315-157201 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.09.2015 02:09 Juhana Nordlund  
  Hieno kuva, kiitos siitä. Mutta ajankohta taitaa sittenkin olla varhaisempi kuin 1982? Kaikissa plootuissa näyttäisi olevan helmapellit paikoillaan, joten 1970-luvun puolella taidetaan olla.
kuva 11.09.2015 13:17 Juhana Nordlund  
  Tämän sivun yläosassa näkyvässä kuvassa on Rkt-vaunuja kaikilla kahdella mahdollisella tavalla: osassa keittiö on tällä puolella (ikkunoita on keittiön puolella sangen vähän) ja sitten osa vaunuista on juuri päinvastaisessa asennossa (ikkunoita on liki samanverran kuin missä tahansa sinisessä vaunussa). Kannattaa myös huomata, että Petrin kommentissa on annos sarkasmia.
kuva 07.09.2015 06:32 Juhana Nordlund  
  Kiitos terveisistä ja kiitoksista. Näinkin Timon vaunun 5 (Expt) ikkunasta ja arvelinkin kuvan päätyvän tähän galleriaan.
kuva 31.08.2015 19:22 Juhana Nordlund  
  Vaunustosta Cht ja Rt sopisivat ihan hyvin EP:henkin.
kuva 27.08.2015 19:06 Juhana Nordlund  
  Olisiko jopa alusta pitäen? Toinen vaihtoehto on että joka tapauksessa hyvin aikaisin (muistaisin ottaneeni dian vaunusta poikkeavine teleineen joskus 1986...).
kuva 27.08.2015 13:16 Juhana Nordlund  
  Toisaalta 2239 muutettiin Dr15:ksi 2439 ja muutostyö saatiin päätökseen 1980. Kuvan on oltava ajalta 1977 - 79. Äkkivilkaisulta suurin osa vaunuista on sileäkattoisia, ei-sileäkattoisina erottuvat jo mainittu CEhit ja samalla tavoin myös Rkt-ravintola. EFit:ssä on vielä helmapellit.
kuva 22.08.2015 10:46 Juhana Nordlund  
  Nikolaksen selostus on mielestäni tietosisällöllisesti oikeaa. Itse käyttäisin kernaasti ilmaisua "eteinen E1" tms. koska esim. Kotkan radalla moottorivaunu lähestyy ohjaamo edellä etelää.

Sm5 03 taisi ajaa kaupallista ajoa pienen tovin "väärin päin" ollessaan uusi sen seurauksena, että se oli tuotu Turusta Helsinkiin Toijalan kautta (Rantaradan asemesta). Sm5 on matkustajan kannalta jo niin symmetrinen juna usealta osalta, että junayksikön "oikein" tain "väärin" päin olo ei juuri missään näy. Lastenvaunu- ja pyörätuolitilat toki sijaitsevat tietyssä kohdassa kussakin yksikössä, samoin WC. Kysymys on vaunusta C. Muutaman kerran olen nähnyt, että lastenrattaita on yritetty viedä vanhasta muistista vaunuun D junan ollessa "väärin päin", Kehäradan avaamisen jälkeen.
kuva 20.08.2015 18:49 Juhana Nordlund  
  Nelinumeroinen järjestysnumero ilman muuta puhuu KCik:n puolesta. Vaunun ikkunajärjestyksestä voi päätellä kaikenlaista, näkyyhän oikean puolen sivulta kunkin sivuikkunan yläpuolisesta ilmanvaihtokanavasta lippa tai mikä se lieneekään. KCik:ssa oli pyöreän päädyn päässä kuusi sivuikkunaa ja sitten eteinen ovineen (lippojen tasavälisyys siis katkeaa eteisen / sivuoven kohdalla). KEi:ssä toinen eteisistä olisi ollut paljon lähempänä pyöreää päätyä...
kuva 16.08.2015 14:55 Juhana Nordlund  
  Eio-ohjausvaunuissa 6201 - 6240 oli lastausovet (aikanaan ennen saneerauksia) molemmilla puolilla. Moottorivaunussa ei tokikaan ollut matkatavaraosastoa eikä lastausovia.

Laitan vielä linkit EPön 12.6.1968 Pasilassa ottamiin kuviin: https://vaunut.org/kuva/53463 ja https://vaunut.org/kuva/53464 . Onko olemassa sellainen mahdollisuus, että yllä näkyvässä kuvassa olisikin jokin muu yksikkö kuin 6001/6201? Esim. 6002/6202?
kuva 14.08.2015 16:23 Juhana Nordlund  
  Mäkeä kiipeävä sininen TKL-bussi on dieselkäyttöinen eli se ei siis ole rollikka. Rollikan katto ei näyttäisi noin paljaalta. Korin muodot todellakin antaisivat viitteitä lähinnä Ajokkiin, jonka alla todennäköisesti on Scania-Vabis.

Ajankohdaksi sopisi vallan hyvin 1966 - 70.
kuva 14.08.2015 13:51 Juhana Nordlund  
  Teoria veturin vaihtumisesta 2741 -> 2736 vaikuttaisi luontevalta.

Miksi 6201:n metalliset järjestysnumerot eivät näy tässä kuvassa? Kuvassa 53464, otettu 12.6.1968, numerot näkyvät olevan paikoillaan. Samoin valmistajalaatat.
kuva 14.08.2015 07:35 Juhana Nordlund  
  Mutta toisaalta kuvan 53463 yhteydessä kerrotaan, että Sr12 2736 siirsi Sm1 6001:n Valmetilta Pasilaan 12.6.1968. Mikähän tapahtuma ylläolevassa kuvassa mahtaakaan olla? Veturihan on todellakin lokomolainen 2741.
kuva 02.08.2015 12:51 Juhana Nordlund  
  Kyllä, ja nyt km-tietokin on korjattu oikeaan muotoon. Matkustan tuosta junalla kutakuinkin kerran viikossa kumpaankiin suuntaan. Tänään on määrä jälleen palata Hämeenlinnasta Pasilan kautta Huopalahteen.
kuva 02.08.2015 07:45 Juhana Nordlund  
  Kuvan tietoihin on merkitty ratakm:ksi 130+000. Sellainen kohta on oikeasti Iittalasta vähän pohjoiseen.

Yöpikajuna 263 kulki illalla 1.8. Hämeen kohdalla aika lailla myöhässä.
kuva 31.07.2015 17:44 Juhana Nordlund  
  Kuvan Linja-auto on tietääkseni Pielisen Liikenteen SDX-95. Bussidatasta löytyy autosta värikuvakin.
kuva 12.07.2015 19:56 Juhana Nordlund  
  Kevät 1980 lienee todellakin kuvausajankohta. Mutta täysin suttaamaton veturi ei ole tuossakaan. Hytin alapuolella näkyvässä laatikossa on jo jotain töherrystä, jos oikein muistan niin jotain "F*ck Ile" tai jotain sinne päin. Otin joitakin kuvia tuosta veturista toukokuussa 1980 ja niissä se töherrys näkyy selvemmin kuin tässä.
kuva 29.06.2015 20:24 Juhana Nordlund  
  Kuvan Sm1-juna näyttäisi olevan jokin runko 6041 - 6050 (kesällä 1973 sarjasta ei tietenkään ollut kuin vasta osa liikenteessä).
kuva 06.06.2015 06:51 Juhana Nordlund  
  Niin, kunkin oviparin neljästä ruudusta yksi oli avattavalla ikkunalla. Koski sarjoja Sm1 - 2 aikana ennen saneerauksia / 1990-luvun "kaupallisia korjauksia".
kuva 02.06.2015 08:43 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva. Tunnisteissa on mainittu (tällä hetkellä) Sm2, itse näkisin tuon Sm1:nä.
kuva 27.05.2015 07:10 Juhana Nordlund  
  Tunneliasemien rakentaminen on tosiaan niin kallista, ettei kaikkia asemia useinkaan ole mahdollista eikä ehkä muutenkaan välttämätöntä saattaa valmiiksi heti ensimmäiseen päivään mennessä. Arin mainiosta listasta oli Kampin asema jäänyt pois. Kyllä Kamppi oli mukana Kamppi - Puotinharju -hankkeessa alun perinkin, sen käyttöönotto viivästyi vain vähemmän kuin Kaisaniemen (sittemmin Helsingin yliopisto) ja Sörnäisten asemien käyttöönotto. Kamppi, joka avattiin keväällä 1983, sijaitsee Rautatientorin aseman länsipuolella (muu tässä keskustelussa mukana oleva osuus koillis-/itäpuolella).

Kehärata on siitä poikkeava uudisrata metroon verrattuna, että se sijoittuu kahden olemassa olevan radan väliin (kaukoliikennepuolella vastaavia on toki ollut etenkin oikoratojen puolella jonkin verran).
kuva 21.05.2015 12:21 Juhana Nordlund  
  Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/33242 yhteydessä kuvaaja Polamo ilmoittaa junaksi Tolstoin (joka on toki eri asia kuin tässä näkyvä Leningradin juna). Mutta jo ennen 1990-luvun alkua Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välillä ovat kulkeneet junat Repin ja Tolstoi näillä nimillä. Mutta mistä lähtien juuri näillä nimillä, sitäpä ei taida monikaan muistaa, en minä ainakaan. Jos arvauslinjalle pitäisi lähteä, heittäisin ehkä lukemat 1985 tai 1986 kehiin.
kuva 19.05.2015 08:10 Juhana Nordlund  
  Tämä Deeverihän ajoi tuona lauantaina kuvassakin näkyvällä sivuraiteella toisen junan perään, tapahtui siis pieni kolari. Vauhti oli kaikeksi onneksi sen verran hiljainen, ettei suurempaa vahinkoa aiheutunut. Molempien junien vaunuja tipahti kiskoilta, mutta käsittääkseni sen enempää henkilö- kuin aineellisiakaan vahinkoja ei syntynyt. Peräänajetussa junassa ei tapahtumahetkellä ollut matkustajia.

Deeveriä ei kolarihetkellä ajanut kuvassa näkyvä kuljettaja.
kuva 19.05.2015 06:30 Juhana Nordlund  
  Tämä on varmaan iltapäivällä tuotu tähän Ilmalasta. Tässä se sitten jakaantuu kahteen osaan. Itse olen nähnyt vastaavia toistuvasti. Myös niin että tosiaan viisi yksikköä kuudesta on Sm1:siä.
kuva 18.05.2015 07:37 Juhana Nordlund  
  Nämä ovat nimenomaan ne kaksi veturia. Ja sijaintipaikka oli Kuninkaankartanonsaari. Itse otin huomattavan heikkolaatuiset kuvat näistä vetureista joskus vuonna 1980 siellä Tekniikan museon piha-alueella. Nämähän oli sijoitettu toisiinsa nähden selvästi eri puolelle aluetta.
kuva 15.05.2015 10:25 Juhana Nordlund  
  Niin, kuvan metroverkko näyttää olevan nk. Castrénin metro. Sehän on liikennevälineenä / järjestelmänä aika lailla eri maailmasta kuin sittemmin toteutunut raskasraideverkko, jonka yhtenä osana on mm. Martinlaakson rata ja ennen muuta nykyinen metro. Castrénin vetämän työryhmän kartoilla raideyhteys Martinlaakson suuntaan tosiaan koukkasi Kaarelan ja Kaivokselan kautta, jättäen nykyisen Malminkartanon alueen kauas länteen.

Kartan liikennejärjestelmä olisi ollut teknisesti melko lähellä Oslon aiempia läntisiä esikaupunkiratoja, joilla ajettiin leveäkorisilla esikaupunkijunilla (ei raitiovaunuilla). Nyttemmin Oslon läntinen verkosto on liitetty osaksi nk. täysmetroa. Holmenkollenin haaralla tosin on jokunen tasoristeys jäljellä virtakiskosta huolimatta.
kuva 15.05.2015 04:56 Juhana Nordlund  
  En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta 2302:n tarina ei 1960-luvulla eikä ihan pian sen jälkeenkään päättynyt. Galleriasta löytyy Tepon ottama kuva Dr13 2302:sta kuvausvuoden ollessa 1999: https://vaunut.org/kuva/5034
kuva 04.05.2015 08:07 Juhana Nordlund  
  M-tunnus kuvassa näkyvässä tarkoituksessa katoaa jo alle kahden kuukauden sisällä. Mutta missä tahdissa nykyisten Sm5:sten värit vaihtuvat uusiin? Ensi talvena yksiköt nrosta 42 eteen päin ilman muuta laitetaan alun perinkin uuteen asuun, mutta oliko olemassa olevien yksiköiden tarkoitus saada uutta väriä (esim. teippausten merkeissä) millaisella aikataululla?
kuva 02.05.2015 19:51 Juhana Nordlund  
  Muistanemme, että Sm1:sistä puuttuivat verhot tietyn ajan parisen vuotta sitten. Sitten kun verhot tulivat takaisin, niitä sitten tuli vähän eri värisinäkin?
kuva 02.05.2015 19:47 Juhana Nordlund  
  Ja P 156:n ollessa Riihimäellä aurinko ilmeisesti olisi paistanut alempaa ja vähän eri suunnastakin? Tuohon aikaan emme noudattaneet kesäaikaakaan eli aurinko laski tavallaan tuntia aikaisemmin verrattuna nykyisten kesäkausien auringonlaskuaikoihin.
kuva 19.04.2015 11:50 Juhana Nordlund  
  Se auttoi. Kiitos.
kuva 19.04.2015 11:00 Juhana Nordlund  
  Lisäsin A 17:n. Ei järjestelmä antanut lisätä tuollaista moniosaista numerosarjaa, ei pasteamalla eikä yksitellen naputtelemallakaan. Sikäli ei hätää, nimittäin kovin monta eri USr3:a ei radoillamme liiku, joten sekaannuksilta vältyttäneen.
kuva 17.04.2015 11:55 Juhana Nordlund  
  Kyseisien merkkien tulo tapahtui käsittääkseni silloin, kun useampiyksikköisissä Sm-junissa lipunmyynti keskitettiin junan tiettyyn tai tiettyihin yksikköihin. Taphtuiko tämä keväällä 2000 vai joskus muulloin, en nyt varmuudella muista.

Sm1 - 2 -kalustoon asennettiin sisänäyttöjä, joilla varoitettiin mahdollisesta lipunmyynnin puuttumisesta ko. yksikössä. Laitteiden toiminnassa oli etenkin alkuun toivomisen varaa.
kuva 17.04.2015 07:15 Juhana Nordlund  
  Tässä on erityisesti raitioliikenteen solmukohta eli hubi. Tottahan ihmeessä tämän pisteen kautta menee myös todella useita dieselbussilinjoja, mutta toisaalta sen enempää junia kuin johdinautoja tätä kautta ei mene. Kaubamajan johdinautopäättäri ei tosin ole kovin monen korttelin päässä.

Balti jaamissa kohtaavat juna, ratikka ja johdinautot sekä jonkin verran bussejakin, etenkin kauemmaksi meneviä busseja (joskin linja-autoasema on taas ihan muualla). Balti jaam taas on selvästi liikekeskustan ulkopuolella toisin kuin kuvan paikka.
kuva 12.04.2015 14:27 Juhana Nordlund  
  Toisaalta muistelisin, että jo joihinkin 1960-luvulla valmistettuihin EFit-vaunuihin asennettiin 1980-luvulla videoiden katseluun tarvittavat laitteet.
kuva 11.04.2015 10:58 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä ymmärtääkseni "vanhat" -käsitteellä viitattiin kaikkiin Tatroihin (KT4D ja KT4SU) yhtenä joukkona. Tallinnaan tosiaan hankittiin Viron viimeisimmän itsenäistymisen jälkeen Saksasta Johanneksen mainitsemia Tatroja korvaamaan pääosin jo 1970-luvulla hankittuja pyöreämuotoisia Tatra T4SU-vaunuja. Tulokkaat saivat kuitenkin Tallinnan rataverkolle sopivat telit korvattaviltaan (eli näiltä T4SU-vaunuilta). T4-kalustolla ajettiin kahden vaunun multippelissa.

T4SU-vaunuja näki jonkin verran liikenteessä vielä keväällä 2005, muttei enää vuoden 2006 puolella. Ainakin Ehrfurtista on tullut KT4D-niveliä vielä tuonkin jälkeen, jolloin periaattessa saman tyypin vaunut ovat korvanneet toisiaan. Ja erikoista kyllä korvaajat ovat olleet todellisen ikänsä puolesta jopa korvattavia vanhempia. Syyt tulevat esiin Johanneksenkin kommenteissa.
kuva 09.04.2015 15:21 Juhana Nordlund  
  Koplin liikenteeseen jää vielä koko joukko Tatroja. Tallinnan raitioliikenteestä on hyvä artikkeli RAITIO-lehdessä 1 / 2015. Kannattaa muuten liittyä jäseneksi, niin saa jäsenetuna lehden. Lehden kustannusyhdistyksestä löytyy tietoja www.raitio.org .
kuva 08.04.2015 17:27 Juhana Nordlund  
  Ehft:llinen vararunko oli tänään klo 15 jälkeen passissa omalla paikallaan Linnunlaulussa. Aika hyvin jos se on Porin keikalta sinne päässyt noinkin pian.
kuva 08.04.2015 08:49 Juhana Nordlund  
  Veturin sisätilat eivät ole symmetriset. Toisella sivulla on kulkukäytävä (neljä ikkunaa) ja toisella sivulla taas huoltokäytävä (kaksi ikkunaa ja iso säleikköosa). Kulkukäytävää pitkin voi kävellä ymmärtääkseni ohjaamosta toiseen käymättä välillä ulkona. Huoltokäytävä taas on hengenvaarallinen tila silloin, kun veturi on virrallinen.
kuva 08.04.2015 08:20 Juhana Nordlund  
  Tällainen eritasoratkaisu on erittäin perusteltu senkin takia, kun junaliikenne tässä kohtaa on sangen vilkkaan puoleista.
kuva 08.04.2015 08:04 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä Ehft:ksi ilmoitetun vaunun keltaraita ei erotu kovin hyvin tässä kuvassa. Se keltaraidaton sisarvaunuhan on Ehf.
kuva 07.04.2015 08:04 Juhana Nordlund  
  Ei se "pieni pintaremontti" radallekaan pahaa tekisi, jos siellä olisi tarkoitus ajaa resiinoita suuremmilla välineillä.
kuva 05.04.2015 18:12 Juhana Nordlund  
  Niin, perinteiset IC:t ovat muuttuneet vaiheittain. Osastahan putosi yksikerroksiset vaunut kokonaan pois viime elokuussa, jolloin lopputuloksena oli Edb-Ed-Edfs-ERd. Talvella Edfs ja ERd vaihtoivat paikkaa keskenään. Ja nyt 29.3. lähtien viimeistään Edb:kin siirtyi myyntinumerolle 2, kun se aiemmin kulki ykkösenä. Uudeksi ykköseksi tuli Ed (tai jopa Edo).

Minä näkisin kuvan kokoonpanolla yhteyksiä ennemminkin Turku - Pieksämäki -reitiltä tutuksi tulleisiin siirtymäajan IC-runkoihin, joissa esim. kesällä 2012 oli Edb-Ed-Edfs-Rkt-Ex-Eipt. Aika pian Ex ja Rkt vaihtoivat keskenään paikkaa. Sen jälkeen Siniset korvattiin IC-vaunuilla, uusina tulokkaina olivat Rx ja Expt. Ilmeisesti 29.3. viimeistään sekä Ex että Expt molemmat ovat haihtuneet pois, Ex ehkä jo tätä kevättä aiemmin Jounin mainitseman kehityspolun mukaisesti.
kuva 05.04.2015 16:08 Juhana Nordlund  
  Eikös ainakin yhden paalin alareunassa selvästi lue "Ein"?
kuva 05.04.2015 15:51 Juhana Nordlund  
  Tarkoititko Jouni Porin radan Rx:llisiä kokoonpanoja? Lyhyissä IC:issä on Expt kyllä yleensä vaununa myyntinumerolla 3 (ykkösen ollessa Edfs ja kakkosen Ex).
kuva 04.04.2015 20:31 Juhana Nordlund  
  Käsittääkseni Hr13:kin on radalla käynyt, joskaan yleinen se ei siellä milloinkaan liene ollut.
Kuvasarja:
Resiinointia Mierontiellä
 
 04.04.2015 20:29 Juhana Nordlund  
  Minun ymmärtämykseni mukaan nimi viittaa siihen, että rakennustöissä käytettiin aika laillakin vankityövoimaa.

Mutta itse kuvasarja, se on mahtava! Kiitos Simolle.
kuva 28.03.2015 11:19 Juhana Nordlund  
  Kuvassa taitavat olla linjojen 1 ja 9 vaunut peräkkäin. Minun muistikuvani mukaan vaunu 12 oli alunperin ollut linjan 4 nimikkovaunu. Vaan oliko linjalle 4 ehditty sijoittaa tuoreita niveliä jo kesällä 1974 korvaamaan vuoden 1959 vaunuja? Ehkäpä oli. Näin ollen 12 on joutanut linjalle 1. Vaunun 337 ikkunasta kurkisteleva vuoronumero 87 viittaa mielestäni linjaan 9. Kyseinen ikkuna on oikeasti "kolmikulmainen", vaikka juuri tästä kuvasta asiaa ei ihan heti arvaisi.

Kauppatorilla kääntyivät tuolloin ruuhkalinjat 4S ja 10S myös. Mutta niiden päättäri taisi sijaita noin vaunun mitan verran tästä eteenpäin eli nokka jo kohti Kaupungintaloa.

Noista nimikkovaunujutuista on kirjoitettu jonkinverran 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun RAITIO-lehdissä. Niitä voi selata www.raitio.org -palvelujen kautta.
kuva 27.03.2015 06:48 Juhana Nordlund  
  Ulkomaalaisen näkemys on linjassa Raitiossa 2 / 1987 esitetyn liikenneuutisen kanssa. Uutisen mukaan vaunu 337 linjan 1 vuorossa 1 oli todellakin viimeinen rahastajarahastusratikka Helsingin raitioliikenteessä ja päivämääräkin pitää kutinsa. Itse olisin muistanut vain päivämäärän, linjan ja vaunuyksilöstä sen verran että joku vaunuista 337 - 339.

Itse tästä kuvasta: Eletään murrosvaihetta, vielä edellisenä kesänä kutosella ajettiin vaunuilla 331 - 375 ja niissä oli tietenkin rahastaja. Seuraavana kesänä kalusto perustui nivelvaunuihin, ainakin vuorovaunujen osalta (nk. kokopäivävuorot), tästä ovat muistona tuohon aikaan ottamani diat.
kuva 25.03.2015 12:47 Juhana Nordlund  
  Bussidatan kalustolistan mukaan Kuopion Liikenteelle ei ollut tuona ajankohtana hankittu Scania-Vabis-alustaisia linja-autoja lainkaan. Volvo oli yleisin, etenkin kaupunkiautoissa. Muuhun käyttöön oli hankittu meillä melko harvinaisia (harvinaisia bussiksi, ei kuorma-autoksi) Bedfordeja.

KL:n koritehdas on Linkkerille korkeintaan mutkan kautta sukua. Kabus-linja-autotuotanto oli Lahdessa alkanut jo ennen Koiviston Auto - Kuopion Liikenne -fuusiota. KA:n aikana toki Varkaudessa alettiin rakentaa koreja Kabuseihin (ja tehtiin siellä perinteisiä KL-korejakin johonkin saakka - ja niitä on mennyt Lahdenkin katuriin). Myöhemmin Kabusit rakennettiin jälleen kokonaan Lahdessa.

Kaksi ensimmäistä HSL:lle menevää Linkkeriä ovat entisiä Jyväskylän Liikenteen Kabuseja, jotka siis muutetaan sähkökäytölle. Itse asiassa ensimmäinen on muutettu jo tovi sitten ja sillä on ajettu VTT:n testejä PK-seudulla jonkin aikaa. Nyt se päivitetään kaupalliseen henkilöliikenteeseen. Linkker-konseptin pohjana on ilman muuta Kabus-kaupunkiauto, mutta 2000-luvun kevytbussi, jolla ei ainakaan teknisessä mielessä ole mitään sidosta Varkaudessa tehtyihin malleihin.
kuva 25.03.2015 09:46 Juhana Nordlund  
  Kuvasta käy hyvin ilmi mm. se, että maamme toiseksi suurimman kaupungin keskustan lähistöllä liikutaan.
kuva 23.03.2015 08:39 Juhana Nordlund  
  Ainakin Mäkelänkadulla melko lähellä Lautatarhankadun pysäkkiä oli jokin aika sitten hieman tuon tyylinen jäänne.

Sitten voi spekuloida sen suhteen, ovatko kaikki tuollaiset jämäpysäkit poistuneita vanhoja erillisiä pysäkkejä vai nykyisen pysäkin edeltäjiä pienen matkan päässä nykyisestä sijainnista. Aikanaan pysäkkejä korotettaessa nykyisen standardin mukaisiksi sijaintikin saattoi siirtyä muutaman kymmenen metrin verran. En osaa sanoa, onko minnekään listattu edellä kuvattuja muutoksia.
<<   >>