Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01.2018 19:49 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrkin toimittamassa kuvassa (yllä) Kaivokadun ja Keskuskadun risteys on osittain remontin alla. Siinä ei näy esimerkiksi liikennevaloja vielä. Kuvapalvelun finna.fi kuvastossa on jonkin verran Rautatientorin alueen kuvia esimerkiksi vuodelta 1971. Niissä kuvissa (joissa risteys on kuvassa mukana) liikennevalot näkyvät, samoin kunnolliset suojatieraidat Kaivokadulla. Bussikaluston puolesta tämä kuva voisi aivan täpärästi olla jopa kesältä 1971, mutta periaatteessa joukossa pitäisi olla edes jokunen 1970-mallinen bussi. Vanajia vanhempia Leylandeja ja Scania-Vabiksia oli toki kokopäivävuoroissa vielä 1970-luvun alkuvuosina. Toisaalta takamoottoristen Sisu B-53SP:iden ja Scania BR110:ien läpimurto alkoi 1968 - 69, mutta niiden sijoitus painottui aivan alkuvuosina Ruskeasuon varikolta ajettuihin linjoihin, ja tämän yksikön linjat eivät ilmeisesti Rautatientorille aivan tuohon aikaan juurikaan ajaneet. Toisaalta itään tulivat Sisut (B-53SP) 862 - 891 kuitenkin jo vuonna 1970. Aiempia kommenttejani tarkentaen totean, että VLK4-Vanajia kuvassa on toki neljä. |
||||
|
|
01.01.2018 17:20 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorien osalta oli olemassa sellainen jako, että Vanajien moottori oli lähtökohtaisesti AEC ja Sisujen Leyland ylempänä tarkastellun ajanjakson aikana. Vanajan suurimmat asiakkaat, kuten HKL ja Posti, saivat kuitenkin Leyland-moottorin halutessaan. Sisuihin AEC:itä alkoi tulla oikeastaan vasta Vanaja-fuusion jälkeen, joskin pääasiassa eri versioita kuin mitä Vanajissa oli esiintynyt. HKL hankki Vanaja VLK4-68 -busseja enemmän kuin mitä Ajoneuvot Suomessa -teos kertoo. HKL:lle tuli vuonna 1966 Wiima-koriset yksilöt 208 - 237, vuonna 1967 niin ikään Wiima-koriset bussit 181 - 207 sekä Autokori-koriset yksilöt 178 - 180, siis yhteensä 60 kpl. Kuvan Wiimat voivat olla kumpia vain Wiimoja, vuodelta 1966 tai 1967. Eroja oli vain istuinjärjestyksessä, mikä ei tällaisessa kuvassa voi erottua. Vuonna 1967 valmistunut takamoottorirakenteinen Vanaja (LT6-68) HKL 800 oli Vanajaksi harvinainen: siinä oli automaattivaihteisto. Tampereen liikennelaitoksen LT6-alustoissa oli puoliautomaatti. TKL:n Vanajista vain yksi oli Leyland-koneinen LT6-68 (TKL 248), muut olivat AEC:llä varustettuja (ja niitäkin oli kahta mallia LT6-69 AH691-moottorilla ja LT6-50 AV505-moottorilla). Eikä sovi unohtaa sitä, että TKL 280 - 282 olivat käytännössä samanlaisia "Mopo-Vanajia" kuin TKL 267 - 269 eli ne aiemmin mainitut LT6-50:set. TKL 280 - 282 olivat kuitenkin virallisesti Sisu BT-59BO:ita. |
||||
|
01.01.2018 15:57 | Juhana Nordlund | ||
| Lahti 31 -korisia näyttäisi olevan kaksi kappaletta. Niistä lähempänä Elimäen Liikenteen RLL-334 ja kauempana joku Sipoon Liikenteen Scania-alustainen Lahti 31. Viimeksi mainittu voi olla Sipoon Liikenne 345 APN-972, mutta siitä en ole täysin varma. | ||||
|
|
01.01.2018 12:28 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan off-topicina keskustelua 1960-70-lukujen vaihteen kaupunkiautoista. Erkin näkemykset ovat etenkin Sisu vs. Vanaja -asetelmassa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kokemuksien mukaisia. Ja itse asiassa Vanaja LT6-69 -mallia ei muille edes toimitettu. HKL hankki yhden LT6-68:n koemielessä vuonna 1967, samoin samanlainen meni TKL:llekin jo ennen suurempaa LT6-69-tilausta. Minun käsitykseni mukaan HKL 800 eli liikennelaitoksen ainoa LT6-68 oli ainakin puolet elämästään vain ruuhka-autona. Saman aikakauden Sisuilla ajettiin kokopäiväliikenettä kuitenkin useiden vuosien ajan. Kotimaisten alustojen yhteisongelmana olivat todellakin Leylandin ja AEC:n rakenteelliset heikkoudet. Scanian ja Volvon moottorit olivat merkittävästi kestävämpiä. Ruotsalaisten ongelmat olivat tosiaan muualla: molemmilla jarrut kitisivät ja kiljuivat, ja Scanian omat automaattivaihteistot (HR500 ja HR501) oli rakenteellisesti kehnoja. Polttoaineenkulutus oli suorastaan hurja. Volvo B59:ien yksi iso ongelma oli (etenkin alkuvuosina) alimitoitettu jäähdytys eli moottori ylikuumeni kovin herkästi. Volvo B59 oli myös altis kallistelemaan mutkissa. Kuvan Vanajat ovat keskimoottorirakenteisia VLK4:sia. Niiden ongelma oli se, että taka-akseli kääntyi vuosien saatossa sen verran, että bussi alkoi kulkea kuin ajokoira. Se vaati leveyssuunnassa tilaa enemmäkin kuin vain yhden linja-auton mitan. En osaa sanoa, periytyikö tuo ominaisuus LT6-alustaperheeseen. Hetku-lehdestä olen lukenut, että Sisulla oli ollut kompleksinen asenne Vanajaa kohtaan aika kauan. Ei ole sattumaa, että Sisulla oli kova tarve fuusion yhteydessä hävittää kaikki Vanajaan viittaava. Jo sovittuja Vanaja-kauppoja liikennöitsijöiden kanssa Sisu pyrki muuttamaan Sisu-toimituksiksi. Vähintään Sisu toimitti alunperin Vanajiksi tilatut alustat Sisu-merkkisinä omine mallimerkintöineen niin että malli vastasi teknisesti kuitenkin Vanajaa. Tämä politiikka tosiaan johti ainakin joissakin tapauksissa Erkin mainitsemiin epäkohtiin, missä mielestäni kaikki (paitsi ulkomaiset kilpailijat) olivat häviäjiä. |
||||
|
|
01.01.2018 09:34 | Juhana Nordlund | ||
| HKL:n Vanaja-busseja VLK4-68 Wiiman korilla kuvassa näkyy ainakin kolme kappaletta. Niitä tuli liikennelaitokselle vuosien 1966 ja 1967 loppupuolella 57 kpl (molemmat toimituserät osuivat loppuvuodelle). Ne näyttäisivät olevan kuvan uusimmat bussit. Kuvaan ei ole sattunut lainkaan 1970-luvun bussikalustoa. Kuva on otettu ruuhka-ajan ulkopuolella (mahdollisesti la tai su), joten periaatteessa kuvan bussit ovat kokopäivävuoroissa ja sen perusteella tässä näkyvä kalusto on ollut saatavilla olevasta uudemmasta päästä. Sen perusteella arvelisin kuvan olevan todellakin noin vuodelta 1969 / 70. Oikealla alhaalla näkyvä mainos muistuttaa väriensä puolesta ARS 69:n mainosta, mutta taitaa kuitenkin olla jokin muu? | ||||
|
|
01.01.2018 00:22 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kuva oikeasti vähän vanhempi kuin vuodelta 1974? | ||||
|
26.12.2017 15:29 | Juhana Nordlund | ||
| Reino on varmasti kuvannut paljon Nokian suunnalla, mutta viestilinjojen pylväät eivät oikein puhu Porin radan puolesta. Tolpat sopisivat paremmin vaikkapa Rantaradalle. Tässä vaiheessa en keksi hyvää vastausta siihen, missä kohtaa Rantarataa on joskus maisemat näyttäneet tällaiselta. Mutta jos Rantaradalla ollaan, aloittaisin veikkailut Karjaan ja Turun väliltä. | ||||
|
18.12.2017 11:28 | Juhana Nordlund | ||
| Ei PPP tarkoittane esittämällään lukemalla vain tämän kuvan kommentteja. Mutta tämän kuvan kommentointiin kyllä liittyy lukema 44 kommenttia / vrk, kun vain keksii mistä se muodostuu. Sitä en kylläkään ollut huomannut, että tällä saavutuksella olisi rikottu ennätyksiä. Niinkin on aivan hyvin voinut tapahtua. Hyvä että kuvat herättävät ajatuksia. |
||||
|
14.12.2017 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| 94-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22601 - 22641 ei kyseisiä suojuksia ollut. Niitä on ollut käytössä vielä 1980-luvullakin, usean vuoden ajan. | ||||
|
11.12.2017 19:41 | Juhana Nordlund | ||
| On olemassa jopa maantiejunia (engl. road train). Ne liittyvät ylläolevaan kuvaan suunnilleen yhtä vähän kuin tämän kommentin edellä (19.36) kerrottu esimerkki junasta. | ||||
|
07.12.2017 15:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ja kiitokset Johan-Antillekin historiallisen tilanteen todistamisesta upealla kuvalla. | ||||
|
07.12.2017 15:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ja on se tämäkin oikein kaunis ajankohtaiskuva. Kiitokset myös Henrikille. | ||||
|
07.12.2017 15:18 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno ajankohtaiskuva, kiitokset Misalle. Aiheesta on uutinen VR-konsernin uutispalstallakin: http://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/uutishuone/uutiset-ja-tiedotteet/vectron-veturi-matkustajaliikenteeseen-071220171300/ | ||||
|
03.12.2017 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä ainakin (yhdestä) pylväästä näkyy vähintään se pienin jälki. | ||||
|
25.11.2017 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään pikaraitiotie on jo hyvinkin lähellä Saltsjön paikallisrataa. Vaihto paikallisjunasta raitiovaunuun ja toisin päin onnistuu jopa vain laiturin yli kävellen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/Stockholm2017/IMG_6634A.jpg Kuva on Sicklasta. Topin ollessa maaliskuun kuvausreissulla Tvärbanan liikenne ei aivan linkin kuvauspaikkaan ulottunut. | ||||
|
21.11.2017 06:42 | Juhana Nordlund | ||
| Se todellakin pitää paikkansa, että vain kaksi ensimmäistä Linkkeriä olivat dieselbussista konvertoituja sähköbusseja. Niillä ajettiin parisen vuotta Espoossa linjaa 11 ja seuraavassa vaiheessa toinen operaattori alkaa ajaa niillä ensi vuonna Länsimetron liityntäliikennettä. Konversiobussien jälkeen valmistuneet Linkkerit on koottu Sastamalassa Fortacon tehtailla, siellä missä on vuosikymmenten ajan tehty esimerkiksi Vammaksen tiehöyliä. Linkkerit ovat todellakin kevytrakennebusseja ja pienemmän painonsa ansiosta niissä on enemmän matkustajakapasiteettia ja pienempi energiankulutus. Linkkereihin on onnistuttu kehittämään myös sellainen akkujen tasapainottamistekniikka, että niitä ei tarvitse laittaa yöksi nk. huoltolataukseen. Riittää, että Linkker ladataan vain bussin päätepysäkillä ajorupeaman päätteeksi. Suurilta valmistajilta kyllä alkaa hiljalleen tulla akkusähköbusseja sarjatuotantoon. Joukossa on tuttuja nimiä, kuten Volvo, Scania ja Mercedes-Benz. Solaris ja VDL ovat jo edellisiä aikaisemmin toimittaneet täyssähköbusseja laajamittaiseen liikenteeseen. Tampereellakin ajetaan neljällä Solaris Urbino Electricillä. Toisin kuin Rauhala muisteli, Tampereella ei ole liikennöity Linkkerillä. Turussa sitä vastoin linjan 1 "perusliikenne" hoidetaan kokonaisuudessaan kotimaisilla Linkker-sähköbusseilla. |
||||
|
Kuvasarja: Länsimetron avajaispäivä |
20.11.2017 07:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on merkittävä kuvasarja suomalaisen raideliikennehistorian kannalta. Länsimetron käyttöönottoa on odotettu vuosia, jotkut olivat jopa menettäneet toivonsa koko raideyhteyden valmistumisen suhteen. Mutta lähtihän se liikenne käyntiin lopulta. Kiitos Jyrkille tärkeästä kuvasarjasta. |
||||
|
20.11.2017 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin seudun ja koko maan joukkoliikennehistorian kannalta tärkeä kuva ja ennen muuta kuvasarja Jyrkiltä. Kiitos siitä. Liityntäliikenteen on määrä alkaa 3.1.2018, joka on vuoden 2018 toinen arkipäivä. |
||||
|
18.11.2017 06:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan ajankohta voi periaatteessa olla lähellä myös Helsingin kaupungin metrotoimiston tuottaman esittelyfilmin tekoaikaa, mutta on tuolla ihan varmasti käyty kuvaamassa muutenkin. HKL HST on julkaissut tarkoittamani filmin youtubessa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=WBlPuog7fJ0 . Lyhytelokuvassa näkyy kohdassa 4:24 - 4:25 tuo sama metrokaavio vanhoilla aseman nimillä kuitenkin niin, että Hiihtäjäntie oli jo korvattu Herttoniemellä (Hiihtäjäntie ei siis näy enää yllä näkyvässä kuvassa eikä videollakaan, vaikka alun perin aseman nimeksi oli tarkoitettu sitä). Videofilmillä näkyy M100-sarjan sarjajunia, joten ainakin suurin osa materiaalista on 1980-luvun puolelta, mutta ehdottomasti ennen metron luovuttamista liikennelaitokselle. Junissahan näkyy vielä metrotoimiston logo liikennelaitoksen tunnusten asemesta. Usea muukin seikka osoittaa, että kuvaukset on suoritettu selkeästi ennen kaupallisen liikenteen alkamista. Ja koko filmin idea on tietenkin kertoa kansaisille tulevasta metrosta - ei käytössä olevasta. |
||||
|
15.11.2017 05:19 | Juhana Nordlund | ||
| Uwen ja Tuukan kysymyksiin: Suomen Raitiotieseura ry järjesti tutustumiskäynnin Matinkylän metroon neljä päivää ennen Länsimetron käyttöönottoa eli 14.11.2017. Retki alkoi Lauttasaaren asemalta, josta tämä kuva on. Mainittuna ajankohtana metroliikenne noudatti normaaleja aikatauluja Tapiolaan ja Matinkylään saakka (junat eivät siis kääntyneet takaisin itään Ruoholahdessa eivätkä Kampissa), mutta matkustajat eivät tietenkään saaneet olla Ruoholahden länsipuolella kyydissä. SRS:n retkikunta muodosti ainoan poikkeuksen, joskin senkin osalta oli selvitetty, että matkustajia on (yhtenä hallittuna ryhmänä) tulossa kyytiin (yhteen vaunupariin) Lauttasaaresta Espoon suuntaan ja sieltä sitten myöhemmin takaisin Helsinkiin. SRS:llä ei siis ollut varsinaista tilausjunaa liikenteessä, vaan seura matkusti ohjatusti aikataulunmukaisilla junilla. Kaikki junat pysähtyivät kaikilla asemilla, kuten kuvankin junat pysähtyivät Lauttasaaressa. Oikealla näkyvässä junassa ovetkin näkyvät avattuina. Retkeltä on lyhyt selostus myös Joukkoliikennefoorumin viestissä http://jlf.fi/f21/12730-kuvia-srs-lansimetroajelulta-14-11-2017-a/#post205950 . |
||||
|
11.11.2017 14:34 | Juhana Nordlund | ||
| Sekin on määrittelykysymys, mikä oli ensimmäinen veturi. Alutar ja sisaret saivat jälkikäteen järjestysnumerot valmistenumeroiden mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäisenä koottiin Ilmarinen (numero 3 sitten myöhemmin), joka myös liikkui ensimmäisenä (8.8.1861). En ota kantaa, mikä on oikea tapa määritellä Suomen rautateiden ensimmäinen höyryveturi. |
||||
|
11.11.2017 13:55 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako tämä täyttää kaksoisvaunun kriteerit? Joissakin yhteyksissä ainakin Laais-vaunuista (tai osasta niistä) on käytetty nimitystä kaksoisvaunu. Laais-vaunuissa ei ole eikä ollut telejä, mutta tämä ei liene merkityksellistä tässä asiassa. | ||||
|
11.11.2017 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todettakoon vielä sekin, että 2501:ssä ei ole tarkalleen ottaen 2600-sarjalaisen konepeittoja, vaikka 2501:n konesuojat 2600:laisten vastaavia muistuttaa enemmän kuin muita. Keulapala lienee täsmälleen sama kuin 2600:sissa. MGO:n kohdalla oleva suoja on huomattavan samanlainen kuin 2600:sissa mutta hieman erilainen (ritilöitä puuttuu luukuista). Vaihteiston kohdan suoja vastaa 2500-sarjaa eli omaa mallia. Takakonesuoja muistuttaa eniten 2600:laista, mutta tarkalleen ottaen poikkeaa siitäkin hieman. Nämä näkökohdat tulivat mieleen kuvan https://vaunut.org/kuva/123141 kommenteista. Jos joku haluaa tehdä dieseliksi palautetusta 2501:stä tarkan pienoismallin, niin monta asiaa pitää huolella tarkistaa 1984 jälkeen otetuista kuvista. Omat juttunsa tuovat saneerauksessa tehdyt muutokset: reilu kymmenen vuotta sitten ulkoasu muuttui vielä kerran. |
||||
|
10.11.2017 09:07 | Juhana Nordlund | ||
| Miten te määrittelette termin replika? Ilmeisesti replikan keskeinen tarkoitus on tuottaa kopio, joka ulkoisesti muistuttaa alkuperäistä esikuvaansa. Dv12 2501:n tilanne taitaa olla se, että dieselveturi muutettiin sähköveturiksi ja sitten se palautettiin dieselveturiksi. Usea osa vaihtui, mutta aika paljon taisi olla dieseliksi palautumisen jälkeen sähkökautta edeltävääkin, sellaisenaan. Jäähdytysjärjestelmä uusitui, mikä vaikutti ulkonäköönkin. Päämoottori ja voimansiirto todennäköisesti vaihtuivat toisiin, täsmälleen entisenlaisiin osiin. Samalla tavoin ne vaihtuvat missä tahansa täyskorjauksissa. Konesuojia on vaihdettu toisiin usein onnettomuusvaurioidenkin takia. |
||||
|
09.11.2017 11:56 | Juhana Nordlund | ||
| Eikö pariovellisissa lähiliikennevaunuissa (esim. 83- ja/tai 94-paikkaisissa) ollut ainakin 1970- ja 80-luvulla loisteputkivalaistus? | ||||
|
06.11.2017 12:36 | Juhana Nordlund | ||
| Onko Kauppatorin päätepysäkin tuntumassa näkyvä raitiovaunujunan moottorivaunu mallia "Kassakaappi" eli Kaipion valmistama moottorivaunu? Jos on, niin 1940-luku sulkeutuu kokonaan pois. Raitiovaunun perävaunu on ainakin kaipiolainen, mutta perävaunut valmistuivat kokonaisuudessaan 1940-luvun puolella. | ||||
|
06.11.2017 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Inkoo tästä ensimmäisenä tulee mieleen. Inkoon itäpään tulo-opastin. Mitä mieltä muut ovat? | ||||
|
04.11.2017 09:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas asiallinen kuva! Lähiliikennevaunuja peräti kaksi kappaletta ja nekin keskenään erilaisia. Junan keskimmäinen vaunu näytää 94-paikkaiselta. Etummainen vaunu on muutettu 100-paikkaisesta vaunusta lähiliikennevaunuksi, jos oikein ymmärrän, 83-paikkaiseksi. | ||||
|
04.11.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuosi ei ehkä ole ylempänä ilmoitettu 1992. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42767 (vuodelta 1991) samassa veturissa näkyy vaihtotyökytkin ja turvaraidoitukset. Mutta oikein mukava kuvallinen dokumentaatio junasta, jota ei enää ole, paikassa jota rautatiepaikkana ei enää ole. |
||||
|
02.11.2017 13:20 | Juhana Nordlund | ||
| Ikkunapöydissä olen nähnyt "Hyvää päivänjatkoa" -tekstin kylläkin - Sveitsin junissa - ja vieläpä hyvin monelle kielelle käännettynä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/rautatiet/DSC_0015A.jpg | ||||
|
30.10.2017 06:44 | Juhana Nordlund | ||
| Käsite iso viittaa ymmärrettävästi hyvin usein kokoon ja sen myötä helposti massaankin, mutta voi se tietenkin viitata aivan muuhunkin. Kerran kysyin yhdeltä tutulta raitiovaununkuljettajalta, miksi Iso-Valmet (RM3-moottorivaunu) on juuri ISO-Valmet, vaikka Pikku-Valmetiksi kutsuttu RM1 näyttää jonkin verran massiivisemmalta (vaikka ei ehkä oikeasti ole yhtään sen järeämpi). Vastaus oli se, että Isossa-Valmetissa on suurempi moottorien suorituskyky (tehoarvot kW:issa ilmoitetaan kyllä ainakin SRS:n tietokannoissa samoiksi RM1:n kanssa). Ei siis viitattu itse kulkuneuvon suuruuteen vaan moottorien suoritusominaisuuksien eroon. | ||||
|
29.10.2017 09:29 | Juhana Nordlund | ||
| Arvontakuva, jonka ottamisaikaan en näköjään ole antanut tätä ennen mitään arviota. Huomio kiinnittyy Sm2-junien ulkomainoksiin. Oliko junissa ulkomainoksia enää kesällä 1993? Toinen juttu, onko Kansallisteatterin edustalla näkyvä Vantaan Liikenteen väreissä oleva bussi esimerkiksi Carrus City L (tai M)? Ensimmäiset Carrus City L:t tulivat yhtiölle vasta syksyllä 1992 (City M:t vasta 1993), kuva on selvästi kesältä. Vuonna 1992 Vantaan Liikenteelle tuli myös Volvo B10B:itä Wiima K202 -korilla. Mutta täsmääkö kuvan bussi viimeksi mainittuun malliin? Kattoluukut ainakin puoltaisivat ennemmin Carrus City -malleja. Muut vuodet kuin 1992 tai 1993 ovat mielestäni aika lailla poissuljettuja. |
||||
|
18.10.2017 13:31 | Juhana Nordlund | ||
| Jounin kommentissahan tulee esille, että ravintola on sarjasta Rtx, joka on siis Rt IC-väreissä. Rtx ei tainnut olla täysin virallinen tunnus, mutta sitä esiintyi tietyissä yhteyksissä silloin, kun tuollaisia oli käytössä. | ||||
|
09.10.2017 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Syyskuun alussa etenkin eteläisessä Suomessa koivut voivat olla joinakin vuosina hyvinkin vihreitä. Joinakin taas vähemmän vihreitä, ainakin haalistuneita jos eivät ruskan koettelemiakaan. Minulla on Hyvinkäältä otettu kuva edellä selostamiini tilanteisiin liittyvä kuva osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg . Hakutoiminnolla löytyy myös vorgista jonkin verran syyskuun alkupuolella 1981 otettuja kuvia 1004:sen ajeluista. Mutta kuten sanottu, Ilkan kuva voi liittyä johonkin aivan muuhunkin. Kuvassa näkyvien ihmisten vaatetus kielii ainakin muista kuin hellesäistä. |
||||
|
|
09.10.2017 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka poissuljettu esimerkiksi syyskuu 1981 mahtaisi olla? Silloinhan Hr1 ajoi muutaman aikataulunmukaisen ajon henkilöjunissa Ri-Hy-Kr-Hnk-Kr ja Kr:n suunnalla muutenkin. Esim. päivämäärillä 4.9. ja 5.9. tuona vuonna kyseisiä ajoja käsitykseni mukaan ajettiin. 1004 liikkui myöhemmin 1980-luvulla jonkin verran erilaisissa erikoisjunissa Karjaan suunnan radoilla. Vuonna 1985, jolloin olin Rautatiemuseossa töissä muita kesiä enemmän, muistan nähneeni 1004:sen vetämiä junia joskus Hyvinkäälläkin, mutta silloin kokoonpanossa oli enemmän vaunuja kuin kuvan junassa. |
||||
|
01.10.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Jotkut yksityiskohdat voisivat perustella jopa hieman varhaisempaa ajankohtaa. Kuvan vetureissa ei ole vielä lämpölaseja kummassakaan, vuonna 1990 ne olivat Deevereissä kuitenkin jo erittäin yleisiä. Toisaalta kesän 1988 alusta kaksi vuotta eteen päin tämä juna kulki pääasiassa Dr13-vetoisena. Elokuussa 1990 Pri-Hki-junissa olikin edellisen kaksivuotiskauden jo päätyttyä veturinvaihto Tampereella, mikä toki ei Kauvatsassa näkynyt muutoin kuin että tuolloin Dv12 tuli uudelleen hallitsevaksi Porin pikajunissa. 1990-luvulla Pori - Helsinki muuttui aina vain enemmän vaihdollisiin yhteyksiin perustuvaksi, joskin tilanne eli jonkin verran. | ||||
|
28.09.2017 19:22 | Juhana Nordlund | ||
| Sr12 2705 on vasta vuodelta 1965, joten kuva on aikaisintaan siltä vuodelta. | ||||
|
28.09.2017 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Mainio kuva kyllä. Kelpaa katsella vielä toisenkin viikon, ellei pitempäänkin. (Tämä on siis virallisesti viikon kuva 38 / 2017). | ||||
|
19.09.2017 13:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nuoremmille Henrin arvelema voisi hyvinkin tulla mieleen. Turkuunhan vietiin käytöstä poistettua Eil- ja Ex-kalustoa maalaukseen, ja kyllähän niiden tuulettamisenkin eteen ilmeisesti oli jotain tehty. | ||||
|
18.09.2017 20:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tai ainakin pienemmän mittakaavan isosta rautatiestä. | ||||
|
13.09.2017 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todettakoon vielä, että kumipyöräraitiovaunu (rubber-tyred tram/tramway sur pneumatiques) ei ole pakko-ohjatun (sähkö)bussin synonyymi vaan sen jatkokehitelmä. Osa ensin mainituista muistuttaa teknisesti huomattavan paljon johdinautoja. Ranskalaisen ajattelutavan mukaan kumipyöräraitiovaunu sijoittuu johdinauton ja perinteisen raitiovaunun väliin. Viime kädessä viranomainen päättää, mikä kyseisen liikennejärjestelmän nimi on ja millaisen toimiluvan alla liikennettä operoidaan. Jotkut bussikoritehtaat ovat muotoilussaan tietoisesti ryhtyneet jäljittelemään raideliikennevälineitä. Uwen linkittämässä kuvassa näkyi VanHoolin näkemys asiasta. Heidän "superbussi" on tyyppiä VanHool ExquiCity. Puolalainen Solaris puolestaan kutsuu omaa luomustaan MetroStyleksi, eli he haluavat myydä asiakkailleen metroa muistuttavia busseja ja johdinautoja. |
||||
|
10.09.2017 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| Koska matkakeskukset joudutaan sijoittamaan radanvarteen - useimmiten vanhan rautatieaseman yhteyteen tai ainakin lähelle sitä -, syntyy ongelmia rautatieaseman sijaitessa etäällä varsinaisesta liikekeskustasta. Joillakin paikkakunnilla bussit pysähtyvät erikseen sekä matkakeskuksessa että kaupungin keskustassa. Porissakin mielestäni kaukoliikenteen bussit voisivat jatkaa jopa torille asti, aivan kuten Rauman ja Kokemäen suuntien vakiovuorobussit ovat tehneet jo pitkään. Syyskuun alusta käyttöön tullut järjestely ei mielestäni palvele hyvin kovin monia joukkoliikenteen käyttäjiä. Meri-Porin bussien linjaamisen rautatieasemalle olisi periaatteessa voinut toteuttaa jo vuosia sitten ilman matkakeskustakin. Samoin Cityliikenteen olisi voinut perustaa jo kauan ennen matkakeskusta. Joukkoliikenteen yhteenkytkeminen sinänsä on tervettä kehitystä, mutta toteuttamistavoissa olisi vielä hiomisen varaa. |
||||
|
|
05.09.2017 12:49 | Juhana Nordlund | ||
| Sähköhän niissä trikkeneissä on kaiken a ja o. Vaan eivät kutsu enää sähköllä kulkevia busseja trikkeneiksi - minun tietääkseni. ;) | ||||
|
|
05.09.2017 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tekniset ja kaupalliset termit menevät joskus ristiin. Lisäksi kansa saattaa alkaa kutsua jotain järjestelmää termillä, joka ei teknisessä mielessä ole oikeaoppinen. Näin on ollut jo muuten varsin pitkään. Drammenissa kutsuttiin jo huomattavan kauan sitten hyvin alkukantaista johdinbussia trikken-nimellä. | ||||
|
31.08.2017 18:40 | Juhana Nordlund | ||
| Hellströmiäisiä kuvassa näkyvän kaltaisia rakennuksia on etenkin Pori - Haapamäki -radalla useita. Äkkiseltään tämä ei oikein sovi niistä oikein miksikään. | ||||
|
25.08.2017 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 1981 on mielestäni mahdollinen. Jopa niinkin myöhään on joissakin Dv12:issa ollut etupään merkit eli ne kuuluisat tikkarit. Itselläni on kuva 2719:stä tikkareineen päiväyksellä 10.7.1981. Tuohon aikaan kyseiset merkit olivat ilman muuta jo harvinaisia. Minäkin annan suuren arvon vorgilaisten valtavalle liikennevälineasiantuntemukselle. Ja pidän rikkautena sitä, että näissä kuvissa näkyy varsinaisen rautatieaiheen lisäksi paljon muutakin - vaikkapa nyt sitten autoja. |
||||
|
09.08.2017 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseinen museojuna esiintyy myös kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2017-08/Junia/IMG_6024A.jpg . Sen perusteella jäähdyttäjän säleikkö ei näytä kovin poikkeavalta. | ||||
|
10.07.2017 13:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ajankohta voi olla 1976 - 77, ehkä tuosta haarukasta vielä vuosi kumpaankin suuntaan. Teräsvaunuissa on helmoja, toisaalta ravintolana on jo Rkt. | ||||
|
24.06.2017 12:37 | Juhana Nordlund | ||
| Viestilinja sopisi vanhalle Haminan radalle. Ja Metsäkylässä kyseinen rata meni melko läheltä jokea todellakin. En yllättyisi täysin, jos kuva olisi jopa Metsäkylän asemarakennuksen katolta otettu. | ||||
|
19.06.2017 07:10 | Juhana Nordlund | ||
| Sama VET Ylivieskassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2017-06-13/ | ||||
|
18.06.2017 15:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/53463 kuvatekstissä (ja kommenttipalstallakin) esiintyy jo aika paljon ensimmäiseen Sm1-yksikköön liittyvää tietoa. Välillä Kilo - Kauniainen on siis ajettu koeajoa jo niinkin aikaisin kuin 14.6.1968. Helsinkiin yksikkö oli tuotu vasta kaksi päivää aikaisemmin. Tieto siitä, että Rantarataa pitkin on liikkunut Valmet-Sm-juna (omin konein) 49 vuoden aikana on siltä osin oikea. | ||||
