2436-87071 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.03.2018 10:51 Juhana Nordlund  
  Pasilan aseman ilme raiteiston pohjoispäässä oli jo keväästä 1980 alkaen tässä näkyvään verrattuna erilainen. Millä tapaa erilainen, ilmenee mm. kuvasta https://vaunut.org/kuva/125234 . Sulkisin 1980-luvun pois vaihtoehdoista, vaikka itsekin olen Dr12:ia nähnyt Helsingissä kyseisellä vuosikymmenellä useaan otteeseen.
kuva 16.03.2018 10:29 Juhana Nordlund  
  Eht:istä muutettuja Cht:itä tuli yksi erä jo 1970-80-lukujen taitteessa. Kuvan vaunu periaatteessa voisi olla sellainenkin, mutta moni muu asia kuvassa viittaa tätä edeltävään aikaan.
kuva 16.03.2018 08:34 Juhana Nordlund  
  N-juna on toki Sm2 (tässä siitä näkyy vain Eioc-ohjausvaunun pää), mutta vasemmassa laidassa näkyy hieman Sm1:täkin.

1970-luvun lopulla Dr12 ei mielestäni ollut Helsingin pikajunissa kovin jokapäiväinen veturi, jännitekatkojen takia niitä kyllä pikureissakin näki. Helsingin ja Turun sekä Porin väliset veturivetoiset junat hoidettiin lähes yksinomaan Dv12:illa. Kouvolan suuntakin oli siirtymässä sähkövetoon.
kuva 15.03.2018 11:27 Juhana Nordlund  
  Ääni 2606:lle myös täältä.
kuva 15.03.2018 11:27 Juhana Nordlund  
  Joku kevät 1978 saattaisi olla ajankohta, jolloin tällainen kuva on tallentunut (toki filmille). Hurun perässä näkyvä matkustajavaunu näyttää kovasti varsin tuoreelta CEhit-vaunulta.
kuva 05.03.2018 16:23 Juhana Nordlund  
  Mainos on aivan varmasti uusittu jossain vaiheessa. Otin tämän huomioon edellisen viestini sanamuotoa hienosäätäessäni. :)
kuva 04.03.2018 14:48 Juhana Nordlund  
  Jatkan keskustelua samasta off-topicista, johon osallistuin näköjään jo syyskuussa 2014. Virroitintyyppejä koskevaan näkökantaan minulla ei ole uutta kerrottavaa.

Mutta kaiken kaikkiaan, tuolla tutulla sanalla on tosiaan vallan muitakin merkityksiä. Trolley tarkoittaa myös hyvin monennäköisiä esimerkiksi työnnettäviä kärryjä (ostos- tai matkalaukkukärryt) tai vaikkapa tarjoiluvaunuja. IC-juniemme tarjoilukärrytkin mainitaan (tai ainakin yhteen aikaan mainittiin) englanninkielisissä junakuulutuksissa trolley-termein.
kuva 03.03.2018 11:41 Juhana Nordlund  
  Arvelisin, että kyseessä on Helsingin asemalta klo 16.27 lähtenyt M-juna Martinlaaksoon. Pasilan aika oli 16.32, Ilmalan 16.34 ja Huopalahden 16.36.
kuva 02.03.2018 13:41 Juhana Nordlund  
  Oxygenol-mainos on edelleen tuolla paikalla: http://dy.fi/8gw
kuva 17.02.2018 18:16 Juhana Nordlund  
  Toisaalta 1960-luvulla pysäkillä olisi näkynyt vyöhykenumerot. Yksi asia, joka tekee pysäkkitaulusta vähän oudon, on se että pysäkin nimiliuskaa ei ole. Tuon standardin aikana nimiliuskassa ("päreessä") pohjaväri oli musta ja teksti valkoinen. Nimi oli kirjoitettu suuraakkosin. Uskoisin, että tämä on lavastettu juttu, varmaan kuvituskuvaksi.

Verrokkikuva vuodelta 1972, jolloin vyöhejako siltä erää veteli viimeisiään: http://dy.fi/771
kuva 14.02.2018 13:07 Juhana Nordlund  
  Kuva on otettu todellakin 9.4.2002. Viisaasti päätelty useatkin näkökohdat.

Matkapuhelinkauppa ja vuoden 1959 vaunu (kaupallisessa aikataulunmukaisessa ajossa) luovat mielenkiintoisen yhdistelmän. Mutta niin niihin piipitteleviin kännyköhin ehdittiin puhua tuonkin sukupolven vaunuissa. Tuona keväänä jäljellä olevissa Laihiannivelissä olivat muuten jo Buscom-matkakortinlukulaitteetkin toiminnassa, joskin niiden rinnalla oli Almex-leimauslaitteet yhä uskollisesti käytössä.

Telia-liikkeen noteerasin tästä kuvasta ensimmäisen kerran vasta tänään kuvaa skannatessa ja muokatessa. Vuonna 2002 minulla oli GSM käytössäni, tosin vasta toista kevättä. Silloinen liittymäni oli "oikea Sonera" (joillekin ehkä vielä oikeampi olisi ollut Tele). Mutta Telia-nimen sen kertaisesta poistumisesta (meidän markkinoidemme kannalta) en osannut olla huolissani, vaan 1X:n loppumisen takia olin selvästikin ollut kameran kanssa liikenteessä. Tämä kuva oli luonnollisesti kuvattu filmille. Tämän sarjan vaunuja on kyllä taltioitu digitaaliseen muotoon suoraan kamerallakin, niin pitkään jotkut yksilöt sinnittelivät. Kuvan vaunu on edelleen toimintakuntoinen ja nykyään jopa perävaununvetokykyinenkin. Vaunu HKL 9 on nykyään tilausliikennevaunu.
kuva 14.02.2018 11:18 Juhana Nordlund  
  Jyrki näyttää tietävän paljon Helsingin raitioliikenteestä ja sen historiasta. Kuva on todellakin otettu tuon kauden kuluessa ja vaunu on nimenomaan linjalla 1X. Vielä voi joku yrittää arpoa, mikä on kuvauspäivämäärä. Julkistan sen jossain vaiheessa.
kuva 14.02.2018 10:06 Juhana Nordlund  
  Paikka on tunnistettu oikein. Sitten vaan päättelemään ajankohta ja syy, miksi vaunu on kääntynyt tuolla tavoin kuvaushetkellä.
kuva 07.02.2018 15:33 Juhana Nordlund  
  Tuo kauempana näkyvä porrasperä-Volvo on tosiaan neliovinen ja sen keulakin näyttää enemmän 200-sarjalaisen keulalta kuin sitä vanhemmalta. Näin ollen sen täytyy olla 244. Kaksiovisessa versiossa etuovi olisi suurempi. Takaovi itsessään ei tässä kuvassa kovin paljoa erotu.
kuva 04.01.2018 19:58 Juhana Nordlund  
  BR 120 oli alkuperäisväreissään yllättävänkin eri näköinen tähän uudempaan asuun verrattuna. Minulle malli tuli tutuksi H0-mittakaavassa. Hankin Fleischmannin valmisteen (joskus 1980 - 81) nimenomaan sen takia, että veturin ulkonäkö oli suorastaan upea. Kuvan veturi ei edusta tarkoittamaani vanhaa sarjaa (120.0).
kuva 03.01.2018 17:02 Juhana Nordlund  
  Omat varhaisemmat havaintoni HKL 800:sta olivat linjalta 46, mahdollisesti 1971 - 74. Myöhemmin, 1975 - 78 800:nen oli aika usein 63A:lla ja ilmeisesti myös 21V:llä. Eräässä HS:n uutiskuvassa, joka oli otettu Ruskeasuon korjaamolla, tuokin auto näkyi. Ei ole harvinaista, että protot tai muut koeautot tapaavat viihtyä korjaamon puolella.
kuva 02.01.2018 09:08 Juhana Nordlund  
  Mikko toivoi suoraa linkkiä esimerkkikuvaan: https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0021r4&index=0&size=large&w=1200&h=1200 Tuon kuvan kerrotaan olevan vuodelta 1971. Liikennekioskia ei vielä näy, kuva on ehkä keväältä. Myös Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet paljon tuolla vuonna 1971 ja niissäkään kuvissa ei kioskia näy, vaikka kuva kattaisi sen kohdan, jonne kioski hyvin pian tuli.

Liikennekioskista olen saanut ainakin jo vuonna 1973 itselleni HKL:n uusimman linjakartan ja joidenkin bussilinjojen aikatauluja. Kioski ei ollut silloin uunituore, muttei kovin vanhakaan. Rakentamisvuosi 1971 vaikuttaa senkin perusteelta oikealta. Edelleen pysyn kannassani, että kuva on kesältä 1970.
kuva 02.01.2018 07:46 Juhana Nordlund  
  Nyt on tullut esille jo niin monta sellaista näkökohtaa, jotka puoltavat kesää 1970, että kyllä ajankohdan on oltava se. Liikennekioskin rakentamisvuotta en löytänyt mistään, niin sitä en itse voinut tätä ennen asettaa ajankohtaa määrittäväksi tarkaksi kriteeriksi.

Kahdella takaikkunaruudulla varustettu raitiovaunu on ilman muuta teli-ASEA vuodelta 1941. Se että vaunu on täällä eikä linjalla 9, on yksi tekijä, miksi arvelen kuvan otetun muuna viikonpäivänä kuin ma - pe. Lähes aina noihin aikoihin HKL 181 - 186 kulkivat ysillä, ja sitä liikennöitiin noina vuosina vain ma - pe. Itse menin tuollaisella ASEAlla linjalla 8 eräänä lauantaina juurikin joskus 1969 - 70, ja se oli todella mukava ratikkamatka.

Mietin, voisiko noita bussijuttuja jatkokeskustella mieluummin Resiina-keskustelun puolella. Ylempänä on useita kommentteja, joihin olisi mukava todeta vielä jotain.

Koriteollisuudesta kuitenkin pari sanaa tähän: Ensin Oy Delta-Plan Ab:n omistaja A. Laukka myi Deltan valtion omistamalle Ajokille. Ainakin tähän kauppaan sisältyi Jounin mainitsema ehto (Laukka ei saanut harjoittaa korinrakennustoimintaa Suomessa, mutta hän siirtyi joiksikin vuosiksi Portugaliin). Nelisen vuotta myöhemmin valtiojohtoinen Ajokki-konserni ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta sen osti Mustosen perhe eli Wiiman omistajat. Tästä pari vuotta myöhemmin Kutter oli ongelmissa. Se ratkaistiin ajamalla tuotanto yksinkertaisesti alas. Kutterin tehtailla ei sen jälkeen enää linja-autoja valmistettu. Mustosen yhtiöistä muodostettiin Oy Carrus Ab. Viimeksi mainittu myytiin Kiitokoria ja Sammutin Oy:tä lukuun ottamatta Volvolle 1990-luvun lopulla. Kiitokoriin oli sulautettu jo aiemmin Erikoiskori, joka oli siirtynyt Ajokille samaan aikaan kuin Delta-Plan. Volvo on sittemmin ajanut alas Carrus Oy:n tuotantolaitoksia, joskin Liedon tehdas selvisi lopulta ulkoistamisella.

Ja alustoista: Erkin kanssa olen oikeastaan kaikesta samaa mieltä. Oma kantani Sisun viimeisistä raskaista alustoista (BK-190D ja BT-190C) sanoisin, että ne olivat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hyvin kilpailukykyisiä ruotsalaisiin verrattuna (en rohkenisi sanoa Sisuja sentään paremmiksi). Mahurin (BK-190D, josta oli vielä katuriversio BK-160D ja nivelversio BK-200D) moottori oli todellakin DAF:n 11,6-litrainen makaava rivikuutonen. Se oli jalostettu versio Leylandin 11-litraisesta vastaavasta moottorista, jonka ahtamaton versio O.680 oli suomalaisille hyvinkin tuttu. Ilmeisesti juuri DAFin takia uusi mahuri-Sisu ei pärjännyt viimeisen päälle onnistuneelle Volvo B10M:lle. Sisun kannalta oli vahinko, että Cumminsin 10-litraisesta hyvin onnistuneesta moottorista ei ollut tuossa vaiheessa saatavilla makaavaa versiota. Cumminsin pystykonehan oli Sisu BT190C:n voimanlähde.
kuva 01.01.2018 19:49 Juhana Nordlund  
  Jyrkin toimittamassa kuvassa (yllä) Kaivokadun ja Keskuskadun risteys on osittain remontin alla. Siinä ei näy esimerkiksi liikennevaloja vielä. Kuvapalvelun finna.fi kuvastossa on jonkin verran Rautatientorin alueen kuvia esimerkiksi vuodelta 1971. Niissä kuvissa (joissa risteys on kuvassa mukana) liikennevalot näkyvät, samoin kunnolliset suojatieraidat Kaivokadulla. Bussikaluston puolesta tämä kuva voisi aivan täpärästi olla jopa kesältä 1971, mutta periaatteessa joukossa pitäisi olla edes jokunen 1970-mallinen bussi. Vanajia vanhempia Leylandeja ja Scania-Vabiksia oli toki kokopäivävuoroissa vielä 1970-luvun alkuvuosina. Toisaalta takamoottoristen Sisu B-53SP:iden ja Scania BR110:ien läpimurto alkoi 1968 - 69, mutta niiden sijoitus painottui aivan alkuvuosina Ruskeasuon varikolta ajettuihin linjoihin, ja tämän yksikön linjat eivät ilmeisesti Rautatientorille aivan tuohon aikaan juurikaan ajaneet. Toisaalta itään tulivat Sisut (B-53SP) 862 - 891 kuitenkin jo vuonna 1970.

Aiempia kommenttejani tarkentaen totean, että VLK4-Vanajia kuvassa on toki neljä.
kuva 01.01.2018 17:20 Juhana Nordlund  
  Moottorien osalta oli olemassa sellainen jako, että Vanajien moottori oli lähtökohtaisesti AEC ja Sisujen Leyland ylempänä tarkastellun ajanjakson aikana. Vanajan suurimmat asiakkaat, kuten HKL ja Posti, saivat kuitenkin Leyland-moottorin halutessaan. Sisuihin AEC:itä alkoi tulla oikeastaan vasta Vanaja-fuusion jälkeen, joskin pääasiassa eri versioita kuin mitä Vanajissa oli esiintynyt.

HKL hankki Vanaja VLK4-68 -busseja enemmän kuin mitä Ajoneuvot Suomessa -teos kertoo. HKL:lle tuli vuonna 1966 Wiima-koriset yksilöt 208 - 237, vuonna 1967 niin ikään Wiima-koriset bussit 181 - 207 sekä Autokori-koriset yksilöt 178 - 180, siis yhteensä 60 kpl. Kuvan Wiimat voivat olla kumpia vain Wiimoja, vuodelta 1966 tai 1967. Eroja oli vain istuinjärjestyksessä, mikä ei tällaisessa kuvassa voi erottua.

Vuonna 1967 valmistunut takamoottorirakenteinen Vanaja (LT6-68) HKL 800 oli Vanajaksi harvinainen: siinä oli automaattivaihteisto. Tampereen liikennelaitoksen LT6-alustoissa oli puoliautomaatti. TKL:n Vanajista vain yksi oli Leyland-koneinen LT6-68 (TKL 248), muut olivat AEC:llä varustettuja (ja niitäkin oli kahta mallia LT6-69 AH691-moottorilla ja LT6-50 AV505-moottorilla). Eikä sovi unohtaa sitä, että TKL 280 - 282 olivat käytännössä samanlaisia "Mopo-Vanajia" kuin TKL 267 - 269 eli ne aiemmin mainitut LT6-50:set. TKL 280 - 282 olivat kuitenkin virallisesti Sisu BT-59BO:ita.
kuva 01.01.2018 15:57 Juhana Nordlund  
  Lahti 31 -korisia näyttäisi olevan kaksi kappaletta. Niistä lähempänä Elimäen Liikenteen RLL-334 ja kauempana joku Sipoon Liikenteen Scania-alustainen Lahti 31. Viimeksi mainittu voi olla Sipoon Liikenne 345 APN-972, mutta siitä en ole täysin varma.
kuva 01.01.2018 12:28 Juhana Nordlund  
  Jatkan off-topicina keskustelua 1960-70-lukujen vaihteen kaupunkiautoista. Erkin näkemykset ovat etenkin Sisu vs. Vanaja -asetelmassa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kokemuksien mukaisia. Ja itse asiassa Vanaja LT6-69 -mallia ei muille edes toimitettu. HKL hankki yhden LT6-68:n koemielessä vuonna 1967, samoin samanlainen meni TKL:llekin jo ennen suurempaa LT6-69-tilausta.

Minun käsitykseni mukaan HKL 800 eli liikennelaitoksen ainoa LT6-68 oli ainakin puolet elämästään vain ruuhka-autona. Saman aikakauden Sisuilla ajettiin kokopäiväliikenettä kuitenkin useiden vuosien ajan.

Kotimaisten alustojen yhteisongelmana olivat todellakin Leylandin ja AEC:n rakenteelliset heikkoudet. Scanian ja Volvon moottorit olivat merkittävästi kestävämpiä. Ruotsalaisten ongelmat olivat tosiaan muualla: molemmilla jarrut kitisivät ja kiljuivat, ja Scanian omat automaattivaihteistot (HR500 ja HR501) oli rakenteellisesti kehnoja. Polttoaineenkulutus oli suorastaan hurja. Volvo B59:ien yksi iso ongelma oli (etenkin alkuvuosina) alimitoitettu jäähdytys eli moottori ylikuumeni kovin herkästi. Volvo B59 oli myös altis kallistelemaan mutkissa.

Kuvan Vanajat ovat keskimoottorirakenteisia VLK4:sia. Niiden ongelma oli se, että taka-akseli kääntyi vuosien saatossa sen verran, että bussi alkoi kulkea kuin ajokoira. Se vaati leveyssuunnassa tilaa enemmäkin kuin vain yhden linja-auton mitan. En osaa sanoa, periytyikö tuo ominaisuus LT6-alustaperheeseen.

Hetku-lehdestä olen lukenut, että Sisulla oli ollut kompleksinen asenne Vanajaa kohtaan aika kauan. Ei ole sattumaa, että Sisulla oli kova tarve fuusion yhteydessä hävittää kaikki Vanajaan viittaava. Jo sovittuja Vanaja-kauppoja liikennöitsijöiden kanssa Sisu pyrki muuttamaan Sisu-toimituksiksi. Vähintään Sisu toimitti alunperin Vanajiksi tilatut alustat Sisu-merkkisinä omine mallimerkintöineen niin että malli vastasi teknisesti kuitenkin Vanajaa. Tämä politiikka tosiaan johti ainakin joissakin tapauksissa Erkin mainitsemiin epäkohtiin, missä mielestäni kaikki (paitsi ulkomaiset kilpailijat) olivat häviäjiä.
kuva 01.01.2018 09:34 Juhana Nordlund  
  HKL:n Vanaja-busseja VLK4-68 Wiiman korilla kuvassa näkyy ainakin kolme kappaletta. Niitä tuli liikennelaitokselle vuosien 1966 ja 1967 loppupuolella 57 kpl (molemmat toimituserät osuivat loppuvuodelle). Ne näyttäisivät olevan kuvan uusimmat bussit. Kuvaan ei ole sattunut lainkaan 1970-luvun bussikalustoa. Kuva on otettu ruuhka-ajan ulkopuolella (mahdollisesti la tai su), joten periaatteessa kuvan bussit ovat kokopäivävuoroissa ja sen perusteella tässä näkyvä kalusto on ollut saatavilla olevasta uudemmasta päästä. Sen perusteella arvelisin kuvan olevan todellakin noin vuodelta 1969 / 70. Oikealla alhaalla näkyvä mainos muistuttaa väriensä puolesta ARS 69:n mainosta, mutta taitaa kuitenkin olla jokin muu?
kuva 01.01.2018 00:22 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva oikeasti vähän vanhempi kuin vuodelta 1974?
kuva 26.12.2017 15:29 Juhana Nordlund  
  Reino on varmasti kuvannut paljon Nokian suunnalla, mutta viestilinjojen pylväät eivät oikein puhu Porin radan puolesta. Tolpat sopisivat paremmin vaikkapa Rantaradalle. Tässä vaiheessa en keksi hyvää vastausta siihen, missä kohtaa Rantarataa on joskus maisemat näyttäneet tällaiselta. Mutta jos Rantaradalla ollaan, aloittaisin veikkailut Karjaan ja Turun väliltä.
kuva 18.12.2017 11:28 Juhana Nordlund  
  Ei PPP tarkoittane esittämällään lukemalla vain tämän kuvan kommentteja. Mutta tämän kuvan kommentointiin kyllä liittyy lukema 44 kommenttia / vrk, kun vain keksii mistä se muodostuu. Sitä en kylläkään ollut huomannut, että tällä saavutuksella olisi rikottu ennätyksiä. Niinkin on aivan hyvin voinut tapahtua.

Hyvä että kuvat herättävät ajatuksia.
kuva 14.12.2017 18:46 Juhana Nordlund  
  94-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22601 - 22641 ei kyseisiä suojuksia ollut. Niitä on ollut käytössä vielä 1980-luvullakin, usean vuoden ajan.
kuva 11.12.2017 19:41 Juhana Nordlund  
  On olemassa jopa maantiejunia (engl. road train). Ne liittyvät ylläolevaan kuvaan suunnilleen yhtä vähän kuin tämän kommentin edellä (19.36) kerrottu esimerkki junasta.
kuva 07.12.2017 15:29 Juhana Nordlund  
  Ja kiitokset Johan-Antillekin historiallisen tilanteen todistamisesta upealla kuvalla.
kuva 07.12.2017 15:27 Juhana Nordlund  
  Ja on se tämäkin oikein kaunis ajankohtaiskuva. Kiitokset myös Henrikille.
kuva 07.12.2017 15:18 Juhana Nordlund  
  Hieno ajankohtaiskuva, kiitokset Misalle. Aiheesta on uutinen VR-konsernin uutispalstallakin: http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vectron-veturi-matkustajaliikenteeseen-071220171300/
kuva 03.12.2017 18:16 Juhana Nordlund  
  Kyllä ainakin (yhdestä) pylväästä näkyy vähintään se pienin jälki.
kuva 25.11.2017 07:51 Juhana Nordlund  
  Nykyään pikaraitiotie on jo hyvinkin lähellä Saltsjön paikallisrataa. Vaihto paikallisjunasta raitiovaunuun ja toisin päin onnistuu jopa vain laiturin yli kävellen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/Stockholm2017/IMG_6634A.jpg Kuva on Sicklasta. Topin ollessa maaliskuun kuvausreissulla Tvärbanan liikenne ei aivan linkin kuvauspaikkaan ulottunut.
kuva 21.11.2017 06:42 Juhana Nordlund  
  Se todellakin pitää paikkansa, että vain kaksi ensimmäistä Linkkeriä olivat dieselbussista konvertoituja sähköbusseja. Niillä ajettiin parisen vuotta Espoossa linjaa 11 ja seuraavassa vaiheessa toinen operaattori alkaa ajaa niillä ensi vuonna Länsimetron liityntäliikennettä. Konversiobussien jälkeen valmistuneet Linkkerit on koottu Sastamalassa Fortacon tehtailla, siellä missä on vuosikymmenten ajan tehty esimerkiksi Vammaksen tiehöyliä.

Linkkerit ovat todellakin kevytrakennebusseja ja pienemmän painonsa ansiosta niissä on enemmän matkustajakapasiteettia ja pienempi energiankulutus. Linkkereihin on onnistuttu kehittämään myös sellainen akkujen tasapainottamistekniikka, että niitä ei tarvitse laittaa yöksi nk. huoltolataukseen. Riittää, että Linkker ladataan vain bussin päätepysäkillä ajorupeaman päätteeksi.

Suurilta valmistajilta kyllä alkaa hiljalleen tulla akkusähköbusseja sarjatuotantoon. Joukossa on tuttuja nimiä, kuten Volvo, Scania ja Mercedes-Benz. Solaris ja VDL ovat jo edellisiä aikaisemmin toimittaneet täyssähköbusseja laajamittaiseen liikenteeseen. Tampereellakin ajetaan neljällä Solaris Urbino Electricillä. Toisin kuin Rauhala muisteli, Tampereella ei ole liikennöity Linkkerillä. Turussa sitä vastoin linjan 1 "perusliikenne" hoidetaan kokonaisuudessaan kotimaisilla Linkker-sähköbusseilla.
Kuvasarja:
Länsimetron avajaispäivä
 
 20.11.2017 07:00 Juhana Nordlund  
  Tämä on merkittävä kuvasarja suomalaisen raideliikennehistorian kannalta. Länsimetron käyttöönottoa on odotettu vuosia, jotkut olivat jopa menettäneet toivonsa koko raideyhteyden valmistumisen suhteen. Mutta lähtihän se liikenne käyntiin lopulta.

Kiitos Jyrkille tärkeästä kuvasarjasta.
kuva 20.11.2017 06:56 Juhana Nordlund  
  Helsingin seudun ja koko maan joukkoliikennehistorian kannalta tärkeä kuva ja ennen muuta kuvasarja Jyrkiltä. Kiitos siitä.

Liityntäliikenteen on määrä alkaa 3.1.2018, joka on vuoden 2018 toinen arkipäivä.
kuva 18.11.2017 06:55 Juhana Nordlund  
  Kuvan ajankohta voi periaatteessa olla lähellä myös Helsingin kaupungin metrotoimiston tuottaman esittelyfilmin tekoaikaa, mutta on tuolla ihan varmasti käyty kuvaamassa muutenkin. HKL HST on julkaissut tarkoittamani filmin youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=WBlPuog7fJ0 . Lyhytelokuvassa näkyy kohdassa 4:24 - 4:25 tuo sama metrokaavio vanhoilla aseman nimillä kuitenkin niin, että Hiihtäjäntie oli jo korvattu Herttoniemellä (Hiihtäjäntie ei siis näy enää yllä näkyvässä kuvassa eikä videollakaan, vaikka alun perin aseman nimeksi oli tarkoitettu sitä).

Videofilmillä näkyy M100-sarjan sarjajunia, joten ainakin suurin osa materiaalista on 1980-luvun puolelta, mutta ehdottomasti ennen metron luovuttamista liikennelaitokselle. Junissahan näkyy vielä metrotoimiston logo liikennelaitoksen tunnusten asemesta. Usea muukin seikka osoittaa, että kuvaukset on suoritettu selkeästi ennen kaupallisen liikenteen alkamista. Ja koko filmin idea on tietenkin kertoa kansaisille tulevasta metrosta - ei käytössä olevasta.
kuva 15.11.2017 05:19 Juhana Nordlund  
  Uwen ja Tuukan kysymyksiin: Suomen Raitiotieseura ry järjesti tutustumiskäynnin Matinkylän metroon neljä päivää ennen Länsimetron käyttöönottoa eli 14.11.2017. Retki alkoi Lauttasaaren asemalta, josta tämä kuva on. Mainittuna ajankohtana metroliikenne noudatti normaaleja aikatauluja Tapiolaan ja Matinkylään saakka (junat eivät siis kääntyneet takaisin itään Ruoholahdessa eivätkä Kampissa), mutta matkustajat eivät tietenkään saaneet olla Ruoholahden länsipuolella kyydissä. SRS:n retkikunta muodosti ainoan poikkeuksen, joskin senkin osalta oli selvitetty, että matkustajia on (yhtenä hallittuna ryhmänä) tulossa kyytiin (yhteen vaunupariin) Lauttasaaresta Espoon suuntaan ja sieltä sitten myöhemmin takaisin Helsinkiin.

SRS:llä ei siis ollut varsinaista tilausjunaa liikenteessä, vaan seura matkusti ohjatusti aikataulunmukaisilla junilla. Kaikki junat pysähtyivät kaikilla asemilla, kuten kuvankin junat pysähtyivät Lauttasaaressa. Oikealla näkyvässä junassa ovetkin näkyvät avattuina. Retkeltä on lyhyt selostus myös Joukkoliikennefoorumin viestissä http://jlf.fi/f21/12730-kuvia-srs-lansimetroajelulta-14-11-2017-a/#post205950 .
kuva 11.11.2017 14:34 Juhana Nordlund  
  Sekin on määrittelykysymys, mikä oli ensimmäinen veturi. Alutar ja sisaret saivat jälkikäteen järjestysnumerot valmistenumeroiden mukaisessa järjestyksessä.

Ensimmäisenä koottiin Ilmarinen (numero 3 sitten myöhemmin), joka myös liikkui ensimmäisenä (8.8.1861).

En ota kantaa, mikä on oikea tapa määritellä Suomen rautateiden ensimmäinen höyryveturi.
kuva 11.11.2017 13:55 Juhana Nordlund  
  Mahtaako tämä täyttää kaksoisvaunun kriteerit? Joissakin yhteyksissä ainakin Laais-vaunuista (tai osasta niistä) on käytetty nimitystä kaksoisvaunu. Laais-vaunuissa ei ole eikä ollut telejä, mutta tämä ei liene merkityksellistä tässä asiassa.
kuva 11.11.2017 10:47 Juhana Nordlund  
  Todettakoon vielä sekin, että 2501:ssä ei ole tarkalleen ottaen 2600-sarjalaisen konepeittoja, vaikka 2501:n konesuojat 2600:laisten vastaavia muistuttaa enemmän kuin muita. Keulapala lienee täsmälleen sama kuin 2600:sissa. MGO:n kohdalla oleva suoja on huomattavan samanlainen kuin 2600:sissa mutta hieman erilainen (ritilöitä puuttuu luukuista). Vaihteiston kohdan suoja vastaa 2500-sarjaa eli omaa mallia. Takakonesuoja muistuttaa eniten 2600:laista, mutta tarkalleen ottaen poikkeaa siitäkin hieman. Nämä näkökohdat tulivat mieleen kuvan https://vaunut.org/kuva/123141 kommenteista.

Jos joku haluaa tehdä dieseliksi palautetusta 2501:stä tarkan pienoismallin, niin monta asiaa pitää huolella tarkistaa 1984 jälkeen otetuista kuvista. Omat juttunsa tuovat saneerauksessa tehdyt muutokset: reilu kymmenen vuotta sitten ulkoasu muuttui vielä kerran.
kuva 10.11.2017 09:07 Juhana Nordlund  
  Miten te määrittelette termin replika? Ilmeisesti replikan keskeinen tarkoitus on tuottaa kopio, joka ulkoisesti muistuttaa alkuperäistä esikuvaansa.

Dv12 2501:n tilanne taitaa olla se, että dieselveturi muutettiin sähköveturiksi ja sitten se palautettiin dieselveturiksi. Usea osa vaihtui, mutta aika paljon taisi olla dieseliksi palautumisen jälkeen sähkökautta edeltävääkin, sellaisenaan. Jäähdytysjärjestelmä uusitui, mikä vaikutti ulkonäköönkin. Päämoottori ja voimansiirto todennäköisesti vaihtuivat toisiin, täsmälleen entisenlaisiin osiin. Samalla tavoin ne vaihtuvat missä tahansa täyskorjauksissa. Konesuojia on vaihdettu toisiin usein onnettomuusvaurioidenkin takia.
kuva 09.11.2017 11:56 Juhana Nordlund  
  Eikö pariovellisissa lähiliikennevaunuissa (esim. 83- ja/tai 94-paikkaisissa) ollut ainakin 1970- ja 80-luvulla loisteputkivalaistus?
kuva 06.11.2017 12:36 Juhana Nordlund  
  Onko Kauppatorin päätepysäkin tuntumassa näkyvä raitiovaunujunan moottorivaunu mallia "Kassakaappi" eli Kaipion valmistama moottorivaunu? Jos on, niin 1940-luku sulkeutuu kokonaan pois. Raitiovaunun perävaunu on ainakin kaipiolainen, mutta perävaunut valmistuivat kokonaisuudessaan 1940-luvun puolella.
kuva 06.11.2017 07:18 Juhana Nordlund  
  Inkoo tästä ensimmäisenä tulee mieleen. Inkoon itäpään tulo-opastin. Mitä mieltä muut ovat?
kuva 04.11.2017 09:03 Juhana Nordlund  
  Onpas asiallinen kuva! Lähiliikennevaunuja peräti kaksi kappaletta ja nekin keskenään erilaisia. Junan keskimmäinen vaunu näytää 94-paikkaiselta. Etummainen vaunu on muutettu 100-paikkaisesta vaunusta lähiliikennevaunuksi, jos oikein ymmärrän, 83-paikkaiseksi.
kuva 04.11.2017 08:31 Juhana Nordlund  
  Kuvausvuosi ei ehkä ole ylempänä ilmoitettu 1992. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42767 (vuodelta 1991) samassa veturissa näkyy vaihtotyökytkin ja turvaraidoitukset.

Mutta oikein mukava kuvallinen dokumentaatio junasta, jota ei enää ole, paikassa jota rautatiepaikkana ei enää ole.
kuva 02.11.2017 13:20 Juhana Nordlund  
  Ikkunapöydissä olen nähnyt "Hyvää päivänjatkoa" -tekstin kylläkin - Sveitsin junissa - ja vieläpä hyvin monelle kielelle käännettynä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/rautatiet/DSC_0015A.jpg
kuva 30.10.2017 06:44 Juhana Nordlund  
  Käsite iso viittaa ymmärrettävästi hyvin usein kokoon ja sen myötä helposti massaankin, mutta voi se tietenkin viitata aivan muuhunkin. Kerran kysyin yhdeltä tutulta raitiovaununkuljettajalta, miksi Iso-Valmet (RM3-moottorivaunu) on juuri ISO-Valmet, vaikka Pikku-Valmetiksi kutsuttu RM1 näyttää jonkin verran massiivisemmalta (vaikka ei ehkä oikeasti ole yhtään sen järeämpi). Vastaus oli se, että Isossa-Valmetissa on suurempi moottorien suorituskyky (tehoarvot kW:issa ilmoitetaan kyllä ainakin SRS:n tietokannoissa samoiksi RM1:n kanssa). Ei siis viitattu itse kulkuneuvon suuruuteen vaan moottorien suoritusominaisuuksien eroon.
kuva 29.10.2017 09:29 Juhana Nordlund  
  Arvontakuva, jonka ottamisaikaan en näköjään ole antanut tätä ennen mitään arviota. Huomio kiinnittyy Sm2-junien ulkomainoksiin. Oliko junissa ulkomainoksia enää kesällä 1993? Toinen juttu, onko Kansallisteatterin edustalla näkyvä Vantaan Liikenteen väreissä oleva bussi esimerkiksi Carrus City L (tai M)? Ensimmäiset Carrus City L:t tulivat yhtiölle vasta syksyllä 1992 (City M:t vasta 1993), kuva on selvästi kesältä. Vuonna 1992 Vantaan Liikenteelle tuli myös Volvo B10B:itä Wiima K202 -korilla. Mutta täsmääkö kuvan bussi viimeksi mainittuun malliin? Kattoluukut ainakin puoltaisivat ennemmin Carrus City -malleja.

Muut vuodet kuin 1992 tai 1993 ovat mielestäni aika lailla poissuljettuja.
kuva 18.10.2017 13:31 Juhana Nordlund  
  Jounin kommentissahan tulee esille, että ravintola on sarjasta Rtx, joka on siis Rt IC-väreissä. Rtx ei tainnut olla täysin virallinen tunnus, mutta sitä esiintyi tietyissä yhteyksissä silloin, kun tuollaisia oli käytössä.
<<   >>