Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.10.2017 13:31 | Juhana Nordlund | ||
| Jounin kommentissahan tulee esille, että ravintola on sarjasta Rtx, joka on siis Rt IC-väreissä. Rtx ei tainnut olla täysin virallinen tunnus, mutta sitä esiintyi tietyissä yhteyksissä silloin, kun tuollaisia oli käytössä. | ||||
|
09.10.2017 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Syyskuun alussa etenkin eteläisessä Suomessa koivut voivat olla joinakin vuosina hyvinkin vihreitä. Joinakin taas vähemmän vihreitä, ainakin haalistuneita jos eivät ruskan koettelemiakaan. Minulla on Hyvinkäältä otettu kuva edellä selostamiini tilanteisiin liittyvä kuva osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Hr1_1004_2.jpg . Hakutoiminnolla löytyy myös vorgista jonkin verran syyskuun alkupuolella 1981 otettuja kuvia 1004:sen ajeluista. Mutta kuten sanottu, Ilkan kuva voi liittyä johonkin aivan muuhunkin. Kuvassa näkyvien ihmisten vaatetus kielii ainakin muista kuin hellesäistä. |
||||
|
|
09.10.2017 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka poissuljettu esimerkiksi syyskuu 1981 mahtaisi olla? Silloinhan Hr1 ajoi muutaman aikataulunmukaisen ajon henkilöjunissa Ri-Hy-Kr-Hnk-Kr ja Kr:n suunnalla muutenkin. Esim. päivämäärillä 4.9. ja 5.9. tuona vuonna kyseisiä ajoja käsitykseni mukaan ajettiin. 1004 liikkui myöhemmin 1980-luvulla jonkin verran erilaisissa erikoisjunissa Karjaan suunnan radoilla. Vuonna 1985, jolloin olin Rautatiemuseossa töissä muita kesiä enemmän, muistan nähneeni 1004:sen vetämiä junia joskus Hyvinkäälläkin, mutta silloin kokoonpanossa oli enemmän vaunuja kuin kuvan junassa. |
||||
|
01.10.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Jotkut yksityiskohdat voisivat perustella jopa hieman varhaisempaa ajankohtaa. Kuvan vetureissa ei ole vielä lämpölaseja kummassakaan, vuonna 1990 ne olivat Deevereissä kuitenkin jo erittäin yleisiä. Toisaalta kesän 1988 alusta kaksi vuotta eteen päin tämä juna kulki pääasiassa Dr13-vetoisena. Elokuussa 1990 Pri-Hki-junissa olikin edellisen kaksivuotiskauden jo päätyttyä veturinvaihto Tampereella, mikä toki ei Kauvatsassa näkynyt muutoin kuin että tuolloin Dv12 tuli uudelleen hallitsevaksi Porin pikajunissa. 1990-luvulla Pori - Helsinki muuttui aina vain enemmän vaihdollisiin yhteyksiin perustuvaksi, joskin tilanne eli jonkin verran. | ||||
|
28.09.2017 19:22 | Juhana Nordlund | ||
| Sr12 2705 on vasta vuodelta 1965, joten kuva on aikaisintaan siltä vuodelta. | ||||
|
28.09.2017 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Mainio kuva kyllä. Kelpaa katsella vielä toisenkin viikon, ellei pitempäänkin. (Tämä on siis virallisesti viikon kuva 38 / 2017). | ||||
|
19.09.2017 13:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nuoremmille Henrin arvelema voisi hyvinkin tulla mieleen. Turkuunhan vietiin käytöstä poistettua Eil- ja Ex-kalustoa maalaukseen, ja kyllähän niiden tuulettamisenkin eteen ilmeisesti oli jotain tehty. | ||||
|
18.09.2017 20:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tai ainakin pienemmän mittakaavan isosta rautatiestä. | ||||
|
13.09.2017 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todettakoon vielä, että kumipyöräraitiovaunu (rubber-tyred tram/tramway sur pneumatiques) ei ole pakko-ohjatun (sähkö)bussin synonyymi vaan sen jatkokehitelmä. Osa ensin mainituista muistuttaa teknisesti huomattavan paljon johdinautoja. Ranskalaisen ajattelutavan mukaan kumipyöräraitiovaunu sijoittuu johdinauton ja perinteisen raitiovaunun väliin. Viime kädessä viranomainen päättää, mikä kyseisen liikennejärjestelmän nimi on ja millaisen toimiluvan alla liikennettä operoidaan. Jotkut bussikoritehtaat ovat muotoilussaan tietoisesti ryhtyneet jäljittelemään raideliikennevälineitä. Uwen linkittämässä kuvassa näkyi VanHoolin näkemys asiasta. Heidän "superbussi" on tyyppiä VanHool ExquiCity. Puolalainen Solaris puolestaan kutsuu omaa luomustaan MetroStyleksi, eli he haluavat myydä asiakkailleen metroa muistuttavia busseja ja johdinautoja. |
||||
|
10.09.2017 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| Koska matkakeskukset joudutaan sijoittamaan radanvarteen - useimmiten vanhan rautatieaseman yhteyteen tai ainakin lähelle sitä -, syntyy ongelmia rautatieaseman sijaitessa etäällä varsinaisesta liikekeskustasta. Joillakin paikkakunnilla bussit pysähtyvät erikseen sekä matkakeskuksessa että kaupungin keskustassa. Porissakin mielestäni kaukoliikenteen bussit voisivat jatkaa jopa torille asti, aivan kuten Rauman ja Kokemäen suuntien vakiovuorobussit ovat tehneet jo pitkään. Syyskuun alusta käyttöön tullut järjestely ei mielestäni palvele hyvin kovin monia joukkoliikenteen käyttäjiä. Meri-Porin bussien linjaamisen rautatieasemalle olisi periaatteessa voinut toteuttaa jo vuosia sitten ilman matkakeskustakin. Samoin Cityliikenteen olisi voinut perustaa jo kauan ennen matkakeskusta. Joukkoliikenteen yhteenkytkeminen sinänsä on tervettä kehitystä, mutta toteuttamistavoissa olisi vielä hiomisen varaa. |
||||
|
|
05.09.2017 12:49 | Juhana Nordlund | ||
| Sähköhän niissä trikkeneissä on kaiken a ja o. Vaan eivät kutsu enää sähköllä kulkevia busseja trikkeneiksi - minun tietääkseni. ;) | ||||
|
|
05.09.2017 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tekniset ja kaupalliset termit menevät joskus ristiin. Lisäksi kansa saattaa alkaa kutsua jotain järjestelmää termillä, joka ei teknisessä mielessä ole oikeaoppinen. Näin on ollut jo muuten varsin pitkään. Drammenissa kutsuttiin jo huomattavan kauan sitten hyvin alkukantaista johdinbussia trikken-nimellä. | ||||
|
31.08.2017 18:40 | Juhana Nordlund | ||
| Hellströmiäisiä kuvassa näkyvän kaltaisia rakennuksia on etenkin Pori - Haapamäki -radalla useita. Äkkiseltään tämä ei oikein sovi niistä oikein miksikään. | ||||
|
25.08.2017 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 1981 on mielestäni mahdollinen. Jopa niinkin myöhään on joissakin Dv12:issa ollut etupään merkit eli ne kuuluisat tikkarit. Itselläni on kuva 2719:stä tikkareineen päiväyksellä 10.7.1981. Tuohon aikaan kyseiset merkit olivat ilman muuta jo harvinaisia. Minäkin annan suuren arvon vorgilaisten valtavalle liikennevälineasiantuntemukselle. Ja pidän rikkautena sitä, että näissä kuvissa näkyy varsinaisen rautatieaiheen lisäksi paljon muutakin - vaikkapa nyt sitten autoja. |
||||
|
09.08.2017 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseinen museojuna esiintyy myös kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2017-08/Junia/IMG_6024A.jpg . Sen perusteella jäähdyttäjän säleikkö ei näytä kovin poikkeavalta. | ||||
|
10.07.2017 13:08 | Juhana Nordlund | ||
| Ajankohta voi olla 1976 - 77, ehkä tuosta haarukasta vielä vuosi kumpaankin suuntaan. Teräsvaunuissa on helmoja, toisaalta ravintolana on jo Rkt. | ||||
|
24.06.2017 12:37 | Juhana Nordlund | ||
| Viestilinja sopisi vanhalle Haminan radalle. Ja Metsäkylässä kyseinen rata meni melko läheltä jokea todellakin. En yllättyisi täysin, jos kuva olisi jopa Metsäkylän asemarakennuksen katolta otettu. | ||||
|
19.06.2017 07:10 | Juhana Nordlund | ||
| Sama VET Ylivieskassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2017-06-13/ | ||||
|
18.06.2017 15:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan https://vaunut.org/kuva/53463 kuvatekstissä (ja kommenttipalstallakin) esiintyy jo aika paljon ensimmäiseen Sm1-yksikköön liittyvää tietoa. Välillä Kilo - Kauniainen on siis ajettu koeajoa jo niinkin aikaisin kuin 14.6.1968. Helsinkiin yksikkö oli tuotu vasta kaksi päivää aikaisemmin. Tieto siitä, että Rantarataa pitkin on liikkunut Valmet-Sm-juna (omin konein) 49 vuoden aikana on siltä osin oikea. | ||||
|
|
18.06.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä mainittu 49 vuotta sisältää jo sitten koeajotkin. Kaupallinen liikenne alkoi kuitenkin 26.1.1969, mistä tulisi 49 kokonaista vuotta täyteen vasta tammikuussa 2018. | ||||
|
15.06.2017 16:11 | Juhana Nordlund | ||
| Finnairin tumpit ysit olivat lähinnä DC-9-10-perheen koneita (esim. DC-9-14 ja DC-9-15MC). Niitä oli etenkin 1970-luvulla ymmärtääkseni varsin usealla kotimaan reitillä. Minulle tavalla tai toisella tuttuja yksilöitä olivat OH-LYA, OH-LYB, OH-LYC, OH-LYD, OH-LYE, OH-LYG, OH-LYI, ja OH-LYK. |
||||
|
15.06.2017 06:49 | Juhana Nordlund | ||
| Arvontakuva, ja vieläpä hauska sellainen. Mutta tunnisteiden M100 alkoi mietityttää. 100-sarjalaisissahan on musta katto. Voisiko tämä olla mieluummin 200-sarjan juna? | ||||
|
12.06.2017 09:07 | Juhana Nordlund | ||
| Kirkkokatu ei tässä kuvassa näy eikä se oikein vaikuttaisi luontevalta kauttakulkuväylältä tälle kuljetukselle. Tähän on taidettu tulla taaempana näkyvää Kauppakatua pitkin, vastavirtaan vieläpä? Ajoesteitä näyttäisi olevan poistettu (väliaikaisesti) lavetin takaosan kohdalta, jotta kuvan alueelle on päästy ajamaan. | ||||
|
08.06.2017 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Katsos mokomaa, minulta tuo 65:n hinaus on mennyt vallan ohi. Deevereiden kuopus 2664 on muuten ollut noissa tehtävissä yllättävänkin monta kertaa. Ehkä siksi se sitten oli syöpynyt mieleeni. | ||||
|
|
08.06.2017 15:40 | Juhana Nordlund | ||
| Noh, kaivetaanpas #53:sen siirtokuva esille: https://vaunut.org/kuva/111998 . Ei siis ihan kaikkia Sm5:sia olet tuotu Helsinkiin Deeverin pitkä pää edellä. | ||||
|
08.06.2017 08:36 | Juhana Nordlund | ||
| Myös Karjaa on ollut aikanaan merkittävä raitiovaunupaikkakunta, ja sellaiseksi näyttää Kajaanikin muodostuvan. Tampereella on tehty aikanaan myös 90 metrovaunua (sis. koejunan 6 vaunua), 100 sähkömoottorijunan moottorivaunua, 100 sähkömoottorijunan ohjausvaunua sekä 52 johdinautoa. Pirkanmaalaisilla on siis sähköinen paikallisliikenneosaaminen vahvasti hallussa. Eikä sovi unohtaa, että maakunnan suurimmassa kunnassa (pinta-alan perusteella) eli Sastamalassa valmistetaan Linkker-sähköbusseja. |
||||
|
06.06.2017 06:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tuon Volkswagen TL:n minä aikanani opin tuntemaan VW 1600:sena. Mutta samasta mallistahan tässä käytännössä puhutaan. | ||||
|
27.05.2017 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva suomalaista veturihistoriaa ajatellen tämäkin. Kiitokset Hansille. Läppärin ruudulla nro 3309 erottuu kohtuullisen hyvin ihan tästäkin kuvasta. Sivuston railcolor.net muutamissa kuvissa näkyy 3309:n ja 3310:n matkantekoa Saksassa. Tarkoittamani kuvat on otettu jo 20.5. |
||||
|
25.05.2017 18:26 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Ehft on valmistunut jo 1975 - 76 Eht-vaunuksi Psl knp:lta. Muutos ensimmäisen luokan vaunuksi on tapahtunut kymmenkunta vuotta myöhemmin, jolloin numerokin muuttui. Yhdysliikennekausi toi jälleen uuden numeron ja pienen muutoksen litteraankin. Yhdysliikennekauden aikana sekä numero että sarjatunnus ovat saattaneet muuttua (Chfty -> Chfy, 29911 -> 29902.). Väri muuttui yhdysliikennekauden aikana. Sibelius-juna lakkautettiin Allegro-liikenteen tieltä ja vaunu siirtyi kotimaan liikenteeseen. Tässä yhteydessä numero ei enää muuttunut, mutta sarjatunnus muuttui nykyiseksi eli Ehft:ksi. Kyllä näiden reilun 40 vuoden aikana tätä vaunua on vetänyt aika monen sorttisia vetureita. | ||||
|
24.05.2017 16:32 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Moskovassa on samanlainen joskus ollut. | ||||
|
21.05.2017 13:52 | Juhana Nordlund | ||
| Erääseen aikaan P 67 pysähtyi kyseisellä seisakkeella. Mahtaako olla sitten juuri tästä kysymys tässä kuvassa, siitä ei minulla ole varmuutta. | ||||
|
20.05.2017 16:31 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 1977 (tai 1978) ei osu välttämättä kovin kauas. Sm2 näkyy ja ilmeisesti Rkt:kin. Helmapeltejäkin on melko useassa teräsvaunussa. Ykkösluokan vaunu taitaa olla jo CEhit (käytävä ykkösluokan kohdalla kuvassa näkyvällä laidalla). | ||||
|
19.05.2017 23:48 | Juhana Nordlund | ||
| Täysosuma Juhanalta (tässä tapauksessa kaimaltani). | ||||
|
15.05.2017 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| 1960-luvun Jyväskyläähän tuo näyttäisi olevan. Ainakin samankaltaisen kuvan https://vaunut.org/kuva/67501 perusteella. | ||||
|
11.05.2017 18:37 | Juhana Nordlund | ||
| Hybridiveturit herättivät tällä palstalla vielä viime vuosikymmenellä lol-reaktioita, mutta Sr3 eli kuvan veturisarjasta seuraava sähköveturi on kuin onkin dieselaggregaatilla varustettu sähköveturi. Tämäkin kuva on korvaamaton dokumentti suomalaisesta rautatiehistoriasta. |
||||
|
09.05.2017 11:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin osa Pasilan ja Ilmalan välisistä ristikkosilloista on rajoittanut tietyn ulottuman ylittävät kuljetukset. Minulle tuli ensimmäisenä asiana tämä näkökohta mieleen, voi syitä varmasti olla muitakin. | ||||
|
01.05.2017 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ilpo Leppäsen sivustolla on mielenkiintoinen kuvakokoelma Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta: http://ijl.fi/valokuvat_porin_la_asema.html . Mastojentie ei nimenä ollut millään tavoin kaukaa haettu - mastoja riitti. Nykyään mastoja on aivan toisella puolella kaupunkia Preiviikissä, melko lähellä Makholman kylää. Tässä tutun kuvaajan kuva vaunut.org:stakin tutun henkilön kuvastossa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7741 | ||||
|
30.04.2017 19:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka poissuljettu lähtöasema Hyvinkää olisi kuvauspaikaksi? | ||||
|
29.04.2017 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan Kytäjällä ollut joskus tuon näköistä? | ||||
|
26.04.2017 10:39 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaaja on ilmeisesti jotain kautta selvittänyt kuvausvuoden ja -kuukauden, kun ne nyt tuolla näkyvät. Joka tapauksessa vuodet 1977 ja 1978 rajautuisivat pois mm. sen takia, että veturin takana tuleva Eht:sta muutettu Cht on esiintynyt tuollaisena aikaisintaan vuonna 1979. | ||||
|
25.04.2017 18:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisesti ammattimaisessa henkilöliikenteessä Suomessa ei ole todellakaan muita CR112:ia liikennöinyt. Muunlaisessa käytössä ainakin yksi CR112 taas on ollut, ja sekin on siis ollut ihan kotimaisin kilvin: https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/0+Muut+(Other+buses)/Yritysten+yksityisbussit+(Buses+of+other+companies)/Tamware+HSA-611+JIN+040809.jpg Siinä missä CGI-880 edustaa aivan loppupään CR112:ia, HSA-611 taas oli kaikista varhaisimpia protoja, joka ei ehkä koskaan ole ollut ammattimaisessa henkilöliikenteessä missään. Se oli valmistunut jo 1976 - 77 tehtaan testiautoksi. Se on yksi viidestä sellaisesta CR112:sta, joihin ehti tulla kuusinumeroinen valmistenumero pidemmän seitsennumeroisen 18XXXXX-tyyppisen litanian sijasta. Ulkomuistiin ei saisi kritiikittömästi tukeutua, mutta tukeudun silti ja sanon että valmistenumero HSA:ssa oli 544132. | ||||
|
|
25.04.2017 06:55 | Juhana Nordlund | ||
| Katrineholm oli itse asiassa vuosina 1968 - 2002 linja-autotehdas. Siellä valmistettiin sekä alustoja että koreja. Korit olivat suurimmaksi osaksi paikallisliikenteen tarpeisiin soveltuvia koreja. Tuttuja katrineholmilaisia kokonaan rakennettuja Scania-busseja olivat CR111M, CR112, CN112 (myös sen nivelversio CN112A), CN113 (nivelversio CN113A). Jo ennen CR111M:ää Katrineholmissa oli valmistettu CR110M:ää, joka oli periaatteessa sama kuin Scania-Vabis CR76. Slupskin Scania-korittamo on aloittanut jo 1993. Puolassa tehtiin aluksi CN113:a ja sen nivelversiota idän markkinoille. Samalla vuosikymmenellä Volvo-leirikin siirsi tuotantoaan Puolaan. Hintakilpailu oli kova. Kehitys johti siihen, että vuosituhannen vaihteen tienoilla bussikorituotanto Pohjolassa kävi vähiin: Scania siirsi oman korituotannon kokonaan halvemman työvoiman maihin pois Katrineholmista alustatuotannon siirtyessä Södertäljeen ja Volvolle noihin aikoihin siirtynyt Carrus sulki koritehtaitaan vaiheittain Suomessa siirtäen tuotannon pääosin Puolaan. |
||||
|
|
24.04.2017 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kaupallisessa mielessä C-merkinnällä varustetut Scania-bussit olivat Scanian kokonaan valmistamia linja-autoja (alusta + kori). Tätä vastaava irrallinen alusta (useissa tapauksissa alustakomponentit) oli merkinnältään BR112. BR112:een korin rakensi sitten jokin muu tehdas, kuten Ajokki, Delta-Plan tai vaikkapa VanHool. BR112 korvautui N112:lla ja CR112 CN112:lla. Tämä CGI taitaa olla CR112:ksi huomattavan nuori, CN112:ksia rekisteröitiin myös 1984 puolella. CN112:ia on sittemmin tuotu käytettynä Suomeen useampiakin - esimerkiksi Hämeenlinnaan ja Vaasaan. Mutta tuollaisten autojen valmistumisaikoina Suomessa bussit hankittiin etenkin kaupunkiajoon kotimaisin korein. Onpa BR112:ta mennyt jopa Ruotsiin suomalaisilla koreilla, joskin CR112:een verrattuna marginaalinen määrä. |
||||
|
|
24.04.2017 11:23 | Juhana Nordlund | ||
| Sähköistys näyttää melko valmiilta ja varsinkin tuoreelta. Voisiko vuosi osua lähelle 1981:tä? | ||||
|
24.04.2017 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva osittain keltapäisestä Lätästä. | ||||
|
23.04.2017 08:38 | Juhana Nordlund | ||
| Ja ehkäpä tässä ennakoidaan Rx:ienkin väistymistä IC-junista (en tarkoita yö-IC:itä). Eds:llisissä junissa konduktöörin tilat ovat olleet Rx:ssä, jatkossa tilan on löydyttävä muualta. Järkevintä on muuttaa Eds-vaunuja tällä tavoin eikä esimerkiksi hankkia rinnalle kokonaan uusia Edfs:iä. | ||||
|
21.04.2017 19:21 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva. Tuota ainoata yläasennossa olevaa virroitinta ei ihan heti meinaakaan huomata. Ja mentiinhän tuolla kokoonpanolla puolensataa kilometriä kaikki virroittimet alhaalla. | ||||
|
20.04.2017 06:38 | Juhana Nordlund | ||
| Aiheesta on keskusteltu joukkoliikennefoorumin kohdassa http://jlf.fi/f17/582-museovaunut/index5.html#post190901 . Sen (ja saman keskustelun viestin #67) mukaan nykyään täydelliset ja toimivat ajolaitteet ovat kuvan vaunussa vain toisessa päässä. Toiminnallisesti vaunu vastaa yksisuuntavaunua. Palauttaminen kaksisuuntavaunuksi ei varmaankaan ole mahdotonta, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan. Laajasaloon tulee silmukka Kruunuvuoren päätepysäkille. Muualle sellaisia ei välttämättä ole tulossa nykytietämyksen mukaan. Yliskylän liikenne varaudutaan hoitamaan kokonaan kaksisuuntakalustolla. Jokerillekaan ei ole tulossa silmukoita. |
||||
|
18.04.2017 19:10 | Juhana Nordlund | ||
| M28- ja M29-vaunuja on edelleen liikenteessä melkoiset määrät. Nykyään vakikäytäntö on se, että multippelijunissa etummainen on M29 ja taaempi M28. Tietyt M28:t ovat nk. PLC-vaunuja (niihin on tehty saneerauksen yhteydessä tietyt muutokset) ja ne PLC:t sijoitetaan samalla tavoin kuin M29:t. Joskus M29:jä näkee liikkuvan yksinkin, samoin PLC-vaunuja sarjasta M28. Kuvia keväältä 2016: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Gothenburg2016/Raitiovaunut/ |
||||
|
18.04.2017 17:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä, Sarpo hankki tiettynä aikakautena jokseenkin kaikki uudet bussinsa Kutterin korilla. Kuttereita ennen taloon oli mennyt Ajokkeja. Kuvan Wiima on tullut Sarpolle käytettynä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se oli alkujaan Espoon Auto 44 vuodelta 1985. Vuonna 1985 Wiimalla olisi ollut modernimpikin kaupunkikori tarjolla (K202), mutta silloiset Espoon Auton isännät suosivat konservatiivisempia ratkaisuja (AVH-444 on koriltaan Wiima K200). Tuon näköisiä Wiimoja on tehty jo 1975, jokunen proto peräti 1974 puolella. |
||||
|
16.04.2017 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| H 462 taisi muuttua veturivetoiseksi junaksi jo kesällä 1981. Samalla tavoin muistikuvani mukaan muuttui H 466 (lähtöaika Porista 15.15). Iltapäivän henkilöjunan vaunut jatkoivat Tampereelta Helsinkiin pikajunassa 156. H 462:n veturi oli luonnollisesti miltei aina Dv12. Kuitenkin esimerkiksi 3.7.1982 kyseisen henkilöjunan keulilla oli järeämpää vetovoimaa: https://vaunut.org/kuva/5027 |
||||
/Yritysten+yksityisbussit+(Buses+of+other+companies)/Tamware+HSA-611+JIN+040809.jpg){kind=link}