Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	24.05.2017 16:32	Juhana Nordlund
		Ainakin Moskovassa on samanlainen joskus ollut.
	21.05.2017 13:52	Juhana Nordlund
		Erääseen aikaan P 67 pysähtyi kyseisellä seisakkeella. Mahtaako olla sitten juuri tästä kysymys tässä kuvassa, siitä ei minulla ole varmuutta.
	20.05.2017 16:31	Juhana Nordlund
		Vuosi 1977 (tai 1978) ei osu välttämättä kovin kauas. Sm2 näkyy ja ilmeisesti Rkt:kin. Helmapeltejäkin on melko useassa teräsvaunussa. Ykkösluokan vaunu taitaa olla jo CEhit (käytävä ykkösluokan kohdalla kuvassa näkyvällä laidalla).
	19.05.2017 23:48	Juhana Nordlund
		Täysosuma Juhanalta (tässä tapauksessa kaimaltani).
	15.05.2017 11:09	Juhana Nordlund
		1960-luvun Jyväskyläähän tuo näyttäisi olevan. Ainakin samankaltaisen kuvan https://vaunut.org/kuva/67501 perusteella.
	11.05.2017 18:37	Juhana Nordlund
		Hybridiveturit herättivät tällä palstalla vielä viime vuosikymmenellä lol-reaktioita, mutta Sr3 eli kuvan veturisarjasta seuraava sähköveturi on kuin onkin dieselaggregaatilla varustettu sähköveturi. Tämäkin kuva on korvaamaton dokumentti suomalaisesta rautatiehistoriasta.
	09.05.2017 11:47	Juhana Nordlund
		Ainakin osa Pasilan ja Ilmalan välisistä ristikkosilloista on rajoittanut tietyn ulottuman ylittävät kuljetukset. Minulle tuli ensimmäisenä asiana tämä näkökohta mieleen, voi syitä varmasti olla muitakin.
	01.05.2017 15:48	Juhana Nordlund
		Ilpo Leppäsen sivustolla on mielenkiintoinen kuvakokoelma Porin vanhasta lyhytaaltoasemasta: http://ijl.fi/valokuvat_porin_la_asema.html . Mastojentie ei nimenä ollut millään tavoin kaukaa haettu - mastoja riitti. Nykyään mastoja on aivan toisella puolella kaupunkia Preiviikissä, melko lähellä Makholman kylää. Tässä tutun kuvaajan kuva vaunut.org:stakin tutun henkilön kuvastossa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/7741
	30.04.2017 19:44	Juhana Nordlund
		Kuinka poissuljettu lähtöasema Hyvinkää olisi kuvauspaikaksi?
	29.04.2017 18:32	Juhana Nordlund
		Onkohan Kytäjällä ollut joskus tuon näköistä?
	26.04.2017 10:39	Juhana Nordlund
		Kuvaaja on ilmeisesti jotain kautta selvittänyt kuvausvuoden ja -kuukauden, kun ne nyt tuolla näkyvät. Joka tapauksessa vuodet 1977 ja 1978 rajautuisivat pois mm. sen takia, että veturin takana tuleva Eht:sta muutettu Cht on esiintynyt tuollaisena aikaisintaan vuonna 1979.
	25.04.2017 18:27	Juhana Nordlund
		Ilmeisesti ammattimaisessa henkilöliikenteessä Suomessa ei ole todellakaan muita CR112:ia liikennöinyt. Muunlaisessa käytössä ainakin yksi CR112 taas on ollut, ja sekin on siis ollut ihan kotimaisin kilvin: https://bussidata.kuvat.fi/kuvat/0+Muut+(Other+buses)/Yritysten+yksityisbussit+(Buses+of+other+companies)/Tamware+HSA-611+JIN+040809.jpg Siinä missä CGI-880 edustaa aivan loppupään CR112:ia, HSA-611 taas oli kaikista varhaisimpia protoja, joka ei ehkä koskaan ole ollut ammattimaisessa henkilöliikenteessä missään. Se oli valmistunut jo 1976 - 77 tehtaan testiautoksi. Se on yksi viidestä sellaisesta CR112:sta, joihin ehti tulla kuusinumeroinen valmistenumero pidemmän seitsennumeroisen 18XXXXX-tyyppisen litanian sijasta. Ulkomuistiin ei saisi kritiikittömästi tukeutua, mutta tukeudun silti ja sanon että valmistenumero HSA:ssa oli 544132.
	25.04.2017 06:55	Juhana Nordlund
		Katrineholm oli itse asiassa vuosina 1968 - 2002 linja-autotehdas. Siellä valmistettiin sekä alustoja että koreja. Korit olivat suurimmaksi osaksi paikallisliikenteen tarpeisiin soveltuvia koreja. Tuttuja katrineholmilaisia kokonaan rakennettuja Scania-busseja olivat CR111M, CR112, CN112 (myös sen nivelversio CN112A), CN113 (nivelversio CN113A). Jo ennen CR111M:ää Katrineholmissa oli valmistettu CR110M:ää, joka oli periaatteessa sama kuin Scania-Vabis CR76. Slupskin Scania-korittamo on aloittanut jo 1993. Puolassa tehtiin aluksi CN113:a ja sen nivelversiota idän markkinoille. Samalla vuosikymmenellä Volvo-leirikin siirsi tuotantoaan Puolaan. Hintakilpailu oli kova. Kehitys johti siihen, että vuosituhannen vaihteen tienoilla bussikorituotanto Pohjolassa kävi vähiin: Scania siirsi oman korituotannon kokonaan halvemman työvoiman maihin pois Katrineholmista alustatuotannon siirtyessä Södertäljeen ja Volvolle noihin aikoihin siirtynyt Carrus sulki koritehtaitaan vaiheittain Suomessa siirtäen tuotannon pääosin Puolaan.
	24.04.2017 16:50	Juhana Nordlund
		Kaupallisessa mielessä C-merkinnällä varustetut Scania-bussit olivat Scanian kokonaan valmistamia linja-autoja (alusta + kori). Tätä vastaava irrallinen alusta (useissa tapauksissa alustakomponentit) oli merkinnältään BR112. BR112:een korin rakensi sitten jokin muu tehdas, kuten Ajokki, Delta-Plan tai vaikkapa VanHool. BR112 korvautui N112:lla ja CR112 CN112:lla. Tämä CGI taitaa olla CR112:ksi huomattavan nuori, CN112:ksia rekisteröitiin myös 1984 puolella. CN112:ia on sittemmin tuotu käytettynä Suomeen useampiakin - esimerkiksi Hämeenlinnaan ja Vaasaan. Mutta tuollaisten autojen valmistumisaikoina Suomessa bussit hankittiin etenkin kaupunkiajoon kotimaisin korein. Onpa BR112:ta mennyt jopa Ruotsiin suomalaisilla koreilla, joskin CR112:een verrattuna marginaalinen määrä.
	24.04.2017 11:23	Juhana Nordlund
		Sähköistys näyttää melko valmiilta ja varsinkin tuoreelta. Voisiko vuosi osua lähelle 1981:tä?
	24.04.2017 11:09	Juhana Nordlund
		Mukava kuva osittain keltapäisestä Lätästä.
	23.04.2017 08:38	Juhana Nordlund
		Ja ehkäpä tässä ennakoidaan Rx:ienkin väistymistä IC-junista (en tarkoita yö-IC:itä). Eds:llisissä junissa konduktöörin tilat ovat olleet Rx:ssä, jatkossa tilan on löydyttävä muualta. Järkevintä on muuttaa Eds-vaunuja tällä tavoin eikä esimerkiksi hankkia rinnalle kokonaan uusia Edfs:iä.
	21.04.2017 19:21	Juhana Nordlund
		Hieno kuva. Tuota ainoata yläasennossa olevaa virroitinta ei ihan heti meinaakaan huomata. Ja mentiinhän tuolla kokoonpanolla puolensataa kilometriä kaikki virroittimet alhaalla.
	20.04.2017 06:38	Juhana Nordlund
		Aiheesta on keskusteltu joukkoliikennefoorumin kohdassa http://jlf.fi/f17/582-museovaunut/index5.html#post190901 . Sen (ja saman keskustelun viestin #67) mukaan nykyään täydelliset ja toimivat ajolaitteet ovat kuvan vaunussa vain toisessa päässä. Toiminnallisesti vaunu vastaa yksisuuntavaunua. Palauttaminen kaksisuuntavaunuksi ei varmaankaan ole mahdotonta, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan. Laajasaloon tulee silmukka Kruunuvuoren päätepysäkille. Muualle sellaisia ei välttämättä ole tulossa nykytietämyksen mukaan. Yliskylän liikenne varaudutaan hoitamaan kokonaan kaksisuuntakalustolla. Jokerillekaan ei ole tulossa silmukoita.
	18.04.2017 19:10	Juhana Nordlund
		M28- ja M29-vaunuja on edelleen liikenteessä melkoiset määrät. Nykyään vakikäytäntö on se, että multippelijunissa etummainen on M29 ja taaempi M28. Tietyt M28:t ovat nk. PLC-vaunuja (niihin on tehty saneerauksen yhteydessä tietyt muutokset) ja ne PLC:t sijoitetaan samalla tavoin kuin M29:t. Joskus M29:jä näkee liikkuvan yksinkin, samoin PLC-vaunuja sarjasta M28. Kuvia keväältä 2016: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Gothenburg2016/Raitiovaunut/
	18.04.2017 17:56	Juhana Nordlund
		Kyllä, Sarpo hankki tiettynä aikakautena jokseenkin kaikki uudet bussinsa Kutterin korilla. Kuttereita ennen taloon oli mennyt Ajokkeja. Kuvan Wiima on tullut Sarpolle käytettynä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Se oli alkujaan Espoon Auto 44 vuodelta 1985. Vuonna 1985 Wiimalla olisi ollut modernimpikin kaupunkikori tarjolla (K202), mutta silloiset Espoon Auton isännät suosivat konservatiivisempia ratkaisuja (AVH-444 on koriltaan Wiima K200). Tuon näköisiä Wiimoja on tehty jo 1975, jokunen proto peräti 1974 puolella.
	16.04.2017 08:25	Juhana Nordlund
		H 462 taisi muuttua veturivetoiseksi junaksi jo kesällä 1981. Samalla tavoin muistikuvani mukaan muuttui H 466 (lähtöaika Porista 15.15). Iltapäivän henkilöjunan vaunut jatkoivat Tampereelta Helsinkiin pikajunassa 156. H 462:n veturi oli luonnollisesti miltei aina Dv12. Kuitenkin esimerkiksi 3.7.1982 kyseisen henkilöjunan keulilla oli järeämpää vetovoimaa: https://vaunut.org/kuva/5027
	12.04.2017 19:29	Juhana Nordlund
		Nyt näkyy raidettakin ainakin pääradan puoleisella osalla (tunnelin suhteen).
	09.04.2017 08:49	Juhana Nordlund
		Ekmanin #7 oli Scania BF110, mutta ei kai mikään sataakymppiä sulje varsinaisesti pois. Hallintalaitteet tuovat minulle mieleen ensisijaisesti 111:n, mutta ehkäpä loppupään 110:issä oli jo samanlainen kojelauta ja ratti? Ainakin vanhemmissa 110:issä vaihdekepin pää näytti alunperin kovasti toiselta kuin kuvan bussissa näkyvä. Tuulinlasinpyyhkijöiden malli todellakin perustelisi autoa #7.
	08.04.2017 18:15	Juhana Nordlund
		Presidentti Kekkonen kuoli 31.8.1986. Hän oli eronnut virastaan 27.10.1981, joskin hänen virkakautensa oli muodollisesti jatkunut 27.1.1982 saakka.
	30.03.2017 06:33	Juhana Nordlund
		Henkilöauto on varmaankin Datsun Bluebird 410.
	28.03.2017 12:03	Juhana Nordlund
		En ole täysin vakuuttunut, selviääkö pelkistä numeroista (esim. teho/paino-suhde tai kitkapaino) kaikki mahdollinen tieto sen suhteen, miten jollakin veturityypillä on mahdollista pysyä aikataulussa jollain tarkastellulla junapainolla. Eräät voimansiirtoon liittyvät asiat voivat tuoda oman lisänsä soppaan. On tiedossa, että Sr12:n (eli Deeverin) täyshydraulinen vaihteisto luistaa todella paljon tietyissä tilanteissa ja kiihdytys on kuin kuminauhalla venyttämistä. Usein on todettu, että kaksi Deeveriä ei yllä läheskään samaan kuin Hr13 / Dr13, vaikka moottoritehoa on jokseenkin saman verran. Näin siitäkin huolimatta, että tupla-Dv:ssä on sentään kahdeksan vetävää akselia vs. Alsthomin kuusi. Millaisetkohan välitykset Hr11:ssä oli suhteessa Sr12:een? Minulla ei ole tietoa, olen vain olettanut, että ne (Hr11:n voimansiirtoratkaisut) olisivat olleet optimoidut kevyehkölle max 120 km/h kulkevalle matkustajajunalle. Muunlaisessa käytössä meno on voinut olla vaisua. Onko kukaan verrannut Hr11:n vetovoimakäyrää Sr12:n vastaavaan? Minä en muista Lentävän Suden moista käyrää nähneeni milloinkaan.
	27.03.2017 20:12	Juhana Nordlund
		Kuva https://vaunut.org/kuva/105379 on otettu aivan noina päivinä. Ehkä jopa samana.
	27.03.2017 20:08	Juhana Nordlund
		Helsingissä kahdesta raitiotiemoottorivaunusta kootut "junat" liikennöivät sangen lyhyen aikaa, 1956 - 58. Kyseessä olivat vuosina 1955 - 56 valmistuneet VTS-telivaunut. Sitä ennen ja sen jälkeen on tietenkin ajettu aina vuoteen 1983 saakka moottorivaunu + perävaunu -yhdistelmillä. 1950-luvun "telijunat" vastasivat pituutensa puolesta aika laillakin nykyisiä Articeja (HKL 401 - 440).
	27.03.2017 16:53	Juhana Nordlund
		Raitiojunan matkustajakapasiteettia voi kasvattaa mm. a) rakentamalla mahdollismman pitkiä yksiköitä kuten kuvassa tai b) sijoittamalla yksiköitä multippeliin (esim. kaksi ratikkaa "kaksinajoon"). Kummassakin ratkaisussa on etunsa ja haittansa. Kun syystä tai toisesta hyvin pitkä yksikkö joutuu jäämään varikolle (vaikkapa nyt kolarikorjaukseen), siinä sitten seisoo huomattavan paljon kapasiteettia. Nykyään toki monet viat voidaan korjata vaihtamalla vikaantunut moduuli ehjään, joten seisonta-aika ei useinkaan jää kovin pitkäksi. Varmasti Budapestissä näitä(kin) juttuja on mietitty hankittaessa pitkiä yksiköitä.
	27.03.2017 11:43	Juhana Nordlund
		Vignol-kiskotettua rataa on tosiaan ollut kuvan osuuden lisäksi ainakin Ruskeasuon radalla vuoden 1989 lopulle saakka, Munkkiniemen radalla hieman siitäkin eteen päin, Salmisaaren vanhalla pääosin yksiraiteisella radalla 1990-luvun alkuun saakka ja Arabian radallakin jonnekin 1980-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti. Nykyään metristä Vignol-rataa Helsingin raitioteillä on enää Koskelan varikkoalueella. Edellisen kappaleen esimerkkejä pidempään taisi olla vastaavaa pölkkyrataa myös Kustaa Vaasan tien radalla, joka on ainoastaan hallireittien ja huoltoliikenteen käytössä.
	23.03.2017 17:07	Juhana Nordlund
		Ilmeisesti vuoden 1971 katsotaan kuuluvan "1969 paikkeille", nimittäin Leppävaaran Maxi-Market avattiin (syksyllä) 1971.
	20.03.2017 19:46	Juhana Nordlund
		Peilikuvahan tuo taitaa olla. Diat on vähän turhankin helppoa skannata "nurin päin".
	19.03.2017 12:41	Juhana Nordlund
		Onkohan sittenkään? 6217:ssä VR:n liikemerkki oli aika suurikokoinen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2011/2011-07-03/030711+015A.jpg
	18.03.2017 20:13	Juhana Nordlund
		Mukava talvinen kuva. Ja ehkä jo muutaman vuoden kuluttua tämäkin näkymä on ainakin joltain osin historiaa, eli kyllä näitä kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan.
	16.03.2017 16:58	Juhana Nordlund
		Taaempi Kutter näyttää itse asiassa 9S:ltä, joka toki oli 9-perhettä. 9S:n jälkeen siihen "luokkaan" tuli 9SS, jonka perillisiä taas olivat 9 Continental ja 9 Clipper. Clipper oli lippulaiva ennen Decan tuloa. Decojakin oli usean eri korkuisia ja erilaisiin tarpeisiin varusteltuja.
	10.03.2017 07:47	Juhana Nordlund
		Esan puolustukseksi on todettava, että tuota 5 miljoonaa ajokilometriä on esitetty ihan oikeasti jopa painetussa muodossa ikään kuin faktatietona jo 30 - 40 vuotta sitten. Oliko se sitten Rautatiemuseon (nyk. Suomen Rautatiemuseon) silloisessa asiakaslehdessä Semafoorissa (kahdella o:lla) vaiko jossain muualla, en nyt muista. Minäkin nielin sen tiedon silloin oikeana, ja varmasti hyvin moni muukin uskoi tiedon olevan totta.
	07.03.2017 19:21	Juhana Nordlund
		Totta, välitanko yksinään ei kerro vaunusarjaa (tai alasarjaa), pituuskin on otettava huomioon.
	07.03.2017 18:30	Juhana Nordlund
		Heikin tunnistamistapa ikkunoiden avulla taitaa olla tässä tapauksessa riittävä. Pariovien keskellä ollut välitanko on poistettu. Tukitangon muodon perusteella pystyi päättelemään, mihin alasarjaan lähliikennevaunu kuului. Tässä se on ollut pystysuora.
	05.03.2017 08:44	Juhana Nordlund
		IC 26, joka pysähtyy Kempeleessä, ajaa vaihteissa suorille. Kohtaava IC 23 joutuu väistymään vaihteissa sivulle, vaikka ei asemalla pysähdykään, paitsi jos saapuu etuajassa tai muuten ennen kakskutosta. Aikataulun mukaan 26:n kuuluu saapua Kempeleeseen ennen 23:a. Eilen matkustin itse Ouluun IC 23:lla.
	26.02.2017 08:02	Juhana Nordlund
		Kuvan Dv12 2505 ei ikänsä puolesta poikkea kovin paljoa Dr13 2343:sta. 2505 saattaa olla jopa vanhempi. Mielenkiintoista, eikö totta?
	17.02.2017 17:10	Juhana Nordlund
		SRS:n linjahistoriikin mukaan linja 8 on mennyt Helsinginkatua jo syyskuusta 1930 lähtien. Helmikuusta 1951 lähtien seiskakin alkoi liikennöidä Hesarin kautta. Hesarin kiskot ovat eri aikoina palvelleet myös erilaisia ruuhkalinjoja (esim. 4V ja 10V), samoin halli- ja poikkeusreittejä. Osa Helsinginkadusta oli aikanaan nimellä Eläintarhantie.
	15.02.2017 19:35	Juhana Nordlund
		Miten muuten miellätte termin "asemahalli" Helsingin päärautatieaseman kohdalla? Kuvassa näkyvää aluetta usein kutsutaan kioskihalliksi ja kuvassa vasemmalle jäävää isoa hallia keskushalliksi. Onko nähtävä niin, että asemahalli on moniosainen?
	13.02.2017 16:32	Juhana Nordlund
		120:n kattonopeudesta mentiin 140:een pienen välivaiheen kautta. Lyhyen aikaa jollain rataosalla oli sn 130 - todennäköisesti Parkanon radalla. Se todellakin tapahtui 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla.
	13.02.2017 06:55	Juhana Nordlund
		1970-luvun tilanteesta en tiedä, mutta 1980-luvulla on ollut sellainen vaihe, että Hkistä ylöspäin mentäessä sn on ollut Hki - Psl 80, Psl - Tkl 100 ja siitä pohjoiseen 120 km/h. Kokoonpanoissa, joissa oli puuvaunu(ja), sn oli 110 km/h, jollei sitä jokin muu syy rajoittanut tätä alemmaksi. Hki - Tpe -radalla 140 taisi ensiksi tulla Ke - Ri ja vielä 1980-luvun kuluessa Psl - Ke. Lähdemateriaalia ei ole nyt käsien ulottuvilla.
	09.02.2017 08:31	Juhana Nordlund
		Ehkä niiden, jotka halusivat ohjata junista tulevan kansan asematunneliin Kaivokadun sijaan. Tuostahan olisi muodostunut kohtalaisen suora yhteys alkuperäiselle Kaivokadun metroasemalle, nykyinenhän (nimeltään Rautatatientori) on mutkan takana ja lisäksi varsin syvällä.
	06.02.2017 11:41	Juhana Nordlund
		Enemmän kai Tampereen raitiotie poikkeaa kuvan runkolinjasta teknisesti kuin ideologisesti. Tampereella itse raitioyhteys tehdään alusta pitäen sujuvaksi ja luotettavaksi. Helsingin paljon manattu raitiorunkolinjahan ei sellainen ollut. Aika näyttää, kuinka tamperelaiset tottuvat siihen, että vaihdoton bussiyhteys on korvattu vaihdollisella bussi + raitiovaunu -yhteydellä. Totuttelukauden jälkeen ei luulisi olevan ongelmia.
	06.02.2017 06:27	Juhana Nordlund
		Nykyään kymppi tosiaan kääntyy vasemmalle, mutta siten että tästä samasta kuvakulmasta kympin kiskoja ei näkisi lainkaan. 1990 alkaen kympin kiskot ovat olleet Mannerheimintien autokaistojen välisellä alueella, sitä ennen taas kadun itäreunalla (kuten tässä kuvassa). Muutos tehtiin vuonna 1989, jolloin linja 10 kääntyi Kuusitien silmukassa. Osa kuvassa näkyvästä kestopäällysteestä on hyvin tuoretta, joten senkin puolesta liityntäterminaali näyttää tuliterältä ja runkolinja upouudelta. Ratti-Kariassa on muuten otsakilven maitolasi näkyvissä ja linjanumero siihen asetettuna. Sekään näkymä ei ollut kovin pitkäaikainen.
	05.02.2017 08:08	Juhana Nordlund
		Mäntämoottoreista, joissa sylinterit ovat vaakasuorassa asennossa, on pohdintaa useammankin kuvan kommenttiosassa. Ennen kuin kommentoin tämän kuvan alla enempää aiheesta, laitan linkin erääseen noin vuosi sitten vireillä olleeseen keskusteluun: https://vaunut.org/kuva/106952 .
	04.02.2017 21:46	Juhana Nordlund
		Porraspömpelit valmistuivat hieman myöhemmin kuin itse Hakamäentie. Ne ovat kuvassa todellakin huomattavan tuoreet. Portaikkojen tarkoitus oli saada aikaan kävely-yhteys Hakamäentieltä asemalle (ja alas muutenkin) eikä niinkään yhteyttä radan eteläpuolelta pohjoispuolelle.
	03.02.2017 18:19	Juhana Nordlund
		Tämän junan vaunut ovat käsittääkseni peräisin pikajunasta 151 Helsinki - Tampere. Näin saatiin vaihdoton yhteys Helsinki - Pori, joskin vaihdottomia pikajuniakin kulki tuolloin kolme suuntaansa samalla välillä. Tästä kuvasta ei suoraan huomaa, että talvi 1982 - 83 oli melko lauha ja vähäluminen (suhteutettuna aikakauteen). Nykyään vähälumiset talvet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset