|
|
14.01.2007 18:48 | Juhana Nordlund | ||
| 12.1. linja-ajo tarkoitti yhtä ainoata kierrosta. | ||||
|
|
14.01.2007 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Nynny: http://jno.1g.fi/kuvat/NrII_80/ | ||||
|
|
14.01.2007 09:24 | Juhana Nordlund | ||
| Leipzighän tuo. Autoista ainakin saa sen käsityksen, että vuosikymmen on 1990-luku. Ratikan väreistä taas näkee, että kysymys on oltava tuon vuosikymmenen varhaisemmasta päästä. | ||||
|
|
18.12.2006 23:03 | Juhana Nordlund | ||
| 2201 esiintyi aikanaan VR:n useissa virallisissa kuvissa. 2200:ssa oli ymmärtääkseni järjestysnumerot sijoitettu ihan outoon paikkaan alkujaan. Useissa alkupään Huruissa oli päätyjen siipipyörälogo "vanhempaa mallia". Tässä kuvassa 2201:ssä on jo ajankohtaa vastaava VR:n liikemerkki, joka esiintyi vuosikymmenien ajan monessakin paikassa. | ||||
|
|
18.12.2006 05:03 | Juhana Nordlund | ||
| Iloista joulua myös minun puolestani! Ja kiitos Jormalle kauniista kuvasta ja kauniista sanoista. | ||||
|
|
17.12.2006 16:42 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa kuvaushetkellä interiööri oli sen verran lohduttomassa kunnossa, että sitä tilannetta vastaava kuva ei olisikaan kiva. Minulla on kyllä dia matkustamostakin, muistaakseni vaunusta M6. Sitä ei vain kehtaa julkaista missään. Kojelauta löytyy kylläkin linkistä http://jno.1g.fi/M6_koje.jpg | ||||
|
|
14.12.2006 20:26 | Juhana Nordlund | ||
| Molemmat tavallaan ykkösiä... 2702 on ensimmäinen Valmetin ex Sr12. (2701 on taas eka vastaava Lokomo). | ||||
|
|
14.12.2006 20:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ja olihan tuossa 1976 - 1985 vanhan kakkosen ja 2A:n kääntösilmukkakin. | ||||
|
|
11.12.2006 12:52 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunuhenkilökunnan vahva mielipide on muuten se, että Vario-tyypin ovet ovat merkittävästi hidastoimisemmat kuin perinteiset nivelien taitto-ovet. Raitiovaunujen pysäkkiviipeitä kai olisi tarkoituksenmukaisempaa lyhentää kuin pidentää. Oli miten oli, muuallakin matalien väliosien ovet näyttävät olevan moderneja ulospäin avautuvia liukuovia muiden ovien ollessa pääasiassa alkuperäisiä. | ||||
|
|
10.12.2006 16:15 | Juhana Nordlund | ||
| Katajiston Jussille: Tähän tuli "pakollinen" fotostoppi, koska edessä oli viemärinpuhdistusmiehiä autoineen töissä. Vaunun ajo oli toki koeajo, kuten kilvissäkin lukee. SRS järjestää lähitulevaisuudessa kyllä ihan harrastajillekin suunnattuja ajeluita, joista seura tiedottaa suoraan jäsenkunnalleen. Toistaiseksi vaunulla ei voi kuljettaa matkustajia keskeneräisyyden vuoksi. | ||||
|
|
10.12.2006 16:09 | Juhana Nordlund | ||
| Keskiovien (väliosa) lehdet ovat kuulemma samat kuin Varioissa. Ovien väritys voi aiheuttaa makuasioihin pohjautuvia intohimoja. JE:n kommentissa tulee esille ymmärtääkseni väriratkaisun todellinen tausta. tanelle: Ymmärtääkseni moottoritehoja aiotaan vieläkin nostaa. Ilman kuormaa tuo kulkee kyllä nytkin ihan ok... | ||||
|
|
10.12.2006 16:04 | Juhana Nordlund | ||
| Jussille ja kaikille muillekin: osa laitureista on todellakin niin lyhyitä, että tämä yksinäänkin täyttää laiturin tehokkaasti. Kahta tällaista ei saisi nätisti sopimaan läheskään kaikille pysäkeille. Ei edes tällaista + Variota tai tällaista + tavallista niveltä. Näiden yleistyessä ainakin osaa laitureista tulisi jatkaa. | ||||
|
|
09.12.2006 19:53 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvia tästä pitkästä ja ehkä keskimääräistä painavammastakin vaunusta: http://jno.1g.fi/snacky/ | ||||
|
|
06.12.2006 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Kivat kuvat Otto tänne laitoit. Eipä 80:stä ole liikaa laitettu yksityisiä kuvia verkkoon vielä tähän mennessä. HKL-RL:n kotisivuilla on toki varsin mielenkiintoinen kuvasarja koko väliosan synnystä ja sen vaiheista. | ||||
|
|
06.12.2006 08:51 | Juhana Nordlund | ||
| Mutta jos tällaisia väliosallisia tuplanivelikköjä kytkisi vaikkapa kaksinajoon, niin siitä vasta uljas juna syntyisikin! | ||||
|
|
06.12.2006 08:50 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, miten katsotaan mikä on pisin ratikka. 1950-luvun raitiotiejunat (joko 2 mv:a multippelissa tai mv+pv) teki junapituudeksi 2 x 14,25 m = 28,50 m. Ehkäpä junapituus on monen mielestä eri asia kuin "ratikan pituus". Määrittely- ja ajattelutapakysymys viime kädessä. | ||||
|
|
06.12.2006 08:40 | Juhana Nordlund | ||
| Voisikohan se johtua käytössä olevasta softasta? Minä käytän töissäni tietojärjestelmää, jonka eräs osa vaatii muutamat asiat kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) siitä riippumatta, että jotkut (sinne täytettävät) asiat ovat eri kielillä täysin samanlaisia tai -näköisiä/-muotoisia. | ||||
|
|
03.12.2006 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Menee viisasteluksi, mutta tuskinpa yhdessäkään Sm1:ssä on enempää kuin yksi ohjaamo. Se toinen on ohjausvaunussa. ;) | ||||
|
|
03.12.2006 12:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on tosiaan ensimmäinen sarjasaneerattu ykkönen. Kuvassa näkyykin muissa yhteyksissä usein mainittu sadevesikouru katonrajassa. Mainittu kouru on leikattu irti melkein kaikista ykkösistä saneerauksen yhteydessä, poikkeuksina 6X06, tämä ja 6X33. | ||||
|
|
19.11.2006 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| On muuten "makee" kuva! | ||||
|
|
14.11.2006 04:22 | Juhana Nordlund | ||
| Kiilahihna-automaatilla varustetuissa DAF/Volvoissa oli Jounin mainitsema ominaisuus. Tuttu juttu junamiehille toki. Joissakin linja-autoissa Voith 506 U+S -automaatti (2-portainen) tarjosi saman mahdollisuuden. Tieliikenneajoneuvojen kohdalla kahdeksaakymppiä peruuttaminen ei ehkä vain ole kovin helppoa etenkään kaarteissa, mutkissa eikä oikein muutenkaan. En suosittele kokeilemaan ainakaan vilkkaassa liikenteessä. ;) | ||||
|
|
11.11.2006 16:44 | Juhana Nordlund | ||
| Miellyttävä ja mielenkiintoinen kuva. Lätsyjen esiintyvyys tuolla väheni ratkaisevasti hyvin pian kuvanoton jälkeen. 1981 kesällä useat Porin radan henkilöjunat muuttuivat veturijuniksi. Ja seisakkeita lakkautettiin. | ||||
|
|
10.11.2006 23:56 | Juhana Nordlund | ||
| Mites JUHA-rata? Se oli kai sitten toka tässä lajissa. | ||||
|
|
08.11.2006 17:43 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa kuvan dieseli oli kuvaushetkellä vielä Vr11. | ||||
|
|
07.11.2006 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| Taisi Riihimäki - Loppi -ratakin olla täysin rullalla jo tämän kuvan ottamisen aikoihin? | ||||
|
|
29.10.2006 12:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä muuten taisi käydä sillä tavoin, että menin kuvan oton jälkeisellä paluujunalla osuuden Huopalahti - Helsinki, mutta aivan tuossa toisessa päässä eli ohjausvaunulla Eio 6237. Juna lähti Hpl:sta klo 13:21 ja saapui Hkiin raiteelle 12 klo 13:30. | ||||
|
|
23.10.2006 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| 1980-luvun alussa aamuruuhkassa meni ainakin yksi edestakainen 5-runkoinen Sami. Se ohitti klo 7:38 Huopalahden Helsinkiin mennessään. Hieman myöhemmin liikenne tiheni siten, että oli muutama 10 minuutin vuoroväli tavanomaisen 15 minuutin ruuhkan lomassa. Päivällä vuoroväli oli 30 minuuttia, mikä tuntuu tuolle radalle aivan uskomattomalta. | ||||
|
|
23.10.2006 18:50 | Juhana Nordlund | ||
| Muistelisin, että tämä tapahtui kesällä 1986. Tunsin kuvaajan jo noihin aikoihin ja meillä mielestäni oli juttua tästä ainutkertaisesta tapahtumasta. Päivämäärää en kyllä mitenkään muista. | ||||
|
|
22.09.2006 05:11 | Juhana Nordlund | ||
| Vihjeestä viisastuneena tarjoan niille, jotka eivät paikalle päässeet, kuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/29629 | ||||
|
|
20.09.2006 20:10 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan kiva kuva. Tästä näkee hyvin, että kehitystä on tapahtunut hyvin monessa asiassa (myös "asjassa"). Kaikki on saanut alkunsa jostain, niin sähköjunaliikenne kuin sen kuvaaminenkin. Kiitos kuvaajalle! | ||||
|
|
16.09.2006 21:25 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolloin oli hyvin lämmin ilma. Asiasta toiseen, Lätsystä olisi kyllä ihan dieselratikka-ainesta! | ||||
|
|
05.09.2006 21:08 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, ei HS metroa ainakaan vastusta. Tosin juuri tuossa lauantaina menin HS:n kulttuuriratikalla, joten kyllä HS muistaa kevyempiäkin raideliikennemuotoja. Ehkä vähän eri tarkoituksessa sitten. Kiitos JR:lle mielenkiintoisesta kuvasta. | ||||
|
|
25.08.2006 15:56 | Juhana Nordlund | ||
| Tuohon aikaan kakkonen oli jo tynkä-kakkonen, joka ei enää ajanut Linjoille. Tynkä-kakkosella "laihialaiset" olivat verrattain harviaisia. Linjoille asti kulkevalla kakkosella tilanne oli tietenkin päinvastoin (paitsi aivan viimeisinä kuukausina). | ||||
|
|
21.08.2006 04:23 | Juhana Nordlund | ||
| Koska vaunun numero ei näy, on vaikea sanoa milloin tämä on tehty. :) Näitä on tehty valtava määrä 1997:stä lähtien aivan viime aikoihin asti. HKL:n M200:t otettiin käyttöön lähinnä 2001 (ekat lienevät saapuneet Hkiin 2000). C20:t lienee suunniteltu 1990-luvun puolessa välissä. Tiettyjä yhtäläisyyksiä varmaan on C20:n ja M200:n välillä havaittavissa, syitä en lähde arvailemaan | ||||
|
|
18.08.2006 17:47 | Juhana Nordlund | ||
| SLM-kirjat (Svenska lok och motorvagnar) kylläkin ilmoittavat näiden tekijäksi ASEAn. ABB:lta nämä aikanaan tilattiin ja se nämä lienee suunnitellutkin. Myöhemmät yrityskaupat ja -järjestelyt tietenkin ovat oma lukunsa, mutta "oikeiksi Bombardiereiksi" näitä on aika keinotekoista luokitella. | ||||
|
|
09.08.2006 16:59 | Juhana Nordlund | ||
| Asuinkatuni Orapihlajatiekin on ollut tuona aikana koko lailla "vaiheessa". Asuintaloni vm. 1960 on tuossa jo olemassa. Mutta siihen kadun tuo osuus onkin päättynyt, mutta jatkuu kauempana jälleen Pohjoisen ratapolun läntisenä jatkeena. Hpl:ssa on ollut jonkinmoinen ratapihakin kaiketi. Raide Pärnäsen pihalle ainakin. | ||||
|
|
09.08.2006 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Bussi 22 on näköjään mennyt Kylätietä ja Seljatietä Angervotielle! Se on radikaali juttu. Nimittäin kyse on erittäin pikkuisista katupahasista. Enpä olisi uskonut! 22:n seuraaja kulki Haagan Urheilutietä ja Isonnenvantietä, kuten nykyinen 41. 32:n päättäri oli Isonnevantien ja Isonnevankujan risteyksen luona. | ||||
|
|
09.08.2006 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Ohhoh, mikä kartta! Matkamiehentie ja Nuijamiestentie menevät radan lähellä ja sen pohjoispuolella aika tarkalleen samassa kohtaa kuin nykyäänkin. Edellisten itäpuolelle on rakennettu 1970-luvulla nykyinen H:linnanväylä, jonka ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön kaksiajorataisena syksyllä 1974. Rata suoristui hieman noihin aikoihin ja siirtyi pikkasen etelämmäksi. Tosin kaupunkiradan aiheuttama raiteiden lisäys levensi ratakäytävää lähelle vanhaa linjausta. | ||||
|
|
07.08.2006 04:53 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tuon Sm4:n virroitin alhaalla vai ylhäällä? En oikein n e ä. ;) | ||||
|
|
05.08.2006 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| 201:ssä on (ainoana Variona) matkustajalaskentalaitteet ja siksi sitä suorastaan tekohengitetään. Eli kaikki viat korjataan tai pyritään korjaamaan saman tien. Suunnitteluyksikkö haluaa tämän vaunun olevan liikenteessä niin paljon kuin suinkin mahdollista. | ||||
|
|
27.07.2006 19:43 | Juhana Nordlund | ||
| Voi tuska! Kuvan tyyppi...! ;)Nk. asjanmukaisuuden määrä, laatu ja voimakkuus! | ||||
|
|
25.07.2006 17:06 | Juhana Nordlund | ||
| Viimeinen oli 6037. 6027 taisi olla toiseksi viimeinen. | ||||
|
|
25.07.2006 04:53 | Juhana Nordlund | ||
| TT:n silmukassa on tilausajovaunu käynyt ainakin vielä kesällä 2001. Kyseessä oli matalalattiavaunu 201. "Matoja" ei tuossa silmukassa kovin monta kertaa ole nähty. | ||||
|
|
23.07.2006 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| nynny: Kyllä Jsk-Jy -rata laitettiin alulle todellakin 1960-luvulla. Hidas eteneminen johtui käsittääkseni hyvin paljon hankalasta maastosta. Varmaan suuremmat määrärahat vuosittain olisivat vähän nopeuttaneet valmistumista. | ||||
|
|
23.07.2006 07:28 | Juhana Nordlund | ||
| Onkos Joensuu - Ilomantsi tuossa vielä keskeneräinen? | ||||
|
|
23.07.2006 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| Parkanon rata on katkoviivalla (rakentamispäätös lienee tehty) ja Parikkala - Onkamo sekin on katkoviivalla (olisiko jo työn alla). | ||||
|
|
23.07.2006 07:20 | Juhana Nordlund | ||
| Muiden ratojen joukossa ovat mm. kapsut Humppila - Forssa ja Hyvinkää - Karkkila. Vielä ei näy Huopalahti - Martinlaakso, Olli - Kilpilahti, Juurikorpi - Hamina, Jämsänkoski - Jyväskylä, Mäntyluoto - Tahkoluoto... | ||||
|
|
21.07.2006 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrkin ottama Salmisaari-kuva lienee laukaistu 5.7.2004. HKL:n sivuilla olevat (Simon linkki) kuvat näyttäisivät olevan pvm:ltä 9.6.2006. | ||||
|
|
15.07.2006 20:09 | Juhana Nordlund | ||
| tanelle: Varmaankin aika paljon. Ismo Kirves (Resiina-lehdestä tuttu) kertoo kotisivuillaan mm. seuraavaa: "Suomalaisten lättien moottorit on valmistettu Valmetin tehtailla Nokialla esikuvanaan ruotsalaisen lätän Scanian moottori D815." Juttu jatkuu: "Valmetin moottori eroaa Scaniasta lähinnä siinä, että sen mittoja on hieman muutettu ja kannentiivisteet palaa helposti." Minulla ei ole ainakaan mitään syytä epäillä Ismon kirjoituksen todenperäisyyttä. | ||||
|
|
15.07.2006 17:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ja tämän 8-pyttyisen esikuva on Scania-Vabiksen vastaava rivikasi. Ja sitähän kyllä käytettiin muutamassa bussimallissakin, kuten Sc-Vabis C50 Metropolissa. Toki kuutoskoneet ovat linja-autoissa paljon yleisempiä. Aivan viime aikoina on otettu käyttöön viitoskoneitakin (Scanian ysilitrainen, euro 4). | ||||
|
|
15.07.2006 11:48 | Juhana Nordlund | ||
| Minun näkemykseni mukaan Dr12:n eräs keskeinen syrjäyttäjä oli laajeneva sähköistys: vain linjaliikenteeseen soveltuneille päätyohjaamollisille raskaille dieselvetureille ei jatkossa enää löytynyt riittävästi käyttöä. Dr16 ilmestyi kuvioihin samoihin aikoihin toki, mutta ainakin osaksi varsin erilaisilla ominaisuuksilla ja noin puolta pienilukuisempanakin sarjana. Dr12:n saneerausmahdollisuukista on kerrottu Dr15-kuvien yhteydessä. | ||||