3116-115612 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.03.2021 17:56 Juhana Nordlund  
  Hieno kuva. Ja totta kai aito, senhän nyt sanoo silmäkin. Mutta ihan totta sekin on, että joskus kuvat voivat näyttää "havainnekuvamaisilta", vaikka aitoja olisivatkin. Itse olen "onnistunut" saamaan aikaan sellaisen tilanteen ronskilla kuvankäsittelyllä. Minä en tiedä, minkä verran tätä kuvaa on käsitelty, mutta upea se on joka tapauksessa, ja sitä on mukava katsella.
kuva 17.03.2021 06:44 Juhana Nordlund  
  Lassen muisti ei ole tämän asian suhteen ensinkään huono. Sisävesiliikenteen osalta vanhat viitat todellakin määrättiin korvattaviksi uusilla vuoden 1982 alkupuolella 30.6. mennessä. Meriliikenteessä vastaava ohje oli annettu vuodelle 1981 takarajan ollessa 30.6. sinä samana vuonna. Lähde: Merenkulkuhallituksen tiedotuslehti 1 / 81 2.1.1981.

Kuva on siis otettu varsin ilmeisesti ennen heinäkuuta 1982.
kuva 16.03.2021 18:43 Juhana Nordlund  
  Henkilöliikennevaunujen aggregaateista on ollut keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/3582 yhteydessä. Sen mukaan Valmet-diesel on ollut käytössä sarjoissa Rt, Rkt ja Rx. Kuva on ladattu tänne jo hyvin kauan sitten, ja kommenteillakin alkaa olla ikää. Rx:issä ei enää dieselaggregaatteja ole. Tuolla ei myöskään mainita sarjaa Rk erikseen, eiköhän Valmet ollut sielläkin murisemassa.
kuva 15.03.2021 18:51 Juhana Nordlund  
  Kuvan exif-tietojen perusteella se olisi otettu 19.9.2020. Kuvaaja voinee vahvistaa asian? Nythän kuvauspäivänä näkyy kuvan lisäämisajankohta.
kuva 14.03.2021 16:02 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs kuva ensimmäisen sarjan teräskorisesta 1. luokan hyttivaunusta. Voi vaikuttaa pilkunviilaamiselta, mutta kuvaushetkellä vaunun sarjamerkintä taisi olla vielä Cit. Tunnisteiden osalta perusteltuja voisivat olla molemmat, Cht ja Cit, jotta hakujen yhteydessä kuva löytyisi varmemmin.
kuva 13.03.2021 12:33 Juhana Nordlund  
  23.6.1986 olisi ollut juhannuksen jälkeinen maanantai.
kuva 13.03.2021 12:32 Juhana Nordlund  
  Kertakaikkisen upea kuva menneiltä vuosikymmeniltä! Arvostan tällaisia. Tätä kirjoittaessani päivämääränä näkyy 23.06.1986, ja kuvatekstissä mainitaan kesäkuun loppupuoli 1968. Äkkiä ajatellen molemmat, sekä 1968 että 1986 hieman mietityttävät. Siniset vaunut kuvassa näkyvässä asussa eivät oikein sovi 1968:aan, eikö niin? Ja 1986 taas Dr12 oli pikajunassa sangen harvinainen, joskin juhannuksen poikkeukset saattoivat tuoda omat erikoisuuteensa veturikiertoihinkin, puhumattakaan vaunustosta puuvaunuineen. Hämeen Hurua kyllä näki silloin tällöin kesän 1984 jälkeenkin matkustajajunissa, joten päiväys varmaan pitää paikkansa. Kuvatekstin 1968 lienee painovirhe?
kuva 12.03.2021 17:33 Juhana Nordlund  
  Erittäin mukava arvontakuva. Ja vuonna 2006, jolloin kuvaa on edellisen kerran kommentoitu, ei varmaankaan olisi helposti uskottu, että kuusiakselisia vetureita Suomeen vielä joskus tulee muuallekin kuin itärajan tuntumaan.
kuva 12.03.2021 11:58 Juhana Nordlund  
  Sm1-sarja oli tämän näköinen ennen saneerauksia. Kuvan yksiköt ovat nimenomaan Sm1-runkoja. Tämäkään ilme ei ollut alkuperäinen, alkujaan keltaista oli vähemmän, päätyovi oli omalla paikallaan jne.
kuva 12.03.2021 11:54 Juhana Nordlund  
  Osaston 3 jälkeisen välikön ikkunasta (ikkunan koko ja tyyppi). Sama ominaisuus oli 6001 - 6005:ssä myös, mutta nehän eivät tule tässä tapauksessa kysymykseen. Saneerausten yhteydessä moinen ikkuna poistui kokonaan.
kuva 12.03.2021 09:54 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva, kuten Tapsan kuvat ovat tavanneet olla. Taustalla näkyvä Sami on sarjan melko varhaisesta vaiheesta, jokin yksilö 6006 - 6010. Sen verran kylkinumeroista saa selvää, että se ei (todennäköisesti) ole 6007 eikä 6010, vaan mieluummin 6006, 6008 tai 6009. Mahtaako alkuperäisestä kuvasta asia erottua paremmin?
kuva 09.03.2021 06:29 Juhana Nordlund  
  Esan mainitsema 1.6.1985 oli ilmeisesti viimeinen kerta, kun Porkkana on käynyt säännöllisesti Porissa. Muistaakseni jossain on kerrottu, että vielä tuonkin jälkeen Poriin on Porkkanalla ajettu, kun Savonlinnan yhteys oli Oopperajuhlien takia ajaettu tilapäisesti veturivetoisella junalla Dm8-9:n sijasta, ja Porkkana oli sitten siinä tilanteessa sijoitettu hetkeksi Porin kiertoon. Savonlinnan Porkkana-yhteys korvautui pysyvästi muulla kalustolla 1986.
kuva 07.03.2021 15:51 Juhana Nordlund  
  Huomattavan mukava kuva Porkkana-junasta, kuten nuo muutkin nyt lisätyt. Tämä kuva taitaa olla kuitenkin jostain Dm8:sta joskus aiemmin?
kuva 06.03.2021 16:34 Juhana Nordlund  
  23401:n rypistymistilanteesta on galleriassa kuva https://vaunut.org/kuva/27786 .
kuva 06.03.2021 16:29 Juhana Nordlund  
  Se on Eift 23401. Se oli vaurioitunut Sievin onnettomuudessa. Tässä kuvassa itse asiassa taitaa näkyä vain sen koria, ilmeisesti kuormattuna tavaravaunun päälle. Resiinan matkustajavaunuluettelon mukaan Eift 23401 oli ennen Eift-muutosta Eit 23048.
kuva 06.03.2021 11:02 Juhana Nordlund  
  Porin radan alkuaikojen asemakaavakartta löytyy netistäkin. Osoite on: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Pori%20asemakaava%201895.jpg . Kartalla näkyvät katujen ruotsinkielisetkin nimet. Porin kaduilla oli erääseen aikaan myös venäjänkieliset nimet. Sen ajan kadunnimikilpiä (tai "laattoja") on ainakin 6. kaupunginosan katujen varsille asennettu uudelleen retrohengessä - toki ihan vain joihinkin yksittäisiin kohtiin, ilman kovinkaan kummoista johdonmukaisuutta.
kuva 05.03.2021 13:16 Juhana Nordlund  
  Kyllä tuossa ovat ne kadut sen nimisinä kuin Erkki kirjoitti. Ja asemarakennus on nykyisen Vapaudenkadun ja silloisen linjaraiteen suuntaisesti. Voimakas savu aseman ympärillä voi saada aikaan sen, että asemarakennuksen asento katuihin nähden saattaa näyttää jopa viistolta.
kuva 04.03.2021 19:45 Juhana Nordlund  
  Muita nimiä löytyy mm: https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/kaupunkirakenne/vr-arkkitehdit/
kuva 04.03.2021 19:27 Juhana Nordlund  
  Bruno Granholm piirsi varsin monta asemarakennusta. Ei ihme, hänhän oli Rautatiehallituksen arkkitehti pitkän aikaa.
kuva 04.03.2021 10:44 Juhana Nordlund  
  Kiitos Juhalle asiantuntevista tarkennuksista.
kuva 03.03.2021 19:16 Juhana Nordlund  
  Voi kuulostaa jopa hullunkuriselta, mutta Maskinfabriksaktiebolaget Scanian päätuote oli ihan alkuun polkupyörä. Siitä sitten mentiin autojen puolelle. Tuotteina olivat henkilöautot ja pian myös rahtipuolenkin autot. Tuotannon painopiste siirtyi nopeasti autoihin. Scania-Vabis-fuusio totetui 1911, ja vuoden 1921 konkurssin jälkeisten järjestelyiden yhteydessä tosiaan toiminta keskitettiin Södertäljeen.
kuva 03.03.2021 18:56 Juhana Nordlund  
  Vabis-sanan idea on tuossa Matin mainitsemassa kokonaisuudessa, ikivanha muoto oli tarkalleen ottaen Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Södertelge on korvautunut myöhemmin asulla Södertälje. Sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta löytyy paljon tietoa Vabiksen ja Scania(-Vabikse)n historiasta. Scania-sana taas on latinaa ja tarkoittaa Skånea. Scanian juuret juontuvat Malmöhön.
kuva 03.03.2021 17:26 Juhana Nordlund  
  Tuosta kiskotusnäkökohdasta tuli mieleeni kuva https://vaunut.org/kuva/128521 ja sen kommentit. Pasila - Riihimäki oli siis saanut K60-kiskot vuosina 1951 - 54. Joko ne oli ehditty vaihtaa 54-kiloisiin kuvausajankohtaan mennessä? K60:siähän ei hitsattu jatkuviksi vaan ne olivat nk. palakiskoa. Mutta toisaalta K60:set oli asennettu rataan sillä tavoin että 32-metrinen kisko perustui kahteen yhteenhitsattuun 16-metriseen kiskoon. Tämän muistan lukeneeni joskus jostain kirjasta, joka ei nyt ole kätten ulottuvilla.

Kiskojen kiinnitystavoista - ja kiskoasioista muutenkin - perillä olevat nähnevät nopeastikin, kummasta kiskotyypistä kuvan tilanteessa on kysymys.
kuva 17.02.2021 07:51 Juhana Nordlund  
  Uwe, pakko-ohjattu bussi, voi liikennöidä hyvin ahtaassa tilassa (esim. tunnelissa). Tietenkin pakko-ohjatun bussin ja sen infran hinta tulee huomioida. Mutta tekniikka itsessään on olemassa. Saksankielisessä maailmassa puhutaan O-Bahnista. O-Bahnin bussien käyttövoima voi olla diesel tai sähkö (tai mikä tahansa), ja sähkönkään ei ole välttämättä tultava ilmajohdoista enää nykyään. Itse näen Translohrit (kuvassa) nimenomaan pakko-ohjatun (sähkö)bussin lähisukulaisena, ikään kuin jatkokehitelmänä.
kuva 11.02.2021 07:11 Juhana Nordlund  
  On Kyttälän kohdalla junaliikennettä edelleenkin, junien kohtaamispaikka on vaan siirretty Ahvenukseen radan perusparannuksen yhteydessä. Kyttälän liikennepaikka sijaitsi kahden jyrkän mutkan välissä. Ahvenuksen sijainti on senkin puolesta edullisempi, että se sijaitsee paremmin Äetsän ja Kokemäen puolessa välissä.
kuva 09.02.2021 16:26 Juhana Nordlund  
  Tästä aiheesta on keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla.

En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän.
kuva 05.02.2021 17:52 Juhana Nordlund  
  Aivan varmasti moni rautatieharrastaja toivoisi jotain tuon tapaista, mitä Jimi tuossa toteaa. Pelkään vaan pahoin, että iso osa museoradasta olisi ennen pitkään päätynyt samaan kuntoon kuin esimerkiksi Ruosniemi - Kankaanpää / Niinisalo.

Turun Sanomien mukaan ELSA haudattiin jo vuonna 1975. Sen jälkeen sitten jokunen vuosi mietittiin, mitä tehdään ja lopulta 1980 alussa sitten päätettiin korjata koko Rantaradan yksiraiteinen osuus Kirkkonummen ja Turun väliltä.
kuva 03.02.2021 17:35 Juhana Nordlund  
  Tuolla ylempänä oli otettu esimerkiksi matka Munkkiniemestä (Hki) Piispanristin pysäkille (Kaarina). Kokeilkaapa ihan huviksenne Matkahuollon aikatauluhausta, monellako bussilla korona-arkena nimenomaan tuon välin voi matkustaa siten, että nousu- ja poistumispaikat ovat juuri nuo. Vaikka tällä näkökohdalla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuuden skenaarioita mietittäessä, yhteyksien määrä silti hieman yllätti.
kuva 03.02.2021 16:28 Juhana Nordlund  
  Kiitos Juhalle tarkennetuista tiedoista perusparannuksen päätöksenteon ajanmäärityksen suhteen. Tuohon aikaan (1979 - 80) olin vielä koululainen ja seurasin näitä asioita tiedotusvälineistä sen minkä kerkesin. Karjaan itäpuolisten kohtien oikaisutyömailta näytettiin kuvamateriaalia television Maakuntakatsaus-ajankohtaisohjelmassa, ja sehän minua kiinnosti. Olimme muuttaneet Rantaradan varrelle joulukuussa 1979 ja Turun pikajunat ja niiden reitti kiinnostivat minua huomattavan paljon.

Wikipediassa on paljon artikkeleita, joiden tiedoissa on puutteita. Ehkäpä Rantarata-artikkeli on yksi niistä, siellähän kerrotaan perusparannusten ajoittuvan vuosille 1979 - 1996. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata
kuva 03.02.2021 12:48 Juhana Nordlund  
  Eiköhän se vanha ELSA olisi aikataulutettu juurikin niin, että tästä päivästä katsoen rata olisi palvellut meitä todellakin nelisenkymmentä vuotta.

Varmasti oltaisiin saatu 160-rataa sen ajan speksein. Ja lisäksi vastaavia tunnelikohtaisia pistemäisiä rajoituksia, kuin mitä Rantaradan 1980-luvun puolessa välissä rakennettujen tunnelien kohdalla on sovellettu. Uusimmat Tunnin juna -projektin sn300 -normitukset ovat täysin eri maailmasta. Toki hintalappukin on sen mukainen, mutta niin varmasti ovat yhteiskuntataloudelliset hyödytkin.
kuva 03.02.2021 12:25 Juhana Nordlund  
  Rantaradan peruskorjaus oli käsittääkseni alkanut jo 1979 (samana vuonna, jolta kuvakin on). ELSA oli joutunut koipussiin jo sitä ennen. Työt alkoivat Karjaan itäpuolelta, Kaunislahden oikaisu otettiin vaiheittain käyttöön 1980 - 81. Siitä mentiin itään, Päivölä oli valmis 1982. Sitten loikattiin Siuntion yli, Vuohimäen oikaisu valmistui 1983. Sen jälkeen oli Siuntio vuorossa, asemaa lähin osuus valmistui 1984 aivan loppupuolella. Ja syksyllä 1985 saatiin käyttöön Siuntion vaativin osuus Kelan ja Viiman väliltä sisältäen kaksi tunneliakin.

Jotain oikaisuja oli tehty kaikkia edellä listattuja aiemmin Turun päässä (esim. Littoinen), mutta ne olisivat palvelleet Rantarataa siinäkin tilanteessa, että ELSAan olisi päätetty lähteä jo 1970-luvulla.
kuva 02.02.2021 17:20 Juhana Nordlund  
  Dr13-aika alkoi kesän alussa 1984. Kaksi vuotta mentiin niin, että keskimäärin joka toinen pikajuna oli Dr13-vetoinen. Loput olivat Dv12-vetoisia ja olihan siellä vielä pari edestakaista Porkkana-pikajunaakin. Kesällä 1986 loputkin veturivetoiset pikajunat muuttuivat Dr13-vetoisiksi. Muutos ei tapahtunut hetkessä, vaan "liukumalla" niin, että juhannuksen paikkeilla Deevereitä ei juurikaan enää näkynyt Helsingin ja Turun välisessä pikajunaliikenteessä. Joskus aina näki.

Dr13:a alkoi näkyä Rantaradalla tosiasiassa jo kevättalvella 1984. Mutta kyseessä oli kuljettajakoulutus, eivät vakinaiset kierrot.
kuva 29.01.2021 05:49 Juhana Nordlund  
  5.8.2016 kertomani linkki ei ole enää toiminnassa. Tarkoittamani kuva näkyy itse asiassa värillisenä osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/NK/066_1.jpg
kuva 10.01.2021 13:33 Juhana Nordlund  
  Carrus City L ja Scania MaxCi on kumpikin esitelty vuonna 1992.

Carrus City L:n matkustusmukavuus vaihteli sen mukaan, mille alustalle se oli tehty. Esim. Helsingin liikennelaitoksen kuvan autoa vuotta vanhemmat autot olivat MaxCia vastaavalla alustalla, mutta Carruksen korilla. Niiden matkustusmukavuutta en muista kovin monen kehuneen. Kuva yhdestä sellaisestakin vähän ennen kaupallisen liikenteen alkamista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9407_JBM-561_1.jpg Ja laitetaan kuva vielä pelkistä alustoista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg
kuva 10.01.2021 11:23 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymykseen en osaa vastata, mutta tuohon linja-autoon pääsin tutustumaan ennen kuin se huristeli missään (pisin huristelu kuvaushetkeen mennessä oli ollut osuudella Katrineholm - Tukholma). Kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9512_VGL-356_2.jpg
kuva 05.01.2021 16:16 Juhana Nordlund  
  Ei mitään, nyt on oikea tieto paikallaan! Mukavaa loppiaista ja hyviä kuvaussäitä Eevertille ja muille jatkossakin.
kuva 04.01.2021 17:53 Juhana Nordlund  
  Ihailen nuorten harrastajien nopealiikkeisyyttä. Jo klo 13:een mennessä on saatu lisättyä galleriaan näinkin hämärään aikaan vuodesta kuvien lisäämispäivältä tämänkin verran pitkän matkan päässä toisistaan olevia kuvia, eli tämä Höllön kuva ja sitten Rajamäen kuva.
kuva 31.12.2020 15:02 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva uljaasta Ukko-Pekasta. Vaikka numeronsa puolesta 1000 oli pienin Ukko-Pekan järjestysnumero, niin tämä yksilö ei ole sarjan ensimmäinen. Aivan ensimmäisinä valmistuivat yksilöt 1001 ja 1002.
kuva 27.12.2020 16:53 Juhana Nordlund  
  Nämä Björkqvistin kuvat ovat todella asiallisia ja erittäin tärkeitä dokumentteja kotimaisesta rautatiehistoriasta. Hienoa, että näitäkin kuvia on saatu tänne meidän kaikkien katsottaviksi.
kuva 27.12.2020 16:44 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva otettu vähän myöhemmin kuin kesällä 1988?
kuva 25.12.2020 19:51 Juhana Nordlund  
  Tällä hetkellä tunnisteissa näkyy vaunun numerona 23. Käsittääkseni se on kuitenkin 25. HKL:llä käytössä olleella kultanumerofontilla kolmosen yläosa oli kaareva. Moottorivaunu on siis Valmet RM3, sarjasta HKL 16 - 30. Sitä seuraa perävaunu Karia HPII sarjasta HKL 501 - 530. Ruuhka-aikaan tällainen yhdistelmä oli vakiokalustoa linjalla 6.
kuva 25.12.2020 15:39 Juhana Nordlund  
  Korsteenit tosiaan paljastavat, että Siljan väreissä näkyvä lautta on nimenomaan M/S Bore Star. Noiden vuosien kesinä Helsingin ja Tukholman välillä purjehti kolme samanlaista modernia lauttaa, ne kaksi muuta olivat M/S Svea Corona ja M/S Wellamo.

Kuvan pääkohde, HKL 68, on jotakuinkin alkuperäisasussaan (en äkkiseltään keksi yhtään poikkeamaa alkuperäisestä). Tuon ajan nivelet olivat rahastajarahastuksessa, joskin aivan noina aikoina kuljettajarahastus teki tuloaan Helsinginkin raitioteille. NRV1-vaunuissa myös sisustus oli alkuun erilainen verrattuna myöhempiin aikoihin. Ovia 2 ja 3 vastapäätä oli istuimia, ainoa lastenvaunutila oli vaunun takaosassa. Istuinten sijoittelu nivelen luona poikkesi myös myöhemmistä ratkaisuista.

Linjatunnuksena näkyvä 3 ilman kirjainosaa mietityttää minuakin. Onko kilpilaitteen kirjainnauha jumissa tai poikki, vai onko tunnusta asetettaessa vaan tapahtunut erehdys?
kuva 25.12.2020 09:07 Juhana Nordlund  
  Mahtaako alkuperäistä kuvaa suurentamalla pystyä varmistamaan, mikä vaunuyksilö on kyseessä? Itse päädyin vaunuun HKL 13, joka kuuluu sarjaan 1 - 15, Karia / Strömberg vm. 1959. Kuvan vaunu on joka tapauksessa sarjasta 1 - 15, joka oli kuvaushetkeen mennessä muutettu kuljettajarahastukseen. Joissakin vaunuyksilöissä oli kuvausvuonna vielä kuitenkin rahastajanaitio jäljellä, joten niitä yksilöitä oli mahdollista käyttää (ja käytettiinkin) rahastajalinjoilla. Kuvassa vaunu kulkee kuljettajarahastusta soveltaen. Tuona aikataulukautena linjalla 8 oli joku tai jokunen rahastajarahastusvuorokin (ruuhkassa), mutta niissä tilanteissa vaunu oli jokseenkin aina sarjasta 331 - 375.
kuva 25.12.2020 08:54 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan kolme raitiovaunua. Pääosassa on tietenkin teli-ASEA, jonka numero on tosiaan tuo 184. Toiseksi parhaiten erottuu linjan 3B Ratti-Karia, sekin linjansa vakikalustoa. Ysilinjan vaunun takana pilkistää linjan 1 Valmet-vaunua sarjasta 331 - 375. Etenkin alan harrastajat kutsuivat tämän sarjan vaunuja VTS:iksi (Valmet/Tampella/Strömberg). Ykköslinjan kokopäivävuorojen vaunut olivat tuolloin nimenomaan tuon sarjan vaunuja.
kuva 23.12.2020 11:44 Juhana Nordlund  
  Nämä pohjoisen kuvat ovat todellakin vertaansa vaille. Todella hienoja ja tunnelmallisia. Kiitokset kuvaajalle.
kuva 21.12.2020 07:16 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään muistaisin, että myös Simonkadun raitiovaunukaistat (jotka olivat alunperin bussienkin käytössä), olisivat lämmitettäviä. Voi olla, että vielä jollekin muulle helsinkiläiselle raitiovaunukadulle oli ainakin suunniteltu lämmitystä.
kuva 19.12.2020 14:52 Juhana Nordlund  
  Tuolla osuudella nurmirata vihertää keskellä joulukuutakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15258A.jpg
kuva 11.12.2020 15:20 Juhana Nordlund  
  Kertaus on kaikesta huolimatta opintojen äiti. :)
kuva 09.12.2020 16:00 Juhana Nordlund  
  Ilmanvaihdollisista puukorisista vaunuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/105483 kommenttiosastolla. Mutta jos ilmanvaihto oli asennettu jo ennen 1950-luvun puoltaväliä, niin silloinhan on voitu valmistautua kiitojunanrunkojenkin ilmavaihtoratkaisuihin.
kuva 08.12.2020 17:41 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva ja asiallinen selostus muutoksen läpikäyneistä vaunuista.

Alkuperäisen numeron säilyttäneet vaunut olivat 83-paikkaisia. Vaunut 22651 - 22660 olivat ymmärtääkseni 94-paikkaisia. Omien havaintojeni mukaan 100-paikkaisista 83- tai 94-paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi muutetuissa vaunuissa oli päätyjen ylimenosuoja eli "kumikaulukset". Vaunuissa 22601 - 22641 ei sellaisia näkynyt ensinkään. Havainnot ovat siis 1980-luvulta heti vuosikymmenen alusta.

83-paikkaisia Ei-vaunuja, samoin kuin Ei-vaunuja 22651 - 22660 käytettiin jonkin verran muuallakin kuin Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Niitä saattoi nähdä pikajunissa viikonloppujen sekä juhlapyhien lisävaunuina tai ihan vaan esimerkiksi Hangon radan henkilöjunissa (myös Karjaa - Riihimäki -reitillä).
kuva 08.12.2020 17:30 Juhana Nordlund  
  Siisti kuva ja mukava selostus vanhan paikallisliikennevaunun vaiheista ja ominaisuuksista.

Matkustin 1980-luvun alussa Helsingistä Hyvinkäälle joitakin kertoja tarkoituksellisesti veturivetoisissa lähijunissa, jotta pääsin kokemaan tällaisten vaunujen tunnelman. Omien havaintojeni mukaan 1980-luvulla liki koko sarjassa oli "tekonahkaistuimet", itse asiassa hyvin samantyyliset kuin mitä Sm2:issakin oli alunperin käytössä. Ei-vaunujen istuinten väri poikkesi Sm-kaluston istuinten väristä.
<<   >>