Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.06.2024 16:10 | Juhana Nordlund | ||
| Vuonna 1976 en seurannut Turun junia enkä niiden kalustokiertoja kovinkaan tiiviisti. Vähän myöhemmin seurasin. Talvella 1979 - 80 P 125 / 126:n kalustokierrossa oli viikonpäiväpoikkeuksia. 125 meni tuona talvena Helsingistä Turkuun maanantaista torstaihin Porkkanalla. Perjantaista sunnuntaihin kalustona oli Dv12 (perjantaina muistaakseni pari) + siniset vaunut (perjantaina ja / tai lauantaina ehkä puukorisia lisävaunujakin). Paluujuna 126 oli maanantaista torstaihin Porkkana, viikonloppuna veturivetoinen juna, joka tosin lauantaisin ei tainnut kulkea. Sunnuntaina muistaisin nähneeni siinä puukorisia lisävaunuja ja Deevereitäkin tapasi olla kaksi. Juna ei ollut nopeudella pilattu, ajoaika taisi olla peräti 3:02. Lähtö Turusta 17:20 ja tulo Helsinkiin 20:22. Hyvin luultavasti kuvan Porkkana on tuolloinen P 126 aivan kuten kuvaaja ilmoittaa. Laiturikatoksen päässä näkyvä kellokin taitaa näyttää aikalukemaa 17:10 (noin). |
||||
|
06.06.2024 13:46 | Juhana Nordlund | ||
| Timo, Nokianvirralla tosiaan on ollut aiemmin eri nimi: se oli Mäkijoki, kerrotaan teoksessa Kylä nimeltä Korvola. | ||||
|
|
06.06.2024 10:07 | Juhana Nordlund | ||
| Minulle periaatteessa sopisi oikein hyvin se, että Nokianvirrankin kohdalla joen nimi olisikin Kokemäenjoki. Vastaavalla periaatteella tosiaan joitakin jokia on maassamme nimetty. Maantieto on mielenkiintoinen tiede. Järvet tai niiden osat voivat sisältää kapeikkoja, joskus pitkiäkin, ja vuolteita yms., molempia vaihtelevan määrän. Ne muistuttavat erehdyttävän paljon jokia eikä niistä aina voi olla varma, ovatko ne oikeasti järviä (järven osia) vai jokia. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat puheessaan maininneet esimerkiksi Vanajaveden (Hämeenlinnan kaupunkialueen läpäisevä osuus) jokena. He ovat kyseistä järveä katselleet rannalta käsin ja siitä tulleet omaan tulokseensa. Vanajavesikin kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Suomalaiset vesistömaisemat ovat etenkin kesällä todella kauniita. Se välittyy yllä näkyvästäkin kuvasta. |
||||
|
05.06.2024 22:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ne vaunut, jotka kuvassa kohtalaisen kunnolla näkyvät, näyttäisivät olevan 100-paikkaisista vaunuista muutettuja (eli ei siis ryhmään 22601 - 22641 kuuluvia). | ||||
|
|
05.06.2024 06:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tyrvään voimalaitoksen sijaintipaikka on Hartolankoski. Se on siis Kokemäenjoen alkamiskohta. Kokemäenjoen vesistö on sitä vastoin paljon laajempi juttu. Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi (Hartolankosken toisella puolella Kokemäenjokeen nähden) kuuluvat niihin, ja monet muutkin (kaukanakin edellä mainituista) sisävedet, joiden vesi virtaa kohti Kokemäenjokea, ja samalla Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Arkisessa kielenkäytössä Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö voivat joskus sekoittua keskenään, mutta tuon joen alkamiskohta on todellakin tuossa pisteessä, jonka Tero mainitsi. |
||||
|
20.05.2024 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Henkilövaunukuvaston jotkut sivut ovat ansaitusti arvostettuja. Se näkyy niiden suosiossa esimerkiksi tähän galleriaan liittämisessä. Pari esimerkkiä aiemmista kerroista: https://vaunut.org/kuva/17440 ja https://vaunut.org/kuva/71184 Noiden yhteydessä on kommenttejakin, jotka omalta osaltaan voivat herättää uusia ajatuksia - ehkä. | ||||
|
13.05.2024 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkankadulla ja Itsenäisyydenkadulla otetuissa kuvissa kyllä näkyy samanlaisia johtimia. | ||||
|
|
13.05.2024 08:51 | Juhana Nordlund | ||
| Samanlaiset johdot ovat myös pikaratikka 15:n eli Raide-Jokerin reitillä siellä, missä ei ole kannatinlankaa - noin pääsääntöisesti. Tuo johto puuttuu myös kohdista, joissa perinteinen ajolanka on korvattu kiintoajojohtimella. Kannatinlangallisia osuuksia on toteutettu pääsääntöisesti sinne, missä sallittu ajonopeus on yli 50 km/h. | ||||
|
12.05.2024 20:33 | Juhana Nordlund | ||
| Pikavuoromallit T110-SAB ja T110-SAC olivat vielä automaattivaihteisia, mutta vastaavat korkeat Gardner-moottoriset TG6:t ja TG6S:t keppivaihteella. Viimeiset T110-SAC:t on rekisteröity vuoden 1985 alussa. Katureista puheenollen, viimeisen suursarjan loppupää tuli robottivaihteella, joka sinänsä vaihtoi itsetoimisesti, mutta rakenteeltaan poikkesi paljonkin perinteisistä automaateista. | ||||
|
08.05.2024 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä tuli näkyville sattumakuvana, ja jäin sitten lukemaan noita kommentteja. Tivolintien nimi on 1970-luvun puolessa välissä päivitetty muotoon Tivolitie. Vuoden 1964 ilmakuvassa (https://kartta.hel.fi/ - tämän linkin alla olevassa palvelussa) Tivolintie jatkuu Helsinginkadulle saakka "leveänä". Vuoden 1969 ilmakuvassa katua on jo kavennettu ja rautatiealuetta lähin osa on ilmeisesti työmaana. Yhteys Helsinginkadulle näyttäisi olevan, mutta ehkä työmaaliikenteelle..? Vuoden 1972 ilmakuvassa rata-alue on levinnyt itään jo kohtaan, jossa aiemmin oli ollut Tivolintien länsilaita. Samassa ilmakuvassa Helsinginkadun ylittää uusi kapea silta, joka on jatkeena Tivolintien eteläiselle linjaukselle. Vuoden 1972 tilanteessa silta ei välttämättä ollut vielä valmis vaan työn alla. Tivolintien Helsinginkatua lähin osuus ei siis ollut normaalilevyinen katu enää edes 1969 eikä varsinkaan 1970-luvun puolella ja siitä eteen päin. Tutustukaa muutkin Helsingin ilmakuva-arkiston aineistoon, kuvat ovat osaksi epäselviä enkä voi julistaa tulkintojani ehdottoman oikeiksi. | ||||
|
05.05.2024 09:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ymmärtääkseni vaunut HKL 9 (samanlainen kuin tuo 12) on edelleen olemassa (fyysisesti ehjänä), samoin siihen yhteensopiva perävaunu 505. En tiedä milloin ne (lähinnä 9) on viimeksi katsastettu enkä sitä, onko niiden pyöriin tehty muutosta, joka on edellytys syväuraisten vaihteiden kautta liikennöintiin. | ||||
|
12.04.2024 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Viru väljak. | ||||
|
07.04.2024 17:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä vain, KLOY:n Articeissa virroittimen nosto ja lasku tapahtuvat sähkömoottorin avulla. | ||||
|
|
07.04.2024 15:57 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu todellakin lähestyy kuvaajaa eli tässä mennään takimmainen virroitin ylhäällä. MLPRV1-vaunuilla voi ajaa myös tällä tavoin, vaikka onhan tässä näkyvä tapa kovin harvinainen. Niinkin voi ajaa, että molemmat virroittimet ovat ylhäällä, mutta silloin vain takimmainen virroittaa. Etummainen tällöin puhdistaa ajolankaa esim. kuurasta. | ||||
|
01.04.2024 13:09 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa paikkakuntatietona näkyy Helsinki. Oikeasti tuo pysäkki sijaitsee Espoossa. | ||||
|
19.03.2024 11:04 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä matkustetaan jo useammassa kerroksessa. Myös junassa voisi olla paikallis-/seutuliikenteen matkustajia. Erinomaisen onnistunut kuva. | ||||
|
15.03.2024 19:28 | Juhana Nordlund | ||
| Miksi "porkkanajuna" olisi tuolla päin liikkunut niinkin myöhään kuin 1988? | ||||
|
11.01.2024 18:29 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisesti SOT:n eli Satakunnan Osuusteurastamon savupiippu näkyy taustalla vasemmalla? | ||||
|
11.12.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Alimpana noissa liuskoissa ("päreissä") näyttäisi olevan linjan 10S tiedot. Kuvan tarkkuus ei riitä tunnuksen erottumiseen kiistattomasti, mutta mitään muuta järkevää vaihtoehtoa 10S:lle ei ole. Se lakkautettiin 28.2.1977 eli reilu kaksi kuukautta kuvan ottamisen jälkeen. | ||||
|
10.12.2023 15:35 | Juhana Nordlund | ||
| Nimenomaan Suomea ajatellen linja-automalli Scania BR145 jäi kaiken kaikkiaan melko merkityksettömäksi myös sen takia, että ensimmäisinä vuosina niitä rekisteröitiin silloisten painorajoitusten takia kovin vähän - vain lähinnä Lahden Autokori onnistui tekemään alumiinikorisista busseistaan määräykset täyttäviä BR145:sia jo varsin aikaisin. Muilta osin BR145 alkoi meillä yleistyä vasta lähempänä 1970-luvun puolta väliä, jonka jälkeen tuon alustan tilalle tuli suoralla kuutosella varustettu BR116S. BR116S tuli markkinoille 1978. Mutta nuo legendaarisuudet ovat aina olleet katsojan tai kuulijan silmissä, korvissa ja niiden välissäkin. Kyllä minä ainakin myönnän ihailleeni aikanaan Scania BR145 / Delta 400 -linja-autoja. Minun mielestäni ne olivat vuosien 1975 - 76 tienoilla jopa legendaarisuuden täyttäviä. V8-logo, V-moottorin jylinä (ei niinkään matkustamoon vaan ulos) ja Delta 400:n futuristiset muodot ja ilme olivat aivan oma juttunsa. | ||||
|
|
09.12.2023 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä tulee linja-autonalustojen siirtelyihin vain itse alustaa ajamalla, niin itsekin muistan ihan lapsuusvuosiltani omakohtaisesti sellaisen. Siinä tilanteessa siirrettävän "ajoneuvon" kuljettajalla oli yllään moottoripyöräilijän kamppeet. Ne alustat olivat sen ajan mittapuun mukaan normaaleja palkkirunkoisia alustoja normaalilla akselivälillä (hyvin usein 6 m tai ihan vähän alle). Suhtaudun hieman kriittisesti ajatukseen, että esim. Scanian K112:n lyhyitä alustoja (=alustassa oli lyhyet väliaikaiset siirtopalkit akselien välillä ennen korittamisvaihetta) olisi ajettu pitkiä matkoja muun liikenteen mukana. Ainakaan hyviä ajettavia sellaiset eivät missään nimessä olleet. Scania N113CLL:n alustakomponentit väliaikaisine palkkeineen ja kuljettajan tilapäisine istuimineen näkyvät seuraavassa ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg Kyseisen alustan (komponenttien) päälle rakennettiin HKL 9409 seuraavana syksynä. | ||||
|
06.12.2023 17:22 | Juhana Nordlund | ||
| Jossain niillä main oli sellainen huoltoasema, jonka yhteydessä oli koristeena reimareita, siis vesiliikenteestä tuttuja viittoja. Se saattoi olla jopa mainittu Kesoil. | ||||
|
06.12.2023 07:52 | Juhana Nordlund | ||
| Samoin Keräsen Tapsa oli käynyt, ja ilmoitti omalle otokselleen ajankohdaksi 12.5.1974. https://vaunut.org/kuva/154798 | ||||
|
06.12.2023 07:43 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain tuttua? https://vaunut.org/kuva/117073 | ||||
|
|
05.12.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoitettaessa tuon historiallisen kuvan alla näkyy tunnisteissa NRV2. Ei kakkossarjan NRV-vaunuja vielä vuonna 1979 ollut. Sen verran niistä tuona vuonna tiedettiin, että hankintaa oltiin silloin valmistelemassa. | ||||
|
14.11.2023 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Yritin sitä etsiä jo vuosia sitten huonolla menestyksellä. Silloin arvelin, että "kanjoni" olisi suureksi osaksi täytetty. | ||||
|
10.11.2023 16:19 | Juhana Nordlund | ||
| Heikille: Riippuu varmaan siitä, mistä Sisu-busseista puhutaan. Valmet-moottorein varustetuissa Sisuissa (esim. BK-87EIT) vakioautomaattina oli Allison. DAF-moottorisissa kaupunkialustoissa (BK-160D) oli Voith hyvin yleinen. Vastaavassa yleismahurissa (BK-190D) tapasi Allisoniakin. Sellaisia olivat mm. Porin Linjojen TUJ-326 ja TUJ-327. Sisun viimeisimmissä tuuppareissa BT-190C jne. oli usein Voith, mutta ymmärtääkseni Allisoniakin olisi saanut. Scaniasta muutama sana. Scania tarjosi useaan alustaansa 1980-luvun alussa ensisijaisena automaattina omia tuotteitaan, mutta muitakin oli saatavilla. BR112:een oli saatavilla Voith (jo 1970-luvunkin puolella, esimerkkinä TKL:n HKT-527). BR86S:n automaatti oli Allison. Kun Scania siirtyi 2-sarjaan (K82, K112 ja myöhemmin K92 myös), maahantuoja ja Masino alkoivat asentaa Suomessa alunperin keppivaihteisiin alustoihin (jo ennen koritusta) Voithin automaatteja. Eli lukuista Voithilliset K82:t, K92:t ja K112:t omaavat tällaisen historian. BR112:n ja N112:n Voithit ovat pääsääntöisesti Scanian tehdasasennuksia. Scania CR111M:ään oli muuten saatavilla 1970-luvun puolesta välistä eteen päin ZF 2HP45 -automaatti, jos asiakas ei halunnutkaan HR501:tä. Toki Wilsonkin oli vaihtoehto, mutta se oli puoliautomaatti ongelmineen, eikä se BR111:ssä tai CR111M:ssä saanut kovinkaan kummoista suosiota. |
||||
|
04.11.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt vonkuva ääni on alkanut kuulua tässä mutkapaikassa uudelleen. | ||||
|
28.10.2023 19:27 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunun (6021) ykköseteisen kohdalla ovina näyttäisi olevan nk. vippiovet. Sopii ajankohtaan oikein hyvin. | ||||
|
|
27.10.2023 15:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään matkustin linjalla 15 tuosta kohdasta työmatkani merkeissä aamulla ja iltapäivällä. Ilmeisesti tässä kohdassa radalle oli tehty jotain, kun kiskomelua ei ainakaan vaunuun sisälle kuulunut. Useissa muissa kohdissa vonkunaa ja ulinaa kuului, erityisesti Teininaukiolla ja Suursuonlaidan risteyksen kaarteessa. | ||||
|
22.10.2023 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva merkittävänä päivänä Espoossa. Käsittääkseni oikeanpuoleinen vaunu on KLOY 605 (vuorossa 508). Vasemmalla näkyvän vaunun 613 vuoronumero oli tuona päivänä 510. Vuoronumerot eivät etene yksiselitteisesti siinä järjestyksessä, miten vaunut kulkevat. Numerot alkavat 501:stä siinä järjestyksessä, miten ne lähtevät varikolta ulos. Osa lähtee suoraan länteen, osa Itäkeskukseen. Suurin osa ulos ajavista vaunuista on siirtoajoja päätepysäkille asti, jokunen poikkeus on Espoon suuntaan, jolloin tyhjänä ajetaan vain lyhyt matka varikolta Kauppamyllyntien pysäkille. Siitä eteen päin vuoro ajaa linjan 15 kilvin välipysäkeillä pysähtyen. | ||||
|
19.10.2023 16:23 | Juhana Nordlund | ||
| Nyssen reittioppaan mukaan 3:sen vuoroväli ei ole tuolloin tasainen 6 minuuttia vaan siellä on myös 7 ja 8 minuutin välejä. Kuitenkin 6 minuuttia on iltapäivisin yleisempi vuoroväli kuin nuo muut. Ilmeisesti Santalahteen pidennetylle linjalle 3 ei yksinkertaisesti riitä niin paljoa kalustoa, että voitaisiin pitää vuoroväli kokonaan 6 minuutissa. Voi olla muitakin syitä. | ||||
|
12.09.2023 09:11 | Juhana Nordlund | ||
| Maankohoaminen Pohjanlahden rannikolla on ollut aikanaan huomattavaa. Poria ajatellen vielä 1100-luvulla (ehkä 1200-luvun alkuun) Satakunnan merkittävä kauppapaikka on ollut Teljä (myös mainittu joissakin yhteyksissä muodossa Telje). Nykyinen Pori on silloin ollut osaksi jopa meren pohjaa. Teljä sijaitsi Kokemäenjoen rannalla Kokemäen Tulkkilan paikkeilla, mutta tuolloin Kokemäenjoki oli paljon syvempi. Maankohoamisen myötä jokikin madaltui ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät lännemmäksi. Ensin Liikistöön ja Ulvilaan, ja 1500-luvulla Poriin. 1100-luvun joissakin kartoissa Liikistön kohdalla näkyy Ragvaldan kaupunki / kauppapaikka. Sen on tulkittu sijaitsevan Ulvilan Ravanin (ruots. Ragvaldsby) kylän kohdalla. Ragvaldan täsmällinen sijainti näyttäisi olevan kiistanalainen. | ||||
|
|
12.09.2023 05:31 | Juhana Nordlund | ||
| Edellä esille tulleiden tietojen valossa Kokemäensaari oli Innerö ja Kylä(n)saari Inderö. Joissakin lähteissä Kyläsaaren vanha nimi oli Kokemäensaari. Nämä molemmat "sisäsaaria" Yyterin (Ytterö) ollessa "ulkosaari". Porin nykyisessä opaskartassa nimeä Kokemäensaari ei enää esiinny. Vuoden 1962 peruskartassa Kyläsaaren taajama (tai kylä) näkyy nimellä Kylänsaari ja sen ympärillä oleva laajempi alue Kokemäensaari (joka siis kattoi Kylänsaarenkin). Kokemäensaari oli painettu hailakan punaisella tekstillä, kun taas merkittävämmät paikannimet olivat mustilla ja muutenkin vahvemmilla kirjaimilla painettuja. Kylänsaari siis mustalla tukevalla tekstillä. Noilla ruotsinkielisillä nimillä on pitkähkö historia. Monet nimet ovat peräisin 1500-luvulta. Esim. Yyterin (eli Ytterön) nimi on ollut vuonna 1546 muodossa Ytterby. Innerö (Kokemäensaari) oli vuonna 1540 muodossa Inder Ö ja vuonna 1571 Inderöö kahdella ö:llä. Näyttää siltä, että ruotsinkielisessä nimistössä Kokemäensaari ja Kylä(n)saari ovat yksi ja sama juttu, kirjoitusasu on vaan vaihdellut. Tämä tukee hyvin sitä teoriaa, jonka mukaan Kyläsaaren alue on tunnettu kauan sitten Kokemäensaarena. |
||||
|
|
11.09.2023 21:36 | Juhana Nordlund | ||
| Kylä(n)saaren ruotsinkieliseen nimeen en ole muistaakseni törmännyt, mitä Poriin tulee. Niillä main sijaitsevalla Kokemäensaarella on ollut ruotsinkielinen vastine Innerö. Viimeksi mainitun "vastakohta" on Ytterö, joka taas on suomeksi Yyteri. Useilla Porin kaupunginosilla tai vastaavilla on ollut kyllä muinoin ruotsinkielinen nimi. Esimerkkejä: Bodskär / Aittaluoto, Bredvik / Preiviiki, Hjulböle / Hyvelä, Kumnäs / Kuuminainen, Lillraumo / Vähärauma, Lyttskär / Lyttylä, Pänäs / Pietniemi, Rosnäs / Ruosniemi, Torbonäs / Toukari, Torsnäs / Tuorsniemi ja Räfsö / Reposaari. Reposaaren ruotsinkielisenä nimenä on joissakin yhteyksissä esiintynyt myös Räpsö. Ja sellainenkin nimi(väännös) on näkynyt jossain kuin Räpsöö. Tänä päivänäkin kartalla näkyy Mäntyluodon ja Reposaaren väliin jäävän salmen kohdalla nimi Räpsöönsunti. Lyttylän eli Lyttskärin nimi on erään lähteen mukaan kuulunut muodossa Luftböle vuonna 1546. Luftbölenhän voisi suomentaa vaikkapa Ilmalaksi... | ||||
|
|
11.09.2023 05:11 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään tuon paikan nimi on Kyläsaari. Tässä muodossa se näkyy Porin kartalla ja tienviitoissa. Sillä tavoin se on esiintynyt ainakin 50 vuotta. Vanhoissa kartoissa, esim. vuoden 1962 peruskartassa nimi näkyy muodossa Kylänsaari. Muistaisin nähneeni Pori - Mäntyluoto -aikataulukirjoissa 1950-luvun alkupuolelta nimen olleen niin ikään tuossa vanhassa muodossa (Kylänsaari). Kuva on vuodelta 2023, joten tässä yhteydessä Kyläsaari näin kirjoitettuna on hyvin luonteva. | ||||
|
12.08.2023 06:05 | Juhana Nordlund | ||
| Jari on oikeassa, toteutussuunnitelmavaiheessa ei ollut tietoa Hatanpään valtatien raitiotieyhteyksistä. | ||||
|
12.08.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Kuvaan on sisällytetty kahden eri raideleveyden radat. Toinen leveäraiteinen, toinen normaaliraiteinen, kumpikin kaksoisraiteta. Yöjuna saa kuvassa ansaitsemansa huomion. | ||||
|
|
11.08.2023 05:32 | Juhana Nordlund | ||
| Ensin vastaus Jyrkin kommenttiin: TAYSin haaraa (päätepysäkki Kaupin kampus) on tarkoitus jatkaa Linnainmaalle. Se on osa Pirkkala - Linnainmaa -hanketta. Hanke käsittää nykyisen linjan 1 jatkamista myös toisessa päässä eli Sorin aukiolta Pirkkalan Suupantorille. https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu/pirkkala-linnainmaa/ Linjojen numerot eri haaroilla voivat vielä vaihdella nykyiseen nähden. Vaikka Santalahteen tällä hetkellä vielä liikennöi ratikka 3, niin vuoden 2025 alussa Lentävänniemeen mentäisiinkin ratikalla 1. Silloin kolmonen kääntyisikin Sorin aukiolle. Ja vielä Lamminrahkan yhteydestä. Seudullisissa suunnitelmissa on tosiaan mukana yhteys Linnainmaalta edelleen Kangasalan puolelle Lamminrahkaan. Ja sitten noista kuvan vaihteista: Nuo vaihteet, jotka kuvassakin erottuvat etualalla, ovat nimenomaan alkuperäiset vaihteet. Niille ei vaan olisi ollut mitään käyttöä (eikä säännöllistä käyttöä ole vieläkään), kun alunperin ajateltiin sekä ykkösen että kolmosen ajavan Pyynikintorille. Taaemmat vaihteet rautatieaseman suunnasta Sorin aukiolle päätettiin rakentaa vasta myöhemmin eli silloin kun ykkönen haluttiinkin linjata Hatanpään valtatielle. Ykkönen saatiin lopulta aikataulussa Sorin aukiolle rakentamisaikataulun ollessa melko tiukka. | ||||
|
29.07.2023 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| ATT-alkuiset kilvet jaettiin vasta 1984. Mainoskuvan osat on lisäksi voitu ottaa eri aikaan, tuo Sr1 3101 on sinänsä ollut olemassa jo 1983. Kuvausajankohdaksi mainitulla päiväyksellä viitattaneen ylempänä kuvassa näkyvään tietoon mainitunlaisten kuljetusten alkamisesta. | ||||
|
25.07.2023 10:00 | Juhana Nordlund | ||
| SRS:n tietokantojen mukaan vaunu HKL 2 (kuvassa) on muutettu kuljettajarahastuskelpoiseksi vuonna 1980. Niinpä vaunu voi olla periaatteessa jo tässä sellainen. Kuljettajarahastuskelpoisissa vaunuissa rahastajan aitio säilyi jonkin aikaa, tällainen järjestely toi pelivaraa vaunujen sijoittamiseen eri linjoille. Linja 6 oli kuvaushetkellä rahastajarahastuslinja, niinpä kuvaustilanteessa tässä kokoonpanossa oli rahastaja molemmissa vaunuissa. E-kirjaimen puuttuminen tariffikilvestä kertoo omalla tavallaan siitä, että moottorivaunussa on rahastaja (ja sinnekin mennään takaa sisään). 1980-luvun alussa oli sellainenkin vaihe, että linjalla 8 kulki tämän kaltaisia kokoonpanoja, mutta moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa ja perävaunu oli vanhaan tapaan rahastajarahasteinen, kuten perävaunut aina olivat Helsingissä. | ||||
|
22.07.2023 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| HSL:n sivulla on osasto, jonne on koottu julkaisuja. Se on osoitteessa https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut . Elokuussa 2022 on julkaistu suunnitelma, jonka nimi on Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 8/2022. Jos on kiinnostunut tuon hetkisestä suunnittelutilanteesta, kannattaa ladata kyseinen pdf. | ||||
|
18.07.2023 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta. | ||||
|
16.07.2023 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Johnin havaitsema kuljetus oli vaunun 612 siirto Helsinkiin. | ||||
|
13.07.2023 06:41 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkkalan haara voi tuoda mukanaan sellaisia liikennöintikäytäntöjä, joita Tampereen raitioteillä ei nykyisellään sovelleta. On näet täysin mahdollista, että kaikki vaunut eivät aja Suupantorille asti, vaan osa kääntyy takaisin jo Partolakeskuksessa. Partolakeskukseen on suunniteltu sellaisia kääntöraiteita, jotka mahdollistavat tällaisen liikennöintimallin. Tässä vaiheessa on koko lailla ennenaikaista sanoa, mitkä linjaryhmät ajavat tuolla minnekin saakka. | ||||
|
|
12.07.2023 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Seuraava hanke on Pirkkala - Linnainmaa. Sorin aukiolta Pirkkalaan on osa sitä. Toinen osa on Kaupin kampukselta (linjan 1 nykyiseltä TAYS:n haaran päättäriltä) Linnainmaalle. Siitä on kattavasti tietoa osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu/pirkkala-linnainmaa/ Kuvan kaaviota ajatellen huomionarvoinen seikka jo vuoden 2025 alussa on se, että raitioliikenteen jatkuessa Santalahdesta Lentävänniemeen linjojen 1 ja 3 reititykset vaihdetaan lännessä / etelässä päittäin. Lentävänniemeen ajaakin linja 1 ja Sorin aukiolle linja 3. Suurin kysyntä kohdistuu Hervannan ja keskustan välille, siispä on perusteltua järjestää tihein liikenne nimenomaan tuolle uudenlaiselle kolmoselle. Ruuhkahuippujen tarjonnaksi tuonne on suunniteltu 6 minuutin liikennettä. Muilta osin linjakohtainen vuoroväli on pääasiassa 7,5 min. Aamuvarhain, iltaisin ja öiseen aikaan raitioliikenne on harvempaa (samoin nykyisellä ykkösellä pyhäpäivinä). |
||||
|
11.07.2023 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tuohon aikaan Karjaa oli vielä Siipi-Karjaa. | ||||
|
09.07.2023 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkanpa selostusta vielä: 7.8. lähtien TAYS:n linjan kaluston "kotiinpaluu" hieman muuttuu. Nykyinen käytäntö on siis, että lopettava vaunu ajetaan tunnuksella 1 Pyynikintorille, ja sieltä tunnuksella 3 Hervantajärvelle, ja sieltä siirtoajona varikolle. Talviaikatauluihin siirryttäessä näköjään ykkönen menee loppuun asti Sorin aukiolle viimeisiä TAYS:n lähtöjä myöten. Sorin aukiolle lopettavat ykköset ajavat mainitulta päättäriltä kolmosina Hervantajärvelle, ja jatkavat sieltä sitten siirtoajona varikolle. Ja olisihan se vähän turhaa kierrättää ykkösen lopettavia vuoroja Santalahden kautta... Nämä(kin) tiedot löytyvät Nyssen reittioppaasta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tähdennän vielä, että tuo ykkösen kalusto aamuisin ajetaan kaupallisina kolmosina Hervannan kampukselta suoraan Sorin aukiolle - ei siis käydä ottamassa vauhtia Pyynikintorilta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Nyssen reittioppaan mukaan arkiaamuisin (samoin lauantaisin) Hervannan kampuksen pysäkiltä ajaa kaikkiaan viisi kolmosta Sorin aukiolle, jotka sieltä sitten jatkavat linjalla 1 lopun päivää, kunnes taas poistuvat kolmosina Hervantajärvelle illalla / iltayöstä. Sunnuntaisin muuten sama, mutta ykköselle riittää vain kolme vaunua. Illalla on siis ykkösiä, jotka ajavatkin TAYS:lta Pyynikintorille, mistä sitten jatkavat Hervantajärvelle. Se on sitten oma juttunsa, onko jollain aikataulukaudella jokin tällaisista jäänyt toviksi kolmoselle, vai siirtyneet Hervantajärveltä siirtoajona varikolle. Tässä luettelemani tilanteet eivät vaikuta Koskipuiston vaihteiden käyttöön sillä tavoin, että niitä pitäisi käyttää "epätyypillisesti". | ||||
|
|
09.07.2023 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo pitää paikkansa, raideyhteys Sorin aukion ja Keskustorin välillä on hyvin harvoin käytössä - ei käytännössä ollenkaan. Nimenomaan nuo vaihteet tuonne alun perin suunniteltiin. Alkuperäisissä suunnitelmissa molempien linjojen oli tarkoitus mennä Pyynikintorille, ja nuo Hatanpään valtatielle lännestä johtavat vaihteet tehtiin vain ikään kuin tulevaisuuden optioksi. Myöhemmin päätettiin, että TAYS:n linja johdetaankin Sorin aukiolle, ja sitä yhteyttä varten jouduttiin tekemään vaihteet raiteineen idänkin suunnasta. Tämän kanssa meinasi tehdä vähän tiukkaa aikataulujen suhteen, mutta hyvin oli kaikki valmista 9.8.2021 liikenteen alkaessa. | ||||
