277-118219 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.02.2021 17:52 Juhana Nordlund  
  Aivan varmasti moni rautatieharrastaja toivoisi jotain tuon tapaista, mitä Jimi tuossa toteaa. Pelkään vaan pahoin, että iso osa museoradasta olisi ennen pitkään päätynyt samaan kuntoon kuin esimerkiksi Ruosniemi - Kankaanpää / Niinisalo.

Turun Sanomien mukaan ELSA haudattiin jo vuonna 1975. Sen jälkeen sitten jokunen vuosi mietittiin, mitä tehdään ja lopulta 1980 alussa sitten päätettiin korjata koko Rantaradan yksiraiteinen osuus Kirkkonummen ja Turun väliltä.
kuva 03.02.2021 17:35 Juhana Nordlund  
  Tuolla ylempänä oli otettu esimerkiksi matka Munkkiniemestä (Hki) Piispanristin pysäkille (Kaarina). Kokeilkaapa ihan huviksenne Matkahuollon aikatauluhausta, monellako bussilla korona-arkena nimenomaan tuon välin voi matkustaa siten, että nousu- ja poistumispaikat ovat juuri nuo. Vaikka tällä näkökohdalla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuuden skenaarioita mietittäessä, yhteyksien määrä silti hieman yllätti.
kuva 03.02.2021 16:28 Juhana Nordlund  
  Kiitos Juhalle tarkennetuista tiedoista perusparannuksen päätöksenteon ajanmäärityksen suhteen. Tuohon aikaan (1979 - 80) olin vielä koululainen ja seurasin näitä asioita tiedotusvälineistä sen minkä kerkesin. Karjaan itäpuolisten kohtien oikaisutyömailta näytettiin kuvamateriaalia television Maakuntakatsaus-ajankohtaisohjelmassa, ja sehän minua kiinnosti. Olimme muuttaneet Rantaradan varrelle joulukuussa 1979 ja Turun pikajunat ja niiden reitti kiinnostivat minua huomattavan paljon.

Wikipediassa on paljon artikkeleita, joiden tiedoissa on puutteita. Ehkäpä Rantarata-artikkeli on yksi niistä, siellähän kerrotaan perusparannusten ajoittuvan vuosille 1979 - 1996. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata
kuva 03.02.2021 12:48 Juhana Nordlund  
  Eiköhän se vanha ELSA olisi aikataulutettu juurikin niin, että tästä päivästä katsoen rata olisi palvellut meitä todellakin nelisenkymmentä vuotta.

Varmasti oltaisiin saatu 160-rataa sen ajan speksein. Ja lisäksi vastaavia tunnelikohtaisia pistemäisiä rajoituksia, kuin mitä Rantaradan 1980-luvun puolessa välissä rakennettujen tunnelien kohdalla on sovellettu. Uusimmat Tunnin juna -projektin sn300 -normitukset ovat täysin eri maailmasta. Toki hintalappukin on sen mukainen, mutta niin varmasti ovat yhteiskuntataloudelliset hyödytkin.
kuva 03.02.2021 12:25 Juhana Nordlund  
  Rantaradan peruskorjaus oli käsittääkseni alkanut jo 1979 (samana vuonna, jolta kuvakin on). ELSA oli joutunut koipussiin jo sitä ennen. Työt alkoivat Karjaan itäpuolelta, Kaunislahden oikaisu otettiin vaiheittain käyttöön 1980 - 81. Siitä mentiin itään, Päivölä oli valmis 1982. Sitten loikattiin Siuntion yli, Vuohimäen oikaisu valmistui 1983. Sen jälkeen oli Siuntio vuorossa, asemaa lähin osuus valmistui 1984 aivan loppupuolella. Ja syksyllä 1985 saatiin käyttöön Siuntion vaativin osuus Kelan ja Viiman väliltä sisältäen kaksi tunneliakin.

Jotain oikaisuja oli tehty kaikkia edellä listattuja aiemmin Turun päässä (esim. Littoinen), mutta ne olisivat palvelleet Rantarataa siinäkin tilanteessa, että ELSAan olisi päätetty lähteä jo 1970-luvulla.
kuva 02.02.2021 17:20 Juhana Nordlund  
  Dr13-aika alkoi kesän alussa 1984. Kaksi vuotta mentiin niin, että keskimäärin joka toinen pikajuna oli Dr13-vetoinen. Loput olivat Dv12-vetoisia ja olihan siellä vielä pari edestakaista Porkkana-pikajunaakin. Kesällä 1986 loputkin veturivetoiset pikajunat muuttuivat Dr13-vetoisiksi. Muutos ei tapahtunut hetkessä, vaan "liukumalla" niin, että juhannuksen paikkeilla Deevereitä ei juurikaan enää näkynyt Helsingin ja Turun välisessä pikajunaliikenteessä. Joskus aina näki.

Dr13:a alkoi näkyä Rantaradalla tosiasiassa jo kevättalvella 1984. Mutta kyseessä oli kuljettajakoulutus, eivät vakinaiset kierrot.
kuva 29.01.2021 05:49 Juhana Nordlund  
  5.8.2016 kertomani linkki ei ole enää toiminnassa. Tarkoittamani kuva näkyy itse asiassa värillisenä osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/NK/066_1.jpg
kuva 10.01.2021 13:33 Juhana Nordlund  
  Carrus City L ja Scania MaxCi on kumpikin esitelty vuonna 1992.

Carrus City L:n matkustusmukavuus vaihteli sen mukaan, mille alustalle se oli tehty. Esim. Helsingin liikennelaitoksen kuvan autoa vuotta vanhemmat autot olivat MaxCia vastaavalla alustalla, mutta Carruksen korilla. Niiden matkustusmukavuutta en muista kovin monen kehuneen. Kuva yhdestä sellaisestakin vähän ennen kaupallisen liikenteen alkamista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9407_JBM-561_1.jpg Ja laitetaan kuva vielä pelkistä alustoista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg
kuva 10.01.2021 11:23 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymykseen en osaa vastata, mutta tuohon linja-autoon pääsin tutustumaan ennen kuin se huristeli missään (pisin huristelu kuvaushetkeen mennessä oli ollut osuudella Katrineholm - Tukholma). Kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9512_VGL-356_2.jpg
kuva 05.01.2021 16:16 Juhana Nordlund  
  Ei mitään, nyt on oikea tieto paikallaan! Mukavaa loppiaista ja hyviä kuvaussäitä Eevertille ja muille jatkossakin.
kuva 04.01.2021 17:53 Juhana Nordlund  
  Ihailen nuorten harrastajien nopealiikkeisyyttä. Jo klo 13:een mennessä on saatu lisättyä galleriaan näinkin hämärään aikaan vuodesta kuvien lisäämispäivältä tämänkin verran pitkän matkan päässä toisistaan olevia kuvia, eli tämä Höllön kuva ja sitten Rajamäen kuva.
kuva 31.12.2020 15:02 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva uljaasta Ukko-Pekasta. Vaikka numeronsa puolesta 1000 oli pienin Ukko-Pekan järjestysnumero, niin tämä yksilö ei ole sarjan ensimmäinen. Aivan ensimmäisinä valmistuivat yksilöt 1001 ja 1002.
kuva 27.12.2020 16:53 Juhana Nordlund  
  Nämä Björkqvistin kuvat ovat todella asiallisia ja erittäin tärkeitä dokumentteja kotimaisesta rautatiehistoriasta. Hienoa, että näitäkin kuvia on saatu tänne meidän kaikkien katsottaviksi.
kuva 27.12.2020 16:44 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva otettu vähän myöhemmin kuin kesällä 1988?
kuva 25.12.2020 19:51 Juhana Nordlund  
  Tällä hetkellä tunnisteissa näkyy vaunun numerona 23. Käsittääkseni se on kuitenkin 25. HKL:llä käytössä olleella kultanumerofontilla kolmosen yläosa oli kaareva. Moottorivaunu on siis Valmet RM3, sarjasta HKL 16 - 30. Sitä seuraa perävaunu Karia HPII sarjasta HKL 501 - 530. Ruuhka-aikaan tällainen yhdistelmä oli vakiokalustoa linjalla 6.
kuva 25.12.2020 15:39 Juhana Nordlund  
  Korsteenit tosiaan paljastavat, että Siljan väreissä näkyvä lautta on nimenomaan M/S Bore Star. Noiden vuosien kesinä Helsingin ja Tukholman välillä purjehti kolme samanlaista modernia lauttaa, ne kaksi muuta olivat M/S Svea Corona ja M/S Wellamo.

Kuvan pääkohde, HKL 68, on jotakuinkin alkuperäisasussaan (en äkkiseltään keksi yhtään poikkeamaa alkuperäisestä). Tuon ajan nivelet olivat rahastajarahastuksessa, joskin aivan noina aikoina kuljettajarahastus teki tuloaan Helsinginkin raitioteille. NRV1-vaunuissa myös sisustus oli alkuun erilainen verrattuna myöhempiin aikoihin. Ovia 2 ja 3 vastapäätä oli istuimia, ainoa lastenvaunutila oli vaunun takaosassa. Istuinten sijoittelu nivelen luona poikkesi myös myöhemmistä ratkaisuista.

Linjatunnuksena näkyvä 3 ilman kirjainosaa mietityttää minuakin. Onko kilpilaitteen kirjainnauha jumissa tai poikki, vai onko tunnusta asetettaessa vaan tapahtunut erehdys?
kuva 25.12.2020 09:07 Juhana Nordlund  
  Mahtaako alkuperäistä kuvaa suurentamalla pystyä varmistamaan, mikä vaunuyksilö on kyseessä? Itse päädyin vaunuun HKL 13, joka kuuluu sarjaan 1 - 15, Karia / Strömberg vm. 1959. Kuvan vaunu on joka tapauksessa sarjasta 1 - 15, joka oli kuvaushetkeen mennessä muutettu kuljettajarahastukseen. Joissakin vaunuyksilöissä oli kuvausvuonna vielä kuitenkin rahastajanaitio jäljellä, joten niitä yksilöitä oli mahdollista käyttää (ja käytettiinkin) rahastajalinjoilla. Kuvassa vaunu kulkee kuljettajarahastusta soveltaen. Tuona aikataulukautena linjalla 8 oli joku tai jokunen rahastajarahastusvuorokin (ruuhkassa), mutta niissä tilanteissa vaunu oli jokseenkin aina sarjasta 331 - 375.
kuva 25.12.2020 08:54 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan kolme raitiovaunua. Pääosassa on tietenkin teli-ASEA, jonka numero on tosiaan tuo 184. Toiseksi parhaiten erottuu linjan 3B Ratti-Karia, sekin linjansa vakikalustoa. Ysilinjan vaunun takana pilkistää linjan 1 Valmet-vaunua sarjasta 331 - 375. Etenkin alan harrastajat kutsuivat tämän sarjan vaunuja VTS:iksi (Valmet/Tampella/Strömberg). Ykköslinjan kokopäivävuorojen vaunut olivat tuolloin nimenomaan tuon sarjan vaunuja.
kuva 23.12.2020 11:44 Juhana Nordlund  
  Nämä pohjoisen kuvat ovat todellakin vertaansa vaille. Todella hienoja ja tunnelmallisia. Kiitokset kuvaajalle.
kuva 21.12.2020 07:16 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään muistaisin, että myös Simonkadun raitiovaunukaistat (jotka olivat alunperin bussienkin käytössä), olisivat lämmitettäviä. Voi olla, että vielä jollekin muulle helsinkiläiselle raitiovaunukadulle oli ainakin suunniteltu lämmitystä.
kuva 19.12.2020 14:52 Juhana Nordlund  
  Tuolla osuudella nurmirata vihertää keskellä joulukuutakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15258A.jpg
kuva 11.12.2020 15:20 Juhana Nordlund  
  Kertaus on kaikesta huolimatta opintojen äiti. :)
kuva 09.12.2020 16:00 Juhana Nordlund  
  Ilmanvaihdollisista puukorisista vaunuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/105483 kommenttiosastolla. Mutta jos ilmanvaihto oli asennettu jo ennen 1950-luvun puoltaväliä, niin silloinhan on voitu valmistautua kiitojunanrunkojenkin ilmavaihtoratkaisuihin.
kuva 08.12.2020 17:41 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva ja asiallinen selostus muutoksen läpikäyneistä vaunuista.

Alkuperäisen numeron säilyttäneet vaunut olivat 83-paikkaisia. Vaunut 22651 - 22660 olivat ymmärtääkseni 94-paikkaisia. Omien havaintojeni mukaan 100-paikkaisista 83- tai 94-paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi muutetuissa vaunuissa oli päätyjen ylimenosuoja eli "kumikaulukset". Vaunuissa 22601 - 22641 ei sellaisia näkynyt ensinkään. Havainnot ovat siis 1980-luvulta heti vuosikymmenen alusta.

83-paikkaisia Ei-vaunuja, samoin kuin Ei-vaunuja 22651 - 22660 käytettiin jonkin verran muuallakin kuin Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Niitä saattoi nähdä pikajunissa viikonloppujen sekä juhlapyhien lisävaunuina tai ihan vaan esimerkiksi Hangon radan henkilöjunissa (myös Karjaa - Riihimäki -reitillä).
kuva 08.12.2020 17:30 Juhana Nordlund  
  Siisti kuva ja mukava selostus vanhan paikallisliikennevaunun vaiheista ja ominaisuuksista.

Matkustin 1980-luvun alussa Helsingistä Hyvinkäälle joitakin kertoja tarkoituksellisesti veturivetoisissa lähijunissa, jotta pääsin kokemaan tällaisten vaunujen tunnelman. Omien havaintojeni mukaan 1980-luvulla liki koko sarjassa oli "tekonahkaistuimet", itse asiassa hyvin samantyyliset kuin mitä Sm2:issakin oli alunperin käytössä. Ei-vaunujen istuinten väri poikkesi Sm-kaluston istuinten väristä.
kuva 07.12.2020 18:59 Juhana Nordlund  
  Onko kuvassa risteys Kaapelikatu / Joentaustankatu? Kalkkua tai vielä pikemmin Myllypuroa kai tuo ennemmin on kuin Lielahtea.
kuva 07.12.2020 18:55 Juhana Nordlund  
  Kalkku minulle tästä mieleeni tulee. Kuvan tiedoissa mainitaan Lielahti.
kuva 07.12.2020 08:58 Juhana Nordlund  
  Tepon ilmoittamat Jtt-pohjaiset Sn-lukemat vastaavat käsitystäni. Kyseessä on rataluokan mukaiset maksimit. Suurinta sallittua nopeutta ovat voineet rajoittaa edellisiä alemmiksi esimerkiksi pistemäiset rajoitukset, jollaisen nopeusmerkki kuvassa näkyykin, ja lisäksi kalustosta johtuvat rataluokkakohtaiset rajoitukset. Esim. Dr12:lla ei ollut sallittua ajaa B2:lla 110 km/h kovempaa eikä B1:llä yli 80 km/h nopeuden. Dv12:lla 120 onnistui B2:lla, mutta B1:llä rajoitus oli 90 km/h (1980-luvun jälkipuoliskolla tämä nousi 95:een). Dr13:lla rajoitukset olivat näiltä osin samat kuin Dv12:lla. Porkkanoilla lukemat olivat 120 / 95, jälkimmäistä nostettiin vielä 1980-luvun kuluessa. C:llä ei 120:tä alentanut kalustosta aiheutuneet tekijät, paitsi jos kalusto itse ei muutenkaan voinut (missään) hyödyntää noin suurta nopeutta.

Kuvan kohta lukeutuu siis osuudelle Tyris - Vesta, ja siinä on 120 mahdollinen periaatteessa kaikella 120 km/h:n kalustolla (Dm8-9, Dr12, Dr13 ja Dv12).
kuva 05.12.2020 11:37 Juhana Nordlund  
  Ilmakuvat täydentävät perinteisiä kuvia varsin oivallisella tavalla.

Tähän olisi suonut kuvatekstiin tiettyä informaatiota, mitä aluetta kuva esittelee. Iso tie kuvassa on siis Hervannan valtaväylä. Hervanta itsessään on kameraa ajatellen "selän takana" - tässä siis katsotaan Hervannasta pois päin. Tässä kohtaa raitioväylä ottaa etäisyyttä Hervannan valtaväylään varsinkin itäisen ohikulkutien (E63) eritasoliittymän, mutta toisaalta Hallilan mutkankin, takia. Kuvan oikeassa laidassa tuolla kauempana näkyy hieman Turtolan pysäkkiä. Pysäkin näkee vain, jos todella tietää mihin kohtaa pitää katse kohdistaa.
kuva 05.12.2020 10:26 Juhana Nordlund  
  Kyseessä on Opiskelija-niminen raitiovaunupysäkki. Se sijaitsee kahden kiertoliittymän välisellä osuudella Insinöörinkadulla. Kuvassa näkyvätkin molemmat kiertoliittymät. Lähimpänä näkyvä on Orivedenkadun kiertoliittymä ja tuo kauempana sijaitseva taas Opiskelijankadun vastaavan tyyppinen liittymä. Bussipysäkin nimi oli silloin kun tuolla viimeksi kuvasin nimeltään Orivedenkatu, nimet yhtenäistetään (Opiskelijaksi) varmasti viimeistään silloin, kun raitioliikenne alkaa.

Tämä tulee siis olemaan yksi vaihtopysäkeistä liikennemuodosta toiseen Hervannassa. Busseissa on ovet vain oikealla puolella, siksi ajoratojen / kaistojen järjestely on nimenomaan näin päin. Tampereella raitiovaunujen molempien kylkien ovia hyödynnetään jo ihan yhteenkin suuntaan ajettaessa, ei ainoastaan vaunujen kaksisuuntaisuuden takia.

Kauempana, toisenkin kiertoliittymän takana, sijaitsee Hervantakeskus. Sinnekin tulee vaihtopysäkki, mutta osittain hieman Opiskelijasta poikkeava.
kuva 05.12.2020 06:37 Juhana Nordlund  
  Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy (HML) ajoi todellakin aikanaan Tikkurilaan, vieläpä samanlaisilla Wiima M68:illa, jollainen kuvassakin näkyy (varmasti myös kuvan yksilöllä). Mutta jos kuva on todellakin vuodelta 1977, kyseinen Wima onkin jo Vantaan Liikenteen omistuksessa. Hyvin suuri osa HML:n ja STA:n Vantaan Liikenteelle päätyneistä Volvo / Wiimoista säilytti alkuperäiset värinsä (varsin useat myös järjestysnumeronsa). Syksystä 1975 eteen päin HML-STA-konserni ajoi vain Helsingin sisäisiä linjoja. STA:sta tuli 1980-luvulla uudelleen seutuliikennöitsijä (siinä vaiheessa HML oli jos fuusioitu STA:han). HML-STA-fuusioissa STA jäi jäljelle, vaikka alunperin HML oli ostanut STA:n. HML-STA-konserni siirtyi aika pian (1973) Helsingin kaupungin omistukseen, HML:hän hankki STA:n vuonna 1971.
kuva 16.11.2020 08:23 Juhana Nordlund  
  Eli Tampereen Raitiotie Oy 02. Ilmeisesti kolmostakin (03) tullaan näkemään lähitulevaisuudessa koeajoissa.
kuva 16.11.2020 08:04 Juhana Nordlund  
  Hieno, historiallinen kuva. Ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen.

Ehkä se TR002 tarkoittaa Tampereen Raitiotie Oy:n vaunua 2. Liikennöinti tulee kuulumaan VR:lle, joka sen tarjouskilpailuissa voitti. Voisi kuvitella, että kaupallisen liikenteen aikana vaunuissa jollain tapaa näkyy operaattorinkin nimi / logo.
kuva 13.11.2020 07:01 Juhana Nordlund  
  Hr1:n ja Tr1:n kitkapainot (aikanaan puhuttiin hankauspainosta) olivat myös erilaiset. Kaiken kaikkiaan Tr1:n suurin vetovoima oli Hr1:tä korkeampi. Mutta vetävien pyörien koon takia suurin nopeus jäi Pekkaa alemmaksi, joskin 80 km/h oli noiden sarjojen nuoruusvuosina varsin asiallinen.
kuva 12.11.2020 17:43 Juhana Nordlund  
  Pyörästöjärjestys ei ollut sama Hr1:ssä ja Tr1:ssä. Hr1:ssä vetävät pyörät olivat suurikokoisemmat verrattuna Tr1:n vastaaviin. Ukko-Pekassa oli vain kolme vetävää akselia, Ristossa neljä. Hr1:n johtotelissä oli kaksi akselia, Riston yksi.

Jos kuvan Ukko-Pekka on valmistunut vasta sarjatunnusuudistuksen jälkeen, siitä ei ole tarpeen käyttää merkintää P1 oikeastaan missään yhteydessä. Äkkiseltään muistelisin, että Pekoista vain sarjan vanhimmat ehtivät kantaa P1-tunnusta.
kuva 12.11.2020 14:17 Juhana Nordlund  
  Juurikorpi - Kotka taitaa olla suurimmaksi osaksi yksiraiteista rataa..., siellähän Sm2:takin edelleen näkee. Samoin osuudella Lielahti - Nokia. Joskus ehkä taas nähdään Sameja vähän pidemmilläkin yksiraiteisilla osuuksilla?
kuva 09.11.2020 16:42 Juhana Nordlund  
  Linjasto oli tuolloin sellainen, ettei ollut tarvetta päästä Yliopistonkatua suoraan. Linja 1 kääntyi oikealta alhaalta eli Pohjolasta vasemmalle alas Aurakadulle (mistä edelleen Linnankadulle) ja linja 2 taas kääntyi Yliopistonkadun vastakkaiselta suunnalta Aurakadulle, ja jatkoi edelleen Auransillalle. Molempia liikennöitiin tietenkin kumpaankiin suuntaan (Jyrki kuvasi yhteyksiä päinvastaisessa suunnassa). Linjoja oli tuolloinkin vain 3 eikä sen ajan kolmonen edes mennyt kuvan kohdasta (vaan torin toiselta laidalta).
kuva 08.11.2020 16:18 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1974. Ei ollut tuon värisiä Susia vielä silloin, voisiko joku 1977 täsmätä paremmin? Puukoristen vaunujen runsaus toki kannustaa päättelemään melko varhaista ajankohtaa, mutta 1974 ei ole mahdollinen. Sr1 3044 on toimitettu 1977.
kuva 07.11.2020 19:39 Juhana Nordlund  
  Vuosien 1988 - 2002 U pysähtyi tosiaan Tuomarilassakin (S ei pysähtynyt), mutta U palveli myös Mankkia, Luomaa, Jorvasta ja Tolsaa, S ei niillä seisakkeilla silloinkaan pysähtynyt.
kuva 07.11.2020 19:18 Juhana Nordlund  
  Vuonna 1987 Rantaradan lähijunareitistöä tosiaan uudistettiin. Väittäisin, että ensimmäisessä vaiheessa U:ta ei tullut, vaan nopea yhteys oli lyhyen aikaa S:n varassa. Ratkaisu ei ilahduttanut varsinkaan Kirkkonummen päässä pienten asemien (seisakkeiden) käyttäjiä, joille tämä merkitsi tunnin vuoroväliä työmatkaliikenteenkin aikana. Tilannetta korjattiin korvaamalla muutamat ruuhka-ajan S:t U:illa, joilla oli jokunen lisäpysähdys S:ään nähden.
kuva 07.11.2020 17:31 Juhana Nordlund  
  Tuon ajan S-juna ei pysähtynyt kuin "isoimmilla" asemilla. Itse asiassa Huopalahtikin oli niin pieni, ettei S:n eikä sen ajan U:n katsottu tarvitsevan pysähtyä siellä. L oli perusjuna Leppävaaran kaupunkiradan ja sen liityntäliikenteen käyttöönottoon asti. Se siis liikennöi kaikkina viikonpäivinä aamuaikaisesta yömyöhään.
kuva 07.11.2020 15:56 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä mainitaan, että kuva on otettu viikonloppuna ja keskipäivällä. Sm1-runko ei siten voi olla ainakaan U-reitillä, sitä vastoin E, L ja S ovat hyvinkin todennäköisiä. Vuonna 1992 U kulki vain ma - pe, silloinkin työmatkaliikenteen aikaan. Veturin keulasta on päätepuskimeen matkaa ilmeisesti melko vähän, ehkä kymmenkunta metriä?
kuva 05.11.2020 16:57 Juhana Nordlund  
  Näihin hommiin: https://vaunut.org/kuva/45296 . VR:n / rautateiden Suomessa 120-vuotiseen historiaan liittynyt ajelu.
kuva 03.11.2020 07:43 Juhana Nordlund  
  Aivan alkupään Sm2:sissa ehdittiin nähdä hyvin lyhyen aikaa peltikilpiäkin päädyissä. Tästäkin galleriasta löytyy esimerkkikuva: https://vaunut.org/kuva/23122 . Sm1-kaluston osalta rullakilpiin mentiin koko sarjan käsittävän siirtymävaiheen kautta, ei se muistaakseni kovin monta vuotta kestänyt sekään, mutta joitakin joka tapauksessa. Jotain tuntumaa asiaan on saatavissa hyödyntämällä gallerian hakutoimintoa: valitaan Sm1 ja vuorotellen eri kuvausvuosia sopivalla haarukalla.
kuva 02.11.2020 18:39 Juhana Nordlund  
  Rullakilvet eivät tulleet kalustoon yhdessä yössä. Ulkopäätyihin kiinnitettyjä peltikilpiä näki jonkin aikaa silloin, kun rullakilpiäkin oli jo jonkin verran käytössä.
kuva 23.10.2020 17:34 Juhana Nordlund  
  Tunnisteissa näkyy junan numero H 702. Minä ainakin päättelin siitä, että kyseessä olisi aikataulunmukainen taajamajuna. Korvattiinko Sm1-2-runkoja tällaisilla silloin, kun kaupunkirataliikenne oli alkanut, ja Sameja tarvittiin pk-seudulla aiempaa enemmän? Kuvausajankohtana Helsinki - Tikkurila oli 4-raiteinen, yksi vuosi sitä aikakautta takana.
kuva 20.10.2020 07:13 Juhana Nordlund  
  Korkeusrajoitusten lisäksi merkittävänä kriteerinä on ollut risteyksien ja liittymien avaruus ("aukean tilan ulottuma"). Lopulliseksi reitiksi valikoituneenkin varrelta jouduttiin ensimmäisen kuljetuksen kokemuksien pohjalta tekemään muutoksia Sääksmäen moottoritieliittymään.
kuva 19.10.2020 07:28 Juhana Nordlund  
  Vaunuja toimitetaan eri vuodenaikoina erilaisissa olosuhteissa. Se näkyy kuvissakin, ja sen kuuluukin näkyä. Mielestäni tässä on jälleen hieno kuva Roopelta. Tästä vaunusta otetaan varsinaiset tyyppikuvat aivan muualla ja toisenlaisissa olosuhteissa. Täydet pisteet minulta.

Tuota siltaa on käytetty raitiovaununkuljetuskuvaamiseen aiemminkin, uskoisin. Sillalla oli tiettyä aktiivisuutta ainakin TROY 01:n tuloiltana.
kuva 15.10.2020 15:14 Juhana Nordlund  
  1984 sopisi oikein mainiosti. Tosiaan Sm1:n ulkoasussa ei monikaan asia täsmäisi 1970-luvun ensimmäiseen puoliskoon. Ja kuten Hannu totesi, seiskakkeen nimikilpi edustaa ilmeeltään muuta kuin vuotta 1973.
kuva 15.10.2020 08:42 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausvuotena näkyy 1973. Kuvan täytyy olla myöhemmältä ajalta, ehkä 1980-luvun alkuvuosilta?
kuva 11.10.2020 20:16 Juhana Nordlund  
  Tälle vaunulle osui sittemmin toinenkin Saksan reissu. Siltä reissulta ei ihan heti palata, todennäköisesti ei milloinkaan.
<<   >>