Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.08.2023 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Kuvaan on sisällytetty kahden eri raideleveyden radat. Toinen leveäraiteinen, toinen normaaliraiteinen, kumpikin kaksoisraiteta. Yöjuna saa kuvassa ansaitsemansa huomion. | ||||
|
11.08.2023 05:32 | Juhana Nordlund | ||
| Ensin vastaus Jyrkin kommenttiin: TAYSin haaraa (päätepysäkki Kaupin kampus) on tarkoitus jatkaa Linnainmaalle. Se on osa Pirkkala - Linnainmaa -hanketta. Hanke käsittää nykyisen linjan 1 jatkamista myös toisessa päässä eli Sorin aukiolta Pirkkalan Suupantorille. https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu/pirkkala-linnainmaa/ Linjojen numerot eri haaroilla voivat vielä vaihdella nykyiseen nähden. Vaikka Santalahteen tällä hetkellä vielä liikennöi ratikka 3, niin vuoden 2025 alussa Lentävänniemeen mentäisiinkin ratikalla 1. Silloin kolmonen kääntyisikin Sorin aukiolle. Ja vielä Lamminrahkan yhteydestä. Seudullisissa suunnitelmissa on tosiaan mukana yhteys Linnainmaalta edelleen Kangasalan puolelle Lamminrahkaan. Ja sitten noista kuvan vaihteista: Nuo vaihteet, jotka kuvassakin erottuvat etualalla, ovat nimenomaan alkuperäiset vaihteet. Niille ei vaan olisi ollut mitään käyttöä (eikä säännöllistä käyttöä ole vieläkään), kun alunperin ajateltiin sekä ykkösen että kolmosen ajavan Pyynikintorille. Taaemmat vaihteet rautatieaseman suunnasta Sorin aukiolle päätettiin rakentaa vasta myöhemmin eli silloin kun ykkönen haluttiinkin linjata Hatanpään valtatielle. Ykkönen saatiin lopulta aikataulussa Sorin aukiolle rakentamisaikataulun ollessa melko tiukka. | ||||
|
29.07.2023 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| ATT-alkuiset kilvet jaettiin vasta 1984. Mainoskuvan osat on lisäksi voitu ottaa eri aikaan, tuo Sr1 3101 on sinänsä ollut olemassa jo 1983. Kuvausajankohdaksi mainitulla päiväyksellä viitattaneen ylempänä kuvassa näkyvään tietoon mainitunlaisten kuljetusten alkamisesta. | ||||
|
25.07.2023 10:00 | Juhana Nordlund | ||
| SRS:n tietokantojen mukaan vaunu HKL 2 (kuvassa) on muutettu kuljettajarahastuskelpoiseksi vuonna 1980. Niinpä vaunu voi olla periaatteessa jo tässä sellainen. Kuljettajarahastuskelpoisissa vaunuissa rahastajan aitio säilyi jonkin aikaa, tällainen järjestely toi pelivaraa vaunujen sijoittamiseen eri linjoille. Linja 6 oli kuvaushetkellä rahastajarahastuslinja, niinpä kuvaustilanteessa tässä kokoonpanossa oli rahastaja molemmissa vaunuissa. E-kirjaimen puuttuminen tariffikilvestä kertoo omalla tavallaan siitä, että moottorivaunussa on rahastaja (ja sinnekin mennään takaa sisään). 1980-luvun alussa oli sellainenkin vaihe, että linjalla 8 kulki tämän kaltaisia kokoonpanoja, mutta moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa ja perävaunu oli vanhaan tapaan rahastajarahasteinen, kuten perävaunut aina olivat Helsingissä. | ||||
|
22.07.2023 09:04 | Juhana Nordlund | ||
| HSL:n sivulla on osasto, jonne on koottu julkaisuja. Se on osoitteessa https://www.hsl.fi/hsl/julkaisut . Elokuussa 2022 on julkaistu suunnitelma, jonka nimi on Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelma 8/2022. Jos on kiinnostunut tuon hetkisestä suunnittelutilanteesta, kannattaa ladata kyseinen pdf. | ||||
|
18.07.2023 15:48 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Kuvatekstissä on näihin päiviin asti mainittu Tampere - Pori -välin pituudeksi (rautateitse) 155 km. Tuo kattaisi jo jatkon Mäntyluotoon. Tampereen asemalta Porin (nykyiselle) asemalle on ilmoitettu matkan pituudeksi 135 km useissa aikatauluissa pitkään. Kilometritolpista laskettuna tuo pitääkin paikkansa. Rataa on vuosien varrella oikaistu monista kohdista, ja todellinen matkan pituus lienee nykyään luokkaa 133 km. 1980-luvun loppupuolen jälkeen uusia merkittäviä oikaisuja ei ole tehty, joten tuokin lukema on pätenyt jo yli 30 vuotta. | ||||
|
16.07.2023 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Johnin havaitsema kuljetus oli vaunun 612 siirto Helsinkiin. | ||||
|
13.07.2023 06:41 | Juhana Nordlund | ||
| Pirkkalan haara voi tuoda mukanaan sellaisia liikennöintikäytäntöjä, joita Tampereen raitioteillä ei nykyisellään sovelleta. On näet täysin mahdollista, että kaikki vaunut eivät aja Suupantorille asti, vaan osa kääntyy takaisin jo Partolakeskuksessa. Partolakeskukseen on suunniteltu sellaisia kääntöraiteita, jotka mahdollistavat tällaisen liikennöintimallin. Tässä vaiheessa on koko lailla ennenaikaista sanoa, mitkä linjaryhmät ajavat tuolla minnekin saakka. | ||||
|
|
12.07.2023 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Seuraava hanke on Pirkkala - Linnainmaa. Sorin aukiolta Pirkkalaan on osa sitä. Toinen osa on Kaupin kampukselta (linjan 1 nykyiseltä TAYS:n haaran päättäriltä) Linnainmaalle. Siitä on kattavasti tietoa osoitteessa https://www.tampereenratikka.fi/suunnittelu/pirkkala-linnainmaa/ Kuvan kaaviota ajatellen huomionarvoinen seikka jo vuoden 2025 alussa on se, että raitioliikenteen jatkuessa Santalahdesta Lentävänniemeen linjojen 1 ja 3 reititykset vaihdetaan lännessä / etelässä päittäin. Lentävänniemeen ajaakin linja 1 ja Sorin aukiolle linja 3. Suurin kysyntä kohdistuu Hervannan ja keskustan välille, siispä on perusteltua järjestää tihein liikenne nimenomaan tuolle uudenlaiselle kolmoselle. Ruuhkahuippujen tarjonnaksi tuonne on suunniteltu 6 minuutin liikennettä. Muilta osin linjakohtainen vuoroväli on pääasiassa 7,5 min. Aamuvarhain, iltaisin ja öiseen aikaan raitioliikenne on harvempaa (samoin nykyisellä ykkösellä pyhäpäivinä). |
||||
|
11.07.2023 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Tuohon aikaan Karjaa oli vielä Siipi-Karjaa. | ||||
|
09.07.2023 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkanpa selostusta vielä: 7.8. lähtien TAYS:n linjan kaluston "kotiinpaluu" hieman muuttuu. Nykyinen käytäntö on siis, että lopettava vaunu ajetaan tunnuksella 1 Pyynikintorille, ja sieltä tunnuksella 3 Hervantajärvelle, ja sieltä siirtoajona varikolle. Talviaikatauluihin siirryttäessä näköjään ykkönen menee loppuun asti Sorin aukiolle viimeisiä TAYS:n lähtöjä myöten. Sorin aukiolle lopettavat ykköset ajavat mainitulta päättäriltä kolmosina Hervantajärvelle, ja jatkavat sieltä sitten siirtoajona varikolle. Ja olisihan se vähän turhaa kierrättää ykkösen lopettavia vuoroja Santalahden kautta... Nämä(kin) tiedot löytyvät Nyssen reittioppaasta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tähdennän vielä, että tuo ykkösen kalusto aamuisin ajetaan kaupallisina kolmosina Hervannan kampukselta suoraan Sorin aukiolle - ei siis käydä ottamassa vauhtia Pyynikintorilta. | ||||
|
|
09.07.2023 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Nyssen reittioppaan mukaan arkiaamuisin (samoin lauantaisin) Hervannan kampuksen pysäkiltä ajaa kaikkiaan viisi kolmosta Sorin aukiolle, jotka sieltä sitten jatkavat linjalla 1 lopun päivää, kunnes taas poistuvat kolmosina Hervantajärvelle illalla / iltayöstä. Sunnuntaisin muuten sama, mutta ykköselle riittää vain kolme vaunua. Illalla on siis ykkösiä, jotka ajavatkin TAYS:lta Pyynikintorille, mistä sitten jatkavat Hervantajärvelle. Se on sitten oma juttunsa, onko jollain aikataulukaudella jokin tällaisista jäänyt toviksi kolmoselle, vai siirtyneet Hervantajärveltä siirtoajona varikolle. Tässä luettelemani tilanteet eivät vaikuta Koskipuiston vaihteiden käyttöön sillä tavoin, että niitä pitäisi käyttää "epätyypillisesti". | ||||
|
|
09.07.2023 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo pitää paikkansa, raideyhteys Sorin aukion ja Keskustorin välillä on hyvin harvoin käytössä - ei käytännössä ollenkaan. Nimenomaan nuo vaihteet tuonne alun perin suunniteltiin. Alkuperäisissä suunnitelmissa molempien linjojen oli tarkoitus mennä Pyynikintorille, ja nuo Hatanpään valtatielle lännestä johtavat vaihteet tehtiin vain ikään kuin tulevaisuuden optioksi. Myöhemmin päätettiin, että TAYS:n linja johdetaankin Sorin aukiolle, ja sitä yhteyttä varten jouduttiin tekemään vaihteet raiteineen idänkin suunnasta. Tämän kanssa meinasi tehdä vähän tiukkaa aikataulujen suhteen, mutta hyvin oli kaikki valmista 9.8.2021 liikenteen alkaessa. | ||||
|
|
09.07.2023 11:46 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva tärkeästä tapahtumasta. Ja tosiaan hyvä muistutus siitä, että ratikkaa juhlitaan jatkossakin, todellakin jo muutaman viikon kuluttua tämän kommentin kirjoittamisesta. | ||||
|
07.07.2023 09:52 | Juhana Nordlund | ||
| Tietenkin asian voi ottaa "aina pitää olla jotain sanottavaa" -näkökohdastakin. Tätä sivustoa seuraa toisaalta moni asioista perillä oleva ammattilainen ja toisaalta maallikko. En näe pahasta, että asioiden todellinen laita tuodaan esille, vaikka se osalle aiheuttaa erinäisiä jännitteitä. Sekin on totta, että asiansa voi esittää kohteliaasti muita kunnioittaen. Tähän asiaan voi kukin omalta osaltaan vaikuttaa vain omalla toiminnallaan. Se on kyllä sinänsä totta, että seislevyn nimi on harhaanjohtava, koska merkin informaatio on muutakin kuin vain pysähtyä sen eteen. Siitä ei jatketa eteen päin. Stop-merkkien (eli pakollinen pysäyttäminen) sisältö poikkeaa nimenomaan tässä suhteessa, ajaminen ei suinkaan pääty merkille, vaan sen saa ohittaa pysäyttämisen jälkeen tiettyjen ehtojen täyttyessä. |
||||
|
|
07.07.2023 09:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kannattaa huomata myös se, että rato:ssa on erikseen seislevy ja seismerkki (molemmat yhteenkirjoitettuna ilman väliviivaa). En nyt ainakaan tuon puolesta alkaisi kutsua kuvan seislevyjä seismerkeiksi, koska se vasta sekaannuksia aiheuttaisi. Stop-merkiksi (tai stopmerkiksi) kutsuminen olisi sekin omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä. Tieliikenteen STOP-merkki eli pakollinen pysäyttäminen on sisällöltään eri kuin seislevyn informaatio. Myös Tampereen raitioteille oli suunnitteilla pakollisen pysähtymisen ilmoittava raitiovaunuja koskeva merkki, mutta niitä ei ehkä ole asennettu toistaiseksi mihinkään kohtaan rataverkkoa. Tampereen raitiotien pakollinen pysäyttäminen -merkki on Raitiossa 3 / 2020 julkaistun tiedon mukaan neliö (pyöristetyin kulmin), joka on keltataustainen ja siinä on keskellä paksu vihreä poikkipalkki. Miettikää ajatuksella: Mitä eroa on siinä, että ilmoitetaan kohdasta, jonka ohi ei ole lupa ajaa ollenkaan verrattuna siihen, että ajo on sallittua pakollisen pysäyttämisen jälkeen. | ||||
|
|
07.07.2023 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereen raitiotien merkeistä esitetään varsin asiallinen tietopaketti Suomen Raitiotieseuran jäsenlehti Raition numerossa 3 / 2020. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa: "Useimmat Tampereen raitiotiellä käyttöön otettavista merkeistä pohjautuvat joko junaliikenteestä tuttuun Väyläviraston ratatekniseen ohjeistoon, tai ne ovat sovelluksia Saksassa vuodesta 1987 alkaen käytössä olleesta raitiotiejärjestelmien rakentamista ja operointia säätelevästä BOStrab-ohjeistosta." Esan mainitsema seis-levy on valtion rataverkolla peräisin ajalta, jolloin silloinen Valtionrautatiet (VR) oli samanaikaisesti sekä liikenteenharjoittaja että infrastruktuurin ylläpitäjä. Mutta nykyisellään operaattori ei tosiaan päätä, mitä merkkejä valtakunnalliselle rataverkolle (tai Tampereen raitioteille) sijoitetaan. | ||||
|
06.07.2023 02:32 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva. Pikavilkaisu toi mieleen Kauvatsan, kilometrilukemakaan ei paljolla heittäisi. | ||||
|
03.07.2023 13:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo raitiovaunujen torpedoventtiilijuttu taitaa koskea vain niitä kaksiakselisia moottori- ja perävaunuja, jotka olivat esim. Helsingin NWF-vaunuja ja niitä uudempia. Käsittääkseni niitä vanhemmissa ratikoissamme ei ole ollut samanlaisia venttiilejä. Torpedoventtiileillä varustettuja ratikoita ehti kuitenkin tulla reippaat määrät Helsinkiin ja Turkuun vajaan 30 vuoden ajan usealta eri valmistajalta. | ||||
|
28.06.2023 05:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsinkielisistä nimistä johdettuja paikannimiä esiintyy jossain määrin muuallakin kuin "svenskfinlandiksi" mielletyillä alueilla. Eräällä paikkakunnalla näin on johdettu nimet esimerkiksi Ytteröstä, Bredvikistä, Rosnäsistä ja Torsnäsistä. Ruotsin kielellä on ollut aikanaan vahva asema muuallakin kuin Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan kaksikielisillä alueilla. | ||||
|
26.06.2023 17:01 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemminhän operaattorin tunnuskin on tullut Sm5-kalustoon näkyville. Tunnus ilmeisesti lisättiin vain kuvassa näkyvää uudemman asun saaneisiin yksikköihin eikä niihinkään aivan heti. Jo vuonna 2017 VR-logoa kuitenkin alkoi näkyä uusimman ilmeen Sm5-yksiköissä eli ensi alkuun nrosta 42 ylös päin. VR-logoja ei varmaankaan kiinnitetty numerojärjestyksessä, ja korostan että ainakin alkupää mainitusta uusimmasta hankintaerästä ehti liikkua jonkin aikaa ilman operaattoritunnusta. | ||||
|
22.06.2023 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunu on Alkärretillä, kuvaaja Alkärretin ja Djurgårdsvägenin risteyksessä, tai ainakin risteys on hyvin lähellä kuvaajaa. Tuolla on tuon linjan varikko kuvan näkymäalueen ulkopuolella (vasemmalla). Kuvaushetkellä vaunu taitaa olla (ei-kaupallisella) kääntöoperaatiolla, eli ei linjalla. Mutta linjan 7 kalustoa tuo ilman muuta on. | ||||
|
20.06.2023 12:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ihan ensimmäisenä syntyi mielleyhtymiä Päivölän ja Käkelän välille, mutta ei tuo sovi sinnekään. Liian jyrkkiä mutkia, vaikka aikanaan kaarteista rataa sielläkin oli. | ||||
|
11.06.2023 08:55 | Juhana Nordlund | ||
| Teppo tunnisti paikan oikein. Kaupunginosa on Pitäjänmäki, kunta Helsinki. Kaukana metsän takana häämöttää Espoon puolella näkyvän kerrostalon yläosa. Pitäjänmäki jakaantuu useaan osa-alueeseen. Tässä kohdassa rata menee Pajamäen puolella. Siellä sijaitsee Patterimäen tunnelikin, joka kuvattaessa jäi kuvaajan jalkojen alle (tunnelin suuaukon tuntumassa on siltamainen radan ylitys). Kuvan oikealla puolella näkyvät teollisuusrakennukset sijoittuvat taas Pitäjänmäen yritysalue -nimisen osa-alueen puolelle. Tuossa kohtaa se on ohut kaistale Rantaradan kummallakin puolella. Turuntie ja sen pohjoispuolinen alue noilla main taas kuuluu Reimarlaan. Kauempana näkyvän kaarteen vasemmalle puolelle taitaa jäädä Talin osa-alueelle sijoittuvaa metsikköä. Pajamäki ei ulotu enää juurikaan kuvan näkymäaluetta lännemmäs. Itse asiassa tuon kaarteen jyrkimmässä kohdassa rata käväiseekin Talin puolella, ja sitten tuleekin jo Espoon raja. Raide-Jokeri on siis tämän hankkeen projektinimi, pikaratikka 15 noita kiskoja pitkin aikanaan sitten kulkee. | ||||
|
29.04.2023 21:11 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä alkaa sijoittua koko gallerian kärkikastiin. Ja kuva on myös muistutus siitä, että ei ole mikään pakko mennä Sveitsiin tai Itävaltaan löytääkseen tähän verrattavia elämyksiä. | ||||
|
27.04.2023 15:13 | Juhana Nordlund | ||
| Paikannimi Karapelto esiintyy kuitenkin Espoon kaupungin kartalla. Petrin linkittämältä sivulta löytyy tarkempaa tietoa nimistöasioista. Esimerkiksi Karapellon osalta sieltä paljastuu, että tämä Karapelto on yhdessä kahden muun suurkorttelin kanssa osa Karamalmin osa-aluetta. Ne kaksi muuta suurkorttelia ovat saman lähteen mukaan Karaniitty ja Karaportti. | ||||
|
27.04.2023 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Sisu BK-87EIT:n ja (CIT:n) moottori oli makaava Valmet, iskutilavuudeltaan juuri tuo 6.6 ltr. Malli BK-150V on edellisten seuraaja. Esan listan kohdan "BK-190D tai C" merkinnän tulee olla muodossa BK-190D ja BT-190C. Mahurissa oli DAFin kone, tuupparissa Cummins. Tuupparia toimitettiin myös tehokkaampana BT-210C:nä, ei ehkä koritettu Kutterilla sellaisia lainkaan? Esan listan Sisuista (Sisu-mallivariaatioista) varsin moni oli Tammelundin Liikenteen / Polarbusin uudelleenkoritusautoja. Näkyy listassa olevan yksi P. Tyllilä Linjan BT-69CR:kin. Useissa tilanteissa uudelleenkoritusautoihin vaihdettiin toisenmerkkinen moottorikin, joidenkin Elers-yhtiöiden autojen kohdalla tuo oli merkitty Esankin listaan. SP = Leyland O.680 BPT = Leyland O.690 (eli ensinmainitun ahdettu versio) |
||||
|
28.03.2023 14:13 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään sanoisin, että syksyllä 1999 sen ajan Sm4:t (10 yksikköä) riittivät vain silloiseen YTV-liikenteeseen, nekin ensialkuun lähinnä pääradan kaupunkiraiteiden reiteille. Aivan alkuun niitä ei liiennyt edes Huopalahden suunnalle, mutta valitusten jälkeen sinne saatiin sentään kaksi yksikköä A- ja M-kiertoihin. Se oli tietenkin Tikkurilan suunnalta pois. Alkusyksyllä 1999 Sm4:iä kävi enemmän tai vähemmän testaustarkoituksessa Huopalahdenkin suunnalla, koematkustin itsekin sellaisella, muistikuvani mukaan Espoon suunnalta tulleella reitillä (luultavasti E). Tuon vaiheen jälkeen alkoi sitten säännöllinen liikenne Tikkurilan suunnalla. |
||||
|
21.03.2023 19:29 | Juhana Nordlund | ||
| Eteen ylös on jo sijoitettu "aurinko" (linjanumerokilpiteline), mutta toisaalta 24V:n heikkovirtajärjestelmää ei ollut vaunuun asennettu. Tuo aurinko asennettiin vain osaan tämän tyypin vaunuista. | ||||
|
13.03.2023 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Dv16:n valonheitin ensiksi mieleen tulee. | ||||
|
07.03.2023 21:14 | Juhana Nordlund | ||
| Zürichin S-Bahnista tuttu vaunuhan tuo on. Minun muistikuvani mukaan tuota esiteltiin yleisölle kuvan tilanteessa nimenomaan kaksikerroksisena lähiliikennevaununa (joka se tietysti on). Kuva tuli sattumakuvana. | ||||
|
04.03.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1:n järjestysnumeron voisi laittaa tunnisteisiin. | ||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
03.03.2023 13:03 | Juhana Nordlund | ||
| Itäkeskuksen väliaikaisesta pysäkistä on tässä galleriassa kuva https://vaunut.org/kuva/160941 | ||||
|
Kuvasarja: Raidejokerin koeajot Keilaniemessä 1.3.2023 |
02.03.2023 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| Muistanemme myös, että Itäkeskuksen päässä ei vielä ole päästy perille. Sinne vastaavat koeajot on suunniteltu huhtikuuksi. | ||||
|
02.03.2023 10:50 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
25.02.2023 20:22 | Juhana Nordlund | ||
| Fiat 128 tuli markkinoille 1969 ja valittiin vuoden autoksi vuonna 1970. | ||||
|
25.02.2023 10:55 | Juhana Nordlund | ||
| Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Yhtiön nimi johdettiin tuollaisesta kirjoitusasusta. | ||||
|
20.02.2023 10:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä on eräänlaista leikkimieltä mukana, eikö vain? Kera tulee muuttumaan jonkin verran kaupunkiradan (jatkeen) rakentamisen seurauksena. Kuvan Sm5-yksiköstä ei kai ole tässä galleriassa tätä ennen julkaistuja kuvia tässä asussa? | ||||
|
|
20.02.2023 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ja toisen kuvan mukaan tältä: https://vaunut.org/kuva/153217 EPön kuvan kuvausajankohdasta ei tainnut olla täyttä varmuutta päivän tarkkuudella. | ||||
|
|
20.02.2023 10:45 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä kirjoittaessani kuvauspäiväksi ilmoitetaan 20.2.1970. Todettakoon että tuosta noin viikkoa aikaisemmin eli 12.2.1970 Helsingin asemalla näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/83355 | ||||
|
17.02.2023 15:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava dokumentaatio ysilinjan rakentamisen vaiheista. Osa tuon linjan raiteista rakennettiin ja viimeisteltiin sangen myöhään liikenteen aloittamista ajatellen. Teollisuuskatu oli yksi niistä. Jämsänkadulle kiskot oli asennettu suurimmaksi osaksi paikoilleen jo 2007. Liikenne linjalla 9 alkoi 10.8.2008 eli vain reilu pari kuukautta Juhan kuvausajakohdan jälkeen. | ||||
|
15.02.2023 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä kaikkia junia tähän nyt otetaan lukuun, kun puhutaan täysin sinisistä junista? Lokakuussa 2015 on esimerkiksi Vaasan ja Jyväskylän väliä liikennöinnyt kokoonpano, jossa vaunukalusto oli väriltäänkin vain sinistä. | ||||
|
14.02.2023 16:15 | Juhana Nordlund | ||
| Miro, onko listassasi Kotkan kohdalla jonkinlainen tietojenkäsittelyvirhe? Kotkan alueella pitää olla lueteltujen lisäksi Kotkan satama, mutta toisaalta taas Kouvola ei kuulu Kotkan asemiin. | ||||
|
10.02.2023 21:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen Ei-vaunu näyttää eniten 83-paikkaiselta versiolta eli lähiliikenteen tarpeisiin muutetulta. Seuraava vaunu näyttää päällisin puolin samanlaiselta, voisi tosin kuulua sarjaan 22651 - 22660. Tepon kanssa olen siis samaa mieltä siitä, että lähiliikennevaunut olisivat kyseessä. | ||||
|
08.02.2023 00:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakaan pääsylle raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturille ei ollut tarvetta talvikaudella 2001 - 2002. Kesästä 2001 alkukesään 2002 ko. laiturin käyttö oli käytännössä olematonta. Jossain vaiheessa vuotta 2001 Vantaankosken junat alkoivatkin ajaa myös Vantaankosken suuntaan "alakautta", jonka jälkeen vanha linjaus Huopalahdesta Pohjois-Haagaan voitiin purkaa, ja purettiinkin. Silloin M-junatkaan eivät enää käyttäneet Huopalahden nykyistä raidetta 1. Kaiken kaikkiaan siirtymisprosessi vanhasta järjestelystä nykyiseen vuosina 1998 - 2002 oli huomattavan monivaiheinen ja -ilmeinen. Itse infra Huopalahdessa oli valmis viimeistään siiryttäessä syysliikenteeseen 2001. Raiteiden liikennöintisuunnat muuttuivat moneen otteeseen noiden vuosien aikana, ja hyvin useissa tilanteissa jokin raide oli suljettuna. Hämeenlinnanväylän ylittävä 1970-luvulla rakennettu silta peruskorjattiin vähän sen jälkeen, kun uudempi silta raiteineen oli kokonaan valmis ja käyttökunnossa. Siinä vaiheessa 1970-luvulla valmistunut silta oli tietenkin ilman junaliikennettä. Nämäkin jutut vaikuttivat siihen, miten esim. Huopalahden asemalla liikennöitiin. Tunnelitien ylittävä vanha silta purettiin ja korvattiin uudella, kun alunperinkin kokonaan uusi silta oli rakennettu vanhan viereen. Tunnelitien siltamuutokset tapahtuivat muistikuvieni mukaan jo 1999. Tunnelitiellä siis yksi vanha silta korvattiin kahdella uudella. Muutamia kuvia Hpl:n lähistön töihin liittyen olen ladannut osoitteeseen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Kaupunkiradan_rakentaminen/ |
||||
|
26.01.2023 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| OpenRailwayMapin nopeusrajoitustiedot eivät kaikilta osin pidä paikkansa. Raide-Jokerin ja Helsingin (ja Espoon) metron kohdalla on ihan selkeästi virheellistäkin tietoa. Miksei sitten valtakunnallista rataverkkoa koskevissa tiedoissakin. | ||||
|
25.01.2023 14:01 | Juhana Nordlund | ||
| Hpl:n tolpassa oli mahdollisuus antaa Sn35-opaste, mutta minä kyllä olen siinä käsityksessä, että sitä näytettiin vain silloin, kun syystä tai toisesta jouduttiin siirtymään puolenvaihtovaihteissa toiselle raiteelle. Huopalahden aseman silloiselta raiteelta 1 (nyk. 4) Ilmalaan (ja Hki-suuntaan muutenkin) mentiin alunperin Sn85-vaihteen kautta, Sn putosi 80:een siinä vaiheessa, kun numeronäytöt otettiin käyttöön Hpl:n pitkissä vaihteissa. Puolenvaihtovaihteet olivat kuitenkin lyhyet, samoin vaihde turvaraiteelle. Mutta tuo keltaisen valon tavallisuus kuvan suojastusopastimessa sinänsä kyllä perustuu JR:n kertomaan taustaan. | ||||
|
|
24.01.2023 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tilannetta ajatellen suojastusopastimessa paloi keltainen valo (ja Hpl:n lähtötolpassa punainen) jo senkin takia, että samaan aikaan Pitäjänmäen suunnasta Huopalahtea lähestyi järjestely- ja keräilyjuna, joka näkyy puolisen minuuttia tämän kuvan jälkeen otetussa kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Ratojen_varsilta/Hpl_1986.jpg | ||||
|
14.01.2023 07:14 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta loisteputkiinkin on voinut valita erilaisia sävyjä jo pitkään. Sinänsä on totta, että kuvassa ledilliset Edo ja ERd erottuvat useista muista vaunuista, ja yhtenä syynä kuvassa erottuviin sävyeroihin voitaneen pitää sitä, onko valokalusteissa ledi- vai loisteputkitekniikka. | ||||
|
11.01.2023 17:46 | Juhana Nordlund | ||
| Aggregaattujutuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/3582 kommenteissa. Tuon(kin) mukaan Rt:issä ja Rbkt:issä oli aggregaatti. | ||||
