3754-128077 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.07.2014 05:01 Juhana Nordlund  
  Dm9 tuo on (ellei sekarunko), mutta välivaunu on kiistatta CEiv ja ainakin toinen moottorivaunu on Dm9. Paikka on tosiaan tien 52 ja Rantaradan eritasoinen risteämäkohta. Tottola(n tunneli) jää käsittääkseni tästä jonkin verran Saloon päin.
kuva 23.07.2014 04:58 Juhana Nordlund  
  Talvi on ilman muuta huomion arvoinen asia junakuvissakin, mutta tätä kuvaa ei ilmeisestikään ole kuvattu junatunnelin päältä, vaan tieltä 52 radan ylittävältä sillalta. Kuvasarjan muutkin "tunnelin päällä kuvatuiksi" arvellut otokset lienevät sittenkin tältä samalta sillalta napsaistuja - minkä Jari aiemmin itsekin asiantuntevasti kertoi.
kuva 22.07.2014 13:19 Juhana Nordlund  
  P 123 oli tosiaan joinakin melko rajallisina kausina 1980-luvun alkupuolella veturivetoinen Porkkanan asemesta. Dr13:n tullessa Rantaradalle vakituiseen käyttöön kesällä 1984 P 123 ja sen paluujuna hoidettiin kuitenkin Porkkanoilla. Itse suoritin asepalvelusta tuolloin Hangossa, ja juuri tuon kauden kalusto ja Rantaradan Karjaan itäpuolinen osuus tuli tuttuakin tutummaksi. Toisaalta koti Huopalahden aseman luona niin, että ikkunoita oli (tuolloin) Rantaradallekin päin, piti hyvää huolta siitä, etteivät kalustohavainnot jääneet siviiliaikoinakaan tarpeettoman vähiin.
kuva 22.07.2014 11:33 Juhana Nordlund  
  Onkohan tämä nyt sitten P 123, joka olisi lähtenyt Hki:stä klo 9:12? Salossa se olisi kohdannut toisissa kuvissa näkyvän Porkkana-junan, jonka tuloaika Hkiin taisi olla 13:07. Joulukuussa valoisaa aikaa ei riittänyt pitkään... Ja joulukuussa 1985 noin puolet Hki - Tku -junista kulki jo Dr13-vetoisena.

Vuotta aikaisemmin P 123 olisi ollut Dm8 - 9.
kuva 22.07.2014 11:26 Juhana Nordlund  
  Kyllä tämä saattaa hyvinkin olla Tepon mainitsemasta paikasta ja suunnasta. Usea tässä julkaistu kuva näyttäisi olevan Halikon - Hajalan alueelta, tai ainakin Salon lähettyviltä. Joulukuussa 1985 kovin moni Hki - Tku -reitin juna ei enää ollut Dm8 - 9 -kalustolla hoidettava. Tämän junan on melkein oltava Helsinkiin hieman klo 13 jälkeen saapuva pikajuna. Oliko numero sitten tuohon aikaan P 126, 1980-luvun aivan alussa tuo juna saattoi olla jopa P 136.
kuva 22.07.2014 10:22 Juhana Nordlund  
  Halikko-niminen tunneli tulisi ensimmäisenä mieleen. Tuolla suunnalla Jorma Attila oli näköjään tuohon aikaan liikkunut.
kuva 14.07.2014 17:03 Juhana Nordlund  
  Olivatkohan Lapin läänin rekisteritunukset todellakin edenneet jo LAL:iin saakka heinäkuuhun 1972 mennessä? Ko. läänissä valkopohjaiset tunnukset eivät tulleet jakoon kuitenkaan vuoden 1972 alkupuolella, vaan hieman myöhemmin.
kuva 05.07.2014 09:06 Juhana Nordlund  
  Sen verran kuin mitä olen katsellut, niin tässä vararungossa yleensä kaikki vaunut ovat 160 km/h -vaunuja. Veturina keulilla taas on kovin usein Sr1 140 km/h:n maksiminopeuksineen (Sr2:ssa Sn olisi 160 km/h tällä kokoonpanolla).
kuva 01.07.2014 17:32 Juhana Nordlund  
  Tunnus VBS-461 lienee otettu käyttöön syksyllä 1974. Kuva ei voi siis olla peräisin tuota vanhemmalta ajalta. Kuvan tunnusta edeltävä rekkari oli YEE-63 ja sitä edeltävä YB-134. VBS-kilven jälkeenkin ajoneuvolla oli ainakin vielä yksi rekkari, nimittäin VET-741.
kuva 25.05.2014 17:01 Juhana Nordlund  
  Moottorivaunun katolla näyttäisi olevan edelleen, joskin viimeisiä aikoja, saksisankavirroitin.
kuva 10.05.2014 08:32 Juhana Nordlund  
  Ei tämä Hyvinkäältä näytä. (8.5. kommenttini pointti oli, kuten jotkut ilmeisesti huomasivat, sanaleikki Hyvinkään - huonostikaan).

Hämeenlinna tämä kyllä ihan hyvin voisi olla.
kuva 10.05.2014 04:53 Juhana Nordlund  
  Kiitos Reinolle ainutlaatuisesta kuvasta.
kuva 08.05.2014 15:57 Juhana Nordlund  
  Kuvauspaikkaa en varmuudella kykene tunnistamaan, mutta mielestäni Hyvinkään esittäminen ratkaisuksi ei ole huonostikaan päätelty.
kuva 04.05.2014 16:26 Juhana Nordlund  
  Muistaisin jo 1996 näkyneen sähköistyksen merkkejä rataosalla Lielahti - Kokemäki. Vuonna 1995 en tuolla liikkunut eikä siltä vuodelta ole omakohtaisia aiheeseen liittyviä muistikuvia.

On totta, että sähköistys otettiin Raumalle johtavalla rautatiellä käyttöön vasta vuonna 1998 ja osuudella Kokemäki - Pori kesän 1999 alussa.
kuva 16.04.2014 14:59 Juhana Nordlund  
  Erityiskilpiin saa itse asiassa mitkä tahansa kotimaiset aakkoset, D:kin on niiden joukossa yhtenä vaihtoehtona. Lysti toki maksaa.

Muissa kuin erityiskilvissä D ei esiinny missään muussa roolissa kuin perävaunujen kilpien ensimmäisenä kirjaimena. Diplomaattiautojen ja Ahvenamaan ajoneuvojen jutut rajaan tarkastelusta ulos myös.
kuva 16.04.2014 14:52 Juhana Nordlund  
  Dr12:n takana tuleva vaunu näyttää minun silmissäni enemmän CEhitiltä kuin CEitiltä. Tämä taas muuttaisi kuvausvuoden ajankohtaan 1977 tai sitä myöhemmäksi (tätä kirjoitettaessa kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1975).
kuva 14.04.2014 15:28 Juhana Nordlund  
  A. T. Häkkisen havainto viittaisi kovasti Ilmalan vararunko 2:een (kuvassa on vararunko 1). Mutta näissä kummassakin ravintolana yleensä Rbkt.
kuva 12.04.2014 07:05 Juhana Nordlund  
  Hyvä - itse asissa erinomainen - kuva, vaikka nopeasti ajatellen "tavallinen". Deeverin ja Seepran eroja ja yhtäläisyyksiä voi mukavasti katsoa tästä otoksesta. Kuvakulma on erittäin onnistunut, samoin valotus ja kaikki muukin. Kuvaustilanteessa minultakin varmasti olisi jäänyt huomaamatta, että Seepran toinen puskinlyhty onkin jäänyt osittain peilin (?) taakse. Mutta toisaalta ilman tätä juttua koko peiliä ei varmasti muuten kuvasta huomaisikaan.
kuva 09.04.2014 07:13 Juhana Nordlund  
  Rungot 01 ja 02 saapuivat aikanaan Helsingin satamiin (ensimmäinen Sompasaareen, toinen Vuosaareen). 03 taisi tulla Toijalan kautta, lisäksi muistaakseni vielä jokin toinenkin sarjajuna. Kupittaan kautta ovat tulleet sitten kaikki muut.
kuva 07.04.2014 14:23 Juhana Nordlund  
  Työkalut = työpäivinä = maanantaista lauantaihin (ei tietenkään niille viikonpäiville sattuvina pyhäpäivinä).
kuva 07.04.2014 08:20 Juhana Nordlund  
  Joukkoliikennemuotojen kohtaamista tapahtuu myös Vohwinkelin päässä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2013-04/Wuppertal/DSC_0019A.jpg Riippuradasta on oivallinen vaihtoyhteys Solingenin trolleybussilinjaan 683. On Vohwinkelissä rautatieasemakin.
kuva 05.04.2014 17:36 Juhana Nordlund  
  Olen Ziggyn kanssa samaa mieltä. P 923:n vakiokalusto on ymmärrykseni mukaan toisenlainen (verrattuna kuvassa näkyvään).
kuva 05.04.2014 08:12 Juhana Nordlund  
  Voin vahvistaa vaunussa 4 matkustaneena useita yllä kerrottuja näkökohtia oikeiksi: Ravintolapalveluja tarjottiin vaunuissa ERd 28701 ja Rbkt-vaunussa 26906. Kaksikerroksisia vaunuja oli peräti kolmessa rykelmässä. Junan neljä takimmaista vaunua muodostivat yhden rykelmän (myyntinumerot 1 - 4, niistä nelonen siis ERd). Sitten oli Ex (5) ja Expt (6), junan keskellä jälleen pari kaksikerrosvaunua, sitten vihreävalkoinen Ex, sitten Rbkt, sitten vihreävalkoinen Ex, ja etuosassa junaa veturin jälkeen oli vielä nippu kaksikerroksisia vaunuja (3 kpl).
kuva 28.03.2014 18:56 Juhana Nordlund  
  Osassa Klippsta-kylteistä luki vuosien ajan virheellisesti Klipsta yhdellä p:llä.
kuva 26.03.2014 08:48 Juhana Nordlund  
  Heijastuksena näkyvässä kiitojunassa ei erotu avattavat ikkunat. Ja sikäli ei pidäkään erottua, kun Dm8:ssa ei alkuvuosina ollut sellaisia. Kuvahan on vuodelta 1966.
kuva 22.03.2014 16:00 Juhana Nordlund  
  Sekaparit ovat olleet esillä ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/100 kommenteissa. Ylläolevassa kuvassa on ilman muuta Sm1 6033 + Eio 6233. Kuvan moottorivaunussa mikään tuntomerkki ei viittaa 6022:een. Runko 6X33 on muuten tainnut poistua käytöstä jokin aika sitten?
kuva 16.03.2014 12:42 Juhana Nordlund  
  Kuvauspäivä kannattaa vaihtaa oikeaksi (nyt siinä lukee 16.03.2014).
kuva 07.03.2014 09:22 Juhana Nordlund  
  Voiman yksikkö on toki newton, mutta niitä on hankala aikaansaadan ilman tehokkaita moottoreita. Toki vetovoimaan tarvitaan muutakin, kuten riittävä kitkapaino. Kiitos Jormalle mielenkiintoisesta näkökulmasta, jota monikaan meistä ei olisi omin päin osannut arvata.
kuva 07.03.2014 09:09 Juhana Nordlund  
  Vasemmalla näkyvä yksikkö on puolestaan Dm8.
kuva 05.03.2014 11:51 Juhana Nordlund  
  21.9.2008 käytyyn keskuteluun voitaneen täydentää, että liikenne Leppävaaran kaupunkiradalla ja Vantaankoskenradalla muljahti vasemmanpuoleiseksi 27.10.2013.
kuva 04.03.2014 10:14 Juhana Nordlund  
  Sveitsissä taas tämä (ylikulku yläkerroksen korkeudella) on päätetty ottaa vaihtoehdoksi, nimittäin IC 2000 -kalustoon. Ja kyllä, SBB:n junia on muodostettu myös niin, että osa vaunuista on IC 2000 -kaksikerroskalustoa ja osa perinteistä yksikerroksista vaunukalustoa ylikulkujen sijaitessa viimeksi mainituissa ensiksi mainituista poikkeavalla korkeudella. Tällöin koko junan läpi menevää kuluyhteyttä vaunusta toiseen ei tietenkään ole, vaan jossain kohtaa on stoppi. Stoppihan on meilläkin esim. kahden Pendolino-rungon välillä kerrosluvun ollessa koko junassa tasan yksi. Ja niin tarvittiin ennen vanhaan 9-vaunuiseen Porkkana-junaan mm. kolmet myyntikärryt ja kolme keittiötä, vaikka silloinkin matkustettiin vain yhdessä kerroksessa.
kuva 03.03.2014 15:30 Juhana Nordlund  
  Niin, oikealla näkyvä matkustajavaunu on kahvilavaunu sarjasta Eikt.
kuva 24.02.2014 13:07 Juhana Nordlund  
  Kahdessa Einussa sellaiset on ollut, kuvan vaunun lisäksi. Eiu-vaunun ovet taas mielestäni olivat vippiovet, jotka nekin avautuivat ulos päin. Eiu oli väriltään IC-asuinen, toki sinisestä teräsvaunusta muutettu.
kuva 19.02.2014 17:56 Juhana Nordlund  
  Kuvassa vasemmalla ylhäällä melkein näkyy Hevosluodon lossi. Kiinteää yhteyttä sinne ei Raumanjuovan toiselle puolelle ollut silloin. Lossi oli moottoroimaton (ainakin 1960-luvun loppuvuosina).
kuva 19.02.2014 14:02 Juhana Nordlund  
  Kaksisuuntaisten vaunujen eduista ja haitoista on muistaakseni keskusteltu aika paljon Joukkoliikennefoorumin jlf.fi eri ketjuissa. Itse näkisin kaksisuuntavaunuilla enemmän etuja kuin haittoja. Jotain kertonee sekin, että kokonaan uudet järjestelmät perustuvat lähes poikkeuksetta kaksisuuntavaunuihin (esim. päätepysäkkien ja reitinvarsien varayhteyksien kääntösilmukat voidaan jättää pois).
Toki toinen ohjaamo ja ovien tuplamäärä ovat kustannuserä. Jossain oli laskettu, että ylimääräisien ovien kunnossapitoonkin menee rahaa. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Ainakaan raideleveys ei ole määräävä tekijä yksi-/kaksisuuntaisuusjutussa. Sinänsä on totta, että kapeassa vaunussa esim. lastenvaunutilaa on rajoitetummin verrattuna leveään, mutta korinleveyskään ei ole suoraan sidottu raideleveyteen. Lastenvaunutila on yleensä yksisuuntavaunuissa ovia vastapäätä. Kaksisuuntavaunuissa tämä pitää järjestää jollain muulla tavoin.
kuva 17.02.2014 13:14 Juhana Nordlund  
  Ari: Eikö tuo "IC" ole raiteella 11? Todennäköisesti kyseessä on Helsingin (/Ilmalan) vararunko 1. Veturikin on Sr1.
kuva 17.02.2014 11:41 Juhana Nordlund  
  Onko tulitikkutehtaalta Porissa?
kuva 16.02.2014 18:59 Juhana Nordlund  
  Kaukana taustalla näkyy Käppärän hautausmaan (uutta) kappeliakin ja Juseliuksen mausoleumin tornia.
kuva 14.02.2014 13:49 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa katto ei erotu kovin hyvin. Käsitin asian niin, että juna on sama kuin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/90176 juna. Linkin takana olevan kuvan junan 1./2. luokan vaunu on kiistatta CEhit.
kuva 14.02.2014 13:23 Juhana Nordlund  
  Olettaen, että 1./2. luokan vaunun on CEhit, niin se saattaa edelleenkin olla olemassa, joskin tunnuksella Ei.
kuva 14.02.2014 10:01 Juhana Nordlund  
  Vasemmalla näyttäisi olevan CEit ja oikealla Pot.
kuva 14.02.2014 09:58 Juhana Nordlund  
  CEhit lienee tämä.
kuva 13.02.2014 14:41 Juhana Nordlund  
  Muistutti aika paljon hälytysajoneuvojen nk. viu-viu-ääntä.
kuva 13.02.2014 10:11 Juhana Nordlund  
  Kuvasta tulee mieleen jossain määrin mm. OpenTTD-peli.
kuva 08.02.2014 09:04 Juhana Nordlund  
  Kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1983. Oliko silloin todellakin noin paljon helmapeltejä teräskorisissa (sinisissä) vaunuissa?
kuva 07.02.2014 11:28 Juhana Nordlund  
  Kuinka iso perusparannus ja muutos rataosalle Salo - Kupittaa pitäisi tehdä, jotta suurin nopeus (sn) voitaisiin veturijunienkin osalta korottaa arvoon 200 km/h? Salon päässä on heti kaksi tunneliakin, joilla on oma vaikutuksensa asiaan.
kuva 06.02.2014 17:00 Juhana Nordlund  
  Ziggy: Missä junat 943 ja 944 kohtaavat toisensa?
kuva 06.02.2014 03:58 Juhana Nordlund  
  Vanhoissa, aakkosjärjestyksenmukaisissa, sarjatunnuksissa kukin kirjain oli sidottu varsinkin pyörästöjärjestykseen. R1:llä ja mahdollisella R2:lla olisi pitänyt olla sama pyörästöjärjestys olettaen, että molemmat sarjat olisivat olleet käytössä samanaikaisesti.
kuva 26.01.2014 03:58 Juhana Nordlund  
  Joo, TPS–Jokerit-ottelua, mutta korvaava tapa ilmeisesti TPS - Jokerit -ottelua? Kirjoituskoneaikana omaksuin pitkän viivan korvaamisen välilyönti + lyhyt viiva + välilyönti -käytännöllä. Topin kommentissa pitkän viivan olemassaolo jopa erikseen mainitaan. Ei pitkän viivan tuottaminen kaikilla mobiililaitteillakaan vaihtelevissa oloissa ole aina helppoa.
kuva 25.01.2014 20:43 Juhana Nordlund  
  TPS–Jokerit -ottelua.
kuva 07.01.2014 12:40 Juhana Nordlund  
  Kesällä 1985 Helsingistä lähti Hankoon viisujuna Hr1 1004:n vetämänä. Kuukausi saattoi olla kesäkuu. Ainakin Helsingistä lähdettiin keula edellä Karjaan suuntaan.
<<   >>