220-43373 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.08.2020 18:14 Juhana Nordlund  
  Vuonna 1996 liikkui myös huomattava määrä "liekkikeulaisia" Sm1-runkoja, vaikka tähän kuvaan ei sellaista osunutkaan. Kuvan kaksi Sm2-yksikköä ovat muuten toisistaan poikkeavalla ilmeellä, 6085 on kunnostettu melko vastikään, ikkunat ovat sävylasia ja tuuletusikkunoiden määrä on laskenut noin puoleen alkuperäisestä. Vasemmalla näkyvä yksikkö on taas alkuperäisemmässä asussa, vaikkakaan ei täysin alkuperäisessä.
kuva 04.08.2020 18:09 Juhana Nordlund  
  Ei-sarjaa oli jaoteltu kuitenkin puukoristen vaunujen aikakaudella (tai ehkä enemmänkin aikakauden jälkipuoliskolla) alaryhmiin sen mukaan, montako istumapaikkaa vaunussa oli. Tutuimmat variaatiot olivat Ei72, Ei83, Ei94 ja Ei100. Myös VR:n omassa informaatiossa tätä jaoettelua sovellettiin, esimerkkikuva 72-paikkaisen vaunun esitteestä: http://vaunut.org/kuva/17437
kuva 01.08.2020 09:39 Juhana Nordlund  
  Varmasti huomattavan monelta auton ratissa tai kyydissä olevalta jää noteeraamatta, millainen juna siitä menee tai meni. Mutta epätyypillinen kiskokulkine (ainakin vielä tässä vaiheessa Dr20 on varmaan sellainen) saattaa herättää mielenkiintoa muissakin kuin tämän sivun aktiivijoukkoon kuuluvissa. Monien rautatieammattilaisten lähipiiri, esimerkiksi kotiväki, on oppinut tunnistamaan, miltä täkäläiset junat yleensä näyttävät. Voisin kuvitella, että jos matkailuautossa on ollut sellaisia, joiden lähipiiriin joku rautateistä tietävä kuuluu, niin kotona (tai missä tahansa muuallakin) käydään sopivan hetken tullen keskustelua tyyliin "Hei siellä meni sellainen sininen veturi jossa luki Oper..., mitä se nyt oli... Mikä ihmeen juna se sellainen on?" Mutta kuten Markku tuossa totesi, hyvin monelta jää huomaamatta veturin poikkeavuus perinteisen kaluston suhteen.
kuva 29.07.2020 15:37 Juhana Nordlund  
  Esalle: BR110:jä koritettiin etenkin Kutterilla (malli 7) todellakin maantieajoon vuosina 1968 - 70. Eniten niitä meni Rajalalle ja Vilkkaalle, muutama (4 kpl) myös Satakunnan Liikenteelle. Pienempiä määriä meni sitten edellisten lisäksi Pekolan Liikenteelle, Savonlinjalle, Joensuun Linjalle ja Tuppuraiselle. Länsilinjoille meni vastaavia maantieautoja Ajokki TK4430T-korilla kaksi kappaletta, joista toinen oli automaatti ja toinen keppivaihteinen. Näiden lisäksi keppivaihteisia BR110:jä toimitettiin Kutter 8 -korilla Linjaliike Rajalalle (2 kpl), Erkki Sunille (1 kpl) ja Turkujen Linjoille (1 kpl). Ylivoimaisesti suurin osa BR110:istä oli automaatteja, ja niistä selkein enemmistö kaupunkiautoja (HKL, TKL, TuKL ja Jyväskylän Liikenne). Muille yhtiöille meni lähiliikenneautoja samalla alustaratkaisuille ikään kuin puolituristimaisella korilla, kuten Ajokkeja Sirolan Liikenteelle, Lahti 10:jä Tammelundin Liikenteelle ja yksi Boxer Kronmanille. Yksi Sirolan Liikenteen Ajokeista (AEX-19) oli selkeästi tilauajoauto ja se oli hyvin samanlainen kuin Jyväskylän Liikenteen vastaava tiluri XPB-83.

Ja jotta HR501-episodi ei vaikuttaisi liian yksinkertaiselta, olipa Jyväskylässä eräänä aikakautena koko joukko Hetku-Scanioita tuolla samalla automaatilla (alkujaan varmasti HR500-versioina).
kuva 29.07.2020 15:24 Juhana Nordlund  
  Turun seudulla Matka-Autoilla oli entisiä TuKL:n BR111M:iä käytössä jopa hieman TuKL:ia pidempäänkin. Viimeinen yksilö (TMJ-108) palveli Matka-Autoja vielä syyskesällä 1999. Siinä vaiheessa M-A oli jo Vainion Liikenteen omistuksessa.

Hydraulis-mekaanisella automaatilla varustetut bussit, myös Scania-automaatit, pyrkivät liikkeelle jo tyhjälläkäynnilläkin. Sen aisti hyvin, kun ajosuunta oli valittu eteen päin ja kuljettaja piti ajoneuvoa paikoillaan painamalla jarrupoljinta: auto tärisi.

Scania BR111DH-autoja, kaksikerroksisia, on Briteissä ajokuntoisia edelleenkin. Tietenkin museoajoneuvoina, mutta kuitenkin. Yksi on Lontoossa, toinen Leicesterissä. Kummankin ajeluista on hyvin aineistoa Youtuben suoratoistopalveluissa. Erittäin mukava tallenne löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=0kWWjtkp​1xs Siinä kuljettaja ajaa hyvin siististi, varsin "turkumaisella" tyylillä HR501-Scaniaa. Raskas kaksikerroksinen bussi liikkuu, vaikka kaasua ei paineta lähellekään pohjaan - ei ainakaan kovin monessa kohdassa.
kuva 29.07.2020 07:23 Juhana Nordlund  
  Scania BR111M:n ja BR110:n vakioautomaatti oli HR501. Siinä ykkösvaihde oli momentinmuunnin, jossa ei ollut minkäänlaista lukitusta. Luisto kuului erityisesti äänessä Jounin ja Erkin kuvaamalla tavalla. Moottorin kierrokset oli saatavissa korkealle jo huomattavan alhaisissa nopeuksissa - heti liikkeelle lähdettäessä. Riippui tietenkin kuljettajan kaasujalasta, millaisella käyntinopeudella lähdettiin liikkeelle. Ainakin Turun liikennelaitoksella kuljettajien ajotyyliin sisältyi myös pintakaasulla ajaminen, silläkin ajotavalla tuollaisen Scanian sai kulkemaan aikataulussa, toki kuormitus ja liikennetilanne huomioiden.

Sisu BK-190D:hen oli saatavilla Voithin tai Allisonin automaatti - asiakkaan toiveen mukaan. Voithin ykkösvaihde oli nk. Diwa-vaihde, jossa veto muuttui nopeuden noustessa vähin erin hydraulisesta kohti mekaanista. Moottorin kierrokset nousivat maltillisessa tahdissa verrattuna sellaisiin automaatteihin, joissa alimmat vaihteet olivat täysin hydraulisia.
kuva 25.07.2020 13:19 Juhana Nordlund  
  Ylioppilaiden IC? Kalustoksi voisi sopia http://vaunut.org/kuva/140706
kuva 22.07.2020 15:57 Juhana Nordlund  
  Sköldvikin rata ei ollut käytettävissä kuvausvuonna 1969. Olli - Sköldvik on avattu liikenteelle vasta 1972. Laiva on varmasti ollut käyttökelpoisin liikenneväline öljyn perille viemiseen kyseiselle jalostamolle ennen viimeksi mainitun rautatieyhteyden valmistumista. Jostain muualta kuin Neuvostoliitosta öljy olisi ehkäpä tuotu koko matka laivalla.
kuva 19.07.2020 18:50 Juhana Nordlund  
  Aiempiin kommentteihin liittyvä, hyvää lisäinformaatiota tarjoava kuva: http://vaunut.org/kuva/56525
kuva 17.07.2020 11:24 Juhana Nordlund  
  Havainnekuvamaisuus. En pidä aistimaani ominaisuutta millään tavoin negatiivisena asiana, pikemminkin piristävänä.
kuva 16.07.2020 07:48 Juhana Nordlund  
  Porin asema on vasta kuvan opastimien jälkeen, eli opastimilla on annettu opasteita nimenomaan Porin asemalle saapuville junille. Kuvassa katsotaan luoteeseen.
kuva 12.07.2020 20:22 Juhana Nordlund  
  Se silta, jota Arto ilmeisesti ajatteli, ylitti silloisen Kullaantien. Sen tien nimi on nykyään Liitostie, jouduttiinhan useiden katujen ja teiden nimiä tarkistamaan viimeaikaisten kuntaliitosten myötä.
kuva 12.07.2020 20:11 Juhana Nordlund  
  Tämä on Isonsannan teollisuusradan vanhalta linjaukselta, ei Pori - Haapamäki -radalta. Viimeksi mainitultakin purettiin hyvin samannäköinen silta hieman myöhemmin, eli Ruosniemi - Kankaanpää -osuuden sulkemisen jälkeen.
kuva 12.07.2020 18:42 Juhana Nordlund  
  Olkaa hyvä, kaikki jotka näitä jaksatte katsoa. Pitkäänhän nämä olivat albumeissa ikään kuin odottamassa jotakin, näyttäytymättä juuri kenellekään. Näissäkin kuvissa on koottuna historiaa, sellaisia asioita jotka ovat poistuneet ikiajoiksi. Jotkut asiat ovat muistissamme, osa kirkkaina osa hämärinä, kunnes nekin tuppaavat vähitellen unohtumaan.
kuva 12.07.2020 17:09 Juhana Nordlund  
  Aja Sn 35 näytettiin tosiaan junan tullessa (Tampereen suunnalta) esimerkiksi raiteelle 1. Tämä toistui viikoittain perjantai-iltaisin usean vuoden ajan. Jos perjantai sattui olemaan jokin pyhä tai vaikkapa juhannus- tai jouluaatto, niin silloin tietenkin sama asia tapahtui eri päivänä.
kuva 11.07.2020 16:12 Juhana Nordlund  
  Janin toivetta pyrin toteuttamaan kuvan http://vaunut.org/kuva/141097 avulla. Tuolloin kyseisen teollisuusradan linjaus oli juuri siirretty lähemmäs Kokemäenjoen pääuomaa.
kuva 10.07.2020 11:23 Juhana Nordlund  
  Porissa ollaan, ja siipipääopastimiahan siinä näkyy kaksi kappaletta. Vasen Peipohjan ja oikea Kankaanpään suunnasta. Mutta ovatko nämä tulo- vai kulkutieopastimia, siihen sanokoot viisaammat sanansa. Minä olen ajatellut Porin tulo-opastimiksi pikemminkin näitä: http://vaunut.org/kuva/141049
kuva 09.07.2020 16:15 Juhana Nordlund  
  1970-luvulla ja ainakin vielä 1980-luvun alkuvuosina oli ihan normaalikäytäntö, että pitkät matkustajajunat saapuivat Porissa raiteelle 1. P 145 perjantaisin ja juhlapyhien edellä saapui tuon käytännön mukaisesti, muina päivinä sitten raiteelle 2. Kakkoselle saavuttiin Tampereen suunnasta "lähes aina", pitkät rungot olivat ainoa mainittava poikkeus. Ykköselle oli vaihdeyhteys Tampereen suunnalta, toki poikkeavan kautta ajettiin. Mierontien suunnalta ykköselle pääsi "suorien" kautta.

Kuten 24.04.2011 olen tuonne kirjoittanut, kuvan junassa lisäpituutta oli jazzien takia. Juna on P 143, jota näki kaiken kaikkiaan harvoin raiteella 1.
kuva 06.07.2020 07:37 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa erottuu menemisen meininki erityisen tyylikkäästi. Ja suomalainen suvi.
kuva 05.07.2020 08:05 Juhana Nordlund  
  Epätyypillistä kokoonpanoa pohdiskelevien on hyvä ottaa huomioon se, että kuvaspäivä keskiviikko 25.3. ei ollut mikä tahansa keskiviikko vaan pääsiäisviikon keskiviikko eli seuraava päivä oli jo kiirastorstai (toki arkipäivä sekin) ja sitä seuraava pitkäperjantai. Kokoonpanossa on voitu huomioida tuon keskiviikon lisäksi paluusivun tarpeet, ja kalustokierto ehkä laajemminkin koko pääsiäisaikaa silmällä pitäen. Yksi Hr11-veturi noin pitkän junan edessä on kieltämättä mielenkiintoinen ratkaisu.
kuva 02.07.2020 19:37 Juhana Nordlund  
  Tämä on kyllä todella ainutkertainen kuva. Kertakaikkisen mahtava otos.

1950-luvun puna-harmaa kalusto oli aina kiehtovaa, vaikka omat muistikuvat nimenomaan vetokalustosta ovat hyvin rajoitetut. Kiitojunakalustolla mentiin toistuvasti, mutta niin Dm4 kuin Hr11:kin jäivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta näkemättä. Viimeksi mainitun näin Linnunlaulun paikkeilla erään muun junamatkan yhteydessä ilmeisesti siinä vaiheessa, kun tuon sukupolven kiitojunakaluston ajot alkoivat olla loppusuoralla.
kuva 02.07.2020 16:53 Juhana Nordlund  
  Yksi raide vain, nimenomaan Hermiankadun itäpäässä varikon lähettyvillä. Johonkin vanhaan katusuunnitelmaan muistaakseni oli piirretty tuplaraide tuonnekin asti, mutta lopullinen toteutus hoidettiin kuitenkin näin. Paikka, jossa yksiraiteinen osuus päättyy (tai alkaa, mistä nyt katsotaankin): https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tam​pere2020-03/IMG_12722A.jpg
kuva 02.07.2020 13:31 Juhana Nordlund  
  Tämähän voisi olla ihan "oikeakin" linjallelähtö aamuvarhain. Mainio kuva.

Enin osa raitiovaunuliikenteestä tuossa kohtaa tulee tapahtumaan liikenteen alkaessa (aamulla aikaisin) ja toisaalta uudelleen sen harventuessa ja päättyeässä illalla.
kuva 02.07.2020 13:27 Juhana Nordlund  
  Upea, historiallinen kuva. Tästä saa esimakua Tampereen tulevasta katukuvasta.
kuva 20.06.2020 06:58 Juhana Nordlund  
  Jotain esim. KL-alkuisia Kuopion lääniin alun perin tarkoitettuja kilpiä tiedän jaetun valtakunnallisessa skaalassa niinkin erikoiseen aikaan kuin vuonna 1997. Muutoin kuulostaa oudolta, että vuonna 2000 olisi jaettu UH- tai UJ-alkuisia tunnuksia sisältäen vuosina 1972 - 89 käytössä ollutta suppeata kirjainvalikoimaa. Mutta esimerkiksi UI-alkuisia tunnuksia jaettiin varmasti kovastikin vuonna 2000, varsinkin väliltä UIM - UIV. Mutta ne eivät liitykään sitten 1970-luvun sarjoihin UHR - UJR. Läänin kilpien aikana tietyt kirjaimet, joihin lukeutuu myös I, eivät olleet lainkaan käytössä toisena tai kolmantena kirjaimena, ensimmäisenäkin vasta kesästä 1987 alkaen. Ja nämä huomiot koskien valkopohjaisia normaalijaossa olleita tunnuksia.
kuva 18.06.2020 15:36 Juhana Nordlund  
  Itse näin nk. tien päällä ensimmäisen kerran EU-kilpiä toukokuussa 2001. Sen kilven kirjaimet sattuivat olemaan AYU. Vuosituhannen vaihteen tienoilla sarjojen eteneminen hajaantui aika lailla - tunnusten muodostuminen muuttui aina vain epäjohdonmukaisempaan suuntaan, vaikka tietty logiikka on vallinnut, ja vallitsee edelleenkin. On huomattavan hankalaa päätellä, mikä olisi ollut aivan ensimmäinen EU-kilpisarja. Ilmeisesti toukokuusta 2001 alkaen on kuitenkin jaettu ensisijaisesti niitä kilpiä, olipa alkukirjain tai sarjan etenemisvaihe ollut tuolloin mikä tahansa.
kuva 18.06.2020 12:48 Juhana Nordlund  
  Vuoden 1960 lääniuudistuksessa tosiaan syntyi kaksi uutta lääniä: Keski-Suomen lääni ja Pohjois-Karjalan lääni. Viimeksi mainittu oli lohkaistu oikeastaan vain Kuopio läänistä, jonka varakirjain S oli ehtinyt hyvin kauan sitten olla. S:stä tuli Pohjois-Karjalan läänin tunnus lyhyen Kuopio-kauden jälkeen. Keski-Suomen lääni perustettiin puolestaan alueelle, jotka olivat sitä ennen kuuluneet Vaasan, Hämeen, Mikkelin tai Kuopion lääneihin.
kuva 18.06.2020 11:24 Juhana Nordlund  
  Joissakin lääneissä ja Helsingissä oli tosiaan "varakirjaimia" jo mustienkin aikana, mikäli ensisijainen tunnuskirjainsarja oli ehditty käyttää loppuun. Helsingin A:n jälkeiset alkukirjaimet olivat B ja C (C vain mustien kilpien aikana), Hämeen läänin I ja N (N vain mustien aikana), Kymen läänin G (tämä vain mustien aikana), Vaasan läänin Y (vain mustien aikana), Uudenmaan läänin ilman Helsinkiä Z ja Turun ja Porin läänin E ja F (F vain mustien aikana). Valkoisten aikana lääneihin perustuvassa jaottelussa vain A, H, T ja U ehdittiin jakaa loppuun asti. 1987 - 89 oli sikäli erikoinen tilanne, että kirjaimet I ja Z palasivat n. 15 vuoden tauon jälkeen käyttöön, mutta tässä vaiheessa vain ensimmäisiksi kirjaimiksi. 1989 syksyllä niitä alettiin sijoittaa mihin tahansa kohtaa.

Ja kun mennään hyvin kauas historiassa taakse päin, läänien jaottelu ei ollutkaan sama kuin 1980-luvun lopulla. Niinpä esimerkiksi Jyväskylän suunnan autoissa on joskus muinoin ollut V-alkuisia tunnuksia jo uudesta alkaen. 1990-luvulla, jolloin lääni ei enää vaikuttanut tunnuksiin, läänijakokin päivittyi voimakkaasti. Vuonna 2010 läänit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin AVI:lle ja ELY-keskuksille. Maakuntien rooli maantieteellisinä alueina myös korostui aikaisempaan verrattuna.
kuva 18.06.2020 06:22 Juhana Nordlund  
  Vuoden 1989 syyspuolella tosiaan rekisteritunnuksissa ensimmäinen kirjain lakkasi viittaamasta lääniin (Helsingin kaupungin osalta kuntaan, muu Uudenmaan lääni tulkittiin Uudenmaan lääniksi). Netissä on joitakin artikkeleita, joissa on varsin ansiokkaasti käyty läpi rekisteritunnusten muodostamisperiaatteiden historiaa - ja ehkä nykyisyyttäkin. Viimeisen noin puolenvuosisadan aikana tehdyistä muutoksista suurimmat olivat tietenkin siirtyminen valkopohjaisiin kilpiin ja samalla 3+3-merkkisiin tunnuksiin 1972 - 73, ja lääniin / alueisiin perustuvasta jaottelusta luopuminen syksyllä 1989. Viimeksi mainitun yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön joitakin kirjaimia, jotka olivat jääneet pois valkopohjaisiin kilpiin siitymisen yhteydessä 1972 - 73. Näistä voisi tietenkin keskustella laajemmin resiinakeskustelun puolella.
kuva 27.05.2020 18:21 Juhana Nordlund  
  Kommentoin hieman jälkikäteen noista kattokaarilla sijainneista tuuletusritilöistä ja myöhemmin niiden yhteyteen rakennetuista "pöntöistä". Mainitut kotelot ilmestyivät samalla aikakaudella kuin yksiköitä saneerattiin ahkerasti, mutta pönttöjen tulo yksikköön ei kaikissa tapauksissa noudattanut saneerausaikatauluja. Liikenteessä esiintyi saneerattuja, mutta pöntöttömiä yksiköitä ja toisaalta saneeraamattomia, mutta pöntöllisiä yksiköitä. Suojakoteloita ilmestyi hyvin tiheään tahtiin Sm1:iin varsinkin vuonna 1997, jolloin saneerauksetkin olivat hyvässä vauhdissa. Mutta koteloita asennettiin valmiiksi sellaisiinkin yksiköihin, joilla saneeraus oli vasta edessä. Saneeraamaton 6030, mutta pöntöllisenä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Sm1_6030_IMG_0006​.jpg . Saneerattu 6041, mutta ilman mainittuja koteloita: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Sm1_6041_IMG0008.​jpg Vastaavia esimerkkejä löytynee vaunut.orginkin galleriasta, en nyt ehtinyt tästä lähteestä niitä kaivaa.
kuva 11.05.2020 18:40 Juhana Nordlund  
  Variotramit (jollainen siis kuvassa näkyy) ovat tunnukseltaan MLRV. Tuo tarkoittaa matalalattiaraitiovaunua. MLRV-tunnuksen perässä ei ole lainkaan numeroa, kun sellaisia sarjoja on / oli vain yksi. Näitä Variotrameja ei ole tällä hetkellä yhtään Helsingissä ajossa, ja erittäin suurella todennäköisyydellä niitä ei ole tulossakaan ajoon.

Valmet-niveliä on Helsinkiin toimitettu kaksi sarjaa. Tehtaan mallimerkinnän mukaan ne olivat NrI ja NrII, liikennelaitos kuitenkin antoi niille tunnuket NRV I ja NRV II (NRV=nivelraitiovaunu). Kymmeneen ykkössarjalaiseen ja kaikkiin 42 kakkossarjalaiseen asennettiin 2000-luvulla matalalattiainen väliosa. Muutostyön läpikäyneet yksilöt saivat tunnuksiensa eteen kirjaimet ML, tuloksina MLNRV I ja MLNRV II. Käytän tässä samaa merkintätapaa kuin HKL omilla nettisivuillaan. SRS:n tietokannoissa esiintyy vastaavasti MLNRV1 ja MLNRV2.

Transtechin, myöhemmin Škoda-Transtechin, valmistamat Artic-vaunut taas ovat tunnukseltaan MLNRV III (HKL:n merkintätapa). SRS:n sivulla näkyy merkintä MLNRV3. Helsingin Artic-vaunuista on joissakin yhteyksissä (lähinnä valmistajan informaatiossa) käytetty jopa merkintää MLRV01.
kuva 10.05.2020 10:39 Juhana Nordlund  
  Konsernin bussiyhtiön käytössä oleva varikkokin on ilmeisesti ihan sattumalta mahtunut kuvaan? :)

Kiva kuva joka tapauksessa.
kuva 08.05.2020 09:42 Juhana Nordlund  
  Suomi-malleja on tehty kovin pienissä sarjoissa - ja kalustotyyppivalikoimankin osalta melko pienessä laajuudessa. Siihen on syynsä, jotka on tiedetty pitkään pienoisrautatiepiireissä. Kaupasta tiettyjä Suomi-malleja voi ostaa, nykyään etenkin nettikaupasta - mutta niillä on hintansa. Ja syy hintaan on pientuotannon lisäksi runsaassa käsityössä - aikakin on rahaa. Käsityön tekijälle kuuluu palkka tehdystä työstä. Veturin ja vaunun korin voi nykyään tuottaa vaikka 3D-tulostuksena, mutta pelkästä muovinvärisestä korista tai korin osista on vielä pitkä matka valmiiseen tuotteeseen.

Onkohan vieläkään veturien puolella ollut mitään muuta suurtuotantoon perustuvaa suomalaisen esikuvan mukaista H0-veturia kuin Sr2? Ja sekin sen ansiosta, että Sr2 on niin samanlainen kuin sveitsiläisesikuvansa. Kansainväliselläkin tasolla yleisen veturimallin pienoismallillekin riitti kysyntää laajemmillakin markkinoilla. Niinpä H0-Sr2 saatiin aikaan laittamalla Sr2:n väritys ja muu ulkoasu Lok 2000:n perusversioon. Rocon aikanaan tuottama H0-Sr2:han ei ollut täsmälleen oikean Sr2:n näköinen, mutta esikuvanmukaisuus oli niin suurta, että ainakin minä lasken tuon mainion rocolaismallin Suomi-veturin pienoismalliksi.

Pienoisjunista on paljon tietoa sivustolla http://veturitalli.fi/ Sieltä löytyy Mestarimallien lisäksi muidenkin alan toimijoiden yhteystietoja ja muuta niihin liittyvää. Linkki johtaa keskustelufoorumiin, jossa kaiken kaikkiaan keskustellaan pienoisrautateista sangen monesta näkökulmasta.
kuva 05.05.2020 18:51 Juhana Nordlund  
  Raitiotie tosiaan on kyseessä, kuten kaikki tunnistivat. Paikkakunta on Tampere, ja Hervantajärvi-niminen päätepysäkkihän kuvan alueella on rakenteilla. Kuvaushetkellä päätepysäkin vaikutusalueella ei ollut suuremmin maankäyttöä, mutta sitäkin on luvassa aikanaan.

Teppo kommentoi kuvan tuoreutta, sitähän kuva oli ilman muuta julkaisuhetkellä.
kuva 03.05.2020 16:12 Juhana Nordlund  
  Silloin kun Edb:issä oli vielä lemmikkipaikkoja, ne olivat vaunun välitason osastossa. Kuvan koira kurkistelee alakerran ikkunasta. Edossa lemmikkipaikat kyllä ovat alakerrassa, ja siksi Edossa ei lemmikkienkieltomerkkiä kuuluisi näkyä tämän sisäänkäynnin yhteydessä. Edoissa ei myöskään ole paikkoja 53 - 64, jotka numerot kuvan opasteessa esiintyvät.
kuva 22.04.2020 07:21 Juhana Nordlund  
  Ei, vaan 2. luokan hyttivaunuista Eht.

Muut kuin onnettomuuksissa tuhoutuneet Eht:t muutettiin sarjoihin Cht ja ELht. Kuvan vaunu edustaa siis jälkimmäistä.

Osa Eht-vaunuista muutettiin 1. luokkaan (Cht) jo todella aikaisin, toinen erä muutama vuosi ensimmäisen erän jälkeen. ELht-muutoksenkaan toteuttamisaikana Eht:iden ikä ei ollut millään tavoin korkea, kymmenisen vuotta, ehkä vähän yli.
kuva 20.04.2020 20:53 Juhana Nordlund  
  Ensin Eht, sitten Cht, sitten Ci, ja sitten Eipt.
Kuvasarja:
Pasilan autojuna-asema
 
 12.04.2020 17:55 Juhana Nordlund  
  Ovat kai Rk-ravintolat ihan yhtä lailla. Ja aggregaattivaunut.
kuva 10.04.2020 16:51 Juhana Nordlund  
  No jopas jotakin, mainio sattumakuva. Kyllä tässä asioidaan tai on juuri asioitu Alkon raiteilla.

Kaapelitehtaan rata meni toista kautta. Itse Salmisaaren ratahan sijaitsi Itämerenkadun vieressä kadun suuntaisesti. Kaapelitehtaan raide ylitti Itämerenkadun viistosti tuota kohtaa ajatellen idempää. Kaapelitehtaan raiteen erkanemisvaihde oli tietenkin Itämerenkadun vierellä sijainneella radalla. Kyseisen suunnan raide taas erkani Länsisataman ratapihasta kuvan http://vaunut.org/kuva/106856 näyttämällä tavalla.
kuva 31.03.2020 09:57 Juhana Nordlund  
  Joissakin kielissä latu ja raide ovat lähes samat sanat (spår, track jne.) Spår ja track yksinään eivät sinänsä merkitse suoraan latua, mutta skidspår sisältää spårin, samoin ski track sisältää trackin. Aika laajoissa piireissä - ja pitkään - noissa asioissa on siis havaittu yhteistä.
kuva 30.03.2020 16:33 Juhana Nordlund  
  Noteerasin itse samat asiat kuin Teppo.

Näistä silloista on aika lailla kuvamateriaalia ja tietoa tässä galleriassa. Yksi erittäin mukava kuvasarja on linkin http://vaunut.org/sarja/3400 takana. Myös lukuisien muiden kuvien yhteydessä on hyvää tietoa.
kuva 30.03.2020 08:21 Juhana Nordlund  
  Jimi on tunnistanut sillat oikein. Sillatkin lienevät rakkaita, kun kerran niillä on usein monta nimeä. Tätä siltaa (aiemmin siinä oli vain toinen kuvan silloista) on joskus kutsuttu Vanajaveden Rautasillaksi. Hyvin moni taitaa kutsua siltaparia Vanajaveden rautatiesilloiksi, mutta myös Aulangon rautatiesilloista voi kuulla puhuttavan.

Katsokaa tarkkaan sillan rakenteita, ovatko ne keskenään täsmälleen samanlaisia?
kuva 29.03.2020 11:37 Juhana Nordlund  
  Junan kaikki vaunut lienevät iältään lähes 40-vuotiaita, Eipt sitäkin vanhempi, kun otetaan huomioon sen valmistuminen aikanaan Eht:ksi. Rk:n alkuperäinen tausta vie samoille ajoille eli lähelle 1970-luvun puolta väliä. Sr1-yksilölläkin on ikää asiallisesti, vaikka on suuresta sarjasta nuorempaa päätä.

Kuvassa on tunnelmaa.
kuva 21.03.2020 10:39 Juhana Nordlund  
  Todennäköisesti jos pitää Turun Aavevaunujen ulkonäöstä, tykkää myös näistä baselilaisvaunuista. Todella tyylikkäitä olivat, nyttemminhän näitä vanhoja suippopäitä ei enää Baselissakaan kulje. Perävaunuja taitaa näkyä edelleenkin, niistähän huomattavan moni madallettiin telien väliseltä alueelta matalalattiaisiksi. Eikä mikään taida estää liittämästä yhtä korkealattiaista perävaunua kokoonpanoon, jossa esteetön palvelu saavutetaan jonkun muun vaunun avulla. Vuoden 2011 tilanteen mukaisia kokoonpanovaihtoehtoja listasin muutama rivi ylempänä.

Vuonna 2013 Baselin "ratikkaskene" näytti pitkälti tältä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sve​itsi2013/Basel/
kuva 20.03.2020 14:30 Juhana Nordlund  
  Raitiovaunuvalon tarkoitus on antaa vain ratikalle etuajo-oikeus, jokerivalon taas bussille tai bussille ja ratikalle, jos molemmille halutaan antaa tämä etuisuus. Viittaan ylempänä kertomani linkin sisältöön.

Lähtökohtaisesti ratikalla on laajemmat oikeudet kuin ajoneuvoliikenteellä. Ratikka on kuitenkin velvollinen väistämään muuta liikennettä, mikäli se tulee kärkikolmion tai STOP-merkin takaa, tai sille palaa seis-opaste. Ratikka noudattaa omia opastinvalojaan, milloin niitä ei ole, niin ajoneuvoliikenteen liikennevaloja.

Huomatkaa, että käsite raitiovaunuvalo ja raitiovaunuopastin ovat kaksi huomattavan eri asiaa. Ensimmäinen tarkoittaa kuvassakin näkyvää opastinta, jolla muu liikenne pysäytetään raitiovaunun aikoessa ylittää risteys. Raitiovaunuopastin taas on raitiovaunuliikenteen "liikennevalo". Helsingissä ja joillakin ulkomaisilla paikkakunnilla raitiovaunuopastimia (tai täysin samanlaisia joukkoliikenneopastimia) noudattavat myös bussit, lähinnä jos ne käyttävät ratikoiden kanssa yhteisiä kaistoja. Joissakin yhteyksissä puhutaan nimenomaan joukkoliikenneopastimista. Laitan jälleen yhden linkin: http://www.liikennevalot.info/tieto/jouk​koliikenneopastin.shtml Helsingissä on käytännössä hyvin vähän sellaisia paikkoja, joissa bussit noudattavat tässä tarkoittamaani joukkoliikenneopastinta.
kuva 19.03.2020 08:18 Juhana Nordlund  
  Niin, raitiovaunuvalo ja jokerivalo eivät ole ihan sama asia, vaikka läheltä liippaa. Asiasta on infoa mm. sivulla http://www.liikennevalot.info/tieto/joke​rivalot.shtml En ole varmistanut, onko kyseisen sivun teksti ajan tasalla, mutta julkaisuhetkellä "fyysinen" ero oli se, että raitiovaunuvalon punaisen opasteen tuli olla vilkkuva (jokerivalossa se on kiinteä). Linkin tekstissä kerrotaan, milloin risteyksessä tarvitaan raitiovaunu-, milloin jokerivalot.
kuva 18.03.2020 15:55 Juhana Nordlund  
  Kaarre taitaa olla oikeasti melko loiva. Mutta voisiko Palopuro olla noilla main? Siitä Hyvinkäälle onkin sitten suoraa rataa.
kuva 17.03.2020 06:54 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on myös tuossa liikkeellä, eli siinä testattiin varikon raiteistoa.

Testien aikataulu ilmenee allianssin tiedotteessa: http://dy.fi/m4y
kuva 07.03.2020 19:03 Juhana Nordlund  
  Ylemmissä kommenteissa (lokakuulta 2014) pohditaan, miksi Eil-vaunuja näkyy sunnuntaina liikenteessä. Kuvan pikajunarungossa on myös sinisiä vaunuja. Mielestäni kaikki olennainen tuli esille tuolla ylempänä.
kuva 01.03.2020 18:58 Juhana Nordlund  
  Hannoverista. Ei liene päätöstä, mikä on tämän vaunun tulevaisuus testien ja mittausten jälkeen.
kuva 26.02.2020 08:00 Juhana Nordlund  
  Kiitokset Joonalle St. Gallenin tilannepäivityksestä. Siistin näköisiä nuo S21:n uudet junat, joissa on todellakin paljon raitiovaunuista tuttua ilmettä.
<<   >>