Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.11.2015 20:23 | Juhana Nordlund | ||
| Varmasti Hakaniemen asemalla on ollut aikanaan (jo ennen kaupallisen metroliikenteen alkamista) tuollainenkin reittikaavio, mutta useat kaaviossa näkyvät nimet päätettiin muuttaa kuvassa näkyvästä poikkeaviksi jo 5.2.1980 julkaistun asiakirjan mukaisesti. Minulla on hallussani seuraava dokumentti: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/x_metroesitelma_1980/140109+005A.jpg Kaupallisen liikenteen aikana ei ole ollut käytössä asemannimiä Kaivokatu, Kluuvi sekä Puotinharju. Mielenkiintoista, että kaaviossa Herttoniemi on Herttoniemi, eikä Hiihtäjäntie. Lisäksi kannattaa huomata, että "Kluuvin" asema valmistui ja avattiin liikenteelle vasta kevättalvella 1995, silloin nimellä Kaisaniemi. Asemavaraus toki paikalla on ollut alusta pitäen, ja siksi aseman nimi näkyy 1980 alkupuolella päivätyssäkin asiakirjassa. | ||||
|
28.11.2015 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| Totta Heikki, Musturihan se liikennepaikka oli keskellä ratapöydän suurikokoisinta osaa. Musturin aseman suorituspiste sijaitsi Satikkanotkon ohjauspaikan vieressä. Satikassa olin itsekin kerran tai pari suorittamassa. Jälkimmäisellä kerralla ei liikennöity enää Suvantoon edellä kerrotun läppäsillan aiheuttaman katkoskohdan johdosta. | ||||
|
|
27.11.2015 17:39 | Juhana Nordlund | ||
| Itse muistan (yllänäkyvän Suvannon lisäksi) Satikkanotkon, Tenkon (perusmuodossa Tenkko), Leväperän ja Kumpurannan. Kumpuranta ei ehtinyt milloinkaan valmistua alkuperäissuunnitelmien mukaisena, vaan ainoastaan eräänlaisena kääntöraiteena. Tenkon ja Leväperän väliin jäi vielä yksi pikkuasema, jonka nimeä en nyt millään saa mieleeni. Eräässä vaiheessa ko. kerhotilan loppuaikoina (1982 - 83?) Suvannon ja Satikkanotkon välillä sijainnut "läppäsilta" oli laskettu alas siten, että yhteyttä kuvan asmealle ei enää ollut. Tässä tapauksessa sillan avaaminen todellakin tapahtui laskemalla "läppä" alas. Sillan kohdalla kulki kerhotilan käytävä ja junien liikennöidessä siitä kerholaisten piti kumartua sillan ali. | ||||
|
04.11.2015 09:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkoittamasi "kouru" on u-palkin muotoinen (pienikokoinen) laahain. Siihen käsiksi pääseminen saattaa vaatia joskus tiettyä kekseliäisyyttä. Itse virroitintanko varmaankin on joissakin tilanteissa syytä kääntää sivusuuntaan ja sitten taivuttaa sitä alas päin sen verran, minkä pystyy. Kaksikerroksinen bussi on kyllä aika korkea, joten en tästä pysty sanomaan, riittääkö tämä kikkailu yksistään vai tarvitaanko jotain muutakin. Virroitintanko on yleensä melko pitkä, ehkä pidempikin kuin miltä se usein näyttää, joten tangon pään ja laahaimen saaminen ihmisen korkeudelle ei välttämättä ole kovin hankala juttu. | ||||
|
|
03.11.2015 12:35 | Juhana Nordlund | ||
| Joidenkin järjestelmien johdinautoissa ei ole aisoihin "naruyhteyttä". Ajoneuvoissa on yleensä mukana instrumentti, jolla virroitintangon voi asetella kiinni ajolankaan tai ottaa virroitin ajolangasta alas. Ainakin Salzburgissa toimittiin tällä tavoin. Naruttomia virroitintankoja on tietenkin myös niillä paikkakunnilla, joissa virroitinten hallinta on "koneellistettu" ts. kuljettaja ohjaa virroittimia ohjaamosta nappuloita painamalla. Johdinautokuvalinkkejä: http://koti.kapsi.fi/finlayson/ja-kuvalinkit.htm . Linkit ohjaavat minun kotisivutilassa oleviin kuvastoihin. Suurin osa kuvista on vuosilta 2009 - 13. | ||||
|
|
02.11.2015 13:48 | Juhana Nordlund | ||
| Tuon aikakauden johdinbusseissa kelaratkaisu oli hyvin yleinen. Googlaamalla löysin kuvamateriaalia, josta päätellen Belfastin kaksikerrosjohdinautoissa ei ainakaan kaikissa tapauksissa ollut näitä keloja. Linkki: http://members.shaw.ca/sfu/Belfast-246-1261.jpg . Linkin johdinauto ei ole täysin samanlainen kuin yllä näkyvä ajoneuvo. | ||||
|
25.10.2015 10:14 | Juhana Nordlund | ||
| Teräsvaunuissa näyttäisi olevan kylkimainoksia. Ei kai sellaisia enää 1994 puolella tuossa kalustossa esiintynyt? | ||||
|
21.10.2015 16:40 | Juhana Nordlund | ||
| Aivan kuin vesillä olevan aluksen mastojen takaa pilkistäisi / häämöttäisi jäänteitä KAHVILA-RAVINTOLA-kylkitekstistä? | ||||
|
21.10.2015 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| On joitakin asioita, jotka kannattaa tiedostaa vertailtaessa Hr11:tä muihin linjakäyttöön tarkoitettuihin 50 - 60 vuoden takaisiin dieselvetureihin. Ensinnäkin, Hr11 oli tarkoitettu moottorikiitojunien vetovaunuksi, ei yleisveturiksi. Ylipaino-ongelmien takia matkatavaraosasto jätettiin pois jo suunnitteluvaiheessa ja lopputulos oli veturi (moottorivaunun asemesta). Toiseksi, 1950-luvun alkupuolella Suomi alkoi nousta sotien aiheuttamasta pula-ajasta. Raha on merkittävä konsultti, kun tehdään investointeja. Kolmanneksi, ratamme olivat äärettömän heikkokuntoisia ja vanhanaikaisia (sulki pois järeimmän pään ratkaisut). 1950-luvulla raskasta kiskotusta oli vain joillakin Etelä-Suomen pääradoilla. Hydraulisia voimansiirtoja ei ole vain yhtä tyyppiä. Hr11:n ratkaisu ei ole täysin yhteneväinen esim. Dv12:n, Dv15:n tai Dv16:n vaihteistojen kanssa. Se mitä Kimmo kertoi koulukunnista dieselsähköisen ratkaisun ja dieselhydraulisen voimansiirron väleillä, vastaa myös minun näkemystäni. Noin karkeasti ottaen voidaan nähdä sellainen jako, että mitä järeämmän luokan vetureista puhutaan, sitä todennäköisemmin voimansiirto on sähköinen. Saksa on kuitenkin kulkenut omia teitään varsin raskailla dieselhydraulisilla vetureillaan. |
||||
|
19.10.2015 20:17 | Juhana Nordlund | ||
| Jarmon esittämä ajankohta on hyvässä sopusoinnussa kaiken kuvassa näkyvän kanssa. Jarmo, tarkoititko kuitenkin toista junaa L- ja M-junille Pasilaan? | ||||
|
|
19.10.2015 06:39 | Juhana Nordlund | ||
| Muuttaisin kuvausajankohtaa (nyt suuntaa antavaksi ilmoitettu 1990) noin kymmenellä tai reilulla kymmenellä vuodella taakse päin. 1970-luvun(kin) merkkejä havaittavissa. | ||||
|
19.10.2015 06:37 | Juhana Nordlund | ||
| Puhuisin jopa 1970-luvusta. 1970-80-lukujen vaihde voisi olla periaatteessa jotenkuten mahdollinen, mutta kallistuisin 1970-luvulle. | ||||
|
11.10.2015 18:39 | Juhana Nordlund | ||
| Maantieto on näköjään vorgilaisilla hyvin hallussa. Kyllä tämä sieltä on. Samassa paikassa on otettu myös lähestymiskuva: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dv12_2757.jpg | ||||
|
25.09.2015 20:40 | Juhana Nordlund | ||
| Itselläni kävi mielessä Ilr - Hki. Voitaisiinko olla matkalla varikolta päärautatieasemalle? | ||||
|
Kuvasarja: Syksykuvia 30 vuoden takaa |
25.09.2015 20:37 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin mukava ja asiallinen kuvasarja Hannulta. Kiitos. | ||||
|
25.09.2015 20:34 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1 on joku 6006 - 6010, mutta mikä..? | ||||
|
25.09.2015 20:29 | Juhana Nordlund | ||
| Tunnisteissa lukee tällä hetkellä 6016, mutta mahtaako sittenkin olla 6046? | ||||
|
21.09.2015 17:17 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo 6025 ei ehtinytkään enää kovin pitkään olla ajossa kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
21.09.2015 02:09 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva, kiitos siitä. Mutta ajankohta taitaa sittenkin olla varhaisempi kuin 1982? Kaikissa plootuissa näyttäisi olevan helmapellit paikoillaan, joten 1970-luvun puolella taidetaan olla. | ||||
|
11.09.2015 13:17 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän sivun yläosassa näkyvässä kuvassa on Rkt-vaunuja kaikilla kahdella mahdollisella tavalla: osassa keittiö on tällä puolella (ikkunoita on keittiön puolella sangen vähän) ja sitten osa vaunuista on juuri päinvastaisessa asennossa (ikkunoita on liki samanverran kuin missä tahansa sinisessä vaunussa). Kannattaa myös huomata, että Petrin kommentissa on annos sarkasmia. | ||||
|
07.09.2015 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos terveisistä ja kiitoksista. Näinkin Timon vaunun 5 (Expt) ikkunasta ja arvelinkin kuvan päätyvän tähän galleriaan. | ||||
|
31.08.2015 19:22 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunustosta Cht ja Rt sopisivat ihan hyvin EP:henkin. | ||||
|
27.08.2015 19:06 | Juhana Nordlund | ||
| Olisiko jopa alusta pitäen? Toinen vaihtoehto on että joka tapauksessa hyvin aikaisin (muistaisin ottaneeni dian vaunusta poikkeavine teleineen joskus 1986...). | ||||
|
27.08.2015 13:16 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta 2239 muutettiin Dr15:ksi 2439 ja muutostyö saatiin päätökseen 1980. Kuvan on oltava ajalta 1977 - 79. Äkkivilkaisulta suurin osa vaunuista on sileäkattoisia, ei-sileäkattoisina erottuvat jo mainittu CEhit ja samalla tavoin myös Rkt-ravintola. EFit:ssä on vielä helmapellit. | ||||
|
22.08.2015 10:46 | Juhana Nordlund | ||
| Nikolaksen selostus on mielestäni tietosisällöllisesti oikeaa. Itse käyttäisin kernaasti ilmaisua "eteinen E1" tms. koska esim. Kotkan radalla moottorivaunu lähestyy ohjaamo edellä etelää. Sm5 03 taisi ajaa kaupallista ajoa pienen tovin "väärin päin" ollessaan uusi sen seurauksena, että se oli tuotu Turusta Helsinkiin Toijalan kautta (Rantaradan asemesta). Sm5 on matkustajan kannalta jo niin symmetrinen juna usealta osalta, että junayksikön "oikein" tain "väärin" päin olo ei juuri missään näy. Lastenvaunu- ja pyörätuolitilat toki sijaitsevat tietyssä kohdassa kussakin yksikössä, samoin WC. Kysymys on vaunusta C. Muutaman kerran olen nähnyt, että lastenrattaita on yritetty viedä vanhasta muistista vaunuun D junan ollessa "väärin päin", Kehäradan avaamisen jälkeen. |
||||
|
20.08.2015 18:49 | Juhana Nordlund | ||
| Nelinumeroinen järjestysnumero ilman muuta puhuu KCik:n puolesta. Vaunun ikkunajärjestyksestä voi päätellä kaikenlaista, näkyyhän oikean puolen sivulta kunkin sivuikkunan yläpuolisesta ilmanvaihtokanavasta lippa tai mikä se lieneekään. KCik:ssa oli pyöreän päädyn päässä kuusi sivuikkunaa ja sitten eteinen ovineen (lippojen tasavälisyys siis katkeaa eteisen / sivuoven kohdalla). KEi:ssä toinen eteisistä olisi ollut paljon lähempänä pyöreää päätyä... | ||||
|
16.08.2015 14:55 | Juhana Nordlund | ||
| Eio-ohjausvaunuissa 6201 - 6240 oli lastausovet (aikanaan ennen saneerauksia) molemmilla puolilla. Moottorivaunussa ei tokikaan ollut matkatavaraosastoa eikä lastausovia. Laitan vielä linkit EPön 12.6.1968 Pasilassa ottamiin kuviin: https://vaunut.org/kuva/53463 ja https://vaunut.org/kuva/53464 . Onko olemassa sellainen mahdollisuus, että yllä näkyvässä kuvassa olisikin jokin muu yksikkö kuin 6001/6201? Esim. 6002/6202? |
||||
|
14.08.2015 16:23 | Juhana Nordlund | ||
| Mäkeä kiipeävä sininen TKL-bussi on dieselkäyttöinen eli se ei siis ole rollikka. Rollikan katto ei näyttäisi noin paljaalta. Korin muodot todellakin antaisivat viitteitä lähinnä Ajokkiin, jonka alla todennäköisesti on Scania-Vabis. Ajankohdaksi sopisi vallan hyvin 1966 - 70. |
||||
|
|
14.08.2015 13:51 | Juhana Nordlund | ||
| Teoria veturin vaihtumisesta 2741 -> 2736 vaikuttaisi luontevalta. Miksi 6201:n metalliset järjestysnumerot eivät näy tässä kuvassa? Kuvassa 53464, otettu 12.6.1968, numerot näkyvät olevan paikoillaan. Samoin valmistajalaatat. |
||||
|
|
14.08.2015 07:35 | Juhana Nordlund | ||
| Mutta toisaalta kuvan 53463 yhteydessä kerrotaan, että Sr12 2736 siirsi Sm1 6001:n Valmetilta Pasilaan 12.6.1968. Mikähän tapahtuma ylläolevassa kuvassa mahtaakaan olla? Veturihan on todellakin lokomolainen 2741. | ||||
|
02.08.2015 12:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä, ja nyt km-tietokin on korjattu oikeaan muotoon. Matkustan tuosta junalla kutakuinkin kerran viikossa kumpaankiin suuntaan. Tänään on määrä jälleen palata Hämeenlinnasta Pasilan kautta Huopalahteen. | ||||
|
|
02.08.2015 07:45 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tietoihin on merkitty ratakm:ksi 130+000. Sellainen kohta on oikeasti Iittalasta vähän pohjoiseen. Yöpikajuna 263 kulki illalla 1.8. Hämeen kohdalla aika lailla myöhässä. |
||||
|
31.07.2015 17:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Linja-auto on tietääkseni Pielisen Liikenteen SDX-95. Bussidatasta löytyy autosta värikuvakin. | ||||
|
12.07.2015 19:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kevät 1980 lienee todellakin kuvausajankohta. Mutta täysin suttaamaton veturi ei ole tuossakaan. Hytin alapuolella näkyvässä laatikossa on jo jotain töherrystä, jos oikein muistan niin jotain "F*ck Ile" tai jotain sinne päin. Otin joitakin kuvia tuosta veturista toukokuussa 1980 ja niissä se töherrys näkyy selvemmin kuin tässä. | ||||
|
29.06.2015 20:24 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Sm1-juna näyttäisi olevan jokin runko 6041 - 6050 (kesällä 1973 sarjasta ei tietenkään ollut kuin vasta osa liikenteessä). | ||||
|
06.06.2015 06:51 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, kunkin oviparin neljästä ruudusta yksi oli avattavalla ikkunalla. Koski sarjoja Sm1 - 2 aikana ennen saneerauksia / 1990-luvun "kaupallisia korjauksia". | ||||
|
02.06.2015 08:43 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva. Tunnisteissa on mainittu (tällä hetkellä) Sm2, itse näkisin tuon Sm1:nä. | ||||
|
27.05.2015 07:10 | Juhana Nordlund | ||
| Tunneliasemien rakentaminen on tosiaan niin kallista, ettei kaikkia asemia useinkaan ole mahdollista eikä ehkä muutenkaan välttämätöntä saattaa valmiiksi heti ensimmäiseen päivään mennessä. Arin mainiosta listasta oli Kampin asema jäänyt pois. Kyllä Kamppi oli mukana Kamppi - Puotinharju -hankkeessa alun perinkin, sen käyttöönotto viivästyi vain vähemmän kuin Kaisaniemen (sittemmin Helsingin yliopisto) ja Sörnäisten asemien käyttöönotto. Kamppi, joka avattiin keväällä 1983, sijaitsee Rautatientorin aseman länsipuolella (muu tässä keskustelussa mukana oleva osuus koillis-/itäpuolella). Kehärata on siitä poikkeava uudisrata metroon verrattuna, että se sijoittuu kahden olemassa olevan radan väliin (kaukoliikennepuolella vastaavia on toki ollut etenkin oikoratojen puolella jonkin verran). |
||||
|
21.05.2015 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/33242 yhteydessä kuvaaja Polamo ilmoittaa junaksi Tolstoin (joka on toki eri asia kuin tässä näkyvä Leningradin juna). Mutta jo ennen 1990-luvun alkua Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välillä ovat kulkeneet junat Repin ja Tolstoi näillä nimillä. Mutta mistä lähtien juuri näillä nimillä, sitäpä ei taida monikaan muistaa, en minä ainakaan. Jos arvauslinjalle pitäisi lähteä, heittäisin ehkä lukemat 1985 tai 1986 kehiin. | ||||
|
19.05.2015 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä Deeverihän ajoi tuona lauantaina kuvassakin näkyvällä sivuraiteella toisen junan perään, tapahtui siis pieni kolari. Vauhti oli kaikeksi onneksi sen verran hiljainen, ettei suurempaa vahinkoa aiheutunut. Molempien junien vaunuja tipahti kiskoilta, mutta käsittääkseni sen enempää henkilö- kuin aineellisiakaan vahinkoja ei syntynyt. Peräänajetussa junassa ei tapahtumahetkellä ollut matkustajia. Deeveriä ei kolarihetkellä ajanut kuvassa näkyvä kuljettaja. |
||||
|
19.05.2015 06:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on varmaan iltapäivällä tuotu tähän Ilmalasta. Tässä se sitten jakaantuu kahteen osaan. Itse olen nähnyt vastaavia toistuvasti. Myös niin että tosiaan viisi yksikköä kuudesta on Sm1:siä. | ||||
|
18.05.2015 07:37 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä ovat nimenomaan ne kaksi veturia. Ja sijaintipaikka oli Kuninkaankartanonsaari. Itse otin huomattavan heikkolaatuiset kuvat näistä vetureista joskus vuonna 1980 siellä Tekniikan museon piha-alueella. Nämähän oli sijoitettu toisiinsa nähden selvästi eri puolelle aluetta. | ||||
|
15.05.2015 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, kuvan metroverkko näyttää olevan nk. Castrénin metro. Sehän on liikennevälineenä / järjestelmänä aika lailla eri maailmasta kuin sittemmin toteutunut raskasraideverkko, jonka yhtenä osana on mm. Martinlaakson rata ja ennen muuta nykyinen metro. Castrénin vetämän työryhmän kartoilla raideyhteys Martinlaakson suuntaan tosiaan koukkasi Kaarelan ja Kaivokselan kautta, jättäen nykyisen Malminkartanon alueen kauas länteen. Kartan liikennejärjestelmä olisi ollut teknisesti melko lähellä Oslon aiempia läntisiä esikaupunkiratoja, joilla ajettiin leveäkorisilla esikaupunkijunilla (ei raitiovaunuilla). Nyttemmin Oslon läntinen verkosto on liitetty osaksi nk. täysmetroa. Holmenkollenin haaralla tosin on jokunen tasoristeys jäljellä virtakiskosta huolimatta. |
||||
|
15.05.2015 04:56 | Juhana Nordlund | ||
| En tiedä, mitä on tapahtunut, mutta 2302:n tarina ei 1960-luvulla eikä ihan pian sen jälkeenkään päättynyt. Galleriasta löytyy Tepon ottama kuva Dr13 2302:sta kuvausvuoden ollessa 1999: https://vaunut.org/kuva/5034 | ||||
|
04.05.2015 08:07 | Juhana Nordlund | ||
| M-tunnus kuvassa näkyvässä tarkoituksessa katoaa jo alle kahden kuukauden sisällä. Mutta missä tahdissa nykyisten Sm5:sten värit vaihtuvat uusiin? Ensi talvena yksiköt nrosta 42 eteen päin ilman muuta laitetaan alun perinkin uuteen asuun, mutta oliko olemassa olevien yksiköiden tarkoitus saada uutta väriä (esim. teippausten merkeissä) millaisella aikataululla? | ||||
|
02.05.2015 19:51 | Juhana Nordlund | ||
| Muistanemme, että Sm1:sistä puuttuivat verhot tietyn ajan parisen vuotta sitten. Sitten kun verhot tulivat takaisin, niitä sitten tuli vähän eri värisinäkin? | ||||
|
02.05.2015 19:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ja P 156:n ollessa Riihimäellä aurinko ilmeisesti olisi paistanut alempaa ja vähän eri suunnastakin? Tuohon aikaan emme noudattaneet kesäaikaakaan eli aurinko laski tavallaan tuntia aikaisemmin verrattuna nykyisten kesäkausien auringonlaskuaikoihin. | ||||
|
19.04.2015 11:50 | Juhana Nordlund | ||
| Se auttoi. Kiitos. | ||||
|
|
19.04.2015 11:00 | Juhana Nordlund | ||
| Lisäsin A 17:n. Ei järjestelmä antanut lisätä tuollaista moniosaista numerosarjaa, ei pasteamalla eikä yksitellen naputtelemallakaan. Sikäli ei hätää, nimittäin kovin monta eri USr3:a ei radoillamme liiku, joten sekaannuksilta vältyttäneen. | ||||
|
17.04.2015 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseisien merkkien tulo tapahtui käsittääkseni silloin, kun useampiyksikköisissä Sm-junissa lipunmyynti keskitettiin junan tiettyyn tai tiettyihin yksikköihin. Taphtuiko tämä keväällä 2000 vai joskus muulloin, en nyt varmuudella muista. Sm1 - 2 -kalustoon asennettiin sisänäyttöjä, joilla varoitettiin mahdollisesta lipunmyynnin puuttumisesta ko. yksikössä. Laitteiden toiminnassa oli etenkin alkuun toivomisen varaa. |
||||
|
17.04.2015 07:15 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on erityisesti raitioliikenteen solmukohta eli hubi. Tottahan ihmeessä tämän pisteen kautta menee myös todella useita dieselbussilinjoja, mutta toisaalta sen enempää junia kuin johdinautoja tätä kautta ei mene. Kaubamajan johdinautopäättäri ei tosin ole kovin monen korttelin päässä. Balti jaamissa kohtaavat juna, ratikka ja johdinautot sekä jonkin verran bussejakin, etenkin kauemmaksi meneviä busseja (joskin linja-autoasema on taas ihan muualla). Balti jaam taas on selvästi liikekeskustan ulkopuolella toisin kuin kuvan paikka. |
||||
