Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.04. 14:29 | Markku Laaksonen | ||
| M300 "vanhan" sarjan junissa päätykilvet on lisätty jälkikäteen ja ne toimivat täysin itsenäisesti molemmissa päissä erillisellä ohjauksella. Siksi takapään kilpi on aina pimeänä. Ulkoiset linjakilvet jätettiin alkujaan pois, koska ne olisivat jääneet laituriovien taakse piiloon. Ennen linjakilpien asentamista käytettiin tilapäisratkaisuna mm. muovisia kylttejä tuulilasin alareunassa. Aiempi järjestelmätoimittaja meni sittemmin konkurssiin eikä järjestelmälle ole saatu enää tukea, että kilvet oltaisiin voitu liittää siihen. Optiojunissa järjestelmän toimittaja vaihtui ja päätykilvetkin lisättiin osaksi kokonaistoimitusta. |
||||
|
23.03.2023 23:44 | Markku Laaksonen | ||
| Kyllä meilläkin osataan maadoittaa. Espoon Kivenlahdessa metron kääntöraiteella kuljettajien WC:ssä kaikki, vesikalusteet mukaan lukien, on maadoitettu. Jostain syystä on valittu teräksiset kalusteet ja kai siellä kulkee paksua sähköäkin riittävän lähellä. | ||||
|
07.01.2023 17:17 | Markku Laaksonen | ||
| Tuntematta asiaa sen läheisemmin yritän vähän yksilöidä konkreettisia asioita mitä on olen itse käsittänyt näissä koeajoissa testattavan: - vaunu mahtuu kulkemaan radalla (hidasajot) - vaunun ja radan dynaaminen yhteensopivuus - liikennevalojärjestelmien toiminta - sähkönsyöttöjärjestelmän toiminta Tämä ei ole mikään täydellinen lista vaan esimerkinomaisia asioita. |
||||
|
22.09.2022 17:55 | Markku Laaksonen | ||
| Komppaan edellistä kommenttia. | ||||
|
12.11.2021 23:34 | Markku Laaksonen | ||
| Olen metrovarikolla kuullut käytettävän nimitystä "Nokkajuna" kaikista kolmesta vaunuparista yksilöinä, mutta myös kolmen vaunuparin kokonaisuutena. Oman tulkintani mukaan kyseessä on siis kontekstista riippuva termi. Voihan toki olla, että yksittäinen vaunupari on vaikka "nokkajuna" ja koko letka "(the) Nokkajuna" eikä painotus puhutussa kielessä sitten käy ilmi. | ||||
|
|
12.11.2021 20:01 | Markku Laaksonen | ||
| Surullinen näky. Mielelläni olisin nähnyt nokkajunasta edes yhden vaunuparin museoituna ja ajokuntoisena. Romuttaminen on kuitenkin ihan oikeasti järkevää, koska materiaalit (mm. tonnikaupalla alumiinia) saadaan uudelleen kiertoon. Luonto siis kiittää, toisin kuin, jos vaunukorit olisi laitettu rapistumaan kahvilarakennuksiksi tai unohdettu metsään mökeiksi tms. Puu on kestävämpi ratkaisu tällaisille. On myös vaikea kuvitella, että museoidulla nokkajunalla olisi juurikaan mahdollisuutta ajaa koskaan missään. Linjalla on niin kova kuhina, ettei vuorojunatkaan tahdo sopia sekaan, saati sitten joku museojuna. Nokkajunia on lisäksi jo aktiivikäytön lopulla pidetty sen verran epäluotettavina, että linjalle päästämistä on harkittu ja vuorojen välissä ajamista vasta riskinä pidettiinkin. Muuan harrastaja-ajelu tehtiin kahdella vaunuparilla, vaikka yksi olisi riittänyt helposti, kun yhtä vaunuparia ei uskallettu päästää vuorojen väliin. Kun kulunvalvontakin joskus uusitaan ja mahdollisesti saadaan automaattimetrokin rakennettua, en usko löytyvän sellaista päättäjää, joka laittaisi huomattavan summan rahaa museojunan laitteisiin, kun junalla ei edes uskalleta ajaa. Virtakiskolla varustettua rataakaan ei oikein löydy muualta. Kaupunginmuseolle menee käsittääkseni yksi vaunu. En tiedä säilytetäänkö se kokonaisena vai katkaistaanko, mutta omasta ajastaan kertovan sisustuksen pääsee edelleen kokemaan ja toimiihan se monumenttina Suomessa kehitetylle aikanaan edistykselliselle tekniikalle, vaikka sitä ei enää toiminnassa pääsekään kokemaan. |
||||
|
05.10.2021 22:39 | Markku Laaksonen | ||
| Kiitos huomiosta. Sittenhän tämä siirtyy varmaan kohtuullisella vaivalla kumipyörilläkin työmaalta toiselle, jos rataa pitkin ei vielä pääse. | ||||
|
11.05.2021 00:48 | Markku Laaksonen | ||
| En muista kuulleeni missään mainintaa vaunujen loppusijoituspaikasta, mutta ymmärtääkseni vaunut käyvät ensin Bombardierilla, eli eivät ole tällä kyydillä menossa vielä uuteen kotiinsa. | ||||
|
05.02.2021 15:57 | Markku Laaksonen | ||
| HKL itse käyttää metrojunien siirtelyssä rata-auton koukkukytkimeen sopivaa adapteria. Suuriin nopeuksiin tai pitkille matkoille se ei mielestäni sovellu, koska puskuvoimat otetaan vastaan veturin tai rata-auton kytkimen koukulla, joka muotonsa puolesta ei ole tarkoitukseen mitenkään ideaali. Mitään kytkennän kiristystäkään adepterissa ei ole. | ||||
|
02.09.2020 00:32 | Markku Laaksonen | ||
| Tuossahan on kulutuspinnan loppumisen merkkiviivaan vielä ainakin sentti. Tuon päällä kelpaa huoletta nukkua vielä pitkään. | ||||
|
17.07.2020 08:56 | Markku Laaksonen | ||
| Kun silta oli uusi, siihen tosiaan osui kiskokuormaa tuoneen Dv12:n katolla ollut ilmastointilaite. Tätä kuljetusta varten sillan korkeus oli tarkistusmitattu ja varmistettu, että Tka mahtuu ali. | ||||
|
|
09.06.2020 13:41 | Markku Laaksonen | ||
| Hiab ei kuljetusasennossaan mahtunut kevyenliikenteen sillan ali ja käännettiin siksi osoittamaan taakse päin. Metro oli ainakin tarkoitus hinata toisella junalla varikolle, mutta en ollut todistamassa tehtiinkö näin. |
||||
|
23.08.2019 22:24 | Markku Laaksonen | ||
| Erikoista, että asemalle on ihmiset päässeet vaikka sen toitotetaan olevan suljettu. Ristiriitaista informaatiota. | ||||
|
17.06.2019 09:19 | Markku Laaksonen | ||
| Nokkajunien luotettavuuskaan ei ole ihan samalla tasolla kuin muun kaluston ja tiheämmässä liikenteessä vikatilanteet aiheuttavat nopeammin häiriöitä, joita on linjapituuden kasvettua vaikeampi korjata. | ||||
|
08.10.2018 17:34 | Markku Laaksonen | ||
| Ennen tosiaan kolmen vaunuparin junista kerättiin ylimääräiset vaunuparit ruuhkan päättyessä kääntöraiteille. Ensimmäinen lyhennettävä vuoro ajoi kääntöraiteen päähän, jossa kuljettaja irroitti yhden vaunuparin ja jatkoi päivää kahden vaunuparin junalla. Seuraava vuoro ajettiin kääntöraiteella seisovaan vaunupariin kiinni ja letkan toisesta päästä pätkäistiin taas kahden vaunuparin mittainen juna jatkamaan päivää. Tätä toistettiin, kunnes kääntöraide tuli täyteen tai kaikki junat oli lyhennetty. M100 ja M200 junat kerättiin luonnollisesti omille kääntöraidepuolilleen ja keräilyn helpottamiseksi M200:t ajoivat pääsääntöisesti aina kaikki yhdelle haaralle. Muistelen, että Mellunmäen haaran varrella asuvat asukkaat joskus valittivat, kun M200 junat kulkivat kaikki Vuosaaren haaralle ja pohtivat pidentäänkö pohjoisen haaran asukkaita vähempiarvoisina, kun heitä halutaan kuljettaa vain vanhoilla junilla. Kaikkia junia ei tietenkään lyhennetty, koska vuorojen määrää myös laskettiin ja osa junista tuli sellaisenaan varikolle tai kytkettynä kääntöraiteelle jätettyihin vaunupareihin. Varikolle vietiin tällä järjestelyllä jopa viiden vaunuparin letkoja, jotka aseman ohi 35 km/h nopeudella ajaessaan vaikuttivat jatkuvan ja jatkuvan lähes loputtomasti. Tosin juna vaikutti kyllä kuljettajankin näkökulmastakin loputtomalta, kun pitkänä pidetyn kolmen vaununparin junan perässä roikkui vielä kaksi vaunuparia lisää mutkittelemassa raiteelta toiselle. Kuten Tuukka jo totesi, ei junia nykyään enää tarvitse lyhentää ja vuorot ajetaankin sellaisenaan varikolle ruuhkan päätteeksi. Kääntöraiteille saatetaan teoriassa joutua jättämään ajokyvyttömäksi vikaantunut juna, mutta tilanne on lähinnä teoreettinen ja junien seisottamista kääntöraiteilla vältetään töhryongelman vuoksi. Etenkin Vuosaaren kääntöraiteella ongelma on suuri ja nopeimmat ehtivät kiivetä aidan yli, maalata junan ja poistua radalta samassa ajassa kun kuljettaja vaihtaa ajopäätä. Muistelenpa, että ylimääräisiä vartijoita oli valvomassa Vuosaaren kääntöraiteen ympäristöä junien lyhentämisten tai "pätkyjen" aikoihin. Kääntöraiteen aitoja on korotettu (aita korkeampi kuin tolpat) ja jopa natolankaa suunniteltiin yhdessä vaiheessa junien maalipinnan suojaksi, mutta jälkimmäinen ajatus ei mennyt päättävissä elimissä läpi. |
||||
|
12.07.2017 10:31 | Markku Laaksonen | ||
| Kyllä pyörät on ruosteessa. Paljaalla teräksellä on yleensä taipumus ruostua, etenkin merimatkalla kohtaamassaan kosteassa ilmastossa. Käytössä ruoste kyllä rapisee pyöristä äkkiä pois. | ||||
|
25.01.2015 01:09 | Markku Laaksonen | ||
| Helsinkiin saapumisesta sen verran, että ennen viimeistä Siemens käännettä, juna oli tulossa Helsinkiin helmikuun lopulla. Roll-out tilaisuus on 26.1., jonka jälkeen jäljellä olevien viimeistelytöiden ja tarkastusten jälkeen juna oli tarkoitus pätkiä ja lastata kuljetusta varten. Automatisointisopimuksen purkauduttua junasta joudutaan nyt kuitenkin poistamaan runsaasti Siemensin tietotekniikkaa, jotka on liitetty junan järjestelmiin hyvinkin läheisesti. Tähän liittyvien muutostöiden laajuudesta ei ole vielä selvyyttä, mutta viivästyminen on varmaa. |
||||
|
|
24.01.2015 22:40 | Markku Laaksonen | ||
| Ääntä ei ole päästy kuulemaan kuin kävelyvauhdissa, mutta on kovin erilainen kuin nykyään. Ajomoottorikäyttö on lähes sama kuin esim Bukarestin uudessa metrossa, eli Youtubesta voi käydä kuuntelemassa näytteitä. Ohjaamo on tehty väliaikaiseksi, kun Siemensin automaatiojärjestelmän piti aluksi toimia puoliautomaattisena. Tällä hetkellä ei ole tietoa mitä automaatille oikeasti tapahtuu ja milloin. Muutoksia joudutaan tekemään Siemens sopimuksen purkauduttua, mutta laajuus on vielä epäselvä. |
||||
|
26.11.2013 16:51 | Markku Laaksonen | ||
| Kyseessä on WLAN-tukiasema junia varten. Junan sisällä on sitten erikseen oma langaton verkko matkustajia varten. Lisätietoa: http://www.airspan.com/products/bwa/vianet-wireless-backhaul/ |
||||
|
09.07.2010 15:37 | Markku Laaksonen | ||
| Varsinainen kolmioraidehan ei tosiaan ole ehkä kyseessä, mutta väittäisin, että voidaan silti puhua kolmiokäännöstä. Tässä kohdassa on ollut vaihde, joka on ihan hiljattain purettu ja siirretään toiseen paikkaan laajenevan ratakorjaamon tieltä. |
||||
|
30.01.2010 19:58 | Markku Laaksonen | ||
| Hionta taisi olla ostettu palveluna, koska työmiehet kuuluivat mukaan. | ||||
|
08.09.2009 22:15 | Markku Laaksonen | ||
| Oikeassa reunassa, sillan päässä, on ratakuorma-auto nro. 3. Keskemmällä kuvaa, sillan toisessa päässä on ratakuorma-auto nro. 4, jonka työntämään vaunuun nosturista päätellen on juuri lastattu syöttöraiteen toisen puolen uusi ristikko. Vanha idän puoleinen ristikko on purettu jo aiemmin pois ja sen paikalla onkin vain tyhjä paikka. Ristikon sovittaminen paikalleen aloitettiin noin tunti kuvan ottamisen jälkeen ja asennettiin muistaakseni seuraavana iltana/yönä. |
||||