Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.08.2024 06:50 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan noita salmiakkisiltoja tosiaan Porin radallakin, kuvassa näkyvän lisäksi esimerkiksi lähellä Kiikkaa. Oikaisua pitkinhän tuossa tullaan. Vanha linjaus jää vasemmalle metsän taakse. Kauempana näkyvän sillan alla kurkistaa kohta, jossa nykyinen ja vanha linjaus leikkaavat toisensa. Sitä kauempana vanha linjaus kulkee nykyisen linjauksen oikealla puolella tätä kuvaa ajatellen. |
||||
|
30.07.2024 04:07 | Juhana Nordlund | ||
| Jounille: https://vaunut.org/kuva/169627 Ja kaikille muillekin: https://vaunut.org/kuva/169620 | ||||
|
29.07.2024 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohdasta kerrotaan tätä kirjoitettaessa vain vuosi. Kuvasta näkee että kesäkausi on meneillään ja on valoisaa. Tiedossa on, että keskäaikataulujen aikana (alkoivat 17.6.) linjan 1 lähdöt lähes kauttaaltaan ovat 1T:itä. Sen puolesta kuva on otettu ilmeisesti ennen kesäaikataulukauden alkua. Bussitutka-nimisestä palvelusta havaitsin, että vaunu 441 on ollut linjalla 1 mm. 12.6. ja 10.6. Voisiko jompikumpi osua todelliseksi kuvausajankohdaksi? | ||||
|
28.07.2024 10:05 | Juhana Nordlund | ||
| Laitetaanpa kuvalinkki paikan päältä sillä tavoin, että molempien raiteiden rajoitusmerkit näkyvät: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_26035A.jpg OpenRailwayMapissa on ollut aika lailla epätarkkuuksia, joskin Raide-Jokerin Espoon puolta ja aivan viime aikoina Helsinginkin osuutta on saatu siivottua paljon siitä, mitä se oli aikaisemmin. OpenRailwayMap kertoo hyvinkin "paksua" tietoa metrosta ainakin Aalto-yliopiston aseman ympärillä. Kartan mukaan siellä olisi voimassa kautta linjan 80 km/h. Sehän on aivan täyttä puppua, Aalto-yliopiston tulokaarteissa on merkittävät rajoitukset molemmissa päissä. Palataan OpenRailwayMapin Raide-Jokeri-sisältöön vielä vähän. Heittoa on edelleen Patterimäen tunnelin osalta (oikeasti Itäkeskukseen ajettaessa tunnelin sisällä sisäkaarteessa rajoitus putoaa 40 km/h:iin. Nopeusmerkki on tunnelissa ja sen havaitseminen ei missä tahansa kohdassa vaunua ole helppoa. Kaiken kaikkiaan tilanne OpenRailwayMapsin nopeusrajoitustiedoissa on kehittynyt parempaan päin. |
||||
|
|
28.07.2024 03:11 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Vasemmalla puolella näkyy vapaan raiteen nopeusrajoitus, joka tuosta Otaniemeen päin on kaarteen kohdalla seuraavaan merkkiin asti 20 km/h. Sillä raiteella, jolla vaunu on, vastaava rajoitus on 15 km/h. Sen raiteen nopeusmerkki jää piiloon tässä kuvassa. | ||||
|
16.07.2024 05:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kuorma-autossa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaksi eri aikakautta. Hytti on selvästi vanhaa tyyliä, muistuttaen kovastikin Scania-Vabis L(S)60-sarjaa. Konesuoja ja lokasuojat ovatkin malliltaan seuraavan sukupolven mukaisia. Mikä mahtaa olla tuollaisen kombinaation taustalla..? | ||||
|
13.07.2024 21:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tuota samaa mallia käytetään tulevaisuudessa muillakin pikalinjoilla. Niistä monet ulottuvat myös kantakaupungin verkon puolelle, jolloin niiden tulee pystyä kulkemaan varsin pienisäteisien kaarteiden kautta. | ||||
|
10.07.2024 17:28 | Juhana Nordlund | ||
| https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Vanajavesi2013/DSC_0211A.jpg - m/s Silver Star. | ||||
|
07.07.2024 08:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tämä hallinnollisesti tasoristeys? Kuvatekstissäkin mainitaan vain ylityspaikka. Vuosaaren metron yhdysradan varrella on myös jokunen tasoristeystä muistuttava ylityspaikka, joista puuttuu tasoristeyksen liikennemerkit (käsittääkseni ihan tarkoituksellisesti). | ||||
|
05.07.2024 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta Scalat tehtiin loppuun asti kevytmetallikoreina. Viimeiset Scalat toimitettiin asiakkaalle kesällä 2013. Teräskoristen OmniExpressien tuotanto Jokimaan tehtaalla oli alkanut jo 2007. | ||||
|
02.07.2024 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Hr11:n muotoilussa voinee nähdä merkittävässä määrin vaikutteita aikansa kiitojunakalustosta, johon Hr11 oli alunperinkin, joskin vetovaunun (Dhm1) muodossa, varsin pitkälti suunniteltu. Hr11:n ilmeessä on näin ollen paljon yhteistä myös Dm3:n ja Dm4:n kanssa. Paino-ongelmien takia matkatavaraosastollinen vetovaunu typistettiin matkatavaraosastottomaksi yksiköksi, ja se lakkasi olemasta moottorivaunu. Moottorivaunun sijasta siitä tuli diesel(linja)veturi ja sarjatunnuskin oli Hr11. Matkatavaraosastollisia Dhm1-moottorivetovaunuja oli siis vain suunnitelmissa, valmiit tuotteet olivat alusta pitäen Hr11-linjavetureita. | ||||
|
24.06.2024 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tuon ajan rataosaselostuksiin oli sn:ksi ilmoitettu 70 mainitulle osuudelle. Sama näkyi nopeusmerkeissäkin. | ||||
|
|
23.06.2024 20:15 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä vaan Esa, Kela - Siuntio oli kokonaan sn70 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla ennen Siuntion oikaisun osien käyttöönottoa. Eikä Karjaa - Perniö ollut kovin häävissä kunnossa sekään tuolloin eikä Jarmon ottaman kuvan aikoihin. Kosken seutuvilla oli useita hyvin alhaisia pistemäisiä rajoituksia tyyliin sn65 ja sn70. Nopeimmat pikajunat ajoivat Hki - Tku ajassa 2:40, aamupikajuna P 121 taisi 1980-luvun aivan alussa suoriutua tuosta välistä ajoajalla 2:38. |
||||
|
|
23.06.2024 16:10 | Juhana Nordlund | ||
| Vuonna 1976 en seurannut Turun junia enkä niiden kalustokiertoja kovinkaan tiiviisti. Vähän myöhemmin seurasin. Talvella 1979 - 80 P 125 / 126:n kalustokierrossa oli viikonpäiväpoikkeuksia. 125 meni tuona talvena Helsingistä Turkuun maanantaista torstaihin Porkkanalla. Perjantaista sunnuntaihin kalustona oli Dv12 (perjantaina muistaakseni pari) + siniset vaunut (perjantaina ja / tai lauantaina ehkä puukorisia lisävaunujakin). Paluujuna 126 oli maanantaista torstaihin Porkkana, viikonloppuna veturivetoinen juna, joka tosin lauantaisin ei tainnut kulkea. Sunnuntaina muistaisin nähneeni siinä puukorisia lisävaunuja ja Deevereitäkin tapasi olla kaksi. Juna ei ollut nopeudella pilattu, ajoaika taisi olla peräti 3:02. Lähtö Turusta 17:20 ja tulo Helsinkiin 20:22. Hyvin luultavasti kuvan Porkkana on tuolloinen P 126 aivan kuten kuvaaja ilmoittaa. Laiturikatoksen päässä näkyvä kellokin taitaa näyttää aikalukemaa 17:10 (noin). |
||||
|
06.06.2024 13:46 | Juhana Nordlund | ||
| Timo, Nokianvirralla tosiaan on ollut aiemmin eri nimi: se oli Mäkijoki, kerrotaan teoksessa Kylä nimeltä Korvola. | ||||
|
|
06.06.2024 10:07 | Juhana Nordlund | ||
| Minulle periaatteessa sopisi oikein hyvin se, että Nokianvirrankin kohdalla joen nimi olisikin Kokemäenjoki. Vastaavalla periaatteella tosiaan joitakin jokia on maassamme nimetty. Maantieto on mielenkiintoinen tiede. Järvet tai niiden osat voivat sisältää kapeikkoja, joskus pitkiäkin, ja vuolteita yms., molempia vaihtelevan määrän. Ne muistuttavat erehdyttävän paljon jokia eikä niistä aina voi olla varma, ovatko ne oikeasti järviä (järven osia) vai jokia. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat puheessaan maininneet esimerkiksi Vanajaveden (Hämeenlinnan kaupunkialueen läpäisevä osuus) jokena. He ovat kyseistä järveä katselleet rannalta käsin ja siitä tulleet omaan tulokseensa. Vanajavesikin kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Suomalaiset vesistömaisemat ovat etenkin kesällä todella kauniita. Se välittyy yllä näkyvästäkin kuvasta. |
||||
|
05.06.2024 22:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ne vaunut, jotka kuvassa kohtalaisen kunnolla näkyvät, näyttäisivät olevan 100-paikkaisista vaunuista muutettuja (eli ei siis ryhmään 22601 - 22641 kuuluvia). | ||||
|
|
05.06.2024 06:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tyrvään voimalaitoksen sijaintipaikka on Hartolankoski. Se on siis Kokemäenjoen alkamiskohta. Kokemäenjoen vesistö on sitä vastoin paljon laajempi juttu. Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi (Hartolankosken toisella puolella Kokemäenjokeen nähden) kuuluvat niihin, ja monet muutkin (kaukanakin edellä mainituista) sisävedet, joiden vesi virtaa kohti Kokemäenjokea, ja samalla Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Arkisessa kielenkäytössä Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö voivat joskus sekoittua keskenään, mutta tuon joen alkamiskohta on todellakin tuossa pisteessä, jonka Tero mainitsi. |
||||
|
20.05.2024 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Henkilövaunukuvaston jotkut sivut ovat ansaitusti arvostettuja. Se näkyy niiden suosiossa esimerkiksi tähän galleriaan liittämisessä. Pari esimerkkiä aiemmista kerroista: https://vaunut.org/kuva/17440 ja https://vaunut.org/kuva/71184 Noiden yhteydessä on kommenttejakin, jotka omalta osaltaan voivat herättää uusia ajatuksia - ehkä. | ||||
|
13.05.2024 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkankadulla ja Itsenäisyydenkadulla otetuissa kuvissa kyllä näkyy samanlaisia johtimia. | ||||
|
|
13.05.2024 08:51 | Juhana Nordlund | ||
| Samanlaiset johdot ovat myös pikaratikka 15:n eli Raide-Jokerin reitillä siellä, missä ei ole kannatinlankaa - noin pääsääntöisesti. Tuo johto puuttuu myös kohdista, joissa perinteinen ajolanka on korvattu kiintoajojohtimella. Kannatinlangallisia osuuksia on toteutettu pääsääntöisesti sinne, missä sallittu ajonopeus on yli 50 km/h. | ||||
|
12.05.2024 20:33 | Juhana Nordlund | ||
| Pikavuoromallit T110-SAB ja T110-SAC olivat vielä automaattivaihteisia, mutta vastaavat korkeat Gardner-moottoriset TG6:t ja TG6S:t keppivaihteella. Viimeiset T110-SAC:t on rekisteröity vuoden 1985 alussa. Katureista puheenollen, viimeisen suursarjan loppupää tuli robottivaihteella, joka sinänsä vaihtoi itsetoimisesti, mutta rakenteeltaan poikkesi paljonkin perinteisistä automaateista. | ||||
|
08.05.2024 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä tuli näkyville sattumakuvana, ja jäin sitten lukemaan noita kommentteja. Tivolintien nimi on 1970-luvun puolessa välissä päivitetty muotoon Tivolitie. Vuoden 1964 ilmakuvassa (https://kartta.hel.fi/ - tämän linkin alla olevassa palvelussa) Tivolintie jatkuu Helsinginkadulle saakka "leveänä". Vuoden 1969 ilmakuvassa katua on jo kavennettu ja rautatiealuetta lähin osa on ilmeisesti työmaana. Yhteys Helsinginkadulle näyttäisi olevan, mutta ehkä työmaaliikenteelle..? Vuoden 1972 ilmakuvassa rata-alue on levinnyt itään jo kohtaan, jossa aiemmin oli ollut Tivolintien länsilaita. Samassa ilmakuvassa Helsinginkadun ylittää uusi kapea silta, joka on jatkeena Tivolintien eteläiselle linjaukselle. Vuoden 1972 tilanteessa silta ei välttämättä ollut vielä valmis vaan työn alla. Tivolintien Helsinginkatua lähin osuus ei siis ollut normaalilevyinen katu enää edes 1969 eikä varsinkaan 1970-luvun puolella ja siitä eteen päin. Tutustukaa muutkin Helsingin ilmakuva-arkiston aineistoon, kuvat ovat osaksi epäselviä enkä voi julistaa tulkintojani ehdottoman oikeiksi. | ||||
|
05.05.2024 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ymmärtääkseni vaunut HKL 9 (samanlainen kuin tuo 12) on edelleen olemassa (fyysisesti ehjänä), samoin siihen yhteensopiva perävaunu 505. En tiedä milloin ne (lähinnä 9) on viimeksi katsastettu enkä sitä, onko niiden pyöriin tehty muutosta, joka on edellytys syväuraisten vaihteiden kautta liikennöintiin. | ||||
|
12.04.2024 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Viru väljak. | ||||
|
07.04.2024 17:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä vain, KLOY:n Articeissa virroittimen nosto ja lasku tapahtuvat sähkömoottorin avulla. | ||||
|
|
07.04.2024 15:57 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu todellakin lähestyy kuvaajaa eli tässä mennään takimmainen virroitin ylhäällä. MLPRV1-vaunuilla voi ajaa myös tällä tavoin, vaikka onhan tässä näkyvä tapa kovin harvinainen. Niinkin voi ajaa, että molemmat virroittimet ovat ylhäällä, mutta silloin vain takimmainen virroittaa. Etummainen tällöin puhdistaa ajolankaa esim. kuurasta. | ||||
|
01.04.2024 13:09 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa paikkakuntatietona näkyy Helsinki. Oikeasti tuo pysäkki sijaitsee Espoossa. | ||||
|
19.03.2024 11:04 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä matkustetaan jo useammassa kerroksessa. Myös junassa voisi olla paikallis-/seutuliikenteen matkustajia. Erinomaisen onnistunut kuva. | ||||
|
15.03.2024 19:28 | Juhana Nordlund | ||
| Miksi "porkkanajuna" olisi tuolla päin liikkunut niinkin myöhään kuin 1988? | ||||
|
11.01.2024 18:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisesti SOT:n eli Satakunnan Osuusteurastamon savupiippu näkyy taustalla vasemmalla? | ||||
|
11.12.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Alimpana noissa liuskoissa ("päreissä") näyttäisi olevan linjan 10S tiedot. Kuvan tarkkuus ei riitä tunnuksen erottumiseen kiistattomasti, mutta mitään muuta järkevää vaihtoehtoa 10S:lle ei ole. Se lakkautettiin 28.2.1977 eli reilu kaksi kuukautta kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
10.12.2023 15:35 | Juhana Nordlund | ||
| Nimenomaan Suomea ajatellen linja-automalli Scania BR145 jäi kaiken kaikkiaan melko merkityksettömäksi myös sen takia, että ensimmäisinä vuosina niitä rekisteröitiin silloisten painorajoitusten takia kovin vähän - vain lähinnä Lahden Autokori onnistui tekemään alumiinikorisista busseistaan määräykset täyttäviä BR145:sia jo varsin aikaisin. Muilta osin BR145 alkoi meillä yleistyä vasta lähempänä 1970-luvun puolta väliä, jonka jälkeen tuon alustan tilalle tuli suoralla kuutosella varustettu BR116S. BR116S tuli markkinoille 1978. Mutta nuo legendaarisuudet ovat aina olleet katsojan tai kuulijan silmissä, korvissa ja niiden välissäkin. Kyllä minä ainakin myönnän ihailleeni aikanaan Scania BR145 / Delta 400 -linja-autoja. Minun mielestäni ne olivat vuosien 1975 - 76 tienoilla jopa legendaarisuuden täyttäviä. V8-logo, V-moottorin jylinä (ei niinkään matkustamoon vaan ulos) ja Delta 400:n futuristiset muodot ja ilme olivat aivan oma juttunsa. | ||||
|
|
09.12.2023 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä tulee linja-autonalustojen siirtelyihin vain itse alustaa ajamalla, niin itsekin muistan ihan lapsuusvuosiltani omakohtaisesti sellaisen. Siinä tilanteessa siirrettävän "ajoneuvon" kuljettajalla oli yllään moottoripyöräilijän kamppeet. Ne alustat olivat sen ajan mittapuun mukaan normaaleja palkkirunkoisia alustoja normaalilla akselivälillä (hyvin usein 6 m tai ihan vähän alle). Suhtaudun hieman kriittisesti ajatukseen, että esim. Scanian K112:n lyhyitä alustoja (=alustassa oli lyhyet väliaikaiset siirtopalkit akselien välillä ennen korittamisvaihetta) olisi ajettu pitkiä matkoja muun liikenteen mukana. Ainakaan hyviä ajettavia sellaiset eivät missään nimessä olleet. Scania N113CLL:n alustakomponentit väliaikaisine palkkeineen ja kuljettajan tilapäisine istuimineen näkyvät seuraavassa ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg Kyseisen alustan (komponenttien) päälle rakennettiin HKL 9409 seuraavana syksynä. | ||||
|
06.12.2023 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| Jossain niillä main oli sellainen huoltoasema, jonka yhteydessä oli koristeena reimareita, siis vesiliikenteestä tuttuja viittoja. Se saattoi olla jopa mainittu Kesoil. | ||||
|
06.12.2023 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Samoin Keräsen Tapsa oli käynyt, ja ilmoitti omalle otokselleen ajankohdaksi 12.5.1974. https://vaunut.org/kuva/154798 | ||||
|
06.12.2023 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain tuttua? https://vaunut.org/kuva/117073 | ||||
|
|
05.12.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa tuon historiallisen kuvan alla näkyy tunnisteissa NRV2. Ei kakkossarjan NRV-vaunuja vielä vuonna 1979 ollut. Sen verran niistä tuona vuonna tiedettiin, että hankintaa oltiin silloin valmistelemassa. | ||||
|
14.11.2023 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Yritin sitä etsiä jo vuosia sitten huonolla menestyksellä. Silloin arvelin, että "kanjoni" olisi suureksi osaksi täytetty. | ||||
|
10.11.2023 16:19 | Juhana Nordlund | ||
| Heikille: Riippuu varmaan siitä, mistä Sisu-busseista puhutaan. Valmet-moottorein varustetuissa Sisuissa (esim. BK-87EIT) vakioautomaattina oli Allison. DAF-moottorisissa kaupunkialustoissa (BK-160D) oli Voith hyvin yleinen. Vastaavassa yleismahurissa (BK-190D) tapasi Allisoniakin. Sellaisia olivat mm. Porin Linjojen TUJ-326 ja TUJ-327. Sisun viimeisimmissä tuuppareissa BT-190C jne. oli usein Voith, mutta ymmärtääkseni Allisoniakin olisi saanut. Scaniasta muutama sana. Scania tarjosi useaan alustaansa 1980-luvun alussa ensisijaisena automaattina omia tuotteitaan, mutta muitakin oli saatavilla. BR112:een oli saatavilla Voith (jo 1970-luvunkin puolella, esimerkkinä TKL:n HKT-527). BR86S:n automaatti oli Allison. Kun Scania siirtyi 2-sarjaan (K82, K112 ja myöhemmin K92 myös), maahantuoja ja Masino alkoivat asentaa Suomessa alunperin keppivaihteisiin alustoihin (jo ennen koritusta) Voithin automaatteja. Eli lukuista Voithilliset K82:t, K92:t ja K112:t omaavat tällaisen historian. BR112:n ja N112:n Voithit ovat pääsääntöisesti Scanian tehdasasennuksia. Scania CR111M:ään oli muuten saatavilla 1970-luvun puolesta välistä eteen päin ZF 2HP45 -automaatti, jos asiakas ei halunnutkaan HR501:tä. Toki Wilsonkin oli vaihtoehto, mutta se oli puoliautomaatti ongelmineen, eikä se BR111:ssä tai CR111M:ssä saanut kovinkaan kummoista suosiota. |
||||
|
04.11.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt vonkuva ääni on alkanut kuulua tässä mutkapaikassa uudelleen. | ||||
|
28.10.2023 19:27 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunun (6021) ykköseteisen kohdalla ovina näyttäisi olevan nk. vippiovet. Sopii ajankohtaan oikein hyvin. | ||||
|
|
27.10.2023 15:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään matkustin linjalla 15 tuosta kohdasta työmatkani merkeissä aamulla ja iltapäivällä. Ilmeisesti tässä kohdassa radalle oli tehty jotain, kun kiskomelua ei ainakaan vaunuun sisälle kuulunut. Useissa muissa kohdissa vonkunaa ja ulinaa kuului, erityisesti Teininaukiolla ja Suursuonlaidan risteyksen kaarteessa. | ||||
|
22.10.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva merkittävänä päivänä Espoossa. Käsittääkseni oikeanpuoleinen vaunu on KLOY 605 (vuorossa 508). Vasemmalla näkyvän vaunun 613 vuoronumero oli tuona päivänä 510. Vuoronumerot eivät etene yksiselitteisesti siinä järjestyksessä, miten vaunut kulkevat. Numerot alkavat 501:stä siinä järjestyksessä, miten ne lähtevät varikolta ulos. Osa lähtee suoraan länteen, osa Itäkeskukseen. Suurin osa ulos ajavista vaunuista on siirtoajoja päätepysäkille asti, jokunen poikkeus on Espoon suuntaan, jolloin tyhjänä ajetaan vain lyhyt matka varikolta Kauppamyllyntien pysäkille. Siitä eteen päin vuoro ajaa linjan 15 kilvin välipysäkeillä pysähtyen. | ||||
|
19.10.2023 16:23 | Juhana Nordlund | ||
| Nyssen reittioppaan mukaan 3:sen vuoroväli ei ole tuolloin tasainen 6 minuuttia vaan siellä on myös 7 ja 8 minuutin välejä. Kuitenkin 6 minuuttia on iltapäivisin yleisempi vuoroväli kuin nuo muut. Ilmeisesti Santalahteen pidennetylle linjalle 3 ei yksinkertaisesti riitä niin paljoa kalustoa, että voitaisiin pitää vuoroväli kokonaan 6 minuutissa. Voi olla muitakin syitä. | ||||
|
12.09.2023 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla on ollut aikanaan huomattavaa. Poria ajatellen vielä 1100-luvulla (ehkä 1200-luvun alkuun) Satakunnan merkittävä kauppapaikka on ollut Teljä (myös mainittu joissakin yhteyksissä muodossa Telje). Nykyinen Pori on silloin ollut osaksi jopa meren pohjaa. Teljä sijaitsi Kokemäenjoen rannalla Kokemäen Tulkkilan paikkeilla, mutta tuolloin Kokemäenjoki oli paljon syvempi. Maankohoamisen myötä jokikin madaltui ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät lännemmäksi. Ensin Liikistöön ja Ulvilaan, ja 1500-luvulla Poriin. 1100-luvun joissakin kartoissa Liikistön kohdalla näkyy Ragvaldan kaupunki / kauppapaikka. Sen on tulkittu sijaitsevan Ulvilan Ravanin (ruots. Ragvaldsby) kylän kohdalla. Ragvaldan täsmällinen sijainti näyttäisi olevan kiistanalainen. | ||||
|
|
12.09.2023 05:31 | Juhana Nordlund | ||
| Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari". Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä. Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena. |
||||
|
|
11.09.2023 21:36 | Juhana Nordlund | ||
| Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi... | ||||
|
|
11.09.2023 05:11 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuon paikan nimi on Kyläsaari. Tässä muodossa se näkyy Porin kartalla ja tienviitoissa. Sillä tavoin se on esiintynyt ainakin 50 vuotta. Vanhoissa kartoissa, esim. vuoden 1962 peruskartassa nimi näkyy muodossa Kylänsaari. Muistaisin nähneeni Pori - Mäntyluoto -aikataulukirjoissa 1950-luvun alkupuolelta nimen olleen niin ikään tuossa vanhassa muodossa (Kylänsaari). Kuva on vuodelta 2023, joten tässä yhteydessä Kyläsaari näin kirjoitettuna on hyvin luonteva. | ||||
|
12.08.2023 06:05 | Juhana Nordlund | ||
| Jari on oikeassa, toteutussuunnitelmavaiheessa ei ollut tietoa Hatanpään valtatien raitiotieyhteyksistä. | ||||
|
12.08.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Kuvaan on sisällytetty kahden eri raideleveyden radat. Toinen leveäraiteinen, toinen normaaliraiteinen, kumpikin kaksoisraiteta. Yöjuna saa kuvassa ansaitsemansa huomion. | ||||
