Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.10.2013 08:59 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin upea kuva. Kuvausajankohta on hyvin todennäköisesti 1986, ei ainakaan sitä myöhempi. | ||||
|
02.10.2013 08:56 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan CEit (CEift lienee myös mahdollinen). Kolmas taitaa olla Eikt. Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin miellyttävä kuva. | ||||
|
26.09.2013 07:56 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 2008 oli aika levoton vuosi kaiken kaikkiaan rekisteritunnusten suhteen. Silloin jaettiin paljon kaikenlaisia poikkeussarjoja. Tunnuksia, joissa viimeinen (eli kolmas) kirjain on F, G, I, Y tai Z mutta muut kirjaimet "perinteisiä", alkoi näkyä jo aiemmin. Jo vuonna 2000 julkaistiin H + juokseva kirjain + F -sarjan alkupää alkaen tunnuksesta HAF. Tässä ei tältä erää edetty kuitenkaan kovin pitkälle. Samoihin aikoihin avattiin hyvin erikoisella tavalla sarja K + juokseva kirjain + I, mutta ei suinkaan KAI:sta vaan KKI:stä alkaen. HAF-sarjan kaltaisia sisarsarjoja alkoi ilmestyä hyvin pian kuin sieniä sateella. Kuitenkin R- ja U-alkuiset sarjat aloitettiin K:n esimerkkiä seuraten ts. R-alkuiset RKI:stä ja U-alkuiset UKI:sta. Kaiken kaikkiaan tämän vuosituhannen puolella on edetty toisinaan varsin epäjohdonmukaisesti ja poikkeuksia on varmasti runsaasti enemmän kuin sääntöjä. Juuri nyt on käynnissä sellainen vaihe, jossa jaetaan vanhojen läänien mukaan avattuja sarjoja kohti loppua ja toisaalta jatketaan vuoden 1989 loppupuolella aloitettuja kokonaan uusilla alkukirjaimilla (=kirjaimilla, jotka eivät 1972 - syysk. 1989 olleet ensimmäisinä kirjaimina) olevia sarjoja. Jonkin verran uusissakin tunnuksissa voi edelleen nähdä esim. Z:aa viimeisenä kirjaimena ensimmäisen kirjaimen ollessa vanha läänintunnus (esim. UXZ), mutta uusien kilpien joukossa tällainen alkaa olla selvästi pienenevä vähemmistö. Sampan mainitsema M-alkuinen vanha sarja on tähän mennessä ehtinyt edetä ainakin MLP:hen saakka. Uudempia M-sarjoja on toisaalta kesken: MY-alkuinen sarja on katkennut yli 10 vuotta sitten jonnekin MYO:n paikkeille eikä MZ-sarjaa ole edes avattu. Myös sarja M + juokseva kirjain + Y on kesken, uusin lienee MRY. M + juokseva kirjain + Z on sekin kesken, uusin lienee MKZ. Ilmeisesti kahta viimeksi mainittua sarjaa täytetään sitä mukaa kuin perinteinen "lääninsarja" etenee, täten esim. MLZ tultaneen näkemään vasta kun ML-alkuinen sarja on täytetty MLX:ään saakka (MLY on jaettu jo joitakin vuosia sitten). Oma bongauslistani löytyy: http://jno.1g.fi/rekkarit.htm . |
||||
|
|
26.09.2013 04:15 | Juhana Nordlund | ||
| BHH-kilpiä on jaettu Helsingissä vuonna 1987. Vuonna 1989 alettiin kilpiä tosiaan jakaa vähän toisenlaisella periaatteella: Ensinnäkään ensimmäinen kirjain ei viitannut enää mihinkään alueeseen (esim. lääniin). Toiseksi kirjainvalikoimaan tuli mukaan useita sellaisia kirjaimia, jotka olivat olleet 1972 uudistuksesta alkaen pois normaalista käytöstä (F, G, Y). I ja Z olivat tulleet jo vuonna 1987 lääninkilpien ensimmäisiksi kirjaimiksi, mutta 1989 alkaen niitäkin on käytetty myös nk. juoksevina kirjaimina toisena tai kolmantena kirjaimena. 2008 alkaen perinteisiä "lääninsarjoja" on alettu jatkaa siitä, mihin ne 1989 / 90 katkaistiin (vuonna 1990 on vielä ollut jaossa silloisiin lääneihin tarkoitettuja tunnuksia, mutta lokakuun 1989 jälkeen niitä on jaettu valtakunnallisesti kaikkialle kunnes liki 20 vuoden tauko alkoi). |
||||
|
25.09.2013 09:14 | Juhana Nordlund | ||
| Täsmennettäköön varhaisempaa kommenttiani sen verran, että tässä kuvassa näkyy vain yksi Dm7. Kuvassa pilkistävä toinen Lätän kylki kuuluu EFiab-vaunulle 11592. | ||||
|
|
25.09.2013 04:30 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan kalustolla on siis uskollinen Valmet-Transtech-tausta. Tarkalleen ottaen kuvassa näkyy kaksi ohjausvaunua (Eio, alunp. Eiob) sekä Edo. Vähintään yksi Dm7-moottorivaunukin näkyy, ehkä myös toisen kylkeä. Edo ei kuitenkaan ole osa moottorijunaa (muut ovat). | ||||
|
22.09.2013 20:35 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin tietyt porilaiset olivat vielä 1970-luvun aivan alkuvuosina Sr12 + Ei + KEi + KEis + KCik. Aamulla Hki - Pri ja illalla takaisin Helsinkiin. 1972 vanha kiitojunakalusto poistui liikenteestä. | ||||
|
19.09.2013 00:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkennettakoon nyt vielä tuota vaunujen valmistusmaajuttua, Rocohan ei ole Saksasta vaan Itävallasta. Nykyään, paljon tuon baarivaunun pienoismallin valmistumisen jälkeen, Roco ja alunperin saksalainen Fleischmann toki kuuluvat samaan konserniin. | ||||
|
|
18.09.2013 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Koska kuvan veturi herätti mielenkiintoa, laitoin kuvastoon tarkemman kuvan siitä: https://vaunut.org/kuva/86342 - Olen toki tietoinen siitä, että tämä ei ole pienoismallikuvasto. | ||||
|
|
18.09.2013 18:13 | Juhana Nordlund | ||
| Modelan Dv12 ei ole hintaansa suhteutettuna aivan sitä, mitä olin odottanut. Kahdesta telistä vain toisella on veto eikä silläkään ole luistonestorenkaita. Kitkaa on vain rajallisesti. Välitykset ovat sellaiset, että nopeus nousee vain vaivoin 60 - 70 km/h:n lukemiin. Ääntä riittää. Pisteet kuitenkin siitä, että on edes yritetty aikaansaada kaupallinen Suomi-veturi, joka on kuitenkin ihan veturin näköinen. | ||||
|
|
18.09.2013 16:04 | Juhana Nordlund | ||
| Ossi osui varsin oikeaan kalustoa tunnistettaessa. Dv12:n kerroin jo edellä olevan 27-sarjalainen, toisin sanoen nro 2716. Vaunut voisivat olla Eit (tai Ein), Rbkt, Ein (tai Eit) ja EFit. En ole määritellyt vaunuille numeroita, mutta ajatuksena on että Eitit / Einit olisivat nrosta 23103 joitakin kymmeniä alas päin. Minulla on samanlaisia peruspäivävaunuja vastaavassa asussa kuusi kappaletta. Periaatteessa yksi niitä voisi olla Eift (väliltä 23407 - 23417). Rbkt on korkeintaan "Rbkt" - se on suoraan saksalaisesta Bistro-vaunusta maalattu VR-väreihin. EFitkään ei missään nimessä ole mallitarkka suomalaisvaunu, vaan varsin iäkäs vastaava saksalaisvaunu Suomi-väreissä. Kaikki kalusto on tehdasvalmisteista veturia myöten. Veturi on latvialaisen Modelan tuotantoa, vaunujen valmistusmaa on taas Saksa. Valmistajia ovat olleet Tillig, Roco ja Piko. |
||||
|
|
18.09.2013 05:55 | Juhana Nordlund | ||
| Jorma tunnisti kokeneena kiskoliikenneosaajana kuvauspaikan. Kuvaajan selän takana vain muutaman kymmenen metrin päässä on Huopalahden asema (Hpl). Kuva on otettu Huopalahden aseman (mittakaava 1:1) ja Huopalahden varikon (mittakaava 1:87) välisellä alueella. Veturi on Dv12 2716 (H0, 1:87). Kerron kalustosta enemmän myöhemmissä kommenteissa. Annan sitä ennen vielä muille tilaisuuden arvailla tai muuten kertoa mieleen tulevia juttuja kuvaan liittyen. |
||||
|
|
17.09.2013 21:52 | Juhana Nordlund | ||
| Onko lisää hyviä ehdotuksia? | ||||
|
17.09.2013 16:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtoivatko nämä vaunut siirtyä Helsingistä klo 7:06 Tampereelle lähteneessä IC2-junassa (163)? Seitsemän aikaan Helsingin asemalla oli yhdessä IC-junassa ylimääräistä kalustoa heti veturin jälkeen ensimmäisen vaunun ollessa Edo. | ||||
|
09.09.2013 11:58 | Juhana Nordlund | ||
| Uusittiinko myös Risteen oikaisun (km 274 - 279) pölkyt jne. vuonna 1988? Minun muistikuvani mukaan 1960-luvun oikaisut olivat vielä 1988 "entisellään" - ilman jatkuvaksihitsattuja kiskoja. Kiskot toki olivat jo valmiiksi K54/UIC54:ää. Muut kuin em. oikaisukohdat oli uusittu Kokemäelle saakka tuona vuonna. | ||||
|
09.09.2013 10:33 | Juhana Nordlund | ||
| Pekan listaus on erittäin oikea - vastaa ainakin minun käsitystäni tapahtumien kulusta. Tuossa on ulkopuolella todellakin Siuro liikennepaikkana, Karkun ja Äijärin välinen osuus joka 1984 oikaistiin, samoin kuin Heinoon ja Kiikan oikaisut. Myös välittömästi Vammalan länsipuolella olevat myöhemmin oikaistut osuudet ovat aivan oikein tuon listan ulkopuolella. Äetsästä Kauvatsan suuntaan nk. Kaatopaikan oikaisu on tosin valmistunut vasta parisen vuotta 1985 jälkeen, joten betonit lienevät tulleet sinne aikaisintaan 1987 (kaupallisen liikenteen käyttöön). | ||||
|
|
09.09.2013 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tuossa vielä puupölkyt? Porin radan perusparannus toi betonipölkyt jo 1980-luvun aivan alussa Tampereen suunnalta alkaen. Muistaakseni Lielahdesta joitakin kilometreja Nokian suuntaan oli kuitenkin puupölkyt melko pitkään korjaustöiden alettuakin, mutta toisaalta Karkkuun on päästy varmaankin jo 1983 mennessä. Mutta niin, mikä sitten on kuvausvuosi? | ||||
|
03.09.2013 02:11 | Juhana Nordlund | ||
| Kaluston poistuneisuus. | ||||
|
26.08.2013 11:52 | Juhana Nordlund | ||
| Arvontakuva. Sisältää joka tapauksessa tunnelmaa, enpä muuten olisi vaivautunut avaamaan. | ||||
|
23.08.2013 14:06 | Juhana Nordlund | ||
| Jimin pointti olikin, että kuvauspaikka ei ole Helsinki, kuten tuossa ylempänä vielä tähän aamuun saakka on lukenut. Tieto on nyttemmin näköjään korjattu. | ||||
|
23.08.2013 03:48 | Juhana Nordlund | ||
| Perävaunuhan on vuodelta 1972 (sarja B4 kaiken kaikkiaan vuodelta 1961 ja samankaltaisia vaunuja on ollut olemassa jo hyvin kauan) eikä tuolloin vielä osattu ajatella matalalattiaratkaisuja. Matalalattiabusseihin ja -raitiovaunuihin käsittääkseni alettiin panostaa vasta 1980-luvun lopulla. Vuosien 1989 ja 1991 UITP:issä nähtiinkin joidenkin valmistajien matalalattiakalustoa. Samoihin aikoihin alettiin tehdä muutostöitä jo valmistunisiin raideliikennevälineisiin, onhan kiskokulkuneuvojen elinikä useimmiten monta vuosikymmentä. Kuvan vaunun muuttaminen matalalattiaiseksi toteuttiin vuonna 1998. Mitään teknistä estettä ei varmaankaan olisi ollut matalalattiakaluston valmistamiseksi jo aiemmin. Lentokentille on tehty matalalattiabussien kaltaisia kuljettimia jo hyvin kauan sitten. Varmasti raitiovaunujakin olisi voitu toteuttaa matalampina jo kauan aikaa sitten, jos tällainen olisi aikanaan koettu välttämättömäksi. Ajan kuluessa näkemykset ja asenteet muuttuvat. |
||||
|
22.08.2013 16:39 | Juhana Nordlund | ||
| Minun viimeinen varma havainto käänettävästä istuinparista on heinäkuulta 2001, jolloin matkustin Helsingistä Hämeenlinnaan ensimmäisen valmistuserän EFit-vaunussa. Siitä raportoin tekstiviestein harrastajatovereilleni, "että tässä vaunussa penkit pyörivät". | ||||
|
22.08.2013 04:47 | Juhana Nordlund | ||
| Vuonna 1974 valmistuneissa Eit-vaunuissa oli käsittääkseni se jalkavipu. On mahdollista, että myös vuonna 1973 valmistuneissa Eift-vaunuissa oli myös eli suoraan Eift:iksi rakennetuissa vaunuissa. Dm8-kalustossa niin ikään oli tuollainen "poljin". Käänettävyys poistui vähitellen. Jopa 2000-luvulla on ollut liikenteessä vaunuja, joissa istuimet olivat käännettävissä. |
||||
|
21.08.2013 13:26 | Juhana Nordlund | ||
| MYF-kilpiset taidettiin ehtiä tilata Stagecoachin aikana, siksi Voith-vaihteistokin. "Coutsin" väreissä kuvan auto ei liene ollut koskaan. | ||||
|
08.08.2013 09:09 | Juhana Nordlund | ||
| Simon kysymykseen voisi toimia yhtenä vastauksena vaikkapa seuraava linkki: http://www.kotus.fi/index.phtml?l=sv&s=709 | ||||
|
05.08.2013 14:38 | Juhana Nordlund | ||
| Minun mielestäni Scanian kehnoin jousitus (ainakin kaupunkibusseja ajatellen) osui mallisarjaan L94UB. Ne ovat melkoisia ryskyttimiä. Melko vaatimatonta mukavuutta tarjosi myös N113CLL:n kiinteä etuakseliratkaisu. Sitä vastoin Scanian kaikista ensimmäinen matalalattiabussi N113CLB LG erillisripustusratkaisuineen edusti alansa parhaimmistoa aikanaan. Harmi että tämä tekniikka oli niin kallis, että se jouduttiin hyvin pian korvaamaan Jounin tarkoittamilla epämukavammilla ratkaisuilla. | ||||
|
05.08.2013 13:10 | Juhana Nordlund | ||
| Hki - Turku on Edojen osalta tosiaan vielä tässä vaiheessa tällaista välimuotoliikennettä. Turun reitin Edoon saa kuitenkin mennä sisälle matkustamaan, jos haluaa. Paikkoja ohjausvaunuun ei vielä tämän viikon lähtöihin myydä. Kuvan juna on myöhemmin tänään käsittääkseni mennyt Oikoradan kautta Lahteen. |
||||
|
05.08.2013 13:07 | Juhana Nordlund | ||
| Eihän saari vs. Karhula -asettelu ole täysin relevantti. Kotkassa on asutusta paljon muuallakin, esimerkiksi Karhuvuoren, Ruonalan ja Mussalon suunnalla. Kotkalaisia asuu jonkin verran "sisämaassakin", kuten Tavastilan (aseman) suunnalla. Kotkansaari on maantieteellisesti suppea alue kuten Vironniemi Helsingissä. Keskustojen painoarvoa ei useinkaan mitata pinta-alojen, vaan joidenkin muiden asioiden mukaan. |
||||
|
|
05.08.2013 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Tähän voinee lisätä, että samanaikaisesti on ollut liikenteessä Edo-juna, jossa veturina oli 3215 ja Edona 28601. Se liikkui Helsingin ja Turun välillä kaupallisena junana. | ||||
|
03.08.2013 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| 1980-luvun alkupuolella veturivetoiset junat Hki - Tku - Hki vedettiin viikonloppuja lukuun ottamatta yhdellä Dv12:lla. Perjantaisin muistaisin nähneeni vuonna 1980 tuplavetoa Helsingin lähdöissä 12:40, 16:02 ja 18:02. Sunnuntaisin tupla saattoi saapua Hkiin klo 11:35 (laivapikajuna) sekä 20:22. Todettakoon että talvikaudella 1979 - 80 maanantaista torstaihin P 125 (Hki 12:40) meni Porkkanalla, mutta muina päivinä oli veturivetoinen. Viikonloppuina taisi olla tuplavetoa enemmänkin kuin mitä edellä kirjoitin, eivätköhän 127 ja 129:kin menneet sunnuntainakin tuplalla. Aivan 1980-luvun alussa Helsingissä oli Turun junilla sekä 02 ja 07 lähtö- ja saapumisminuutteina että 00 ja 05 vastaavia aikalukemia. Aika pian vakiintui tapa 02 ja 07. Junien numerointi meni siten, että Helsingistä lähti numerojärjestyksessä 121, 123, 125 jne. mutta Turusta ei tultukaan yhtä johdonmukaisesti. Pääsääntö oli se, että 121:n paluujuna oli 122, 123:n 124, mutta ihan näin yksinkertaista tämä ei kaiken kaikkiaan ollut. Joinakin viikonpäivinä puolen päivän aikaan Turusta taisi kulkea pikajuna 136 Helsinkiin, jonka vaunut (tai osa vaunuista) taisivat olla 129:stä peräisin. Jossain vaiheessa Turustakin alkoi junat tulla aamusta lähtien suoraan järjestyksessä 122, 124, 126 jne. Harmi, että vanhat Turistini olen hävittänyt jo kauan sitten, niistähän tällaiset olisi helppoa tarkistaa. |
||||
|
|
02.08.2013 12:03 | Juhana Nordlund | ||
| Muistikuvani mukaan juniin P 121, P 125 ja P 131 ja niiden paluujuniin tuli ensimmäisessä vaiheessa eli kesällä 1984 Dr13. Nimenomaan tuona kautena sunnuntaisin kuitenkin P 125:ssä näki Dv12:ta ja nimenomaan yhtä Dv12:ta (kuva keväältä 1985: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dv12_2737_IMG0012.jpg ) Kesäkuun 1986 kuluessa Dr13 vyöryi loppuihinkin veturivetoisiin Hki - Tku - Hki -juniin. Ja myöhemmin samana vuonna Porkkanakin poistui Rantaradalta tehden tilaa Dr13:lle. | ||||
|
24.07.2013 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan OT:tä. Munkkivuoren metro sisältyi nykyistä raskasmetroa edeltäneisiin suunnitelmiin. Joissakin yhteyksissä on puhuttu Castrénin metrosta. Tämä verkostosuunnitelma oli huomattavan laaja käsittäen n. 100 km rataa ja noin sata asemaakin. Myöhemmin esitelty raskasmetro oli erittäin karsittu aiempiin suunnitelmiin nähden. Ensimmäinen linja on nykyinen itä - länsisuuntainen rannikkoa myötäilevä linja, josta Espoon puoleinen osuus on edelleen työn alla. Toisena linjana ehdotettiin nk. U-metroa, missä U tarkoitti linjauksen muotoa kartalla. Siihen sisältyi myös osuus Kamppi - Huopalahti, jonka jatko olisi ollut nykyinen Martinlaakson / Vantaankosken rata, tai hyvin pitkälti sitä ratalinjaa myötäilevä linjaus. Myös Castrénin kartoilla oli haara Myyrmäen ja Martinlaakson suuntaan, mutta se meni idempää mm. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä. Tämä linjaus olisi mennyt myös Kaivokselan kautta. 1980-luvulla poliittisissa keskusteluissa kuitenkin esitettiin Länsimetron vaihtoehtoiseksi linjaukseksi U-metrosta tuttua Töölön suuntaa. Tämä linjaus olisi kiertänyt Töölön kautta Munkkiniemeen ja sieltä edelleen Etelä-Espooseen. Helsingin päätös linjata metro Ruoholahteen käytännössä torppasi Munkkiniemen kautta kulkevan Länsimetron. Alkuperäiseen itä - länsisuuntaiseen raskasmetroon ei sisältynyt Vuosaaren haaraa. Se on tullut kuvioihin myöhemmin. |
||||
|
22.07.2013 18:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään, kuvan lisäyspäivänä satuin näkemään tämän saman veturin Helsingin asemalla juuri ennen 7:ää aamulla. Junan toisessa päässä oli Edo-ohjausvaunu. Etpä tainnut Elias tätä kuvaa ottaessasi arvata, kuinka tärkeään tehtävään tämä 3210 yli 10 vuotta myöhemmin pääsikään... :) | ||||
|
11.07.2013 16:32 | Juhana Nordlund | ||
| Edelliseen kommenttiin: Kylläpä vain, ja Shkodia on kovasti Slovakiassakin. Slovakian puolella ei ole johdinautojärjestelmien lakkautuksia tähän mennessä koettu lainkaan. | ||||
|
10.07.2013 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Työnnänpä minäkin teelusikkani tähän keskusteluun: Markkulan silta on eräässä vaiheessa ollut maamme pisin yksiraiteinen rautatiesilta. | ||||
|
09.07.2013 23:32 | Juhana Nordlund | ||
| Olimme samaan aikaan samalla asemalla. | ||||
|
|
09.07.2013 14:29 | Juhana Nordlund | ||
| Jostain syystä minulle tulee mieleeni tämä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Jyvaskyla2013-07/junat/DSC_0068A.jpg :) | ||||
|
|
07.07.2013 20:14 | Juhana Nordlund | ||
| Tshekin tasavallassa on itse asiassa 13 johdinautokaupunkia. | ||||
|
07.07.2013 05:51 | Juhana Nordlund | ||
| Perinteiset Škodat (14Tr/TrM, 15Tr/TrM) poistunevat lopullisesti lähivuosina, kun Riikaan saapuu vastikään tilatut Škoda 27Tr Solaris -niveltrollikat. Kaksiakselisia Škoda 14Tr(M) -johdinautoja on ajossa jo nykyäänkin hyvin vähän, seisomassa enemmän. Sitävastoin nivelistä suurin osa on edelleen palveluksessa. Kuvassa näkyy 15Tr, joka on hankittu vielä Neuvostoliiton vallan aikana. Neuvostokauden jälkeen tuli kuitenkin erä Škoda 15TrM:iä, ja tämä (ei kovin suuri) sarja on yhä täysilukuisena käytössä. | ||||
|
06.07.2013 17:47 | Juhana Nordlund | ||
| Suurin osa kuvaajan tarkoittamista Škoda 24Tr Irisbus -johdinautoista on varustettu dieselgeneraattorilla, mutta ei kaikki. Sarjan 150 ajoneuvosta vajaa 40 on ilman apumoottoria. Trolleybussilinjat 9 ja 27 ovat ne, joilla on lyhyt dieselillä ajettava osuus. Niille linjoille sijoitetaan tietenkin duokäyttöisiä ajoneuvoja. | ||||
|
04.07.2013 21:33 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin tilanteissa Edb on jouduttu korvaamaan Ed:llä. Näin meneteltäessä kokopunainen olisi edelleen teoriassa mahdollinen. | ||||
|
04.07.2013 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tuo taustalla näkyvä Sm1 varmasti 6003? Siinä ei näy mitään merkkejä helmapelleistä, virroitinkin on yksipolvinen tankovirroitin. Kuvausvuosi on kuitenkin vasta 1976. | ||||
|
02.07.2013 09:08 | Juhana Nordlund | ||
| Muun muassa liikkuvan kaluston kyljissä. Itse näin vastaavan Sm2-rungon ulkoseinällä. | ||||
|
26.06.2013 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Liekkiversioista: Sm2-rungoissa 6051 - 6082 oli alkujaan E-kirjaimen kaltainen pyöristämätön turvaväritys päädyissä. Aika moneen Sm1:een tuli samanlainen jälkeen päin - ei käsittääkseni kaikkiin. Sm2 6083:sta alkaen tuli jo alunpitäen pyöristetty virtaviivainen liekki. Samanlainen tuli uudelleenmaalauksien yhteydessä Sm1-runkoihinkin, joihinkin ilmeisesti alkuperäisraidoituksen (vähän keltaista) jälkeen? Ylempi keltainen turvaväri ulottui sivuilla alkujaan pidemmälle kuin VR:n omilla pajoilla maalatuissa. Tätä väriä ei tietenkään ollut Sm1:sien ensimmäisessä maalausasussa. Ilmeisesti 6078 oli ainoa tapaus, jossa ylempi turvaväri maalattiin jälkeenkin päin alkuperäisen maalaustavan mukaisesti (keltainen ulottui ohjaamon sivuikkunaa pidemmällekin kyljen suuntaan). |
||||
|
25.06.2013 11:45 | Juhana Nordlund | ||
| Arvonta antoi tällä kertaa tällaisen. Hauska katsella tällaista kokoonpanoa nyt, kun jo testaillaankin varsin toisenlaisia juttuja (Edo). Kuten edellinen kommentoija tiesi sanoa, maailma todellakin muuttuu. | ||||
|
20.06.2013 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| Eikös ne jyrkät kaltevuudet tule lentoaseman ja Vantaankosken väliselle osuudelle? Kaltevuudet eivät varmaankaan olisi este ajaa Lätällä pääradalta lentoasemalle ja takaisin? | ||||
|
19.06.2013 13:35 | Juhana Nordlund | ||
| Itse matkustin juuri tuolta asemalta Lyoniin ja takaisin huhtikuussa 2011. Passeja tai muita asiakirjoja ei järjestelmällisesti katsottu jokaiselta matkustajalta, mutta paikka oli miehitetty. Pistokoeluontoiset tarkastukset olivat täysin mahdollisia. | ||||
|
19.06.2013 07:49 | Juhana Nordlund | ||
| Marsu (Alppiruusu) kaksikerrosvaunuineen ja Stadlerin FLIRT. Jotain tuttua? :) | ||||
|
Kuvasarja: Kesäkuussa Sveitsissä |
19.06.2013 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin mukava kuvasarja, ehkäpä miellyttävin koko sivustolla. Kiitos Jorma kuvista. Kuvia katsellessa tuntee melkein kuin olisi itse päässyt paikan päälle näkemään yhtä maailman asiallisimmin hoidettua liikennettä. | ||||
|
19.06.2013 04:52 | Juhana Nordlund | ||
| Genèven päärautatieaseman virallinen nimi on Genève-Cornavin (tunnetaan myös nimellä Gare de Cornavin). Saksankielisillä alueilla Sveitsissä päärautatieasemat tapaavat olla HB:itä, merkitys sama kuin Saksan (maa) Hbf:illä. | ||||
|
19.06.2013 04:44 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuva. Tämän ensin Dostoksi kutsutun kaksikerrosjunan kaupalliseksi nimeksi tuli lopulta KISS. Valmistaja on Stadler kuten FLIRTeilläkin, mutta rakenteessa on jonkin verran poikkeavuuksia FLIRTiin nähden. Jakobin telejä muun muassa ei ole. | ||||
