Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2014 14:02 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksisuuntaisten vaunujen eduista ja haitoista on muistaakseni keskusteltu aika paljon Joukkoliikennefoorumin jlf.fi eri ketjuissa. Itse näkisin kaksisuuntavaunuilla enemmän etuja kuin haittoja. Jotain kertonee sekin, että kokonaan uudet järjestelmät perustuvat lähes poikkeuksetta kaksisuuntavaunuihin (esim. päätepysäkkien ja reitinvarsien varayhteyksien kääntösilmukat voidaan jättää pois). Toki toinen ohjaamo ja ovien tuplamäärä ovat kustannuserä. Jossain oli laskettu, että ylimääräisien ovien kunnossapitoonkin menee rahaa. Kolikolla on aina kaksi puolta. Ainakaan raideleveys ei ole määräävä tekijä yksi-/kaksisuuntaisuusjutussa. Sinänsä on totta, että kapeassa vaunussa esim. lastenvaunutilaa on rajoitetummin verrattuna leveään, mutta korinleveyskään ei ole suoraan sidottu raideleveyteen. Lastenvaunutila on yleensä yksisuuntavaunuissa ovia vastapäätä. Kaksisuuntavaunuissa tämä pitää järjestää jollain muulla tavoin. |
||||
|
17.02.2014 13:14 | Juhana Nordlund | ||
| Ari: Eikö tuo "IC" ole raiteella 11? Todennäköisesti kyseessä on Helsingin (/Ilmalan) vararunko 1. Veturikin on Sr1. | ||||
|
17.02.2014 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tulitikkutehtaalta Porissa? | ||||
|
16.02.2014 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Kaukana taustalla näkyy Käppärän hautausmaan (uutta) kappeliakin ja Juseliuksen mausoleumin tornia. | ||||
|
14.02.2014 13:49 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä kuvassa katto ei erotu kovin hyvin. Käsitin asian niin, että juna on sama kuin kuvan https://www.vaunut.org/kuva/90176 juna. Linkin takana olevan kuvan junan 1./2. luokan vaunu on kiistatta CEhit. | ||||
|
|
14.02.2014 13:23 | Juhana Nordlund | ||
| Olettaen, että 1./2. luokan vaunun on CEhit, niin se saattaa edelleenkin olla olemassa, joskin tunnuksella Ei. | ||||
|
14.02.2014 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Vasemmalla näyttäisi olevan CEit ja oikealla Pot. | ||||
|
14.02.2014 09:58 | Juhana Nordlund | ||
| CEhit lienee tämä. | ||||
|
13.02.2014 14:41 | Juhana Nordlund | ||
| Muistutti aika paljon hälytysajoneuvojen nk. viu-viu-ääntä. | ||||
|
13.02.2014 10:11 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvasta tulee mieleen jossain määrin mm. OpenTTD-peli. | ||||
|
08.02.2014 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1983. Oliko silloin todellakin noin paljon helmapeltejä teräskorisissa (sinisissä) vaunuissa? | ||||
|
07.02.2014 11:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka iso perusparannus ja muutos rataosalle Salo - Kupittaa pitäisi tehdä, jotta suurin nopeus (sn) voitaisiin veturijunienkin osalta korottaa arvoon 200 km/h? Salon päässä on heti kaksi tunneliakin, joilla on oma vaikutuksensa asiaan. | ||||
|
|
06.02.2014 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ziggy: Missä junat 943 ja 944 kohtaavat toisensa? | ||||
|
06.02.2014 03:58 | Juhana Nordlund | ||
| Vanhoissa, aakkosjärjestyksenmukaisissa, sarjatunnuksissa kukin kirjain oli sidottu varsinkin pyörästöjärjestykseen. R1:llä ja mahdollisella R2:lla olisi pitänyt olla sama pyörästöjärjestys olettaen, että molemmat sarjat olisivat olleet käytössä samanaikaisesti. | ||||
|
26.01.2014 03:58 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, TPS–Jokerit-ottelua, mutta korvaava tapa ilmeisesti TPS - Jokerit -ottelua? Kirjoituskoneaikana omaksuin pitkän viivan korvaamisen välilyönti + lyhyt viiva + välilyönti -käytännöllä. Topin kommentissa pitkän viivan olemassaolo jopa erikseen mainitaan. Ei pitkän viivan tuottaminen kaikilla mobiililaitteillakaan vaihtelevissa oloissa ole aina helppoa. | ||||
|
|
25.01.2014 20:43 | Juhana Nordlund | ||
| TPS–Jokerit -ottelua. | ||||
|
07.01.2014 12:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kesällä 1985 Helsingistä lähti Hankoon viisujuna Hr1 1004:n vetämänä. Kuukausi saattoi olla kesäkuu. Ainakin Helsingistä lähdettiin keula edellä Karjaan suuntaan. | ||||
|
05.01.2014 13:28 | Juhana Nordlund | ||
| Olihan se. Dr13 esiintyi koulutuksen merkeissä kyseisellä radalla toki jo jossain määrin saman vuoden keväänä. | ||||
|
03.01.2014 07:22 | Juhana Nordlund | ||
| Juu, nimenomaan Ranskassa puhuttavassa ranskassa lukusanat menevät, kuten Kimmo totesi. Sveitsin ja Belgian ranskankielisillä alueilla on käytössä lyhyemmät vastineet (kaikille lukusanoille 70 - 99). | ||||
|
29.12.2013 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Onkos kuvan yksikkö vieläpä 6001? | ||||
|
27.12.2013 11:46 | Juhana Nordlund | ||
| Eipä ole vieläkään korjattu Ci:ksi (mielestäni tuo ei ole CEikään). | ||||
|
24.12.2013 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Kylänsaari oli liikennepaikan oikea nimi, vaikka itse paikka on kartoilla ja eri tietokannoissa Kyläsaari. | ||||
|
16.12.2013 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Voisiko EFit olla joku vaunuista 23501 - 23503 eli sarjan varsin alkupäästä? Tietyt yksityiskohdat puhuisivat vuosimallin 1966 puolesta. | ||||
|
16.12.2013 13:06 | Juhana Nordlund | ||
| Myös osuudella Tampere - Jyväskylä? | ||||
|
16.12.2013 04:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on ilman muuta Saksan Dortmundista. Ja tosiaan viitisen vuotta sitten loputkin katuratikat muutettiin Stadtbahniksi, joskin U43 ja U44:n "metromaisuus" koskee vain keskustan melko lyhyttä tunneliosuutta. U43 - 44:llä ehdittiin ajaa korkeilla N-vaunuillakin, kuten keväällä 2009 otettu kuva paljastaa: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Ruhr/Saksa2009+385A.jpg | ||||
|
10.12.2013 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan 1./2. luokan vaunu näyttää kovasti Esslingen-vaunulta. Sitäpaitsi CEit 2662 oli muutettu jo vuonna 1971 CEift-sarjan vaunuksi 2692. Jounin näkemys 2652:sta saa tukeni. | ||||
|
09.12.2013 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Laiturilla näkyvä hiekoitushiekka ja raiteiden välissä pilkistävä lumi puhuisivat ennemmin kevään kuin syksyn puolesta. Helmi - maaliskuun vaihde 1989 oli muuten erittäin vähäluminen Turussa. |
||||
|
09.12.2013 10:48 | Juhana Nordlund | ||
| Määrittelyn suhteen lienee myös hyvä muistaa, että tekninen näkökulma ei ole ainoa kriteeri. Myös juridiset jutut ovat keskeisiä, sillä raitioteiden ja rautateiden liikennöimissäännöt eivät ole samat. Osa "ihan selvistä maaseuturatikoista" saattaa sittenkin olla juridisesti rautateiden junia. | ||||
|
25.11.2013 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Täälläpä keskustellaan mielenkiintoisesta aiheesta. Käsittääkseni Pendolinot ja kaksikerroksiset päivävaunut ovat varmimmin tietyllä tavalla päin. Kaksikerrosvaunuissa siis toimisto-, perhe- ja allergiahytit ovat käytännössä aina vaunun pohjoispäässä (Helsingin asemalla tarkisteltuna). Havaintojeni mukaan yksikerrosvaunut - esimerkkeinä Ex:t tai Expt:t voivat olla kummin päin tahansa. Expt:issä on ilmeisesti yleisempää, että Helsingin asemalla polkupyöräkoppi on eteläpäässä ja lemmikkiosasto pohjoispäässä. Ex-vaunuissa hytit ovat sangen usein pohjoispäässä (vaunun ollessa Helsingissä), muttei mitenkään itsestäänselvästi. Muistaakseni ainakin joidenkin junien osalta EFit-vaunujen istuinkaaviossa (verkkokauppa) istuimen suunta ei olekaan oikein. Tämä tuli esille, kun perheemme jäsen osti istumapaikan yöpikajunaan. |
||||
|
18.11.2013 04:48 | Juhana Nordlund | ||
| E-kirjaimen muotoa muistuttavat liekit olivat vain rungoissa 6051 - 6082, kun puhutaan Sm2-kalustosta. Kuvassa näkyvä Sm2 on 6092 (katsojaa lähimpänä näkyy Eioc 6292). | ||||
|
15.11.2013 10:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tiedossa olevia hylättyjä Sm1-yksiköitä: 6002, 6003, 6004, 6005, 6006, 6008, 6013, 6014, 6019, 6038 ja 6040. Lisäksi 6001 on pois normaalista käytöstä, muttei käsittääkseni romutettu. Kuvan Sm1 ei käsittääkseni voi olla mikään ensimmäisenä romutetuista yksilöistä, sillä ne lienevät jo silppuna. | ||||
|
08.11.2013 11:28 | Juhana Nordlund | ||
| Vastaan Jussin kysymykseen yli 5 vuotta myöhässä: Ainakin vuosina 1982 - 86 rataa ajettiin aina (omat muistikuvani perustuvat ensisijaisesti kesäkausiin), kun museo oli auki eli käytännössä kuutena päivänä viikossa (maanantaisin museo oli suljettu). Junat eivät liikennöineet yhtäjaksoisesti, vaan noin 10 minuutin ajo käynnistyi tietyn aikataulun mukaisesti. Viikonloppuisin junat starttasivat muistaakseni puolen tunnin välein, mutta viikolla ajoja oli harvemmalla aikataululla. Talviarkisin ei ehkä ajeluita ollut kuin erikoistapauksissa. |
||||
|
31.10.2013 10:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ilman muuta käsinkirjoitetutkin kirjeet ja muut viestit pysyttiin kopioimaan kalkkeeripaperin avulla. | ||||
|
|
31.10.2013 09:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kirjoituskoneella kirjoitettavista dokumenteista sai kätevästi jäljennöksiä jo kirjoittamisvaiheen kuluessa käyttämällä kalkkeeripaperia. Käsi ylös, moniko on käyttänyt joskus kalkkeeripaperia? |
||||
|
31.10.2013 05:16 | Juhana Nordlund | ||
| Minä taas ymmärsin, että kuvaaja on kuvannut Helsingistä klo 6:08 lähteneen L-junan Kirkkonummen asemalle juuri saapuneena. Kamera on saattanut olla vielä kesäajassa, mitä nyt exif-tiedoista tulkitsen. Sunnuntaiaamuyönä Helsingistä on toki mennyt tätä jo selvästi varhaisempia L-junia, mutta kaikki eivät ehkä niitä miellä aamun juniksi. VR:n aikatauluissa kaikki puolen yön jälkeen lähtevät L-junat ovat uuden vuorokauden, tässä tapauksessa sunnuntain, junia. | ||||
|
27.10.2013 20:57 | Juhana Nordlund | ||
| L-junien liikennöinti on siis muutoksen jälkeen vasemmanpuoleista vain kaupunkiradalla eli Leppävaara - Kirkkonummi mennään oikeata puolta (kuvatekstissä ei sinänsä kerrota mitään väärin). | ||||
|
21.10.2013 18:00 | Juhana Nordlund | ||
| Riihimäki - Hyvinkää - Karjaa -henkilöjunat lakkautettiin vasta vuoden 1983 syyskuussa. | ||||
|
16.10.2013 04:12 | Juhana Nordlund | ||
| Heinäkuussa 2013 havaitsin myös kahdenvärisiä Edm-vaunuja samassa junassa. Silloin taisi olla tilanne se, että yksi uudemman toimituserän vaunu oli vanhempien joukossa. | ||||
|
15.10.2013 06:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkennettakoon, että omat viimeiset havaintoni kiitojunavaunustosta ja niillä matkustamisesta eivät olleet pääsiäiseltä 1972 vaan 1971. Keväällä 1972 menimme isovanhempien luokse autolla. Myöhemmin 1970-luvulla mummun ja vaarin luokse Poriin mentiin välillä autolla, välillä junalla. Junakalustona oli tavallisimmin Dv12 + sininen vaunusto tai Dm8-9. | ||||
|
14.10.2013 14:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitojunakalustoa on kommentoitu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/11520 yhteydessä. | ||||
|
13.10.2013 11:14 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan tällaisia "sekavaunustoja" toisaalta Turun ja Pieksämäen välisessä, toisaalta esim. Savonradan IC-liikenteessä vielä jonkin verran. Kaikkiin IC-juniin ei riitä Rx/Rk-ravintoloita eikä Expt-vaunuja. Reiteillä, jossa Sn on maksimissaan 140 tällainen monivärirunko on ihan mielekäs. Kuvan siniset vaunut ovat siis sarjoista Rkt ja Eipt. | ||||
|
09.10.2013 05:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä 6031:ssä oli testikilvet, myös sivuikkunoissa heti saneerauksen jälkeen. Arin tarkoittamat pyöreät aukot näkyvät myös 2011 otetussa kuvassa: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-07-04/040711-a%20038A.jpg/_full.jpg | ||||
|
|
08.10.2013 15:21 | Juhana Nordlund | ||
| 6031:ssä (samoin 6033:ssa) on kuitenkin vesikouru jätetty paikoilleen katon ja seinän rajalle. Muista sarjasaneeratuista kouru leikattiin rälläkällä irti sillä seurauksella, että ruoste alkoi levitä nopeasti useaan eri kohtaan hyvin monissa yksilöissä. En yhtään ihmettelisi, jos tässä 6031:ssä olisi keskimäärin muita vähemmän korroosiovaurioita. | ||||
|
08.10.2013 13:55 | Juhana Nordlund | ||
| Asioista vähemmän perillä oleva voisi käsittää tilanteen väärin... | ||||
|
08.10.2013 13:47 | Juhana Nordlund | ||
| Tuossahan ovia on kaikkiaan neljät pariovet (keskellä kahdet pariovet). Ovien yläpuolella olevien tekstien mukaan sisäänkäynti on edestä ja takaa, keskeltä mennään sitten ulos. | ||||
|
05.10.2013 05:53 | Juhana Nordlund | ||
| Oli se vuonna 1997, kun 6041 ilmestyi saneerattuna liikenteeseen. Ensimmäinen alkujaan Eiob:llinen saneeraukseen mennyt Sm1 oli kuitenkin 6050. | ||||
|
04.10.2013 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| Juhan klo 12:58 kirjoitettuun kommenttiin lisään mielenkiintoisen mausteen, nimittäin tammikuussa 1984 matkustin maanantai-iltana P 144:llä Pri - Tpe - Hki. Veturina oli toki koko matkan Dr12, mutta yksilö vaihtui Tampereella. Junaparissa P 143 / P 144 näki noina aikoina sekä Dv12:ta että Dr12:ta (osuudella Tpe - Pri - Tpe), joskin painopiste saattoi olla enemmän Dr12:n puolella, etenkin verrattaessa edellisiin vuosiin. Kesällä 1984 P 143 / P 144 dieselöityi koko matkalle Hki - Pri - Hki vuodeksi, ja tosiaan koneeksi tuli Dv12, sillä Hurut poistuivat matkustajajunista (poikkeuksia toki esiintyi ajoittain). | ||||
|
|
04.10.2013 12:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä. Itse menin lukuisia kertoja Pienoisrautatiekerhon maanantaikerhoillan päätteeksi Helsingin asemalle katsomaan juuri saapuvaa tai saapunutta P 76:ta, jossa tuollainen Dr13 tuli. Ajankohta on siis ollut juuri tuo sama 1981 - 83. Tuona aikana Dr13 ei ollut mitenkään jokapäiväinen veturi Helsingissä. | ||||
|
04.10.2013 01:55 | Juhana Nordlund | ||
| Eht-vaunuille on tapahtunut monenlaisia asioita. Joistakin muutettiin 1. luokan vaunuja jo melko pienen ajan kuluttua valmistumisesta (1979), jolloin sarjatunnus muuttui Cht:ksi. Joillekin yksilöille sama muutos tapahtui 1985 - 86. 1990-luvun loppupuolella tällä tavoin muutetut Cht-vaunut saneerattiin sarjaan Ci. Vuonna 2004 kotimaan liikenteen sinistä päivävaunuista poistui 1. lk, jolloin tässä tarkoitettujen vaunujen sarjamerkki muuttui Eipt:ksi. Kuitenkaan Sibelius-junan Chty-vaunuja ei muutettu Ci- eikä Eipt-vaunuiksi milloinkaan. Tänä päivänä Ch(f)ty-taustaiset vaunut liikkuvat vararungoissa Ehft:nä ja Ehf:nä. Osa Eht-vaunuista muutettiin 1986 - 87 lasten vaunuiksi ELht, mutta ne on poistettu viimeistään UJAn myötä. |
||||
|
03.10.2013 10:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tepon tarkoittama Porin Porkkana oli tuona aikana junapari P 141 / P 142. Lähtö Hki:stä 8:00 ja tulo Hkiin 16:55 (Porissa hieman alta tunnin kääntö). P 143 / P 144 oli veturijuna, kuten P 145 / 146:kin. P 142:ssa oli tiettyinä viikonpäivinä kolme runkoa osuudella Tpe - Hki, joten en sulje tämän junan mahdollisuutta pois kuvan junan suhteen. | ||||
|
02.10.2013 08:59 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin upea kuva. Kuvausajankohta on hyvin todennäköisesti 1986, ei ainakaan sitä myöhempi. | ||||
