Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.12.2013 04:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on ilman muuta Saksan Dortmundista. Ja tosiaan viitisen vuotta sitten loputkin katuratikat muutettiin Stadtbahniksi, joskin U43 ja U44:n "metromaisuus" koskee vain keskustan melko lyhyttä tunneliosuutta. U43 - 44:llä ehdittiin ajaa korkeilla N-vaunuillakin, kuten keväällä 2009 otettu kuva paljastaa: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Ruhr/Saksa2009+385A.jpg | ||||
|
10.12.2013 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan 1./2. luokan vaunu näyttää kovasti Esslingen-vaunulta. Sitäpaitsi CEit 2662 oli muutettu jo vuonna 1971 CEift-sarjan vaunuksi 2692. Jounin näkemys 2652:sta saa tukeni. | ||||
|
09.12.2013 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Laiturilla näkyvä hiekoitushiekka ja raiteiden välissä pilkistävä lumi puhuisivat ennemmin kevään kuin syksyn puolesta. Helmi - maaliskuun vaihde 1989 oli muuten erittäin vähäluminen Turussa. |
||||
|
09.12.2013 10:48 | Juhana Nordlund | ||
| Määrittelyn suhteen lienee myös hyvä muistaa, että tekninen näkökulma ei ole ainoa kriteeri. Myös juridiset jutut ovat keskeisiä, sillä raitioteiden ja rautateiden liikennöimissäännöt eivät ole samat. Osa "ihan selvistä maaseuturatikoista" saattaa sittenkin olla juridisesti rautateiden junia. | ||||
|
25.11.2013 10:25 | Juhana Nordlund | ||
| Täälläpä keskustellaan mielenkiintoisesta aiheesta. Käsittääkseni Pendolinot ja kaksikerroksiset päivävaunut ovat varmimmin tietyllä tavalla päin. Kaksikerrosvaunuissa siis toimisto-, perhe- ja allergiahytit ovat käytännössä aina vaunun pohjoispäässä (Helsingin asemalla tarkisteltuna). Havaintojeni mukaan yksikerrosvaunut - esimerkkeinä Ex:t tai Expt:t voivat olla kummin päin tahansa. Expt:issä on ilmeisesti yleisempää, että Helsingin asemalla polkupyöräkoppi on eteläpäässä ja lemmikkiosasto pohjoispäässä. Ex-vaunuissa hytit ovat sangen usein pohjoispäässä (vaunun ollessa Helsingissä), muttei mitenkään itsestäänselvästi. Muistaakseni ainakin joidenkin junien osalta EFit-vaunujen istuinkaaviossa (verkkokauppa) istuimen suunta ei olekaan oikein. Tämä tuli esille, kun perheemme jäsen osti istumapaikan yöpikajunaan. |
||||
|
18.11.2013 04:48 | Juhana Nordlund | ||
| E-kirjaimen muotoa muistuttavat liekit olivat vain rungoissa 6051 - 6082, kun puhutaan Sm2-kalustosta. Kuvassa näkyvä Sm2 on 6092 (katsojaa lähimpänä näkyy Eioc 6292). | ||||
|
15.11.2013 10:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tiedossa olevia hylättyjä Sm1-yksiköitä: 6002, 6003, 6004, 6005, 6006, 6008, 6013, 6014, 6019, 6038 ja 6040. Lisäksi 6001 on pois normaalista käytöstä, muttei käsittääkseni romutettu. Kuvan Sm1 ei käsittääkseni voi olla mikään ensimmäisenä romutetuista yksilöistä, sillä ne lienevät jo silppuna. | ||||
|
08.11.2013 11:28 | Juhana Nordlund | ||
| Vastaan Jussin kysymykseen yli 5 vuotta myöhässä: Ainakin vuosina 1982 - 86 rataa ajettiin aina (omat muistikuvani perustuvat ensisijaisesti kesäkausiin), kun museo oli auki eli käytännössä kuutena päivänä viikossa (maanantaisin museo oli suljettu). Junat eivät liikennöineet yhtäjaksoisesti, vaan noin 10 minuutin ajo käynnistyi tietyn aikataulun mukaisesti. Viikonloppuisin junat starttasivat muistaakseni puolen tunnin välein, mutta viikolla ajoja oli harvemmalla aikataululla. Talviarkisin ei ehkä ajeluita ollut kuin erikoistapauksissa. |
||||
|
31.10.2013 10:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ilman muuta käsinkirjoitetutkin kirjeet ja muut viestit pysyttiin kopioimaan kalkkeeripaperin avulla. | ||||
|
|
31.10.2013 09:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kirjoituskoneella kirjoitettavista dokumenteista sai kätevästi jäljennöksiä jo kirjoittamisvaiheen kuluessa käyttämällä kalkkeeripaperia. Käsi ylös, moniko on käyttänyt joskus kalkkeeripaperia? |
||||
|
31.10.2013 05:16 | Juhana Nordlund | ||
| Minä taas ymmärsin, että kuvaaja on kuvannut Helsingistä klo 6:08 lähteneen L-junan Kirkkonummen asemalle juuri saapuneena. Kamera on saattanut olla vielä kesäajassa, mitä nyt exif-tiedoista tulkitsen. Sunnuntaiaamuyönä Helsingistä on toki mennyt tätä jo selvästi varhaisempia L-junia, mutta kaikki eivät ehkä niitä miellä aamun juniksi. VR:n aikatauluissa kaikki puolen yön jälkeen lähtevät L-junat ovat uuden vuorokauden, tässä tapauksessa sunnuntain, junia. | ||||
|
27.10.2013 20:57 | Juhana Nordlund | ||
| L-junien liikennöinti on siis muutoksen jälkeen vasemmanpuoleista vain kaupunkiradalla eli Leppävaara - Kirkkonummi mennään oikeata puolta (kuvatekstissä ei sinänsä kerrota mitään väärin). | ||||
|
21.10.2013 18:00 | Juhana Nordlund | ||
| Riihimäki - Hyvinkää - Karjaa -henkilöjunat lakkautettiin vasta vuoden 1983 syyskuussa. | ||||
|
16.10.2013 04:12 | Juhana Nordlund | ||
| Heinäkuussa 2013 havaitsin myös kahdenvärisiä Edm-vaunuja samassa junassa. Silloin taisi olla tilanne se, että yksi uudemman toimituserän vaunu oli vanhempien joukossa. | ||||
|
15.10.2013 06:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkennettakoon, että omat viimeiset havaintoni kiitojunavaunustosta ja niillä matkustamisesta eivät olleet pääsiäiseltä 1972 vaan 1971. Keväällä 1972 menimme isovanhempien luokse autolla. Myöhemmin 1970-luvulla mummun ja vaarin luokse Poriin mentiin välillä autolla, välillä junalla. Junakalustona oli tavallisimmin Dv12 + sininen vaunusto tai Dm8-9. | ||||
|
14.10.2013 14:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitojunakalustoa on kommentoitu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/11520 yhteydessä. | ||||
|
13.10.2013 11:14 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan tällaisia "sekavaunustoja" toisaalta Turun ja Pieksämäen välisessä, toisaalta esim. Savonradan IC-liikenteessä vielä jonkin verran. Kaikkiin IC-juniin ei riitä Rx/Rk-ravintoloita eikä Expt-vaunuja. Reiteillä, jossa Sn on maksimissaan 140 tällainen monivärirunko on ihan mielekäs. Kuvan siniset vaunut ovat siis sarjoista Rkt ja Eipt. | ||||
|
09.10.2013 05:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä 6031:ssä oli testikilvet, myös sivuikkunoissa heti saneerauksen jälkeen. Arin tarkoittamat pyöreät aukot näkyvät myös 2011 otetussa kuvassa: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-07-04/040711-a%20038A.jpg/_full.jpg | ||||
|
|
08.10.2013 15:21 | Juhana Nordlund | ||
| 6031:ssä (samoin 6033:ssa) on kuitenkin vesikouru jätetty paikoilleen katon ja seinän rajalle. Muista sarjasaneeratuista kouru leikattiin rälläkällä irti sillä seurauksella, että ruoste alkoi levitä nopeasti useaan eri kohtaan hyvin monissa yksilöissä. En yhtään ihmettelisi, jos tässä 6031:ssä olisi keskimäärin muita vähemmän korroosiovaurioita. | ||||
|
08.10.2013 13:55 | Juhana Nordlund | ||
| Asioista vähemmän perillä oleva voisi käsittää tilanteen väärin... | ||||
|
08.10.2013 13:47 | Juhana Nordlund | ||
| Tuossahan ovia on kaikkiaan neljät pariovet (keskellä kahdet pariovet). Ovien yläpuolella olevien tekstien mukaan sisäänkäynti on edestä ja takaa, keskeltä mennään sitten ulos. | ||||
|
05.10.2013 05:53 | Juhana Nordlund | ||
| Oli se vuonna 1997, kun 6041 ilmestyi saneerattuna liikenteeseen. Ensimmäinen alkujaan Eiob:llinen saneeraukseen mennyt Sm1 oli kuitenkin 6050. | ||||
|
04.10.2013 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| Juhan klo 12:58 kirjoitettuun kommenttiin lisään mielenkiintoisen mausteen, nimittäin tammikuussa 1984 matkustin maanantai-iltana P 144:llä Pri - Tpe - Hki. Veturina oli toki koko matkan Dr12, mutta yksilö vaihtui Tampereella. Junaparissa P 143 / P 144 näki noina aikoina sekä Dv12:ta että Dr12:ta (osuudella Tpe - Pri - Tpe), joskin painopiste saattoi olla enemmän Dr12:n puolella, etenkin verrattaessa edellisiin vuosiin. Kesällä 1984 P 143 / P 144 dieselöityi koko matkalle Hki - Pri - Hki vuodeksi, ja tosiaan koneeksi tuli Dv12, sillä Hurut poistuivat matkustajajunista (poikkeuksia toki esiintyi ajoittain). | ||||
|
|
04.10.2013 12:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä. Itse menin lukuisia kertoja Pienoisrautatiekerhon maanantaikerhoillan päätteeksi Helsingin asemalle katsomaan juuri saapuvaa tai saapunutta P 76:ta, jossa tuollainen Dr13 tuli. Ajankohta on siis ollut juuri tuo sama 1981 - 83. Tuona aikana Dr13 ei ollut mitenkään jokapäiväinen veturi Helsingissä. | ||||
|
04.10.2013 01:55 | Juhana Nordlund | ||
| Eht-vaunuille on tapahtunut monenlaisia asioita. Joistakin muutettiin 1. luokan vaunuja jo melko pienen ajan kuluttua valmistumisesta (1979), jolloin sarjatunnus muuttui Cht:ksi. Joillekin yksilöille sama muutos tapahtui 1985 - 86. 1990-luvun loppupuolella tällä tavoin muutetut Cht-vaunut saneerattiin sarjaan Ci. Vuonna 2004 kotimaan liikenteen sinistä päivävaunuista poistui 1. lk, jolloin tässä tarkoitettujen vaunujen sarjamerkki muuttui Eipt:ksi. Kuitenkaan Sibelius-junan Chty-vaunuja ei muutettu Ci- eikä Eipt-vaunuiksi milloinkaan. Tänä päivänä Ch(f)ty-taustaiset vaunut liikkuvat vararungoissa Ehft:nä ja Ehf:nä. Osa Eht-vaunuista muutettiin 1986 - 87 lasten vaunuiksi ELht, mutta ne on poistettu viimeistään UJAn myötä. |
||||
|
03.10.2013 10:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tepon tarkoittama Porin Porkkana oli tuona aikana junapari P 141 / P 142. Lähtö Hki:stä 8:00 ja tulo Hkiin 16:55 (Porissa hieman alta tunnin kääntö). P 143 / P 144 oli veturijuna, kuten P 145 / 146:kin. P 142:ssa oli tiettyinä viikonpäivinä kolme runkoa osuudella Tpe - Hki, joten en sulje tämän junan mahdollisuutta pois kuvan junan suhteen. | ||||
|
02.10.2013 08:59 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin upea kuva. Kuvausajankohta on hyvin todennäköisesti 1986, ei ainakaan sitä myöhempi. | ||||
|
02.10.2013 08:56 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen vaunu näyttäisi olevan CEit (CEift lienee myös mahdollinen). Kolmas taitaa olla Eikt. Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin miellyttävä kuva. | ||||
|
26.09.2013 07:56 | Juhana Nordlund | ||
| Vuosi 2008 oli aika levoton vuosi kaiken kaikkiaan rekisteritunnusten suhteen. Silloin jaettiin paljon kaikenlaisia poikkeussarjoja. Tunnuksia, joissa viimeinen (eli kolmas) kirjain on F, G, I, Y tai Z mutta muut kirjaimet "perinteisiä", alkoi näkyä jo aiemmin. Jo vuonna 2000 julkaistiin H + juokseva kirjain + F -sarjan alkupää alkaen tunnuksesta HAF. Tässä ei tältä erää edetty kuitenkaan kovin pitkälle. Samoihin aikoihin avattiin hyvin erikoisella tavalla sarja K + juokseva kirjain + I, mutta ei suinkaan KAI:sta vaan KKI:stä alkaen. HAF-sarjan kaltaisia sisarsarjoja alkoi ilmestyä hyvin pian kuin sieniä sateella. Kuitenkin R- ja U-alkuiset sarjat aloitettiin K:n esimerkkiä seuraten ts. R-alkuiset RKI:stä ja U-alkuiset UKI:sta. Kaiken kaikkiaan tämän vuosituhannen puolella on edetty toisinaan varsin epäjohdonmukaisesti ja poikkeuksia on varmasti runsaasti enemmän kuin sääntöjä. Juuri nyt on käynnissä sellainen vaihe, jossa jaetaan vanhojen läänien mukaan avattuja sarjoja kohti loppua ja toisaalta jatketaan vuoden 1989 loppupuolella aloitettuja kokonaan uusilla alkukirjaimilla (=kirjaimilla, jotka eivät 1972 - syysk. 1989 olleet ensimmäisinä kirjaimina) olevia sarjoja. Jonkin verran uusissakin tunnuksissa voi edelleen nähdä esim. Z:aa viimeisenä kirjaimena ensimmäisen kirjaimen ollessa vanha läänintunnus (esim. UXZ), mutta uusien kilpien joukossa tällainen alkaa olla selvästi pienenevä vähemmistö. Sampan mainitsema M-alkuinen vanha sarja on tähän mennessä ehtinyt edetä ainakin MLP:hen saakka. Uudempia M-sarjoja on toisaalta kesken: MY-alkuinen sarja on katkennut yli 10 vuotta sitten jonnekin MYO:n paikkeille eikä MZ-sarjaa ole edes avattu. Myös sarja M + juokseva kirjain + Y on kesken, uusin lienee MRY. M + juokseva kirjain + Z on sekin kesken, uusin lienee MKZ. Ilmeisesti kahta viimeksi mainittua sarjaa täytetään sitä mukaa kuin perinteinen "lääninsarja" etenee, täten esim. MLZ tultaneen näkemään vasta kun ML-alkuinen sarja on täytetty MLX:ään saakka (MLY on jaettu jo joitakin vuosia sitten). Oma bongauslistani löytyy: http://jno.1g.fi/rekkarit.htm . |
||||
|
|
26.09.2013 04:15 | Juhana Nordlund | ||
| BHH-kilpiä on jaettu Helsingissä vuonna 1987. Vuonna 1989 alettiin kilpiä tosiaan jakaa vähän toisenlaisella periaatteella: Ensinnäkään ensimmäinen kirjain ei viitannut enää mihinkään alueeseen (esim. lääniin). Toiseksi kirjainvalikoimaan tuli mukaan useita sellaisia kirjaimia, jotka olivat olleet 1972 uudistuksesta alkaen pois normaalista käytöstä (F, G, Y). I ja Z olivat tulleet jo vuonna 1987 lääninkilpien ensimmäisiksi kirjaimiksi, mutta 1989 alkaen niitäkin on käytetty myös nk. juoksevina kirjaimina toisena tai kolmantena kirjaimena. 2008 alkaen perinteisiä "lääninsarjoja" on alettu jatkaa siitä, mihin ne 1989 / 90 katkaistiin (vuonna 1990 on vielä ollut jaossa silloisiin lääneihin tarkoitettuja tunnuksia, mutta lokakuun 1989 jälkeen niitä on jaettu valtakunnallisesti kaikkialle kunnes liki 20 vuoden tauko alkoi). |
||||
|
25.09.2013 09:14 | Juhana Nordlund | ||
| Täsmennettäköön varhaisempaa kommenttiani sen verran, että tässä kuvassa näkyy vain yksi Dm7. Kuvassa pilkistävä toinen Lätän kylki kuuluu EFiab-vaunulle 11592. | ||||
|
|
25.09.2013 04:30 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan kalustolla on siis uskollinen Valmet-Transtech-tausta. Tarkalleen ottaen kuvassa näkyy kaksi ohjausvaunua (Eio, alunp. Eiob) sekä Edo. Vähintään yksi Dm7-moottorivaunukin näkyy, ehkä myös toisen kylkeä. Edo ei kuitenkaan ole osa moottorijunaa (muut ovat). | ||||
|
22.09.2013 20:35 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin tietyt porilaiset olivat vielä 1970-luvun aivan alkuvuosina Sr12 + Ei + KEi + KEis + KCik. Aamulla Hki - Pri ja illalla takaisin Helsinkiin. 1972 vanha kiitojunakalusto poistui liikenteestä. | ||||
|
19.09.2013 00:07 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkennettakoon nyt vielä tuota vaunujen valmistusmaajuttua, Rocohan ei ole Saksasta vaan Itävallasta. Nykyään, paljon tuon baarivaunun pienoismallin valmistumisen jälkeen, Roco ja alunperin saksalainen Fleischmann toki kuuluvat samaan konserniin. | ||||
|
|
18.09.2013 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Koska kuvan veturi herätti mielenkiintoa, laitoin kuvastoon tarkemman kuvan siitä: https://vaunut.org/kuva/86342 - Olen toki tietoinen siitä, että tämä ei ole pienoismallikuvasto. | ||||
|
|
18.09.2013 18:13 | Juhana Nordlund | ||
| Modelan Dv12 ei ole hintaansa suhteutettuna aivan sitä, mitä olin odottanut. Kahdesta telistä vain toisella on veto eikä silläkään ole luistonestorenkaita. Kitkaa on vain rajallisesti. Välitykset ovat sellaiset, että nopeus nousee vain vaivoin 60 - 70 km/h:n lukemiin. Ääntä riittää. Pisteet kuitenkin siitä, että on edes yritetty aikaansaada kaupallinen Suomi-veturi, joka on kuitenkin ihan veturin näköinen. | ||||
|
|
18.09.2013 16:04 | Juhana Nordlund | ||
| Ossi osui varsin oikeaan kalustoa tunnistettaessa. Dv12:n kerroin jo edellä olevan 27-sarjalainen, toisin sanoen nro 2716. Vaunut voisivat olla Eit (tai Ein), Rbkt, Ein (tai Eit) ja EFit. En ole määritellyt vaunuille numeroita, mutta ajatuksena on että Eitit / Einit olisivat nrosta 23103 joitakin kymmeniä alas päin. Minulla on samanlaisia peruspäivävaunuja vastaavassa asussa kuusi kappaletta. Periaatteessa yksi niitä voisi olla Eift (väliltä 23407 - 23417). Rbkt on korkeintaan "Rbkt" - se on suoraan saksalaisesta Bistro-vaunusta maalattu VR-väreihin. EFitkään ei missään nimessä ole mallitarkka suomalaisvaunu, vaan varsin iäkäs vastaava saksalaisvaunu Suomi-väreissä. Kaikki kalusto on tehdasvalmisteista veturia myöten. Veturi on latvialaisen Modelan tuotantoa, vaunujen valmistusmaa on taas Saksa. Valmistajia ovat olleet Tillig, Roco ja Piko. |
||||
|
|
18.09.2013 05:55 | Juhana Nordlund | ||
| Jorma tunnisti kokeneena kiskoliikenneosaajana kuvauspaikan. Kuvaajan selän takana vain muutaman kymmenen metrin päässä on Huopalahden asema (Hpl). Kuva on otettu Huopalahden aseman (mittakaava 1:1) ja Huopalahden varikon (mittakaava 1:87) välisellä alueella. Veturi on Dv12 2716 (H0, 1:87). Kerron kalustosta enemmän myöhemmissä kommenteissa. Annan sitä ennen vielä muille tilaisuuden arvailla tai muuten kertoa mieleen tulevia juttuja kuvaan liittyen. |
||||
|
|
17.09.2013 21:52 | Juhana Nordlund | ||
| Onko lisää hyviä ehdotuksia? | ||||
|
17.09.2013 16:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtoivatko nämä vaunut siirtyä Helsingistä klo 7:06 Tampereelle lähteneessä IC2-junassa (163)? Seitsemän aikaan Helsingin asemalla oli yhdessä IC-junassa ylimääräistä kalustoa heti veturin jälkeen ensimmäisen vaunun ollessa Edo. | ||||
|
09.09.2013 11:58 | Juhana Nordlund | ||
| Uusittiinko myös Risteen oikaisun (km 274 - 279) pölkyt jne. vuonna 1988? Minun muistikuvani mukaan 1960-luvun oikaisut olivat vielä 1988 "entisellään" - ilman jatkuvaksihitsattuja kiskoja. Kiskot toki olivat jo valmiiksi K54/UIC54:ää. Muut kuin em. oikaisukohdat oli uusittu Kokemäelle saakka tuona vuonna. | ||||
|
09.09.2013 10:33 | Juhana Nordlund | ||
| Pekan listaus on erittäin oikea - vastaa ainakin minun käsitystäni tapahtumien kulusta. Tuossa on ulkopuolella todellakin Siuro liikennepaikkana, Karkun ja Äijärin välinen osuus joka 1984 oikaistiin, samoin kuin Heinoon ja Kiikan oikaisut. Myös välittömästi Vammalan länsipuolella olevat myöhemmin oikaistut osuudet ovat aivan oikein tuon listan ulkopuolella. Äetsästä Kauvatsan suuntaan nk. Kaatopaikan oikaisu on tosin valmistunut vasta parisen vuotta 1985 jälkeen, joten betonit lienevät tulleet sinne aikaisintaan 1987 (kaupallisen liikenteen käyttöön). | ||||
|
|
09.09.2013 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tuossa vielä puupölkyt? Porin radan perusparannus toi betonipölkyt jo 1980-luvun aivan alussa Tampereen suunnalta alkaen. Muistaakseni Lielahdesta joitakin kilometreja Nokian suuntaan oli kuitenkin puupölkyt melko pitkään korjaustöiden alettuakin, mutta toisaalta Karkkuun on päästy varmaankin jo 1983 mennessä. Mutta niin, mikä sitten on kuvausvuosi? | ||||
|
03.09.2013 02:11 | Juhana Nordlund | ||
| Kaluston poistuneisuus. | ||||
|
26.08.2013 11:52 | Juhana Nordlund | ||
| Arvontakuva. Sisältää joka tapauksessa tunnelmaa, enpä muuten olisi vaivautunut avaamaan. | ||||
|
23.08.2013 14:06 | Juhana Nordlund | ||
| Jimin pointti olikin, että kuvauspaikka ei ole Helsinki, kuten tuossa ylempänä vielä tähän aamuun saakka on lukenut. Tieto on nyttemmin näköjään korjattu. | ||||
|
23.08.2013 03:48 | Juhana Nordlund | ||
| Perävaunuhan on vuodelta 1972 (sarja B4 kaiken kaikkiaan vuodelta 1961 ja samankaltaisia vaunuja on ollut olemassa jo hyvin kauan) eikä tuolloin vielä osattu ajatella matalalattiaratkaisuja. Matalalattiabusseihin ja -raitiovaunuihin käsittääkseni alettiin panostaa vasta 1980-luvun lopulla. Vuosien 1989 ja 1991 UITP:issä nähtiinkin joidenkin valmistajien matalalattiakalustoa. Samoihin aikoihin alettiin tehdä muutostöitä jo valmistunisiin raideliikennevälineisiin, onhan kiskokulkuneuvojen elinikä useimmiten monta vuosikymmentä. Kuvan vaunun muuttaminen matalalattiaiseksi toteuttiin vuonna 1998. Mitään teknistä estettä ei varmaankaan olisi ollut matalalattiakaluston valmistamiseksi jo aiemmin. Lentokentille on tehty matalalattiabussien kaltaisia kuljettimia jo hyvin kauan sitten. Varmasti raitiovaunujakin olisi voitu toteuttaa matalampina jo kauan aikaa sitten, jos tällainen olisi aikanaan koettu välttämättömäksi. Ajan kuluessa näkemykset ja asenteet muuttuvat. |
||||
|
22.08.2013 16:39 | Juhana Nordlund | ||
| Minun viimeinen varma havainto käänettävästä istuinparista on heinäkuulta 2001, jolloin matkustin Helsingistä Hämeenlinnaan ensimmäisen valmistuserän EFit-vaunussa. Siitä raportoin tekstiviestein harrastajatovereilleni, "että tässä vaunussa penkit pyörivät". | ||||
|
22.08.2013 04:47 | Juhana Nordlund | ||
| Vuonna 1974 valmistuneissa Eit-vaunuissa oli käsittääkseni se jalkavipu. On mahdollista, että myös vuonna 1973 valmistuneissa Eift-vaunuissa oli myös eli suoraan Eift:iksi rakennetuissa vaunuissa. Dm8-kalustossa niin ikään oli tuollainen "poljin". Käänettävyys poistui vähitellen. Jopa 2000-luvulla on ollut liikenteessä vaunuja, joissa istuimet olivat käännettävissä. |
||||
|
21.08.2013 13:26 | Juhana Nordlund | ||
| MYF-kilpiset taidettiin ehtiä tilata Stagecoachin aikana, siksi Voith-vaihteistokin. "Coutsin" väreissä kuvan auto ei liene ollut koskaan. | ||||
|
08.08.2013 09:09 | Juhana Nordlund | ||
| Simon kysymykseen voisi toimia yhtenä vastauksena vaikkapa seuraava linkki: http://www.kotus.fi/index.phtml?l=sv&s=709 | ||||
