Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2023 13:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta. | ||||
|
28.06.2023 05:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannimiä esiintyy jossain määrin muuallakin kuin "svenskfinlandiksi" mielletyillä alueilla. Eräällä paikkakunnalla näin on johdettu nimet esimerkiksi Ytteröstä, Bredvikistä, Rosnäsistä ja Torsnäsistä. Ruotsin kielellä on ollut aikanaan vahva asema muuallakin kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kaksikielisillä alueilla. | ||||
|
26.06.2023 17:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemminhän operaattorin tunnuskin on tullut Sm5-kalustoon näkyville. Tunnus ilmeisesti lisättiin vain kuvassa näkyvää uudemman asun saaneisiin yksikköihin eikä niihinkään aivan heti. Jo vuonna 2017 VR-logoa kuitenkin alkoi näkyä uusimman ilmeen Sm5-yksiköissä eli ensi alkuun nrosta 42 ylös päin. VR-logoja ei varmaankaan kiinnitetty numerojärjestyksessä, ja korostan että ainakin alkupää mainitusta uusimmasta hankintaerästä ehti liikkua jonkin aikaa ilman operaattoritunnusta. | ||||
|
22.06.2023 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunu on Alkärretillä, kuvaaja Alkärretin ja Djurgårdsvägenin risteyksessä, tai ainakin risteys on hyvin lähellä kuvaajaa. Tuolla on tuon linjan varikko kuvan näkymäalueen ulkopuolella (vasemmalla). Kuvaushetkellä vaunu taitaa olla (ei-kaupallisella) kääntöoperaatiolla, eli ei linjalla. Mutta linjan 7 kalustoa tuo ilman muuta on. | ||||
|
20.06.2023 12:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ihan ensimmäisenä syntyi mielleyhtymiä Päivölän ja Käkelän välille, mutta ei tuo sovi sinnekään. Liian jyrkkiä mutkia, vaikka aikanaan kaarteista rataa sielläkin oli. | ||||
|
11.06.2023 08:55 | Juhana Nordlund | ||
| Teppo tunnisti paikan oikein. Kaupunginosa on Pitäjänmäki, kunta Helsinki. Kaukana metsän takana häämöttää Espoon puolella näkyvän kerrostalon yläosa. Pitäjänmäki jakaantuu useaan osa-alueeseen. Tässä kohdassa rata menee Pajamäen puolella. Siellä sijaitsee Patterimäen tunnelikin, joka kuvattaessa jäi kuvaajan jalkojen alle (tunnelin suuaukon tuntumassa on siltamainen radan ylitys). Kuvan oikealla puolella näkyvät teollisuusrakennukset sijoittuvat taas Pitäjänmäen yritysalue -nimisen osa-alueen puolelle. Tuossa kohtaa se on ohut kaistale Rantaradan kummallakin puolella. Turuntie ja sen pohjoispuolinen alue noilla main taas kuuluu Reimarlaan. Kauempana näkyvän kaarteen vasemmalle puolelle taitaa jäädä Talin osa-alueelle sijoittuvaa metsikköä. Pajamäki ei ulotu enää juurikaan kuvan näkymäaluetta lännemmäs. Itse asiassa tuon kaarteen jyrkimmässä kohdassa rata käväiseekin Talin puolella, ja sitten tuleekin jo Espoon raja. Raide-Jokeri on siis tämän hankkeen projektinimi, pikaratikka 15 noita kiskoja pitkin aikanaan sitten kulkee. | ||||
|
29.04.2023 21:11 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä alkaa sijoittua koko gallerian kärkikastiin. Ja kuva on myös muistutus siitä, että ei ole mikään pakko mennä Sveitsiin tai Itävaltaan löytääkseen tähän verrattavia elämyksiä. | ||||
|
27.04.2023 15:13 | Juhana Nordlund | ||
| Paikannimi Karapelto esiintyy kuitenkin Espoon kaupungin kartalla. Petrin linkittämältä sivulta löytyy tarkempaa tietoa nimistöasioista. Esimerkiksi Karapellon osalta sieltä paljastuu, että tämä Karapelto on yhdessä kahden muun suurkorttelin kanssa osa Karamalmin osa-aluetta. Ne kaksi muuta suurkorttelia ovat saman lähteen mukaan Karaniitty ja Karaportti. | ||||
|
27.04.2023 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Sisu BK-87EIT:n ja (CIT:n) moottori oli makaava Valmet, iskutilavuudeltaan juuri tuo 6.6 ltr. Malli BK-150V on edellisten seuraaja. Esan listan kohdan "BK-190D tai C" merkinnän tulee olla muodossa BK-190D ja BT-190C. Mahurissa oli DAFin kone, tuupparissa Cummins. Tuupparia toimitettiin myös tehokkaampana BT-210C:nä, ei ehkä koritettu Kutterilla sellaisia lainkaan? Esan listan Sisuista (Sisu-mallivariaatioista) varsin moni oli Tammelundin Liikenteen / Polarbusin uudelleenkoritusautoja. Näkyy listassa olevan yksi P. Tyllilä Linjan BT-69CR:kin. Useissa tilanteissa uudelleenkoritusautoihin vaihdettiin toisenmerkkinen moottorikin, joidenkin Elers-yhtiöiden autojen kohdalla tuo oli merkitty Esankin listaan. SP = Leyland O.680 BPT = Leyland O.690 (eli ensinmainitun ahdettu versio) |
||||
|
28.03.2023 14:13 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään sanoisin, että syksyllä 1999 sen ajan Sm4:t (10 yksikköä) riittivät vain silloiseen YTV-liikenteeseen, nekin ensialkuun lähinnä pääradan kaupunkiraiteiden reiteille. Aivan alkuun niitä ei liiennyt edes Huopalahden suunnalle, mutta valitusten jälkeen sinne saatiin sentään kaksi yksikköä A- ja M-kiertoihin. Se oli tietenkin Tikkurilan suunnalta pois. Alkusyksyllä 1999 Sm4:iä kävi enemmän tai vähemmän testaustarkoituksessa Huopalahdenkin suunnalla, koematkustin itsekin sellaisella, muistikuvani mukaan Espoon suunnalta tulleella reitillä (luultavasti E). Tuon vaiheen jälkeen alkoi sitten säännöllinen liikenne Tikkurilan suunnalla. |
||||
|
21.03.2023 19:29 | Juhana Nordlund | ||
| Eteen ylös on jo sijoitettu "aurinko" (linjanumerokilpiteline), mutta toisaalta 24V:n heikkovirtajärjestelmää ei ollut vaunuun asennettu. Tuo aurinko asennettiin vain osaan tämän tyypin vaunuista. | ||||
|
13.03.2023 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Dv16:n valonheitin ensiksi mieleen tulee. | ||||
|
07.03.2023 21:14 | Juhana Nordlund | ||
| Zürichin S-Bahnista tuttu vaunuhan tuo on. Minun muistikuvani mukaan tuota esiteltiin yleisölle kuvan tilanteessa nimenomaan kaksikerroksisena lähiliikennevaununa (joka se tietysti on). Kuva tuli sattumakuvana. | ||||
|
04.03.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin. | ||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
03.03.2023 13:03 | Juhana Nordlund | ||
| Itäkeskuksen väliaikaisesta pysäkistä on tässä galleriassa kuva http://vaunut.org/kuva/160941 | ||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
02.03.2023 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| Muistanemme myös, että Itäkeskuksen päässä ei vielä ole päästy perille. Sinne vastaavat koeajot on suunniteltu huhtikuuksi. | ||||
|
02.03.2023 10:50 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
25.02.2023 20:22 | Juhana Nordlund | ||
| Fiat 128 tuli markkinoille 1969 ja valittiin vuoden autoksi vuonna 1970. | ||||
|
25.02.2023 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta. | ||||
|
20.02.2023 10:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä on eräänlaista leikkimieltä mukana, eikö vain? Kera tulee muuttumaan jonkin verran kaupunkiradan (jatkeen) rakentamisen seurauksena. Kuvan Sm5-yksiköstä ei kai ole tässä galleriassa tätä ennen julkaistuja kuvia tässä asussa? | ||||
|
|
20.02.2023 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ja toisen kuvan mukaan tältä: http://vaunut.org/kuva/153217 EPön kuvan kuvausajankohdasta ei tainnut olla täyttä varmuutta päivän tarkkuudella. | ||||
|
|
20.02.2023 10:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoittaessani kuvauspäiväksi ilmoitetaan 20.2.1970. Todettakoon että tuosta noin viikkoa aikaisemmin eli 12.2.1970 Helsingin asemalla näytti tältä: http://vaunut.org/kuva/83355 | ||||
|
17.02.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava dokumentaatio ysilinjan rakentamisen vaiheista. Osa tuon linjan raiteista rakennettiin ja viimeisteltiin sangen myöhään liikenteen aloittamista ajatellen. Teollisuuskatu oli yksi niistä. Jämsänkadulle kiskot oli asennettu suurimmaksi osaksi paikoilleen jo 2007. Liikenne linjalla 9 alkoi 10.8.2008 eli vain reilu pari kuukautta Juhan kuvausajakohdan jälkeen. | ||||
|
15.02.2023 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä kaikkia junia tähän nyt otetaan lukuun, kun puhutaan täysin sinisistä junista? Lokakuussa 2015 on esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän väliä liikennöinnyt kokoonpano, jossa vaunukalusto oli väriltäänkin vain sinistä. | ||||
|
14.02.2023 16:15 | Juhana Nordlund | ||
| Miro, onko listassasi Kotkan kohdalla jonkinlainen tietojenkäsittelyvirhe? Kotkan alueella pitää olla lueteltujen lisäksi Kotkan satama, mutta toisaalta taas Kouvola ei kuulu Kotkan asemiin. | ||||
|
10.02.2023 21:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen Ei-vaunu näyttää eniten 83-paikkaiselta versiolta eli lähiliikenteen tarpeisiin muutetulta. Seuraava vaunu näyttää päällisin puolin samanlaiselta, voisi tosin kuulua sarjaan 22651 - 22660. Tepon kanssa olen siis samaa mieltä siitä, että lähiliikennevaunut olisivat kyseessä. | ||||
|
08.02.2023 00:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakaan pääsylle raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturille ei ollut tarvetta talvikaudella 2001 - 2002. Kesästä 2001 alkukesään 2002 ko. laiturin käyttö oli käytännössä olematonta. Jossain vaiheessa vuotta 2001 Vantaankosken junat alkoivatkin ajaa myös Vantaankosken suuntaan "alakautta", jonka jälkeen vanha linjaus Huopalahdesta Pohjois-Haagaan voitiin purkaa, ja purettiinkin. Silloin M-junatkaan eivät enää käyttäneet Huopalahden nykyistä raidetta 1. Kaiken kaikkiaan siirtymisprosessi vanhasta järjestelystä nykyiseen vuosina 1998 - 2002 oli huomattavan monivaiheinen ja -ilmeinen. Itse infra Huopalahdessa oli valmis viimeistään siiryttäessä syysliikenteeseen 2001. Raiteiden liikennöintisuunnat muuttuivat moneen otteeseen noiden vuosien aikana, ja hyvin useissa tilanteissa jokin raide oli suljettuna. Hämeenlinnanväylän ylittävä 1970-luvulla rakennettu silta peruskorjattiin vähän sen jälkeen, kun uudempi silta raiteineen oli kokonaan valmis ja käyttökunnossa. Siinä vaiheessa 1970-luvulla valmistunut silta oli tietenkin ilman junaliikennettä. Nämäkin jutut vaikuttivat siihen, miten esim. Huopalahden asemalla liikennöitiin. Tunnelitien ylittävä vanha silta purettiin ja korvattiin uudella, kun alunperinkin kokonaan uusi silta oli rakennettu vanhan viereen. Tunnelitien siltamuutokset tapahtuivat muistikuvieni mukaan jo 1999. Tunnelitiellä siis yksi vanha silta korvattiin kahdella uudella. Muutamia kuvia Hpl:n lähistön töihin liittyen olen ladannut osoitteeseen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Kaupunkiradan_rakentaminen/ |
||||
|
26.01.2023 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| OpenRailwayMapin nopeusrajoitustiedot eivät kaikilta osin pidä paikkansa. Raide-Jokerin ja Helsingin (ja Espoon) metron kohdalla on ihan selkeästi virheellistäkin tietoa. Miksei sitten valtakunnallista rataverkkoa koskevissa tiedoissakin. | ||||
|
25.01.2023 14:01 | Juhana Nordlund | ||
| Hpl:n tolpassa oli mahdollisuus antaa Sn35-opaste, mutta minä kyllä olen siinä käsityksessä, että sitä näytettiin vain silloin, kun syystä tai toisesta jouduttiin siirtymään puolenvaihtovaihteissa toiselle raiteelle. Huopalahden aseman silloiselta raiteelta 1 (nyk. 4) Ilmalaan (ja Hki-suuntaan muutenkin) mentiin alunperin Sn85-vaihteen kautta, Sn putosi 80:een siinä vaiheessa, kun numeronäytöt otettiin käyttöön Hpl:n pitkissä vaihteissa. Puolenvaihtovaihteet olivat kuitenkin lyhyet, samoin vaihde turvaraiteelle. Mutta tuo keltaisen valon tavallisuus kuvan suojastusopastimessa sinänsä kyllä perustuu JR:n kertomaan taustaan. | ||||
|
|
24.01.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilannetta ajatellen suojastusopastimessa paloi keltainen valo (ja Hpl:n lähtötolpassa punainen) jo senkin takia, että samaan aikaan Pitäjänmäen suunnasta Huopalahtea lähestyi järjestely- ja keräilyjuna, joka näkyy puolisen minuuttia tämän kuvan jälkeen otetussa kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Hpl_1986.jpg | ||||
|
14.01.2023 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta loisteputkiinkin on voinut valita erilaisia sävyjä jo pitkään. Sinänsä on totta, että kuvassa ledilliset Edo ja ERd erottuvat useista muista vaunuista, ja yhtenä syynä kuvassa erottuviin sävyeroihin voitaneen pitää sitä, onko valokalusteissa ledi- vai loisteputkitekniikka. | ||||
|
11.01.2023 17:46 | Juhana Nordlund | ||
| Aggregaattujutuista on keskusteltu kuvan http://vaunut.org/kuva/3582 kommenteissa. Tuon(kin) mukaan Rt:issä ja Rbkt:issä oli aggregaatti. | ||||
|
08.01.2023 10:52 | Juhana Nordlund | ||
| Huomasin lisäksi, että hitaalla ajonopeudella tehtyjen koeajojen aikana henkilökunta katseli tietyissä kohdissa varsin aktiivisesti virroitinta ja ajolankaa. Niissä(kin) tilanteissa tarpeen mukaan peruutettiin vähän, ja sen jälkeen jälleen jatkettiin matkaa alkuperäiseen suuntaan. | ||||
|
Kuvasarja: Raide-Jokerin koeajo Haagassa |
05.01.2023 18:26 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuvasarja. | ||||
|
01.01.2023 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, laajempi keskustelu linkitetyn kuvan yhteydessä vei ajatukset yllä näkyvän kuvan tilanteeseen. | ||||
|
22.12.2022 09:16 | Juhana Nordlund | ||
| Varsin mielenkiintoista ja suuresta massasta poikkeavaa materiaalia olette ladanneet verkkoon. Kiitoksen arvoinen teko. | ||||
|
03.12.2022 06:08 | Juhana Nordlund | ||
| Noitahan voi pohtia ja setviä, varsinkin jos aikaa ja energiaa riittää siihen. Hyvin suuri osa järjestelmistä lokeroituu hyvin Jimin linkittämän tietopaketin mukaisesti. Sitten jää jäljelle muutamia mielenkiintoisia järjestelmiä, joissa on järjestelmän (kaupalliseen) nimeen nähden epätyypilisiä ominaisuuksia. Oslon metron Holmenkollenin haaralla on ollut vielä virtakiskovirroituksenkin aikana tasoristeyksiä. Yleensä nk. täysmetroissa ei sellaisia ole. Wienin metrolinjaa U6 liikennöidään Light Rail -kalustolla (eli ratikoilla). Lidingön ratikka oli vuosikausien ajan hallinnollisesti rautatie (moottorivaunut junia), mutta nykyään se on virallisestikin raitiotie raitiovaunuineen. Berliinin ja Hampurin S-Bahneissa on virtakiskovirroitus ja runsaasti tunneliosuuksia. Silti ne ovat rautateiden osia (ei metroja / U-Bahneja). Joissakin maissa on ollut ja on edelleen (kapearaiteisia) sähkörautateitä, joilla on ollut kaupungin keskusta-alueilla katuratoja ja pysäkkejä raitiojärjestelmän tapaan. Kalusto on voinut olla päällisin puolin hyvinkin saman henkistä verrattuna raitiovaunuihin. Sen lisäksi modernimpana asiana ovat duoraitiotiet, joissa osa linjauksista on raitiotietä ja osa rautatietä. Listaa voisi jatkaa pidempäänkin. Kuvan liikenneväline on pikaraitiovaunu, joka kulkee pikaraitiotieksi rakennetulla radalla. Usein pikaraitiotiestä huomattava osa on erotettu kulkemaan omille kaistoilla tai käytävillä, toisaalta yhteiskaistat autojenkin kanssa ovat mahdollisia. Yleensä pikaraitiotie poikkeaa muista raitioteistä ssiinä, että järjestelmässä liikennevälineiden matkanopeus on luokkaa 25 km/h tai sen yli. Korostan matkanopeus, joka on ihan eri asia kuin huippunopeus (Jokerilla huippunopeus on 70 km/h). Matkanopeuteen vaikuttaa erityisen paljon pysähtymistiheys, siksi pikaraitioteillä pysäkkiväli on pääsääntöisesti harvempi kuin perinteisemmällä raitiotiellä. Liikennevaloetuudet pyritään tekemään täydellisiksi, tavoitetilanteessa pikaratikka pysähtyy siis vain pysäkeillä. Toisaalta monet kokonaan uudet raitiotiejärjestelmät pyritään tekemään pikaratikkamaisiksi, vaikka ne eivät ehkä kaikilta osin täytä pikaraitiotien kriteerejä. |
||||
|
14.11.2022 11:03 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä, ja sangen tyylikkäästi. | ||||
|
12.11.2022 13:22 | Juhana Nordlund | ||
| Arvoitus on saattanut ratketa, on kesä 1979 ja juna voi hyvinkin olla P 123. Muina kesinä ei ainakaan ole voinut ottaa kuvaa, jossa näkyy samanaikaisesti asemarakennus tuolla ilmeellä ja uudemman erän CEmt-vaunuja. | ||||
|
|
12.11.2022 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| Vielä tuohon sähköratavaurioon, joka ei tähän kuvaan todellisuudessa liity: Mainittu sähköratavaurio tapahtui Hämeenlinnassa torstaina 22.3.1984. Silloin tehtiin dieselkorvauksia, jotka vähän sekoittivat veturikiertoja. Ja siihen liittyvän radiouutisoinnin perusteella otin ylemmässä kommentissani kerrotun kuvan, ja muitakin junakuvia, joista ilmeisesti parikin olen julkaissut täällä vaunut.org:ssa ihan muuten vain. Löysin Hämeenlinnan vaurioon liittyvän uutisen HS Aikakoneen palvelusta. Linkki (maksumuuri): https://nakoislehti.hs.fi/35d6748e-6e39-4202-a461-47acbee6b13a/12 | ||||
|
|
12.11.2022 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Olettaen, että CEmt-vaunut ovat todellakin uudempaa hankintaerää ja asemarakennuksen kaarihallin pääty on uusittu jo ennen kesää 1980 (tai siihen mennessä), kuvan aikahaarukaksi muodostuu lähinnä vuosi 1979. Sitä voi sitten spekuloida, onko tuo Dv12-vetoinen juna mikä ja mihin. Harmaa päivä, vuorokaudenaika ei välttämättä ole aamu, vaikka CEmt:t kannustaisi ajattelemaan niin. Lähtöraide 9 vie ajatukset siihen, että Deeveri-juna olisi Rantaradalle lähdössä. Sen muistan että talvikaudella 1979 - 80 Turkuun meni veturijunia arkisin kovin vähän, vain P127 (16:02) ja P 129 (18:02). Lisäksi perjantaisin P 125 oli veturivetoinen. Kesän 1979 tilanne ei ole tiedossani, tosin kuvassa näkyy vähän luntakin, niin kesäkuva tämä ei varmaankaan ole. | ||||
|
|
11.11.2022 19:09 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä galleriassa on jonkin verran kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1984. Niissä ei enää näy noita asemarakennuksen seinän yläosassa olleita valomainoksia (Helsingin Sanomat yms.). Kuva on otettu ainakin ennen vuotta 1984. Yllättävän mutkikkaaksi ajan määrittely menee, vaunustojärjestys ei puolla 1980-luvun aivan alkua eikä tietyt jutut enää 1984:ää tai sen jälkeisiä ajankohtia. Toisaalta joku 1983 olisi sitten mahdollisuuksien rajoissa, jos lähtökohtana on P 121 Turun satamaan. Ja jossain vaiheessa 26-sarjan Dv12:t alkoivat käydä harvinaisemmiksi Helsingin päässä. 1980-luvun alussa ne olivat kuitenkin vielä todella yleisiä Turun veturivetoisissa pikajunissa. Dv:iden numeronäkökohta kertoo vain todennäköisyyksistä, ne eivät siis ole ehdottomalla tavalla rajoittavia tekijöitä. | ||||
|
|
11.11.2022 12:19 | Juhana Nordlund | ||
| Aamuturkulainen (P 121) 1980-luvun melko alussa on varmaankin todennäköisin vaihtoehto. Lumien jäänteitä näkyy radalla, toisaalta on jo melko valoisaa siihen nähden, että klo alkaa olla vasta lähempänä puolta kahdeksaa. P 123 taas oli varsinkin talvikausina jonnekin kevääseen 1985 saakka Porkkana. Kesällä 1984 P 121 aikaistui ja sai vakioveturikseen Dr13:n. Eht junan ensimmäisenä vaununa ei ole sensaatio. Turun junissa meni suljettuina jos jonkinmoisia vaunuja. Niiden määränpää oli luonnollisesti Turun konepaja. Kerran onnistuin ottamaan sen ajan P 127:stä kuvan, jossa tupla-Deeverin jälkeen oli Pot. Sekin kuva olisi mielenkiintoista löytää ja skannata. | ||||
|
|
11.11.2022 06:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä voi olla turkulainen (eli ihan jatkuvasti toistunut peruskuvio muuten kuin Eht:n osalta), tämä voi olla pakettikatkon jälkeinen aamu (sekin suunniteltu juttu, mutta ei jokapäiväinen), mutta tämä voi liittyä ajolankavauriosta aiheutuneeseen poikkeusjärjestelyyn olettaen että määränpää ei ole Turku. Itse otin keväällä 1983 tai -84 samankaltaisen kuvan Helsingin asemalla jompanakumpana mainittuna keväänä, siinä oli kaksi Deeveriä lähdössä aamupäivällä tai päivällä päärataa ylöspäin. Syy oli ajolankavaurio jossain, mistä syystä pääradan veturikierrot menivät sekaisin dieselkorvausten myötä. Olin siis uutisista lukenut, että pääradalla oli ollut ajolankavaurio, ja lähinnä Dr12:n kuvaamistilaisuuden toivossa lähdin kamera mukanani asemalle. Dr12:ta ei sillä kertaa ollut, tupla-Deeveriin piti tyytyä... | ||||
|
|
10.11.2022 15:39 | Juhana Nordlund | ||
| 1. lk palvelut ovat junan toisessa päässä (eli Hki-päässä), joten sen puolesta laittaisin panokseni 1980-luvun alun puolelle. Omat muistikuvat matkustamisistani ovat sellaiset, että vielä esim. 1979 Helsingistä maakuntiin mentäessä CEit tai CEhit tapasi olla heti veturin jälkeen. Huomionarvoista on myös plootujen helmattomuus. 1970-luvun puoliväli sulkeutuu senkin puolesta pois (silloinkin helmattomia oli, mutta ei kovin usein noin monta noin suurella edustuksella). | ||||
|
07.11.2022 13:51 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin kuvan http://vaunut.org/kuva/65068 kommentissa kerrotaan, että Tenkon esikuvana oli Mänttä. | ||||
|
07.11.2022 11:26 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas tuli sattumakuva. Rautatiekuvien parhaimmistoa. Tuo yhtymä-sanan osan peilikuva muodostuikin oivalliseksi arvoitukseksi. Symmetriset kirjaimet voivat joskus hämätä. |
||||
|
04.11.2022 09:01 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaiseen kysymykseen voinee saadaan vähän erilaisia vastauksia riippuen vastaajasta, mutta itse käyttäisin turvallisin mielin sanaa nauta. Nautanaaras on lehmä, uros on sonni (kastroituna härkä) ja jälkeläinen on vasikka. Tieto on peräisin Eläintieto.fi:stä, härkä-sanan määritelmä tässä ehkä on "kiistanalaisin". Tai ehkä monia hämää se, että härkä yhdyssanan etuliitteenä on käytännössä laajempimerkityksinen kuin että se tarkoittaisi vain kastroitua sonnia (vrt. häränliha). | ||||
|
02.11.2022 03:41 | Juhana Nordlund | ||
| Asiasta kiinnostuneiden kannattaa varmaankin selata myös tämä: https://kerrokantasi.hel.fi/ratikkamuutokset/UKa7Pl2brfxkla2tErOmehoYjVRbQIva?headless=false&lang=fi Linkin jutun kommentointi on jo sulkeutunut, mutta itse teksti on sinänsä hyvinkin ajankohtainen. Helsingin kantakaupunkiin suunniteltujen ylityspaikkojen määrä on voinut muuttua hieman. | ||||
|
01.11.2022 15:30 | Juhana Nordlund | ||
| 9.4.1971 oli pitkäperjantai. Sen tiedän ja muistan, että menimme vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa pääsiäiseksi Helsingistä Poriin tuona keväänä, ja meillä oli paikat kiitojunanvaunussa (joko KEi tai KEis). Jos tuo on Porin aamujuna, niin varsin ilmeisesti meidän väki oli kyydissä kuvan junassa. | ||||
|
01.11.2022 14:20 | Juhana Nordlund | ||
| Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei." | ||||