilasjuniin? - Erämaa henkea, jota näillä meijän leveysasteilla ei kuviin saa. - Kesähän on reissujen ja kuvienoton kulta-aikaa.
kuva 29.06.2006 23:28 [Tunnus poistettu]  
  Äähs kyllä on maailma taas muuttunut. Se sama virsi jatkukoon. Vertasin Riston Hulauskuvaa tuohon Mikon Hulausvinkiin. Todella kyllä se Ristokin kurvassa juoksee. Tr1 1078:n Hulaus kuva on otettu ilmeisesti aika samoilta kohdin kuin tuo Mikon vinkkikuvakin vain toiselta puolen rataa. Ei siinä paljon näy kuin ohiajavan Riston jylhää nokkaa, pala jotain laiturin tapaista ja "seipään" päässä teksti Hulaus. Kuvassa Risto oli päässyt vähän liian lähelle. Tarkka kuva kyllä on, muttei siitä paljon maisemia erota. Skanaan ja skaunautan nykyään kuvat mieluumin alkuperisistä negoista tai dioista kuin pienistä vanhoista väripaperikuvista, jollaisesta tuota Hulauksen vertausta tein. Sakari kun kerran kuvalla on Sinulle merkitystä niin ehkä me saadaan se vielä esiin.
kuva 29.06.2006 18:25 [Tunnus poistettu]  
  Pahoin pelkään, että vuosien saatossa negat ja diatkin tulevat haperoitumaan. Sormenjäljet vain nopeuttavat asiaa. Jaan täysin tanen kanssa näkemyksen, että ei nuo kotipolttoiset CD:eet ole mikään lopullinen ratkaisu. Mutta eivät nuokaan varmennukset varmaan pahitteeksi ole. - Itse asiassa mä vielä etsin sitä lopullista (?) sähköisen materiaalin arkistointi tapaa. Mm. Dia Labissahan kuviani on jo vuosia poltettu levylle - Ongelmalliseksi ovat osottautuneet 1960 luvun mankka nauhat. Ei niin etteikö ääni olisi hyvin säilynyt. Nauhat ovat vain käyneet hauraammiksi ja joissain tapauksissa hyvästä äänityksestä on kokonaan kadonnut pala äänitystä. Onneksi niistäkin tuli otetta aikanaan kopiota, joilla noita puuttuvia paloja on saanut täydennettyä. Myös neliraita mankan äänien "läpilyönnit" ovat aiheittaneet päänvaivaa äänityksiä purettaessa. Itse äänen säilyvyyteen olen ollut erittäin tyytyväinen
kuva 29.06.2006 18:07 [Tunnus poistettu]  
  Suuret kiitokset Mikko Sinulle tarkasta paikan määrityksestä. Helpottaa, kun tietää, että ei ole aivan metsässä. Mulla on tuolta Risto matkalta vielä useita kuvia varmaan sitten vaikeampia identifioida kun tämä, kun niissä ei ole oikein kiinnekohtaa. Se kävi "jonkun" aseman sivuraiteellakin ja ainakin Hulauksen ohi-ajon sain kuvattua, kun tuollainen nimikilpi kuvista löytyy .
kuva 29.06.2006 14:49 [Tunnus poistettu]  
  Kaitafilmimateriaaliani (säilytetty alumiinisissa isoissa rasioissa) on jo jonkun aikaan ajettu myös digitaaliseen muotoon. Sitä ennen niitä on ajettu sekä tuuman, että beeta gami nauhoille. Parhaita paloja äänityksistäni Esim kaksinvetoja raskaissa sorajunissa tai Hv:tä makuuvaunuisissa yöjunissa lähdössä yöllä pikkuasemilta terävillä iskuilla jotain mainitakseni CD levyille. Digikuvia olen ottanut vasta jonkun viitisen vuotta. Suurin junakuvainnostus loppui 1975 höyryjen myötä ja tällä hetkellä mulla on vanhan materiaalin tallentaminen jälkipolville etualalla En ole edes varma olenko digikamearalla saanut tallennettua mun pöksyistäni katsottunsa niin arvokkaita taltiointeja, että niille riittää mielenkiintoisia katsojia vielä tulevausuudessakin. Kaikesta huolimatta vielä on työsarkaa vanhan matskun parissa.
kuva 29.06.2006 14:36 [Tunnus poistettu]  
  Paha virhe on tullut aikoinaan tehtyä, kun on liian paljon paljailla sormilla käsitellyt negoja. Ne kostautuvat nyt, ja sormenjälkiä löytyy luvattoman paljon. Olen kyllä siitä onnellisessa asemassa, että monet perusasiat tuli aikoinaan tehtyä oikean suuntaisesti mm. alkuaikoina värifilmin ja diojen käytössä hyvät valotusmittarit. Se sitten taas kostautui, kun tuli liian itsevarmaksi ja valon mittaus jäi. Kinonegat pitkässä säilytyksen juoksussa ovat aika arkoja erilaisille naarmuille ja filmissä (itsessään) tapahtuville muutoksille. Mutta aika huonoistakin nykytekniikalla saa ihmeitä aikaan. Mulla on mittavan nega ja dia kokoelmani muuntaminen sähköiseen muotoon ollut jo monta vuotta useidenkin eri tahojen toimesta meneillään. Suosin aikoinaan paljon värinegafilmin käyttöä varsinkin vaikeissa olosuhteissa, Kun odotit kirkkaassa aamuauringossa lumivalkoisella hangella saapuvaa junaa oli äärettömän vaikea saada sitä käsisäätöisellä "höyrykameralla" oikein valotetuksi. Ja sinulla oli vain tämä yksi komea paikka kertakuvaukseen. Silloin usein luotin enemmän värinegaan, joka oli paljon anteeksi antavampi. Ja tuskinpa muuttaisin palkoa toimintatapojani tämänkään päivän tiedoilla siinä aikakaudessa.
kuva 29.06.2006 14:17 [Tunnus poistettu]  
  Tanelle: kysymyksesi käsittelee hyvin suuria asia kokonaisuuksia. Hankin jo 1970-luvulla filmimateriaalin pitempiaikaiseen säilytykseen opastavia ulkomaisia kirjoja. Esim Redda bilder. Oikein valotettu filmi, hyvä kehitys kuivauksineen. Ei siis mitään massa labbiksen puuroja on jo hyvä lähtökohta asialle. Sekä, jos nyt puhutaan 1960-luvusta suurvalmistajien filmit eikä niistäkään kaikki. Hapottomat kansiot ja negafilmeissä varottavat erityisesti sormen jälkiä. Nämä ovat jo hyvä alku ja tästä lähtökohdasta katsottuna varsinkin isoruutuiset 1960-luvun puolenvälin värinegatkin ovat säilyneet erinomaisesti. Dioissa oli alkuaikoina suurena vaikeutena vähäkään vaikeimmissa olosuhteissa valotus. Yli tai alimenneet diat, joita löytyy paljon ovat heti paljon ongelmallisempia pitempiaikaista säilyvyyttä silmällä pitäen: jatkuu
kuva 29.06.2006 01:47 [Tunnus poistettu]  
  Jatkoa edelliseen. Vuosina 1962-64 kuvasin jonkun verran silloista suurta rakkauttani Honda moottoripyöriä mm. Pyynikin ajoissa elokuussa 1963 hyvällä 6x6 Maymia rullafilmikameralla. Siitä sai hyvää praktiikka valokuvaukseen. Itse lasken ensimmäseksi hyvin onnistuneeksi junankuvakseni tuon 6.5.1967 Pasilan talleilla kuvatun Pr1 770:n, joka on julkaistu kirjassani Eilispäivän Kulkuneuvoja. Mutta kuten tuossa edellä kerron olen sitä ennen ottanut jo jonkun verran junakuvia, mutta koska vuosien varrella vaatimustaso on noussut huimasti jätän toistaiseksi nuo varhaisimmat junakuvani vielä rauhaan. Mulla on ollut se hyvä puoli, kun junankuvaushulluus iski täydellä voimalla toukokuussa 1967 niin mulla oli mahdollisuus hankkia hyvää kuvauskalustoa ja autoja käytössäni. Sekä melko pian myös pienlaboratorioiden (mm. Opte Westin) paremmat käsityöpalvelukset kuvien kehityksessä ja värikopioinnissa. Kaikki välttämättömiä asioita pitemmän päälle onnistuneille ja jälkipolville tarkoitetuille kuville.
kuva 29.06.2006 00:47 [Tunnus poistettu]  
  Se onkin hankalampi kysymys. Mikä lasketaan ensimmäiseksi junakuvaksi. Ennen 1960-luvun puoltaväliä hävetti viedä tavalliseen valokuvaamoon junakuvia teetettäväkisi. Kuvaamoissa junankuviin suhtauduttiin vähän eritavalla. Toiset löivät kuviin oikein viralliset valokuuvaamonsa leimat taakse, toiset katsoivat kyllä hieman kieroon junakuvia. Vaikea uskoa tänä päivänä, mutta asenteet olivat toiset tuolloin. Niinpä elokuussa 1966 ostin polaroid kameran jolloin tämä ongelma poistui, mutta se ei kuitenkaan ajanoloon tyydyttänyt mua. Voisikai sanoa, että ekat junakuvani no ainakin missä rautatieaiheitä näkyy on otettu joulukuussa 1962 Pasilan ja Huopalahden välillä. Vuonna 1965 otin myös joitain hajanaisia rautatiekuvia esim 1.1.1965 Pasilassa Suokadun sillalta. Siirryin totaalisesti käyttään värifilmiä toukokuussa 1965, mutta meni vielä pari kallisarvoista vuotta ennenkuin repesin täydellä teholla kuvamaan junia siis toukokuusta 1967. Ja siitä kuuluu suuri kiitos ruotsalaisille junakuvaajille Ulf Bäckströmille ja Lennart Nilsonille, jotka johdattivat mut asiaan. Oli kuin suomut olisivat pudonneet silmiltäni ja ymmärsin heidän ansioistaan, että tässä on nyt aivan viimeiset hetket saada taltioitua kerran niin suuren aikakauden viimeisiä edustajia. Ruotsistahan tämä herkku oli jo tuolloin pääsääntöisesti poistunut ja he tulivat Suomeen sankoin joukoin kuvaamaan.
kuva 29.06.2006 00:00 [Tunnus poistettu]  
  Voi voi mikä alennus tila. Kerran kun olimme 1033 matkalla Pieksämäeltä Iisvedelle ja pysähdyimme kauniille sievälle ja vaaleaksi maalatulle Haapakosken pikkuasemalle. Kuvasin innokkaasti Ristoa ja asemaa enkä paljon välittänyt, kun Riston lähtöiskut kantautuivat jo. Ajattelin, että kun täällä on vielä näin paljon kuvaajia aseman ympäristössä niin kyllä minäkin vielä kerkiän hyppään kyytiin. Vasta muiden laiturilla olijoiden viitauksista tajusin, että kaikki muut olivatkin autopelillä seuraamassa ja kuvaamassa tätä junaa. No hätähän siinä meinasi tulla ja hyppäsin liikkuvaan junaan, sillä ei ollut mitään haluja jäädä talvipakkasella tälle pikku-asemalle. No luulen kyllä, että ne muut huomasivat hätäni ja olisivat ottaneet kyytiin, jos junan vauhti olisi ehtinyt kiihtyä liian suureksi.
kuva 27.06.2006 11:23 [Tunnus poistettu]  
  Kovin kovin kuva "tuoksuu" tänne asti 1930-lukuiselta. Vertasin aivan samalta kohdalta otettuihin 1960-luvun kuviini, jolloin asema oli jo saanut samalle paikalle kunnollisen kaksikielisen nimikyltin, ison nykytyylisen sähkökellon toiseksi oikealla seisovan miehen kohdalle seinälle ja sen alle lasin alla olevan aikatauluinfon. Postilaatikkokin oli ilmestynyt tuon oikealla olevan oven oikealle puolelle. Tässä on oiva osoitus taas kuinka asemilla tarvittiin porukkaa. Ja mitä miesten hoikkuuteen tulee niin ehkä tuolloin ei eletty niin ruokakeskeisesti kuin tänä päivänä. Pika- ym kukkura myymälöitä ei varmaan ollut erkoistarjouksinneen joka kulmalla. Ja lienee työkin ollut ainakin suurelle osalle tätäkin porukkaa fyysisempää. Kiloja ei niissä oloissa ehkä päässyt niin helposti kertymään (;^)= Mainio ajan kuva kaikenkaikkiaan.
kuva 26.06.2006 23:15 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa sillan kaksivärimaalaus. Meidän puoli valkoinen ja naapurin punainen.
kuva 26.06.2006 23:12 [Tunnus poistettu]  
  Jipii! En ole aikaisemmin nähnyt tätä kuvaa, mutta ajan määritys meni ainakin aika lähelle, koska kuva on ennen tuota päivää joka tapauksessa otettu. - Niin tältähän ne junat näyttivät Pasilassakin, jossa minä niitä nuorena opin (pääsin radanvarteen) katsomaan. Ja se kipinä, jonka ne mussa sytytti, ei ole vieläkään sammunut vaikka nää koneet ovat jo kauan sitten päässeet rauhaan taivaanlaakson rautateille.
kuva 26.06.2006 22:39 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa taustalla kasvitieteellinen puutarha vai mikä sen virallinen nimi onkaan? Taustalla siis Helsinginkatua ja vasemmallako Töölönlahden pohjukkaa? - Ainakin vastaavia tämän tyylisiä kuvia Linnunlaulun ympäristöstä (postikortteinakin) on otettu 1900-luvun alkuvuosina mm. Iitan kanssa, jolloin Linnunlaulu oli juuri tällainen kaksiraiteinen. Vastaavan näköistä puuaitaa, kun tässä säilyi ainakin tästä vähän alemmas ja ylemmäs toisella puolella rataa aina 1960-luvun lopulle saakka Eltsun mäen suureen perusparannukseen saakka.
kuva 26.06.2006 22:27 [Tunnus poistettu]  
  Aij ai kun on makea kuva. Otettuko siltä vanhalta jalankulkijoiden puusillalta??, jollaisia löytyi monelta asemalta ainakin Hesan ympäristössä. Paikun perässä näyttäisi olevan erikoisempi runko vai onko sittenkään. Tuo Po vai peräti P:kö tuolla lopussa vain alkuun hämäsi. Ei aivan joka päivä ole tullut nähtyä Paikkua postivaunun kanssa paikallisliinenteessä (?). Pekkako se siellä ohittaa pikajunassa (?) paikkaa. Perässä näyttäisi olevan heti pari Fo:oota Tarjoaisin n. vuotta 1953. Puurattaat tuossa vasemmalla näyttäisivät jo ainakin mun silmissä 1950-luvun puolivälissä kovin antiikkisilta rahdin lastauksessa.
kuva 26.06.2006 21:47 [Tunnus poistettu]  
  Niin monessa kaupungissa kuin meikäläinenkin on junankuvia ottanut niin tämä on ainoa paikka, missä olen saanut 5 höyryä ratapihalla työssä samaan kuvaan. Tässäkin näyttää kaksi savua nousevan. Kolme höyryä samassa kuvassa oli jo niin tavallinen kuvissa, että niitä löytyy ympäri Suomea useita. - Kotkassahan (juuri tässäkin?) Kanat palvelivat pisimpään Suomessa viimoiset (658 ja 662) aina syyskuulle 1974. - Ahaa tämähän on se sama vuosi (1956), kun Lumion Mikko lämmitti Kouvolasta Kotkaan vuotavaa Jumboa. Takas tultiinkin sitten oikein herroiksi 900-satasella Hv:eellä, eikä mitään ylimääräisiä höyryvuotoja ollut. Takas tulo Kouvolaan olikin sitten ollut yhtä juhlaa: muisteli Mikko kerran.
kuva 25.06.2006 18:51 [Tunnus poistettu]  
  Tuli tästä mieleen, että tänään tehtiin saunavihtoja (talveksi) ja tuostakin niitä olisi ilmeisesti hyvällä omallatunnolla voinut ottaa, kun koivut näyttävät jo muutenkin nuukahtaneilta (edellyttäen mm., että koivut ovat raudus sellaisia). - Tähän kuvaan on onnistuttu hienosti vangitsemaan suomalaisen suvipäivän autuus tunnelmallisine poutapilvineen.
kuva 25.06.2006 18:27 [Tunnus poistettu]  
  Kas kas näyttääpi alkuperäiseltä, siltä paksummalta messinkilaatalta. Täähän oli niitä Kymissä tai Karhula-Sunila rautatiellä vuonna 1967 vikan ajonsa ajaneita. Nuoruudessaan 1930-luvulla kovin rakasta isänmaatamme kiertäneitä. Ollut mm Kuopion, Elisenvaaran, Sortavalan, Seinäjoen ja Kouvolan kirjoilla. Sitten vuonna 1969 kulki sen saman tien, mitä vanha rautatavara bruukaa kulkea ja missä lie uusiokäytössä nykyään. Mullekin on "siunaantunut" kymmenkunta nokkalaattaa kotini seinille + aikamonen määrä valmistajankilpiä+tenderin laattoja yms. Ollako peräti valoa heittävä nykyäänkin tuo valonheitin. Mukava rautatie-aiheinen kuva. Ehkä vähän poikkeavakin.
kuva 23.06.2006 23:20 [Tunnus poistettu]  
  Ja Kortmanin Jussille: Vuosina 1971 ja 1973 (siis jo ennen tätä kuvaa) mulla oli sun ikäinen poikani Oulussa mukana katsomassa mm. näitä Oulun Pikku-Jumbojakin. No joo tuskinpa hänellekään jäi näistä mitään konkreettisempaa vielä niin nuorena mieleen.
kuva 23.06.2006 23:12 [Tunnus poistettu]  
  Joo kyllähän varmaan jokainen näistä loppuaikojen Oulun Pikku-Jumboista tuli tutuksi. On vain uskottava kuvasta kuinka nuhjuiseksi tämäkin kone on tasan vuodessa päässyt. Vuotta aiemmin työskennellessään tällä samalla paikalla Tk3 1154 oli kauniin PUHTAAN vihreä ilmeisesti juuri Vaasan konepaja korjauksesta valmistuneena.
kuva 23.06.2006 23:01 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on siis takatalven yllättämältä vappupäivältä 1967. Hesari teki tuona päivänä tästä radasta mielenkiintoisen jutun. Tiedossa oli, että rata pian "rullataan". Ken arkistoja penkonee, hän sen Hesarin jutun sieltä löytänee. Tällä matkalla oli mukana myös useita harrastajia.
kuva 23.06.2006 22:54 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on otettu vappupäivänä 1967. Hesari teki seuraavana päivänä ison jutun vai oliko se nyt muutaman päivän kuluttua tästä radasta, koska tuolloin oli jo tiedossa, että rata lakkautetaan tulevana kesänä. Tuo ikimuistoinen toukokuun takatalvipäivä palautuu elävästi mieleen näiden kuvien myötä.
kuva 22.06.2006 13:19 [Tunnus poistettu]  
  Mulla oli vuosia kesänviettopaikka tästä parisenkymmentä kilsaa etelään Iso-Korpisen rannalla https://vaunut.org/kuvasivu/23264 Silloin tuli useampaankin kertaan koluttua ja kuvattua näitä lähiseutuja. Tuolloin Alvajärven sorapistokkaalla näkemäni ahomansikka esiintymä oli runsain, mihin koskaan olen törmännyt. Mm. sen pienen pukkisisillan molemmat puolet olivat "punaisenaan" tätä metsän herkkua. - Esim. SRHS:n kokouksessa näin takavuosina filmin Haapajärvi radan rakentamisesta 1950-luvulta. Siinä oli paljon mielenkiintoista kalustoa mm. höyryvetoinen sorajuna jossain Haapajärvenradan sorakuopalla. Junaan oli kytketty nyt jo kokonaan tyyppinäkin manan majoille mennyt kattokorokkeellinen avosiltainen Ähvä. Se "keikkui" junan viimeisenä mustaa savua tupruttavan höyrynosturin lastatessa junaa. - Mulla oli ilo joskus takavuosina luvalla kopsata Jyväskylänkin varikolla tietoja mm. tästäkin radasta. Mihin lie ne veturinkorjauspäiväkirjatkin ovat joutuneet. Toivottavasti ei vain samaa tietä miten niin monet mielenkiintoiset paperit ovat hävinneet tästä maailmasta.
kuva 22.06.2006 00:27 [Tunnus poistettu]  
  Tervetuloa Tk3 1136 vähälukuisten toimivien höyryvetureiden katrasta kartuttamaan. Siitä ensimetreistä alkaen se uusi ura urkenevi. Kiitos uudelleeen henkiin heräämisestäsi niille joille se kuuluu. - Ihmeellisiä on ne höyryhepojenkin polut. Kesällä 1969 seisoit Iisalmen tallin takana peräkkäin yhdessä myös Huopamäelle päätyneen huomattavasti harvinaisemman lajitoverisi kanssa. Kuvista voi havaita, että Sussa oli silloinkin kiinni tuollainen upia tässäkin keltaista taivasta vasten havaittava puurakenteinen halkojen vyörymissuoja. Niin ja se toinen lajitoverisi tuolloin Iisalmesta. No muistat sen varmasti hyvin. Sehän oli tuo nyt Puiston puolelle yleisön ihailemaksi päässyt ansaittuja eläkepäiviään viettävä ja AINOA säästynyt Hv2- sarjan veturi numeroltaan 680. Sehän oli edellisenä vuonna ajanut Iisalmessa vikan ajonsa. Sinä sen sijaan olit huilinut jo tuolloin paljon pitempään niinkuin Eero tuossa toisessa kuvassa toteaa. Ehkäpä saamme nähdä Sinua enemmänkin tulevina vuosina tällaisissa tunnelmapaloissa kuin tässä.
kuva 21.06.2006 23:01 [Tunnus poistettu]  
  Viimeksi, kun kävin Alvajärven sorakuopalla kesällä 1996 oli raiteet vielä kuopallakin paikoillaan. - Vieläkö tänä kesänä oli havaittavissa se pieni pukkisilta, joka oli sorakuopalle johtavilla raiteilla pian linjaraiteesta erkaannuttua. - Tää oli Pikku-Jumbojen ja Jumbo- vetoisten sorajunien työmaata. Seinäjoen piirin koneilla siis Kokkolan ja Ylivieskan koneilla ajettiin lännen suuntaan myös Pohjanmaan radan perusparannuksiin. Aika kauas siis. Oli toki muitakin kuoppia käytössä noille Keskipohjanmaan pääradan parannuksiin. Pieksämäen piirin koneilla siis pääasiassa Iisalmeen sijoitetuilla koneilla ajettiin idän suuntaan. Ilmeisesti sinnekin aika pitkälle. Olen jututtanut sekä Kokkolan, että Iisalmen miehiä, joille molemmille Alvajärven kuoppa oli tuttu. Niin ja lienee täällä etelästäkin päin käyty Jyväskylän ainakin 800-satasilla Tk3:lla. Niistä on vain toistaiseksi löytynyt vähemmän dokumenttejä. Ken tiennee kertonee. Radan rakennusvaiheessa näiden sorajunien vetovoimana oli paljon mielenkiintoisia eri sarjojen mm. Sk-sarjojen koneita ja jopa Hk-sarjojen matkustajajunavetureita niinkuin säilyneistä dokumenteistä ja filmikatsauksista voimme saada informaatiota.
kuva 21.06.2006 22:38 [Tunnus poistettu]  
  Mä taidan olla aina vähän liian kaus menevä näissä asioissa taaksepäin, mutta kesiltä 1966 ja 1967 soraa ajettiin vielä useilla Tv1 vetoisilla sorajunalla Alavuuden (ja myös Koskenkorvan sorakuopilta) Parkanan uuden oikoradan rakennustyömaille. Kesällä 1967 osui kamerani eteen useita Jumboja näissä sorajunisssa ja edellisenä kesänä siellä oli ollut taas aivan erinumeroiset koneet työssä näillä kuopilla. Nämä sorajunan rungot yöpyivät Seinäjoealla, koska iltaisin niitä kerääntyi aina ratapihalle useita kokojunarunkoja. Olivat yli 70-akselisia eli kuopalta nousu ei ollut kovin jyrkkä tai sitten toivat useammassa osassa ylös. Esim 9.6.1966 Jumbo 705 oli liikkeellä tällaisen yli 70 akselisen sorajunan kanssa Alavuuden kuopalla.
kuva 18.06.2006 13:57 [Tunnus poistettu]  
  Monenlaista kalustoa on siis tämänkin ratapihan kiskoilla liikkunut. Jos yrittäisi arvata niin oli varmaan alku-aikoina kasvustoltaan avarampi laidoiltaan. Onko muistiin taltioitunut monenko raiteen piha tämä oli. Voi vain kuvitella kuinka hyvin ainakin nuo pienemmät koneet "istuivat" tähän maisemaan. Tervatun ratapöllin tuoksu, hiekkapohjainen rata, marjanpoimijat tuohikipposineen ja pään yli solmittuine huiveineen pensaiden vierellä, kaukaa kantautuva veturin viheltimen ääni ilmoittaen pian lähestyvästä junasta. Ai ai ihan tässä herkistyy 50-luvun lopun tunnelmiin, jolloin itsekin tuli mansikoita poimittua radan varsilta. Jotkut kuvat saavat vain mielikuvituksen mukavasti laukkaamaan.
kuva 18.06.2006 13:29 [Tunnus poistettu]  
  Tässä taas yksi hieno näyte antoisasta harrastuksestamme! Joskus kuvan tenhoa voi lisätä, kun kaikki koneet eivät olekaan tiedossa. No ei niitä ehkä aina "kuvaustohinoissa" saa ylöskirjatuksikaan. - On ollut varmaan kiva fiilis, (jos on tullut tarpeeksi ajoissa radan varteen), kun hiljaisessa kesäyössä alkaa ensin aivan kuin varkain pikkuhiljaa kasvaa kaukaisesta kohinasta raskaan dieselvetoisen junan lähestymismurinat ja tässä saa vielä kuulla mäkeen nousua. Kuvassa on mielestäni pystytty hyvin vangitsemaan touko-kesäkuun aamuöinä vallitseva hieman aavemainen tunnelma (;^)=
kuva 15.06.2006 17:30 [Tunnus poistettu]  
  Aij ai kylläpä Porvoon radaltkin löytyy kauniita kuvauspaikkoja. Junakin on maltillisen hyvän näköinen. Päivämäärästä päätellen saattaa olla, että mäkin olin tuota kuvaamassa. - Musta se oli Porvoon radalta aika "hauska juttu", kun se kiskonpäiden nostamiseen tarkoitettu tunkki oli unohtunut radalle siinä Haksin ratavartijan (?) mökin kohdalla, suistaen paikalle ekana saapuneen höyryveturin etutelin kiskoilta aivan 1960-luvun alussa. - Pistetäänpä tähän vinkki 1150:stä vielä normaaliajossa (tuolloin tavallisessa halkopolttoulkoasussaanko?) edelliseltä vuosikymmeneltä. https://vaunut.org/kuvasivu/17634
kuva 11.06.2006 01:43 [Tunnus poistettu]  
  Joo niinhän se ilmeisesti on, että mille aikaudelle kunkin paras kausi osuu, niin siitä vähitellen muodostuu se rakkain. Mä en enää oikein pystynyt muuntautumaan dieselien tahtiin. Eikä mua oikeastaan se juuri harmitakkaan, kun esim täälläkin näkee niin valtavan tietäviä diesel asiantuntijoita ja kuvaajia. Useasti olen jopa huomaavinani, että yks on erikoistunut siihen ja siihen sarjaan toinen taas toiseen. Voi vain ihmetellä minkälaisia tietopankkeja he ovat esim 20:nen vuoden kuluttua. Aivan niinkuin sanot, kyllähän höyryt olivat auttamattomasti jo 1970-luvulla menneen talven lunta ja jo itse asiassa paljon aikaisemminkin. Mutta mua kiehtoi mm., niiden kunniakas historia. Kerran niiden varassa kansakunta eli ja oli täysin riippuvainen niiden palveluksista. Voit vain arvata, kun minäkin muistan ajan Pasilasta, jolloin vielä läheskään kaikki Pekat ja Ristot eivät olleet valmistuneet ja siellä näki vielä paljon pieniä Sk- ja Hk- sarjojen vetureita, minkälaisen vaikutuksen se on tehnyt muhun. Joskus 1950-luvulla, kun kuunteli vanhojen vek kertomuksia ne olivat kuin siemeniä, jotka jäivät itämään ja sitten myöhemmin 1960 luvulla puhkesivat täyteeen kukkaan. Toive oli, että kun sais vielä edes "rippeet" taltioitua tästä kerran niin mahtavasta aikakudesta.
kuva 11.06.2006 00:53 [Tunnus poistettu]  
  Okay! Nyt asia selvisi. Vietin kesällä 1969 pitkiä aikoja eri kuukausina Iisalmen seudulla kuvaten oloissamme harvinaisia erilaisia höyryvetureiden kaksinvetoja, joihin vielä muodossa tai toisessa palaan. Mua lämmitti valtavasti, kun luin eräästä saksalaisesta junakirjasta, että kaksinveto pitäisi yrittää saada kuvattua niin, että molempien vetureiden piipusta nousisi savupatsaat kohtisuoraan taivasta kohden ainakin viiden metrin korkeuteen. Yhtään tällaista kuvaa en toistaiseksi ole Pohjoimaista löytänyt (normaaliliikenteestä). USA:sta ja Saksasta ynnä muualtakin luonnollisesti löytyy, mutta niissä junat usein nousevat vuorenrinteitä ylös. Lapinlahdella onnistuin tuolloin kuvaamaan useitakin nuo kriteerit täyttäviä kuvia (siinä oli kyllä mukana muitakin ehtoja), joista joitain kuvia on kulkeutunut jopa muutamiin maailman suurien rautatiemuseoiden arkistoihin. Pekkaa ja vielä vähemmän Paikkua ei voi pitää iisalmelaisina vetureina vaikka jotkut noiden sarjojen edustajista siellä kotvan ovat töitä tehneeetkin. Kyllä se tavallisin tuplavetojen konesarja oli tuolloin Lapinlahdella Tv1, mutta kuten sanottu useita muitakin erikoisia kaksinvetoja kuin tuo Pekan ja Jumbon, tuli tuolloin siellä kuvattua ja joihin toivon vielä voivani palata.
kuva 10.06.2006 22:28 [Tunnus poistettu]  
  Pystytkö Mika tarkistamaan tämän veturin numeron. Kyseessä lienee kuitenkin meille tutumpi 315.
kuva 10.06.2006 22:25 [Tunnus poistettu]  
  Nyt vasta huomaan, että tässä on maalattu "saksalaiseenko" tapaan kierto- ja kytkin tangot punaisiksi. No itse asiassa se on kyllä niiden urat, jotka tässä on maalattu, jos pilkkua viiltaan jne. Mutta eiks niillä nixmanneilla ollut usein kehyskin maalattu punaiseksi?? - Vetureita aktiiviaikoinaan maalattiin konepajakorjauksissa ymmärtääkseni aika usein. Tämä lienee uutena vuonna 1900 ollut ruskea ja viimeistään joskus ennen 1930-luvun puolta väliä saanut tuon meille tutumman vihreän ulkoasun. Eiks se jotekin näin ollut tuon ajan ulkoasu väriexperttimme Simo?
kuva 10.06.2006 22:02 [Tunnus poistettu]  
  Miten IHMEESSÄ koojii osasit kysyä nimenomaaan juuri noiden kahden koneen tuplavedosta (;^o=??. Olenko jossain (ilmeisesti olen) aikaisemmin maininnut niistä. Nimittäin juuri nämä yllä mainitsemasi koneet tulivat kerran kaksinvedossa etelästäpäin Iisalmeen. Näin ne muistaakseni auton ikkunasta jossain Iisalmen eteläpuolella. Kovaa ajettuani asemalle, sain koneet vielä yhteenkytkettyinä kuvattua, mutta jo junasta irroitettuna. Koska se oli niin erikoinen kaksinveto joudun säästämään sitä(kin) kuvaa vielä jonkun aikaa. 1960-luvun alkuvuosina mm. Hesassa näki ja onnekkaimmat kuvasivatkin Pekkoja (kiito)tavarajunissa mm. Honkasen Pete. Mä en oo muistaakseni Pekkoja kuvannut varsinaisissa tavarajunissa, mutta erilaisissa sora- ja sepelijunissa useita kertoja. No joo olihan se hieman "masentavaa" nähdä näitä uljaita pikajunavetureita tuollaisissa hommissa, mutta saman tien näyttää moni aikoinaan uljaana dieselinäkin kulkenut veturi vanhemmilla päivillä tehneen.
<<   >>