3560-121241 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.04.2019 18:32 Juhana Nordlund  
  Aika moni Antin tarkoittamista raiteista taitaa näkyä kuvassa https://vaunut.org/kuva/100214 .
kuva 01.04.2019 18:40 Juhana Nordlund  
  Lähimpänä näkyvä vaunu lienee sittenkin Ei 22784. 72-paikkaiset Ei-vaunut olivat numeroiltaan 22751 - 22800.
kuva 31.03.2019 13:19 Juhana Nordlund  
  Jep, kuvan bussit ovat Sisu BT-69CR / Wiima K100:sia vm. 1977. Kuvan yksilöt ovat edestä kauemmas 717, 716 ja 711. Iisalmessa, Erikoiskori Oy:llä, kävi vastaavassa merkittävässä korikorjauksessa myös ainakin seuraavat samanlaiset vuoden 1976 HKL-Sisut: 630, 638, 643, 647 ja 649. Kaikki edellä luetellut Sisut olivat Vartiokylän (Varhan) varikon busseja. Koskelasta Iisalmessä kävivät ainakin 700 (Sisu BT-69BVT /Wiima K-100) ja Ruskeasuoltakin vielä joku 720-alkuinen BT-69BVT. Lisäksi Ruskeasuolta kävi vastaava Volvo B59-59 / Wiima K100 vm. 1976 nro 601. Minulla on lisäksi sellainen käsitys, että 710 - 719 -sarjan varhalaisista olisi Iisalmessa käynyt kuvan yksilöiden lisäksi 714 ja 718. Useat ulkoiset (ja ehkä sisäisetkin) piirteet eräissä yksityiskohdissa ainakin puhuisivat sellaisen puolesta.

Mutta asia oli niin, että vuosina 1981 - 84 HKL:lle ei tullut ainuttakaan uutta bussia, ja 1980 alkuvuodenkin uutuudet oli oikeasti 1979 hankintaerää. Kaluston keski-ikä nousi nopeasti muutamassa vuodessa. Erityisesti vuosien 1975 - 78 kalustoa jouduttiin voimakkaasti peruskorjaamaan 1980-luvun puolenvälin jälkeen. Iso osa remonteista tehtiin omalla keskuskorjaamolla Ruskeasuolla, mutta senkään kapasiteetti ei riittänyt ihan kaikkeen. Erikoiskori Iisalmessa korjasi siis aikamoisen määrän etenkin Sisuja, mutta joitakin yksilöitä remontoitiin myös Wiimalla Vantaalla. Ja äkkiseltään ulkoa muistettuna Varhan Sisun nro 812 remontoi Kutter vuonna 1988 juuri ennen toimintansa lopettamista.

EDIT: Lisätty listaan 647.
kuva 31.03.2019 08:41 Juhana Nordlund  
  Nyt löytyy galleriastamme toivottu kuva: https://vaunut.org/kuva/131899
kuva 30.03.2019 21:10 Juhana Nordlund  
  Reijola-nimi muuten esiintyi yhden pysäkin / aseman nimenä Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 kartalla. Mannerheimintien käytävässä kulkevan esikaupunkiradan pysäkkejä olivat mm. Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja sitten tuli Reijola. Kartalla Reijola on sijoitettuna heti nykyisen Hakamäentien ylityksen jälkeen Hämeenlinnanväylän länsipuolelle paikkaan, jossa nykyäänkään ei ole muuta kuin puisto ja puro, nykyinen Haaganpuro, aiempi Mätäpuro. Sen jälkeen rata kartalla sukelsi maan alle ja meni tunnelissa kohti nykyistä Eliel Saarisen tietä ja seuraten tämän tien läntisimmän osan linjauksen mukaisesti (mainittua tietä ei tietenkään tuolloin ollut olemasa) Huopalahden rautatieaseman alle, jossa olisi ollut Huopalahti-niminen metropysäkki. Sen jälkeen rata nousi nykyisen Alppiruusupuiston tienoilla maan pinnalle suuntautuen Pohjois-Haagan itäisintä laitaa kohti. Huopalahden pysäkin jälkeiset pysähtymispaikat tuolla kartalla olivat Ilkantie ja Pohjois-Haaga. Mutta ei tästä tämän enempää tässä yhteydessä, Reijola nyt vaan toi mieleen tämän rataosan nk. Castrénin metron verkostosta.

Lähde: Helsingin Pitäjä 2001 Helsinge, ISSN-0358-6529, Minne metro kuljettaa?
kuva 23.03.2019 07:40 Juhana Nordlund  
  Kyllä minulla on kuva noilta main, jossa on haaroittuva kaksoisraide suunnassa Poh - Hpl. Se kuva on reilu 100 km etelämpänä kuin minä lähihetkinä, joten mainitun kuvan saattaminen digitaaliseen muotoon ei tule tapahtumaan ihan lähipäivinä. Se on työlistalla - ja itse asiassa sen julkaisemisen täällä piti tapahtua yllätyksenä. Yhtä kaikki, sitä kuvaa on aivan varmasti mukava katsella isolla joukolla, sitten kun sen aika tulee. Malttakaamme odottaa siis vielä tovi.

Jimi: Jos haluat "esikatsella" tarkoittamani kuvan, mene osoitteeseen https://www.raitio.org/lehdet/ ja lataa sieltä lehti 2 / 1999. Mainitun lehden (ja sen pdf-version) sivun 3 kuva on täsmälleen se kuva, mutta mustavalkoisena julkaistu ja melko kovalla kädellä rajattu.
kuva 20.03.2019 09:24 Juhana Nordlund  
  Kuvan vasenta osaa hallitsee Martinlaaksonradan, sittemmin Vantaankoskenradan, vanhan itäisen raiteen pohja. Uusi itäinen raide on sijoitettu samaan käytävään läntisen raiteen kanssa.
Kuvasarja:
Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisvaiheen aikaisia kuvia
 
 18.03.2019 09:50 Juhana Nordlund  
  Pasilassa vanhojen veturitallien pilttuista joku tai jokunen saattoi poistua tuossa yhteydessä. Linnunlaulussa tällä kerralla huvilat saivat pysyä sijoillaan, joskin yksi niistä jäi lännemäksi siirtyneen leikkauksen reunaan todella lähelle kuilua. Kuilua levennettiin vain yhden raiteen vaatiman tilan verran, koska Eläintarhan eteläpuolella päästiin hyödyntämään vanhaa tavaraliikenteen käytössä ollutta jo siihen mennessä voimakkaasti hiljentynyttä raidetta.

Vauhtitietä jouduttiin siirtämään hieman länteen.
Kuvasarja:
Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisvaiheen aikaisia kuvia
 
 17.03.2019 18:07 Juhana Nordlund  
  Ei ainakaan huomattavassa määrin. Haagassa lähellä Tunnelitietä yhden puutalon ulkorakennus taidettiin joutua purkamaan. Päärakennus säästyi.
kuva 16.03.2019 20:52 Juhana Nordlund  
  Veturi näkyy varsin tarkasti useine yksityiskohtineen. Vr11:n (Dv11:n) sulkee pois kakkospään eräät yksityiskohdat. Vr11:ssä kakkospäänkin puskinlyhdyt "pullistelivat" konesuojan linjan ulkopuolelle sivuille. Näin toki oli alkupään Vv15:issäkin, mutta kuvan veturi ei tämän näkökohdan takia sovikaan alkupään Vv15:ksi. Onko veturin numero 1984? Siitä oli muistaakseni VR:n virallisia valokuviakin, joista joku saattaa olla esikuva tuolle piirrokselle.
kuva 10.03.2019 11:00 Juhana Nordlund  
  Joo, 1991 otettu kuva liikennekäytössä löytyy täältä vorgistakin. Ja vorgin kommenteista voidaan päätellä, että se hylättiin kolmen muun Alstikan kanssa samassa erässä ollen ensimmäinen nimenomaan vanhuuttaan hylätty Alstikka-erä. Linkki erääseen kuvaan ja sen kommentteihin: https://vaunut.org/kuva/6093
kuva 06.03.2019 06:49 Juhana Nordlund  
  Noora oli kuvassa jo 8-vuotias (näyttää kyllä oikeasti hyvin pentumaiselta, se oli hyvin nuorekas koko ikänsä). 9-vuotissyntymäpäivää vietettiin jo reilu viikko tuon kuvan ottamisen jälkeen.

Seuraava dalmatialaiseni oli Dani (10.7.1999 - 24.7.2012). Dani oli siis maailmassa vajaa kolme vuotta samaan aikaan Nooran kanssa. Dani tykkäsi niin paljon junista, että se vei minut Hpl:n aseman laiturialueelle toistuvasti ja päätti, millä junalla lähdettiin ja mihin suuntaan. Onneksi koira osasi valita oikean junan lipun kelpoisuuden suhteen (esim. S-, U- ja E-junilla emme voineet Helsingin hintaan mennä Leppävaaran suuntaan). Dani osasi myös erinomaisesti suunnistaa esim. Ilmalasta tai Pitäjänmäeltä takaisin Etelä-Haagaan. Olisi varmasti osannut paljon pidemmältäkin.
kuva 05.03.2019 18:12 Juhana Nordlund  
  Nooralla (1.6.1990 - 8.6.2002) ei ollut kovin usein tilaisuutta tehdä tuttavuutta hevosten kanssa. Dalmikset ovat vilkkaita ja uteliaita luonteeltaan, joten Nooraakin olisi varmasti hepat kiinnostaneet, jos sopivia tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Kissoista Noora ainakin piti, sen muistan. Kissojen ja hevosten välillä on toki tiettyjä eroja, ellei nyt sitten puhuta jostain "hepokateista". ;)
kuva 05.03.2019 07:53 Juhana Nordlund  
  Noora.
kuva 13.02.2019 06:18 Juhana Nordlund  
  Kyllä kuva on Nikon toteamuksen tavoin Dm9-yksikön toisen luokan osastosta. Ilmeisesti Dm9-vaunun tupakoimattomien osastosta, jos oikein osaan yksityiskohdista päätellä.
kuva 05.02.2019 07:34 Juhana Nordlund  
  Minä aistin tuosta myös jotain pienoisrautatiemäistä. Toki oikea juna aidossa maisemassa kuvassa näkyy.
kuva 02.02.2019 18:09 Juhana Nordlund  
  Joku sen tyylinen kuin JK1776. Mutta Pitskussa tuo on viimeksi viettänyt aikaansa ennen kuvauspaikkaan tulemista, arvelisin Hannun tavoin.
kuva 01.02.2019 18:55 Juhana Nordlund  
  Vasemmalla viilettävä bussi kulkee sekin sähköllä. Tuo versio ei edellytä pylväitä kovin paljon, päätepysäkillä tosin on yksi ja samalla kohtalaisen järeä tolppa.
kuva 01.02.2019 18:53 Juhana Nordlund  
  Ensin paikka näytti oudolta, mutta Tuulensuun talohan on tuota suurempaa rakennusta vastapäätä. Tuulensuun talo ei ihan mahdu tähän kuvaan.
kuva 01.02.2019 18:44 Juhana Nordlund  
  Helsingissäkin on kokemuksia pikaraitiotien sähköistyksestä: https://vaunut.org/kuva/44964

Jarilta on tullut tämän jälkeen lisää hyviä kuvia Tampereen raitiotien tolpista.
kuva 28.01.2019 17:57 Juhana Nordlund  
  Aseman kellon mukaan on aamupäivä. Tätäkin näkökohtaa mietittiin Nokian kuvan kohdalla.
kuva 27.01.2019 18:16 Juhana Nordlund  
  Junan kokoonpano puhuu tosiaan ehkä enemmän 1990-luvun alusta kuin 1980-luvusta. Petrin mainostunnistushan perustelee myös 1990-lukua. Milloin tuo opastinsilta (/-portaali) tuli Nokialle? 1980-luvun alun kuvissa sitä ei ainakaan näy.
kuva 27.01.2019 18:12 Juhana Nordlund  
  Määränpääkilvessä näkyy kuitenkin Tampere. Tuon vuosikymmenen lopulla (ja seuraavan alussa) henkilöjunissa näki silloin tällöin CEit- ja CEift-vaunuja, joissa oli lupa matkustaa 1:senkin luokan puolella toisen luokan lipulla.

Aamupäivä tässä ehkä kyllä on ollut.
kuva 27.01.2019 16:25 Juhana Nordlund  
  Edellisestä kommentistani (27.01.2019 15:21) voisi päätellä, että luokittelisin Rt:n sileäkattoisiin vaunuihin. Näin ei ole, mutta Rt:n otin pohdintaan mukaan siksi, että se sarja toimitettiin samaan aikaan, kun Pasilan konepaja valmisti vielä parisen vuotta sileäkattoisia vaunuja.
kuva 27.01.2019 15:21 Juhana Nordlund  
  Nokiahan tuo on, Tero on ihan oikeassa.

Tässä näkyvät vaunut ovat kaikki nk. sileäkattoisia päivävaunuja. Miten mahtoikaan olla, mihin sileäkattoisiin tuli jo alunperin tummennetut ikkunat? Itse olen muistikuvieni puitteissa sellaisessa käsityksessä, että 1972 lähtien valmistuneisiin. 1972 tuli sarja Rt, samoihin aikoihin Cit-hyttivaunusarja, joka muutettiin varsin pian tunnukseltaan Cht:ksi, sitten tuli sarja Eift, joista osa oli jo alunperinkin Eift-sarjaa ja osa oli muutettu Eit-sarjasta. Ilmeisesti Eit-vaunut 23104 -> olivat alunperinkin tummennetuilla ikkunoilla? Vekkikattoiset Eht:t, Rkt:t jne. ovat ilman muuta olleet sävylasillisia koko ikänsä.
kuva 26.01.2019 21:07 Juhana Nordlund  
  20 vaunua. https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vr-hankkii-uutta-kalustoa-kotimaan-kaukoliikenteeseen-310820170952/
kuva 26.01.2019 20:29 Juhana Nordlund  
  Vihreävalkoisista vaunuista osa ehti tulla suoraan vihreävalkoisina (uusimmat Ed:t ennen tuota 28110:tä, uusimmat Edfs:t ja tietenkin kaikki Edot ja ERd:t). Kyllä kai niiden vaunujen ulko-ovien sisäpinta on punainen?

Tähän samaan voisi lisätä maininnan ovien ulkopintojen värityksestä: Uusimmat punavalkoiset kaksikerrosvaunut saivat ovien ulkopintaansa kokopunaisen värin. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa valmistuneissa vaunuissahan ovissa oli punaista ja tummanharmaata, harmaan osan yläraja vastasi kylkilinjan värijakoa.
kuva 26.01.2019 08:05 Juhana Nordlund  
  Siisti, värikäs tilannekuva Vammalan asemalta.

Junanlähettäjän kohdalla oleva vaunu on sarjasta CEit (tai ehkä CEift, jolle en tässä tapauksessa laita isoa panosta). Vaunun vuosimalliksi arvelisin 1964 - 66.
kuva 25.01.2019 08:02 Juhana Nordlund  
  Paikka on tosiaan Kalevankadun länsipää Helsingin Hietalahdessa. Raitiolinjan 6 kiskot näkyvät kuvassa. Länsisataman tavarajunaakin pilkistää kuvassa, veturina kaiketi jokin Dv16. Ajankohdaksi täällä on veikattu noin vuosia 2004 - 2005, lähelle niitä minäkin laitan panokseni, ehkäpä painottuen vuoteen 2006. Tuon näköistä säätä oli kyllä kesällä 2007:kin. Vuoden 2007 jälkeen Dv16:ta ei ole käytetty kaupallisessa ajossa enää kesällä, kesähän tuossa näkyy olevan. Jos oikein muistan, syksy 2007 oli Dv16:n viimeinen liikennöintiajankohta paria poikkeusta lukuun ottamatta. Olli on saattanut olla kuvaamassa teemana Vempun viimeiset hetket Helsingissä.
kuva 24.01.2019 08:17 Juhana Nordlund  
  Ratti-Karia-raitiovaunut rajaavat vuoden 1955 vanhimmaksi mahdolliseksi ajankohdaksi. Todennäköisesti kuva ei ole paljoakaan sitä uudempi, jos lainkaan.
kuva 21.01.2019 08:06 Juhana Nordlund  
  Olen samaa mieltä Petrien kanssa.

Kulunvalvonnasta Suomessa on kirjoitettu jo paljon ennen vuotta 1995. Meillä oli äidinkielen ainekirjoituksen yhtenä aiheena "Uusinta tekniikkaa" ja minäpä kirjoitin jotain sitten junien kulunvalvonnasta, tämä talvella 1980 - 81 (todennäköisimmin vuonna 1981). Pääradalla oli määrä kokeilla junien kulunvalvontaa, ja sitä varmaan kokeiltiinkin sitten 1980-luvun alkupuolella. Siitä kokeilusta toki oli pitkä matka 1990-luvun JKV:n käyttöönottoon.
kuva 01.01.2019 08:45 Juhana Nordlund  
  Erikoispikajunalta näyttäisi sekä määränpääkilven että Cht-vaunun perusteella. Tämä on Lapponia?
kuva 23.12.2018 19:41 Juhana Nordlund  
  Täydet pisteet kuvaajalle siitä, että on nähty vaivaa mennä ulos pakkaseen ennen aamuneljää ikuistamaan tämä tilanne ison harrastajajoukon ja muidenkin junahistoriasta kiinnostuneiden iloksi.
kuva 23.12.2018 19:39 Juhana Nordlund  
  Siellä on sitten Eipt:kin ollut mukana matkassa. Jotenkin sellaisen liikenteessä esiintyminen tällaisina aikoina tuntuu vaan niin epätodelliselta. EFiti-vaunussa on toki alkuperäisempi sisustus. Sinisistä pitävien kannalta on mahtavaa, että tuota kalustoa näkee edes juhlapyhien liikenteessä.
kuva 15.12.2018 17:11 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Kuvasta voisi asioihin perehtymätön arvella, että raitiovaunu voisi tulla hyvinkin pian. Ilmajohto ei välttämättä erottuisi kovin hyvin hämärän aikana huonolla säällä. Kuvaushetkellä ajolankaa ei tietenkään vielä ollut.
kuva 11.12.2018 19:07 Juhana Nordlund  
  Mihin mennessä Deevereiden yksilyhtyiset valonheittimet oli korvattu kokonaisuudessaan kaksilyhtyisillä?
kuva 06.12.2018 17:40 Juhana Nordlund  
  Jarin tarkoittama joutomaakaista on todellakin Vantaan puolella (ja tämä on sopusoinnussa sen kanssa että kuvaaja on tuolla viheralueella). Oikealla näkyvä tie on samalla myös Korutie, joka Helsingin puolella jatkuu Ojamäentienä.
Kuvasarja:
Viimeiset henkilöjunat Hyvinkään ja Karjaan välillä
 
 06.12.2018 16:50 Juhana Nordlund  
  Lätät taisivat väistyä Ri - Kr - Hnk vuonna 1979. Samoin Kr - Kkn. Tilalle tuli nimenomaan sellaista kalustoa, jota tämän kuvasarjan kuvissa nähdään. Ri - Kr henkilöliikenne päättyi, kuten ylemmissä kommenteissa kerrotaan, 24.9.1983. Lättiä korvattiin Dv12-kalustolla muuallakin kuin Karjaan suunnalla noihin aikoihin, kehityksen jatkuessa tuolla tavoin Lättäliikenteen päättymiseen 1988. Se oli sen ajan juttu.

Veturivetoista liikennettä jäi sen jälkeen Hnk - Kr - Kkn, siitä ensimmäisenä Kr - Kkn jäi Deeveri-liikenteestä pois, kun Sm:t alkoivat ajaa Karjaalle saakka. Teräsvaunuja alkoi näkyä jo melko hyvissä ajoin 1980-luvulla ensin niin, että niitä näkyi esim. kesäliikenteessä osuudella Kr - Hnk. Myöhemmin plootut syrjäyttivät puukoriset vaunut kokonaan. Vuonna 2005 (ulkomuistinvarainen vuosi, tuona syksynä kävin Tms:ssa Dv-vetoisella junalla vielä) veturijunat korvattiin Dm12-kalustolla myös osuudella Kr - Hnk.
kuva 06.12.2018 12:33 Juhana Nordlund  
  Näkyykö muuten laukaisunappia painanut kuvaaja pyörätiellä eräänlaisena täplänä tai pisteenä? (Hymiö perään tähän)
kuva 06.12.2018 10:08 Juhana Nordlund  
  Suomen Raitiotieseura ry:n sivuilla on seuraava kuva: https://www.raitio.org/wp-content/uploads/2018/04/50_125.jpg Se on ilmeisesti otettu samalla vierailulla kuin yllä näkyvä kuva. SRS:n sivulla julkaistussa kuvassa näkyy tämän kuvan junista taaempi raitiotiejuna 50+125. Molemmat raitsikkajunat ovat siis tilausajossa.
kuva 05.12.2018 18:38 Juhana Nordlund  
  Keltainen vaara tarkoitti Turussa nimenomaan Turun kaupungin liikennelaitoksen (TuKL) busseja. Niitä tässä kuvassa ei taida näkyä. Mutta raitsikoita näkyy, kuvan moottorivaunut ovat Valmet / Tampella / Strömbergejä vuodelta 1956 - Aavevaunuiksikin niitä on kutsuttu. Tyyppimerkintä Valmet RM2.

Perävaunut ovat Karian valmistetta ja ne on täyskorjattu 1950-luvulla. Ne ovat kaksiakselisia Valmetien ollessa neliakselisia telivaunuja. Täyskorjatut Karia-perävaunut olivat hyvin samankaltaisia kuin 1951 valmistuneet Karia-moottorivaunut TuKL 38 - 47, nk. Nesslingit. Nesslingejä ei tässä kuvassa näy. Kuvausajankohtana Aavevaunujen pitkäaikainen nimikkolinja (1) oli jo taakse jäänyttä aikaa raitsikoiden kannalta. Tämä kuva on paikasta, jonne kakkonen ajoi, ja kakkosen pääkalusto oli ykkösen lakkauttamisen jälkeen näitä Valmeteja, joissa oli perävaunu ruuhkissa. Ainoaa teliperävaunua TuKL 141 ei kakkosella eräitä kokeiluja lukuun ottamatta käytetty. 141 oli TuKL:n omaa valmistetta.
kuva 01.12.2018 10:26 Juhana Nordlund  
  Vaikka vasemmalla näkyvä moottorijuna ei oikeasti muistuta kovinkaan paljoa Hr11:tä tai Dm3/Dm4:ää, niin silti pikkukuvaa katsoessani ensimmäinen mielleyhtymä oli kotimainen kiitojuna 1950-luvulta.
kuva 26.11.2018 18:35 Juhana Nordlund  
  Sen lisäksi siellä on se kuuluisa "käärmepatsas".
kuva 26.11.2018 18:32 Juhana Nordlund  
  Upea kuva. Vanhan hautausmaan lisäksi lähellä on Porin vesitorni. Valtionsilta melkein näkyy kuvassa.
kuva 17.11.2018 17:13 Juhana Nordlund  
  Sattumakuva. Ennen kuin päiväystä vilkaisin, arvelin kuvan olevan aika lailla wanhempi kuin vuodelta 2005. Toki jotkin jutut kuvassa sulkevat (noin) puolen vuosisadan takaisen ajan pois, kun kuvaa tarkemmin katsoo.

Todella hieno kuva.
kuva 14.10.2018 12:21 Juhana Nordlund  
  Veturikirjallisuudesta olen lukenut että kolme. Ykkönen ja kakkonen momentinmuuntimia ja kolmonen nestekytkin. Suunnanvaihtolaitteen ansiosta sama määrä vaihteita on kumpaankin suuntaan. Voimansiirtojärjestelmään kuuluu myös aluevaihde, jossa on hidas alue T ja nopea alue M. Tämä valitaan veturin ollessa paikoillaan eikä vaikuta edellä selostettujen vaihteiden lukumäärään. M-vaihteella saavutetaan Sn 125 km/h, T-vaihteella 85 km/h. Ilmeisesti 120 km/h:n ylittäviä nopeuksia ei Deevereillä ole suunnitellusti (tarkoituksellisesti) käytetty missään tilanteessa.
kuva 10.10.2018 18:44 Juhana Nordlund  
  Ainakin kaikki siniset vaunut ovat helmattomia tuossa kuvassa, joten ajankohta on varmaankin 1970-luvun lopulta, kuten kuvan tiedoissa mainitaan. Puuvaunun sarjaa en tästä pysty erottamaan.
kuva 30.09.2018 09:08 Juhana Nordlund  
  Ratakm:ksi voisi varmaan korjata 337+000, kun kerran siellä ollaan.

Mukava nähdä tuoreita kuvia tuoltakin, sähköistyshän muuttaa maisemaa jonkin verran jo varsin pian.

Yyterin kartano ei ole kaukana tuosta, joskus 1980-luvun puolessa välissä käytiin ratsastamassa siellä.
kuva 29.09.2018 09:21 Juhana Nordlund  
  Tämä on onnistunut kuva.
kuva 28.09.2018 07:37 Juhana Nordlund  
  Kuvausajankohdasta sen verran, että matkustin Jyväskylästä Tampereelle (ja edelleen Helsinkiin) via Hpk. Motiivina oli katsoa Hpk:n uusi tilanne, ja ajankohtaa rajoittaa sekin, että la 5.5. Turussa otetut kuvat ovat heti näiden Hpk-kuvien jälkeen tällä samalla (dia)filmillä, josta aika suuret osat lojuivat "hylkyosastolla" viime viikonvaihteeseen saakka. Joku 4.5. voi olla hyvinkin mahdollinen ajankohta tai jokunen päivä (max noin viikko) ennen sitä keväällä 1990.
kuva 23.09.2018 21:26 Juhana Nordlund  
  No niin, veturit, paikka ja aika on tiedetty - pisteitä menee sitten monelle tunnistajalle. Haapamäellä oltiin, keväällä 1990 lähellä huhti - toukokuun vaihdetta. Dr12 on todellakin 2234, Mikon arvelema 2216 oli kaupallisessa käytössä noihin aikoihin vielä. Veturi 1139 oli toki Tk3, Mikolla ilmeisesti kirjoitusvirhe.

Veli-Matti tunnisti aivan oikein Tv2 618:n ja Hv2 680:n. Jounille pisteitä kertyi ajankohdasta, Hurusta ja Jumbosta 609. Ja eiköhän Jouni olisi tiennyt kaiken muunkin, jos olisi ensimmäisenä ehtinyt kommentoimaan.
<<   >>