Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.12.2020 15:02 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva uljaasta Ukko-Pekasta. Vaikka numeronsa puolesta 1000 oli pienin Ukko-Pekan järjestysnumero, niin tämä yksilö ei ole sarjan ensimmäinen. Aivan ensimmäisinä valmistuivat yksilöt 1001 ja 1002. | ||||
|
27.12.2020 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä Björkqvistin kuvat ovat todella asiallisia ja erittäin tärkeitä dokumentteja kotimaisesta rautatiehistoriasta. Hienoa, että näitäkin kuvia on saatu tänne meidän kaikkien katsottaviksi. | ||||
|
27.12.2020 16:44 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kuva otettu vähän myöhemmin kuin kesällä 1988? | ||||
|
25.12.2020 19:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä hetkellä tunnisteissa näkyy vaunun numerona 23. Käsittääkseni se on kuitenkin 25. HKL:llä käytössä olleella kultanumerofontilla kolmosen yläosa oli kaareva. Moottorivaunu on siis Valmet RM3, sarjasta HKL 16 - 30. Sitä seuraa perävaunu Karia HPII sarjasta HKL 501 - 530. Ruuhka-aikaan tällainen yhdistelmä oli vakiokalustoa linjalla 6. | ||||
|
25.12.2020 15:39 | Juhana Nordlund | ||
| Korsteenit tosiaan paljastavat, että Siljan väreissä näkyvä lautta on nimenomaan M/S Bore Star. Noiden vuosien kesinä Helsingin ja Tukholman välillä purjehti kolme samanlaista modernia lauttaa, ne kaksi muuta olivat M/S Svea Corona ja M/S Wellamo. Kuvan pääkohde, HKL 68, on jotakuinkin alkuperäisasussaan (en äkkiseltään keksi yhtään poikkeamaa alkuperäisestä). Tuon ajan nivelet olivat rahastajarahastuksessa, joskin aivan noina aikoina kuljettajarahastus teki tuloaan Helsinginkin raitioteille. NRV1-vaunuissa myös sisustus oli alkuun erilainen verrattuna myöhempiin aikoihin. Ovia 2 ja 3 vastapäätä oli istuimia, ainoa lastenvaunutila oli vaunun takaosassa. Istuinten sijoittelu nivelen luona poikkesi myös myöhemmistä ratkaisuista. Linjatunnuksena näkyvä 3 ilman kirjainosaa mietityttää minuakin. Onko kilpilaitteen kirjainnauha jumissa tai poikki, vai onko tunnusta asetettaessa vaan tapahtunut erehdys? |
||||
|
25.12.2020 09:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako alkuperäistä kuvaa suurentamalla pystyä varmistamaan, mikä vaunuyksilö on kyseessä? Itse päädyin vaunuun HKL 13, joka kuuluu sarjaan 1 - 15, Karia / Strömberg vm. 1959. Kuvan vaunu on joka tapauksessa sarjasta 1 - 15, joka oli kuvaushetkeen mennessä muutettu kuljettajarahastukseen. Joissakin vaunuyksilöissä oli kuvausvuonna vielä kuitenkin rahastajanaitio jäljellä, joten niitä yksilöitä oli mahdollista käyttää (ja käytettiinkin) rahastajalinjoilla. Kuvassa vaunu kulkee kuljettajarahastusta soveltaen. Tuona aikataulukautena linjalla 8 oli joku tai jokunen rahastajarahastusvuorokin (ruuhkassa), mutta niissä tilanteissa vaunu oli jokseenkin aina sarjasta 331 - 375. | ||||
|
25.12.2020 08:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan kolme raitiovaunua. Pääosassa on tietenkin teli-ASEA, jonka numero on tosiaan tuo 184. Toiseksi parhaiten erottuu linjan 3B Ratti-Karia, sekin linjansa vakikalustoa. Ysilinjan vaunun takana pilkistää linjan 1 Valmet-vaunua sarjasta 331 - 375. Etenkin alan harrastajat kutsuivat tämän sarjan vaunuja VTS:iksi (Valmet/Tampella/Strömberg). Ykköslinjan kokopäivävuorojen vaunut olivat tuolloin nimenomaan tuon sarjan vaunuja. | ||||
|
23.12.2020 11:44 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä pohjoisen kuvat ovat todellakin vertaansa vaille. Todella hienoja ja tunnelmallisia. Kiitokset kuvaajalle. | ||||
|
21.12.2020 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään muistaisin, että myös Simonkadun raitiovaunukaistat (jotka olivat alunperin bussienkin käytössä), olisivat lämmitettäviä. Voi olla, että vielä jollekin muulle helsinkiläiselle raitiovaunukadulle oli ainakin suunniteltu lämmitystä. | ||||
|
19.12.2020 14:52 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla osuudella nurmirata vihertää keskellä joulukuutakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15258A.jpg | ||||
|
11.12.2020 15:20 | Juhana Nordlund | ||
| Kertaus on kaikesta huolimatta opintojen äiti. :) | ||||
|
09.12.2020 16:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmanvaihdollisista puukorisista vaunuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/105483 kommenttiosastolla. Mutta jos ilmanvaihto oli asennettu jo ennen 1950-luvun puoltaväliä, niin silloinhan on voitu valmistautua kiitojunanrunkojenkin ilmavaihtoratkaisuihin. | ||||
|
08.12.2020 17:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva ja asiallinen selostus muutoksen läpikäyneistä vaunuista. Alkuperäisen numeron säilyttäneet vaunut olivat 83-paikkaisia. Vaunut 22651 - 22660 olivat ymmärtääkseni 94-paikkaisia. Omien havaintojeni mukaan 100-paikkaisista 83- tai 94-paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi muutetuissa vaunuissa oli päätyjen ylimenosuoja eli "kumikaulukset". Vaunuissa 22601 - 22641 ei sellaisia näkynyt ensinkään. Havainnot ovat siis 1980-luvulta heti vuosikymmenen alusta. 83-paikkaisia Ei-vaunuja, samoin kuin Ei-vaunuja 22651 - 22660 käytettiin jonkin verran muuallakin kuin Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Niitä saattoi nähdä pikajunissa viikonloppujen sekä juhlapyhien lisävaunuina tai ihan vaan esimerkiksi Hangon radan henkilöjunissa (myös Karjaa - Riihimäki -reitillä). |
||||
|
08.12.2020 17:30 | Juhana Nordlund | ||
| Siisti kuva ja mukava selostus vanhan paikallisliikennevaunun vaiheista ja ominaisuuksista. Matkustin 1980-luvun alussa Helsingistä Hyvinkäälle joitakin kertoja tarkoituksellisesti veturivetoisissa lähijunissa, jotta pääsin kokemaan tällaisten vaunujen tunnelman. Omien havaintojeni mukaan 1980-luvulla liki koko sarjassa oli "tekonahkaistuimet", itse asiassa hyvin samantyyliset kuin mitä Sm2:issakin oli alunperin käytössä. Ei-vaunujen istuinten väri poikkesi Sm-kaluston istuinten väristä. |
||||
|
07.12.2020 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Onko kuvassa risteys Kaapelikatu / Joentaustankatu? Kalkkua tai vielä pikemmin Myllypuroa kai tuo ennemmin on kuin Lielahtea. | ||||
|
07.12.2020 18:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kalkku minulle tästä mieleeni tulee. Kuvan tiedoissa mainitaan Lielahti. | ||||
|
07.12.2020 08:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tepon ilmoittamat Jtt-pohjaiset Sn-lukemat vastaavat käsitystäni. Kyseessä on rataluokan mukaiset maksimit. Suurinta sallittua nopeutta ovat voineet rajoittaa edellisiä alemmiksi esimerkiksi pistemäiset rajoitukset, jollaisen nopeusmerkki kuvassa näkyykin, ja lisäksi kalustosta johtuvat rataluokkakohtaiset rajoitukset. Esim. Dr12:lla ei ollut sallittua ajaa B2:lla 110 km/h kovempaa eikä B1:llä yli 80 km/h nopeuden. Dv12:lla 120 onnistui B2:lla, mutta B1:llä rajoitus oli 90 km/h (1980-luvun jälkipuoliskolla tämä nousi 95:een). Dr13:lla rajoitukset olivat näiltä osin samat kuin Dv12:lla. Porkkanoilla lukemat olivat 120 / 95, jälkimmäistä nostettiin vielä 1980-luvun kuluessa. C:llä ei 120:tä alentanut kalustosta aiheutuneet tekijät, paitsi jos kalusto itse ei muutenkaan voinut (missään) hyödyntää noin suurta nopeutta. Kuvan kohta lukeutuu siis osuudelle Tyris - Vesta, ja siinä on 120 mahdollinen periaatteessa kaikella 120 km/h:n kalustolla (Dm8-9, Dr12, Dr13 ja Dv12). |
||||
|
05.12.2020 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmakuvat täydentävät perinteisiä kuvia varsin oivallisella tavalla. Tähän olisi suonut kuvatekstiin tiettyä informaatiota, mitä aluetta kuva esittelee. Iso tie kuvassa on siis Hervannan valtaväylä. Hervanta itsessään on kameraa ajatellen "selän takana" - tässä siis katsotaan Hervannasta pois päin. Tässä kohtaa raitioväylä ottaa etäisyyttä Hervannan valtaväylään varsinkin itäisen ohikulkutien (E63) eritasoliittymän, mutta toisaalta Hallilan mutkankin, takia. Kuvan oikeassa laidassa tuolla kauempana näkyy hieman Turtolan pysäkkiä. Pysäkin näkee vain, jos todella tietää mihin kohtaa pitää katse kohdistaa. |
||||
|
05.12.2020 10:26 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseessä on Opiskelija-niminen raitiovaunupysäkki. Se sijaitsee kahden kiertoliittymän välisellä osuudella Insinöörinkadulla. Kuvassa näkyvätkin molemmat kiertoliittymät. Lähimpänä näkyvä on Orivedenkadun kiertoliittymä ja tuo kauempana sijaitseva taas Opiskelijankadun vastaavan tyyppinen liittymä. Bussipysäkin nimi oli silloin kun tuolla viimeksi kuvasin nimeltään Orivedenkatu, nimet yhtenäistetään (Opiskelijaksi) varmasti viimeistään silloin, kun raitioliikenne alkaa. Tämä tulee siis olemaan yksi vaihtopysäkeistä liikennemuodosta toiseen Hervannassa. Busseissa on ovet vain oikealla puolella, siksi ajoratojen / kaistojen järjestely on nimenomaan näin päin. Tampereella raitiovaunujen molempien kylkien ovia hyödynnetään jo ihan yhteenkin suuntaan ajettaessa, ei ainoastaan vaunujen kaksisuuntaisuuden takia. Kauempana, toisenkin kiertoliittymän takana, sijaitsee Hervantakeskus. Sinnekin tulee vaihtopysäkki, mutta osittain hieman Opiskelijasta poikkeava. |
||||
|
05.12.2020 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) ajoi todellakin aikanaan Tikkurilaan, vieläpä samanlaisilla Wiima M68:illa, jollainen kuvassakin näkyy (varmasti myös kuvan yksilöllä). Mutta jos kuva on todellakin vuodelta 1977, kyseinen Wima onkin jo Vantaan Liikenteen omistuksessa. Hyvin suuri osa HML:n ja STA:n Vantaan Liikenteelle päätyneistä Volvo / Wiimoista säilytti alkuperäiset värinsä (varsin useat myös järjestysnumeronsa). Syksystä 1975 eteen päin HML-STA-konserni ajoi vain Helsingin sisäisiä linjoja. STA:sta tuli 1980-luvulla uudelleen seutuliikennöitsijä (siinä vaiheessa HML oli jos fuusioitu STA:han). HML-STA-fuusioissa STA jäi jäljelle, vaikka alunperin HML oli ostanut STA:n. HML-STA-konserni siirtyi aika pian (1973) Helsingin kaupungin omistukseen, HML:hän hankki STA:n vuonna 1971. | ||||
|
16.11.2020 08:23 | Juhana Nordlund | ||
| Eli Tampereen Raitiotie Oy 02. Ilmeisesti kolmostakin (03) tullaan näkemään lähitulevaisuudessa koeajoissa. | ||||
|
16.11.2020 08:04 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno, historiallinen kuva. Ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen. Ehkä se TR002 tarkoittaa Tampereen Raitiotie Oy:n vaunua 2. Liikennöinti tulee kuulumaan VR:lle, joka sen tarjouskilpailuissa voitti. Voisi kuvitella, että kaupallisen liikenteen aikana vaunuissa jollain tapaa näkyy operaattorinkin nimi / logo. |
||||
|
13.11.2020 07:01 | Juhana Nordlund | ||
| Hr1:n ja Tr1:n kitkapainot (aikanaan puhuttiin hankauspainosta) olivat myös erilaiset. Kaiken kaikkiaan Tr1:n suurin vetovoima oli Hr1:tä korkeampi. Mutta vetävien pyörien koon takia suurin nopeus jäi Pekkaa alemmaksi, joskin 80 km/h oli noiden sarjojen nuoruusvuosina varsin asiallinen. | ||||
|
|
12.11.2020 17:43 | Juhana Nordlund | ||
| Pyörästöjärjestys ei ollut sama Hr1:ssä ja Tr1:ssä. Hr1:ssä vetävät pyörät olivat suurikokoisemmat verrattuna Tr1:n vastaaviin. Ukko-Pekassa oli vain kolme vetävää akselia, Ristossa neljä. Hr1:n johtotelissä oli kaksi akselia, Riston yksi. Jos kuvan Ukko-Pekka on valmistunut vasta sarjatunnusuudistuksen jälkeen, siitä ei ole tarpeen käyttää merkintää P1 oikeastaan missään yhteydessä. Äkkiseltään muistelisin, että Pekoista vain sarjan vanhimmat ehtivät kantaa P1-tunnusta. |
||||
|
12.11.2020 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Juurikorpi - Kotka taitaa olla suurimmaksi osaksi yksiraiteista rataa..., siellähän Sm2:takin edelleen näkee. Samoin osuudella Lielahti - Nokia. Joskus ehkä taas nähdään Sameja vähän pidemmilläkin yksiraiteisilla osuuksilla? | ||||
|
09.11.2020 16:42 | Juhana Nordlund | ||
| Linjasto oli tuolloin sellainen, ettei ollut tarvetta päästä Yliopistonkatua suoraan. Linja 1 kääntyi oikealta alhaalta eli Pohjolasta vasemmalle alas Aurakadulle (mistä edelleen Linnankadulle) ja linja 2 taas kääntyi Yliopistonkadun vastakkaiselta suunnalta Aurakadulle, ja jatkoi edelleen Auransillalle. Molempia liikennöitiin tietenkin kumpaankiin suuntaan (Jyrki kuvasi yhteyksiä päinvastaisessa suunnassa). Linjoja oli tuolloinkin vain 3 eikä sen ajan kolmonen edes mennyt kuvan kohdasta (vaan torin toiselta laidalta). | ||||
|
08.11.2020 16:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1974. Ei ollut tuon värisiä Susia vielä silloin, voisiko joku 1977 täsmätä paremmin? Puukoristen vaunujen runsaus toki kannustaa päättelemään melko varhaista ajankohtaa, mutta 1974 ei ole mahdollinen. Sr1 3044 on toimitettu 1977. | ||||
|
07.11.2020 19:39 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosien 1988 - 2002 U pysähtyi tosiaan Tuomarilassakin (S ei pysähtynyt), mutta U palveli myös Mankkia, Luomaa, Jorvasta ja Tolsaa, S ei niillä seisakkeilla silloinkaan pysähtynyt. | ||||
|
|
07.11.2020 19:18 | Juhana Nordlund | ||
| Vuonna 1987 Rantaradan lähijunareitistöä tosiaan uudistettiin. Väittäisin, että ensimmäisessä vaiheessa U:ta ei tullut, vaan nopea yhteys oli lyhyen aikaa S:n varassa. Ratkaisu ei ilahduttanut varsinkaan Kirkkonummen päässä pienten asemien (seisakkeiden) käyttäjiä, joille tämä merkitsi tunnin vuoroväliä työmatkaliikenteenkin aikana. Tilannetta korjattiin korvaamalla muutamat ruuhka-ajan S:t U:illa, joilla oli jokunen lisäpysähdys S:ään nähden. | ||||
|
|
07.11.2020 17:31 | Juhana Nordlund | ||
| Tuon ajan S-juna ei pysähtynyt kuin "isoimmilla" asemilla. Itse asiassa Huopalahtikin oli niin pieni, ettei S:n eikä sen ajan U:n katsottu tarvitsevan pysähtyä siellä. L oli perusjuna Leppävaaran kaupunkiradan ja sen liityntäliikenteen käyttöönottoon asti. Se siis liikennöi kaikkina viikonpäivinä aamuaikaisesta yömyöhään. | ||||
|
|
07.11.2020 15:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä mainitaan, että kuva on otettu viikonloppuna ja keskipäivällä. Sm1-runko ei siten voi olla ainakaan U-reitillä, sitä vastoin E, L ja S ovat hyvinkin todennäköisiä. Vuonna 1992 U kulki vain ma - pe, silloinkin työmatkaliikenteen aikaan. Veturin keulasta on päätepuskimeen matkaa ilmeisesti melko vähän, ehkä kymmenkunta metriä? | ||||
|
05.11.2020 16:57 | Juhana Nordlund | ||
| Näihin hommiin: https://vaunut.org/kuva/45296 . VR:n / rautateiden Suomessa 120-vuotiseen historiaan liittynyt ajelu. | ||||
|
03.11.2020 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Aivan alkupään Sm2:sissa ehdittiin nähdä hyvin lyhyen aikaa peltikilpiäkin päädyissä. Tästäkin galleriasta löytyy esimerkkikuva: https://vaunut.org/kuva/23122 . Sm1-kaluston osalta rullakilpiin mentiin koko sarjan käsittävän siirtymävaiheen kautta, ei se muistaakseni kovin monta vuotta kestänyt sekään, mutta joitakin joka tapauksessa. Jotain tuntumaa asiaan on saatavissa hyödyntämällä gallerian hakutoimintoa: valitaan Sm1 ja vuorotellen eri kuvausvuosia sopivalla haarukalla. | ||||
|
|
02.11.2020 18:39 | Juhana Nordlund | ||
| Rullakilvet eivät tulleet kalustoon yhdessä yössä. Ulkopäätyihin kiinnitettyjä peltikilpiä näki jonkin aikaa silloin, kun rullakilpiäkin oli jo jonkin verran käytössä. | ||||
|
23.10.2020 17:34 | Juhana Nordlund | ||
| Tunnisteissa näkyy junan numero H 702. Minä ainakin päättelin siitä, että kyseessä olisi aikataulunmukainen taajamajuna. Korvattiinko Sm1-2-runkoja tällaisilla silloin, kun kaupunkirataliikenne oli alkanut, ja Sameja tarvittiin pk-seudulla aiempaa enemmän? Kuvausajankohtana Helsinki - Tikkurila oli 4-raiteinen, yksi vuosi sitä aikakautta takana. | ||||
|
20.10.2020 07:13 | Juhana Nordlund | ||
| Korkeusrajoitusten lisäksi merkittävänä kriteerinä on ollut risteyksien ja liittymien avaruus ("aukean tilan ulottuma"). Lopulliseksi reitiksi valikoituneenkin varrelta jouduttiin ensimmäisen kuljetuksen kokemuksien pohjalta tekemään muutoksia Sääksmäen moottoritieliittymään. | ||||
|
|
19.10.2020 07:28 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunuja toimitetaan eri vuodenaikoina erilaisissa olosuhteissa. Se näkyy kuvissakin, ja sen kuuluukin näkyä. Mielestäni tässä on jälleen hieno kuva Roopelta. Tästä vaunusta otetaan varsinaiset tyyppikuvat aivan muualla ja toisenlaisissa olosuhteissa. Täydet pisteet minulta. Tuota siltaa on käytetty raitiovaununkuljetuskuvaamiseen aiemminkin, uskoisin. Sillalla oli tiettyä aktiivisuutta ainakin TROY 01:n tuloiltana. |
||||
|
15.10.2020 15:14 | Juhana Nordlund | ||
| 1984 sopisi oikein mainiosti. Tosiaan Sm1:n ulkoasussa ei monikaan asia täsmäisi 1970-luvun ensimmäiseen puoliskoon. Ja kuten Hannu totesi, seiskakkeen nimikilpi edustaa ilmeeltään muuta kuin vuotta 1973. | ||||
|
|
15.10.2020 08:42 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1973. Kuvan täytyy olla myöhemmältä ajalta, ehkä 1980-luvun alkuvuosilta? | ||||
|
11.10.2020 20:16 | Juhana Nordlund | ||
| Tälle vaunulle osui sittemmin toinenkin Saksan reissu. Siltä reissulta ei ihan heti palata, todennäköisesti ei milloinkaan. | ||||
|
10.10.2020 19:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kellonaika voisi perustella pikajunaa P 146 Porista. | ||||
|
10.10.2020 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Itse näen 1435:n etuna sen, että haluttaessa hyödyntää maksimikorinleveyttä 2650 mm paras tarjonta on 1435-raideleveyden vaunuilla. Itse asiassa korinleveys 2650 mm yhdistettynä 1000 mm:n raideleveyteen on todella harvinainen yhdistelmä. Eli paikkakuntien, joilla ei nykyisellään ole raitioverkkoa, mutta ovat sellaista perustamassa, lienee perusteltua valita raideleveydeksi 1435 mm (tai sitten rautateiden raideleveys, jos on aikeita perustaa duolinjojakin eikä rautateiden raideleveys olekaan 1435 mm). | ||||
|
08.10.2020 15:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos lähikuvasta, ja toki tästäkin. | ||||
|
|
08.10.2020 15:37 | Juhana Nordlund | ||
| No niin. Todellinen kulttuurityö! | ||||
|
|
08.10.2020 14:56 | Juhana Nordlund | ||
| Onpa ovela (ja tyylikäskin) veto toteuttaa tuollainen ikään kuin muistomerkki! Mahtaako jossain tai jollain olla lähikuvaa tuosta samasta kohdasta? | ||||
|
|
08.10.2020 08:04 | Juhana Nordlund | ||
| Tosin eipä noita raiteen pätkiä erotu kohtalaisen tuoreissa, karttapalveluiden tarjoamissa, satelliitin ottamissa ilmakuvissakaan. Ehkä Jyrki tai joku asioista hyvin perillä oleva osaa selostaa tarkemmin? | ||||
|
|
08.10.2020 07:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä kuva on siis Amiraalistonkadun puolelta. Kävin tuolla varsinkin 1980-luvun jälkipuoliskolla jonkun kerran, paikka oli silloin TuKL:n bussivarikko. Nyt en vain millään muista, että raitiokiskot tai niiden jäljet olisivat silloin erottuneet noin selvästi kuin mitä tässä kuvassa näkyy. Olikohan niillä kerroilla sitten ollut lunta maassa, kun ei ole mitään mielikuvaa silloin maassa näkyneistä raiteiden jäänteistä? Tai sitten muisti ei vain enää toimi parhaalla tehokkuudella. Hallin sisällä mielestäni kyllä oli merkkejä raiteiden paikasta, maaliskuun alussa 1989 vierailin varikon sisätiloissakin. | ||||
|
03.10.2020 19:00 | Juhana Nordlund | ||
| Osassa näistä käännettävistä istuimista oli sellainen mekanismi, että lukitus avattiin painamalla pientä poljinta jalalla. Se vaikutti kuvan ohjeen kohtaan 2 (tarvittiin vähemmän käsivoimia). Hyvin suuri osa (vanhemman pään) sinisistä vaunuista oli kuitenkin varustettu kuvan ohjeen mukaisilla istuimilla, joiden lukitus tosiaan vapautettiin ohjeen kohdan 2 tapaan, vaiheen 1 jälkeen tietenkin. | ||||
|
29.09.2020 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Kadunnimikyltin mukaan tuo kohta (jossa ratikan keula ja muu etuosa sijaitsee) on Teiskontietä. Eilen ajoin tuon risteyksen kautta. | ||||
|
26.09.2020 14:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä näkyy kaikkien kolmen tunnelin suut. Asiallinen kuva senkin puolesta. | ||||
|
21.09.2020 15:43 | Juhana Nordlund | ||
| Aamupäivän kuluessa päästiin Huopalahteenkin asti: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Special/Hr1_1004_Hpl_1987_1.jpg Tuo aamu ei ollut ilmojen puolesta lämpimin mahdollinen. | ||||
