2938-133983 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.09.2022 20:00 Juhana Nordlund  
  Matinkylään ulottuvan linjan M1 toinen päätepiste on Vuosaaressa. Tietenkin Matinkylästä lähtevä juna menee Itäkeskukseen asti tavallaan "kohti Mellunmäkeä", mutta Itiksen jälkeen suunta kyllä muuttuu selvästi.
kuva 09.09.2022 09:45 Juhana Nordlund  
  Ja joskushan viivoitinta käyttäville voi käydä niin, että sormen pää sattuu osumaan kynän tielle kriittisessä kohdassa. (Tähän vaadittava hymiö perään)
kuva 04.09.2022 12:12 Juhana Nordlund  
  Rainer, tarkoittanet että ajankohtana jolloin henkilöliikenne Jämsän kautta Jyväskylän suuntaan alkoi. Oikoradan valmistumisen jälkeen ihan alkuun uudella osuudella kulki vain tavaraliikennettä.
kuva 02.09.2022 08:09 Juhana Nordlund  
  Jatkan sen verran, että finnassa on useita kuvia tuosta kahvilavaunusta, jossa poseeraa samoja ihmisiä. Yhden kuvan kuvausvuodeksi on annettu 1958, mutta suurimmalle osalla ajankohdan ilmoitetaan olevan 27.7.1956. Myös tämä kommentoimamme kuva on mukana, ja sillekin annetaan päiväykseksi 27.7.1956.
kuva 02.09.2022 07:53 Juhana Nordlund  
  Otetaanpa vielä tästä samasta kuvaamistilaisuudesta pari muuta kuvaa:

https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:55
https://www.finna.fi/Record/musketti_hrm.M019:HRMKUVAV4390:56

Kuvausvuodeksi ilmoitetaan finna.fi:ssä 1958. Ne tiedot eivät ole aina 100%:sesti luotettavia, mutta tuo tieto tuolta nyt löytyy.

Antavatko nuo kuvat aihetta uusille ajatuksille? Sijaitseeko osaston päätyovi sittenkin epäkeskeisesti? Onko sen luona istuinjako 3+2?
kuva 01.09.2022 20:51 Juhana Nordlund  
  Esalle kiitokset seikkaperäisestä selostuksesta. Tuolla neljän sivuikkunan rivin puolenvälin kohdalla on selvä pleksi, ja se on kiinnitetty samalla tavoin kuin joissakin 1970-luvun kaupunkibusseissa suojapleksi ovien tai oven luona. Muuta erottavaa rakennetta ei kahvilaosaston ja matkustajapaikkojen välillä ole.

Mutta edelleen minua mietityttää, kun kaikki neljä sivuikkunaa ovat avattavaa mallia ("terveysikkuna"). Tuo ominaisuus on ristiriidassa muualla galleriassa esiintyvien Cik-kuvien kanssa. Ehkä jommassakummassa ensimmäisistä Cik-vaunussa oli sitten ainakin tässä kohdassa vain avattavia ikkunoita ainakin alkuun tuo neljän sarja? Kun keskustelun eri kohdissa muutkin sarjat (RK/Rk) ja Eik on pystytty sulkemaan varsin tehokkaasti pois, niin kai tämän on oltava Cik, ja samalla kuvan vuodelta 1961, jos lähdetään siitä, että kuva on oikeasta vaunusta eikä mistään maketista tai lavasteesta.
kuva 01.09.2022 10:32 Juhana Nordlund  
  Kiitos Esalle todella kattavista vaunutiedoista. Tuota tapaa harrastaa ja suhtautua liikennevälinehistoriaan kunnioitan todella isossa mittakaavassa. Olisi arvokasta, että näitä ja kaikkia muita tällä sivustolla esitettyjä aiheeseen liittyviä kattavia ja perusteellisia tietoja voitaisiin hyödyntää jossakin puuvaunuaiheisessa teoksessa, oli se sitten kirja tai kirjoitussarja esimerkiksi Resiina-lehdessä.
kuva 01.09.2022 07:16 Juhana Nordlund  
  Ja nuo Esan mainitsemat neljä ikkunaa ovat avattavalla osalla varustettuja kaikki. Kuvan näkymäalueen takaosassa on tosiaan matkustajaosaston näköinen tila, jota ei ole erotettu väliseinällä.

Eik-vaunuja on ollut minun käsitykseni mukaan kahdenlaisia. Osa niistä on tehty Ei-vaunuista muutettuna, osa on entisiä Cik-vaunuja, muutos 1971, järjestysnumerot säilyivät entisinä. Tämä kuva on niin vanha, että Cik:it olivat silloin tietenkin Cik:jä. Ja Cik:it (2391 - 2394) oli tehty vaunut.org:n kalustolistauksen mukaan CEi-vaunuista vuonna 1961.

Mennään noihin avattaviin ikkunoihin. Kuvissa, joissa olen nähnyt Cik-vaunuja, osa kahvilan kohdalla olevista ikkunoista on suurella yhtenäisellä ruudulla, ei siis avattavaa osaa. Tämä näkökohta hieman mietityttää, onko Cik-vaunuihin tehty joskus ikkunamuutos, vai oliko pienessä sarjassa tosiaan tällaisiakin keskinäisiä eroja. Osassa Eik-vaunuissa oli myös "täysruutuisia" ikkunoita, osassa ei. Koneellisella ilmanvaihdolla on luultavasti jokin merkitys siihen, minkä verran avattavia ikkunoita oli, tai minkä verran katolla oli kattoventtiileitä. Tämän kuvan vaunussa ei oikein minkään logiikan perusteella ollut kuvaa otettaessa koneellista ilmanvaihtoa.

Rk-vaunuista tiedän vielä vähemmän. Esan perustelut vaikuttavat niin hyviltä, etten oikein keksi mitään vahvaa perustetta, miksi tämä olisi tai ei olisi Rk. Toisaalta Heikin muutaman vuoden takainen pohdiskelu Rk:n puolestakin vaikutti loogiselta. Seuraan mielelläni puukoriisiin vaunuihin perehtyneiden jatkokommentteja.
kuva 30.08.2022 15:59 Juhana Nordlund  
  En minäkään replika-termiä väheksyvässä hengessä käyttänyt. Ja se on totta, että tämä vaunu ei ole "täysreplika", jos tuollaista ilmaisua halutaan käyttää. Vanhojakin osia on hyödynnetty sen verran, mitä oli hyödynnettävissä.

Telit ovat kaikkea muuta kuin alkuperäiset tai edes alkuperäisiä muistuttavat. Tämän "puolireplikan" telit ovat Tampella-telit, samanlaiset kuin mitä edellisen kommenttini linkin kuvien viimeisissä kuvissa esiintyy. Ne on vaan naamioitu edes jonkin verran alkuperäistä ilmettä muistuttaviksi. SRS:n sivujen mukaan ajokytkin on Strömbergin valmistetta vuodelta 1948. On siis selviä replikan ominaisuuksia (alkuperäisiä ratkaisuja on korvattu modernimmilla kuitenkin alkuperäinen ilme mahdollisimman tarkkaan säilyttäen), mutta toisaalta alkuperäisiäkin rakenneosia on jonkin verran.

Huomattavan hyvä tietopaketti löytyy: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/museovaunut/bs-1/
kuva 30.08.2022 07:43 Juhana Nordlund  
  Viestilinja antaa vihjeen Rantaradan hyväksi. Sillä radalla viestilinja oli sijoitettu pääosin radan pohjoispuolelle, eli Helsingistä Turkuun mentäessä tolpat ja langat näkyivät junan kulkusuuntaa ajatellen oikealla puolella. Joka kohdassa viestilinja ei kuitenkaan ollut tällä tavoin, joten kuvan junan ajosuuntaa ei voi varmuudella päätellä.

Kuvasarjan ulkokuvista kaikki näyttävät sijoittuvat Karjaan länsipuolelle (ja suureksi osaksi Varsinais-Suomeen). Niin todennäköisesti tämäkin. Voiko maastosta päätellä juurikaan? Tuossa näkyy aika lailla tasamaastoa, joillakin osuuksilla on hyvinkin vaihtelevaa maastoa vesistöineen kaikkineen. Ensimmäinen salamannopea mielleyhtymä kuvasta ennenkuin ehti oikeasti ajatella mitään, oli jokin Paimion seutu tai Salo(n alue). Tuo voi olla oikeasti lähes mistä vain Helsingin ja Turun väliltä. Kaarre ei helpota päättelyä yhtään - pikemminkin pitkä suora olisi tehnyt niin, vielä nykyinen moneen kertaan oiottukin Rantarata on huomattavan mutkainen.
kuva 29.08.2022 18:10 Juhana Nordlund  
  Replikan valmistuminen ja esittely ajoittui loppuvuoteen 2007. Olin itse yhtenä SRS:n edustajana tuohon liittyvässä tilaisuudessa, jonka yhteydessä otin kuvat: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2007/2007-11-06/
kuva 24.08.2022 10:02 Juhana Nordlund  
  Minä käsitin, että junan ainoa moottorivaunu on nimenomaan perässä. Ohjausvaunusta siis ajetaan (junan kulkusuunnan ollessa kuvaajasta poispäin toki...). Mitä muutakaan kaihtimien asennosta voisi päätellä...? Sveitsissä sinänsä junaliikenne on vasemmanpuoleista, mutta se on oma juttunsa. Olen toki voinut mennä lankaan.

Andreas, hieno kuva.
kuva 17.08.2022 19:13 Juhana Nordlund  
  Jounin vastaus on oikea, tässä katsotaan Haakoninlahdenkatua etelään (ihan vähän lounaaseen). Tästä kun jatketaan rataa pitkin eteen päin (tätä kirjoitettaessa yhtenäinen rata ei jatku kovinkaan pitkälle), tullaan Haakoninlahden linjan päätteelle, jonne tulee silmukka (se taas on suureksi osaksi paikallaan). Kuvaajan selän takana on Koirasaarentie. Siitä on yhteys Yliskylään ja siitä tulee raideyhteys Korkeasaaren kautta Nihtiin, Hakaniemeen jne.
kuva 12.08.2022 08:34 Juhana Nordlund  
  Poikkeamia todellisesta tilanteesta (12.8.2022): 1) Kartan lähiliikenne jatkuu Siuntiosta Karjaan ja Hangon suuntaan (oikeasti ei jatku) 2) Kehäradalla näkyy asemina myös pelkkiä asemavarauksia, niistä Ruskeasanta vielä väärässä paikassa 3) Pirkanmaalla näkyy myös asemina koko joukko varauksia, niistä Sääksjärvi väärin kirjoitettuna. Pirkanmaalla näkyy myös ylimääräinen reitti Orivedelle 4) Keravalta Nikkilään näkyy reittinä pelkkä reitin visio (tunnuksella N) 5) Kotkan radan asemajärjestys ei täysin vastaa todellisuutta

Tuon julkaisun ulkoasu ja ilme kaikkineen on niin hyvälaatuinen, etten yhtään ihmettele, että se menee monilla nk. täydestä. Olipa tuon syntyhistoria mikä tahansa.
kuva 12.08.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Kyseenalaistamatta kumpaakaan yllä esitettyä teoriaa olen kuullut ihmeteltävän, miksi "tulevaisuuden tasolla" esimerkiksi Tavastila on onnistuttu sijoittamaan väärään kohtaan. Tuskin Inkeroisten ja Tavastilan sijoittaminen päittäin toistensa paikoille on ollut missään tulevaisuuden skenaarioissa virallinen ratkaisu?
kuva 09.08.2022 11:14 Juhana Nordlund  
  Kuva tuli näkyville sattumakuvana. Kuvaa ladattaessa ja vähän sen jälkeen kommentoitaessa tänne ei ollut vielä lisätty Jorma R:n mainiota kuvaa Linnanmäen kuuluisasta vesitornia kiertävästä junasta, johon ylempänä näkyvissä kommenteissa viitataan. Mainittu kuva: https://vaunut.org/kuva/60868
kuva 07.08.2022 17:47 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs kuva nätissä maisemassa. Kyllä täällä kannattaa julkaista kuvia ulkomailtakin, ne piristävät kovasti.
kuva 07.08.2022 17:45 Juhana Nordlund  
  Tämä ei taida junayksikön ilmeestä huolimatta olla FLIRT vaan joku muu. GTW = Gelenktriebwagen, SPATZ = Schmalspur Panorama Triebzug.
kuva 05.08.2022 15:23 Juhana Nordlund  
  Jimin kysymykseen on olemassa vastaus: https://raidejokeri.info/raide-jokerin-raiteet-ovat-nyt-valmiit/
kuva 03.08.2022 08:06 Juhana Nordlund  
  Ei ole metron sisäänkäynti tässäkään kovin kaukana raitiovaunupysäkistä, mutta kävely-ympäristön minä ainakin koen täällä Keilaniemessä epämiellyttävämmäksi kuin Otaniemessä Aalto-yliopiston luona. Makuasioita toki.
kuva 02.08.2022 21:01 Juhana Nordlund  
  Mutta oikeasti Keilaniemen metroaseman sisäänkäynnit, varsinkaan lähempi, eivät ole kovinkaan kaukana kuvan näkymäalueesta.
kuva 02.08.2022 20:34 Juhana Nordlund  
  Ja ne jotka haluavat vaihtaa tuolla tavoin, voivat tehdä sen Aalto-yliopiston asemalla Otaniemessä.
kuva 02.08.2022 15:44 Juhana Nordlund  
  Enpä ole käynyt Patterinmäen tunnelissa sisällä, mutta käsittääkseni kaikkialla muualla on kiskot - ja ilmeisesti kyllä tuolla tunnelissakin. Itäkeskuksen päässä oli pisimpään keskeneräistä, nyt ilmeisesti kiskoa alkaa olla välikaikaisen päätepysäkinkin kohdalla. Myös Veräjämäessä oli pitkään keväällä kiskoton osuus, mutta sielläkin on valmiit raiteet paikoillaan.
kuva 02.08.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Jotakuta saattaa hämmentää kaksi peräkkäistä puolenvaihtopaikkaa raitiotiellä. Kyseessä ei ole näköharha eikä erehdyskään, kyllä siellä kaksi sellaista on ristikkoineen kaikkineen. Kauempana näkyvän vaihteiston kohdalle tulee väliaikainen pysäkki. Väliaikaisen pysäkin käytön aikana niitä vaihteita ei tietenkään voi käyttää. Juuri siksi niiden länsipuolelle on rakennettu väliaikaiset vaihteet, missä vaunut siirtyvät puolelta toiselle niin kauan, kunnes rata jatkuu myöhemmin tuonne kuvassa näkyvän terminaalin puolelle. Rataa tullaan siis aikanaan jatkamaan lyhyt matka kuvassa poikittain näkyvän Marjaniementien yli. Sinne tulee lopullinen pysäkki. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Raide-Jokerin varsinaisen ratalinjan kaikki kiskot on asennettu paikalleen. Ajolangat puuttuvat vielä varsin monesta kohdasta, mutta nekin työt etenevät hyvää vauhtia.
kuva 01.08.2022 20:29 Juhana Nordlund  
  Aseman sisäänkäynti maanpinnalla todellakin sijoittuu juuri ja juuri Koivusaaren itäpuolelle (tämä osa-alue on nimeltään Myllykallio). Mutta pitkät koneportaat vievät jo niin paljon länteen, että itse asemalaituri syvällä maan alla onkin jo Koivusaaressa. Myllykallio ja Koivusaari ovat molemmat Lauttasaaren osa-alueita. Kaksi muuta ovat Vattuniemi ja Kotkavuori.
kuva 28.07.2022 11:35 Juhana Nordlund  
  Tässä kokeillaan selvästi kepillä jäätä. Vastakaiku on näissä tilanteissa vaihtelevaa. Helikopterikuva itsessään on siisti ja tyylikäs, mutta olennainen kysymys on, onko kuvassa näkyvillä asioilla yhteyttä rautateihin. Jos kopterin lennon tarkoitus olisi esimerkiksi kuvata tai tarkastaa rautatietä, silloin tämä kopterikuva tällaisenaan kuuluisi tänne. Meidän täytyy noudattaa sääntöjä. Ohjeistuksen antaminen tulee esittää kohteliaassa ja rakentavassa hengessä. En suhtaudu tähän kuvaan kriittisesti sen takia, että haluan olla ehdoton tai epäkohtelias, vaan säännöt koskevat meitä kaikkia ja meidän tulee kunnioittaa sääntöjä mahdollisimman yksiselitteisesti. Se on meidän kaikkien etu. Olemme kaikki samalla viivalla. Jos yhdelle annetaan etuoikeus lisätä rautateihin liittymättömiä kuvia, sitten joku toinen (ja sen jälkeen kolmas...) haluaa tehdä samoin. Sen jälkeen täällä alkaa näkyä todella monen aihepiirin kuvia rautateiden unohtuessa jossain vaiheessa sivummalle.

Arvostan Timon tapaa harrastaa rautateitä, niiden kuvaamista ja toimia vaunut.org:n jäsenenä. Tämä kuva ei muuta arvostustani asiaan millään tavoin. Toivon, että tämä kokeilu osataan ottaa arvokkaana oppituntina siitä, missä ovat ne rajat, joiden perusteella valitaan otoksia tänne julkaistavaksi. Toivotan mukavia junaharrastushetkiä kaikille vaunut.org:n jäsenille - erityisesti Nokian suunnan kirjeenvaihtajalle Timolle. Ei pahoiteta mieltä, vaikka palaute kuulostaa joskus epäreilultakin.
kuva 26.07.2022 18:46 Juhana Nordlund  
  Kalevanrinne. Pysäkin nimi voisi näkyä kuvatekstissäkin, se helpottaisi kuvan löytymistä, jos ja kun joku joskus haluaa nähdä kuvan nimenomaan tuolta.
kuva 25.07.2022 08:14 Juhana Nordlund  
  Voisi ehkä kuvitella, että tällainen kuva hukkuu helposti kuvien tulvaan. Ainakaan minun kohdallani asia ei ole näin vaan päinvastoin: Tämä kuva jos mikä niin kutsutusti puhuttelee! Se tuo muistoja menneiden vuosikymmenien matkoista Hyvinkäälle. Salamannopea pikavilkaisu palauttaa mieleen tuoksut ja pomput vaunussa ja sen eteisessä. Ajatukset kiinnittyvät pidemmäksi aikaa muistoihin, kokonaan toisenlaiseen maailmaan.
kuva 20.07.2022 16:56 Juhana Nordlund  
  4S:n ja 10S:n pääasiallinen kalusto ennen nivelvaunujen tuloa oli kaksiakselinen kalusto: moottorivaunu + perävaunu.
kuva 20.07.2022 15:18 Juhana Nordlund  
  Periaatteessa näin. Todetaan vielä, että osa vaunuista 1 - 15 ja 16 - 30 oli parhainakin vuosinaan varavaunuja. Vuoden 1959 vaunuja oli siis enemmän kuin mitä linjojen 4, 6 ja 10 vakiovuoroihin (kokopäivävuoroihin) tarvittiin. Tietenkin varavaunuja noista vuoden 1959 sarjoista pyrittiin sijoittamaan samoille linjoille, kun tarvetta ilmeni. Mutta joskus niitä näkyi satunnaisesti muuallakin. Ja tosiaan sarjan 331 - 375 vaunuja sattui ajoittain varavaunuksi 4:selle, 6:selle tai 10:pille, ja teliperävaunu oli mahdollista normaaliin tapaa liittää mukaan. Jos varavaunuksi tuli Ratti-Karia tai sitä vanhempi, niin hyvin todennäköisesti se kulki ruuhkassakin ilman perävaunua, koska sille ei todennäköisesti kovin äkkiä olisi saatu sopivaa kaksiakselista perävaunua.

Oma juttunsa olivat sitten jotkut kertaluontoiset tapahtumat, jotka aikaansaivat kysyntäpiikkejä jollain suunnilla. Olen nähnyt kuvia selostuksineen, joissa joskus linjalla 2 (Itä-Pasila) ja 5 (Katajanokka) on ollut ajossa yhdistelmä RM1 (HKL 331 - 375) + teliperävaunu. Itä-Pasilan kakkosen aikana ensimmäinen nivelsarja oli jo käytössä, jolloin linjoilla 4 ja 10 aikanaan ollut kalusto oli tietenkin siirtynyt toisarvoisempaan käyttöön muutenkin.
kuva 20.07.2022 11:15 Juhana Nordlund  
  Teliperävaunujen ollessa aivan uusia vaunuja 1 - 30 ei vielä ollut käytettävissä. Sitten kun 1 - 30 tulivat, ne sijoitettiin samoille linjoille, joilla teliperävaunuja käytettiin (4, 6 ja 10). Joskus 1 - 30 -sarjan vaunun ollessa huollossa sijaisvaununa saattoi olla jokin sarjasta 331 - 375. Myöhemmin, kun vaunuja 1 - 30 alettiin muuttaa kuljettajarahastukseen (aikavälillä 1978 - 84), teliperävaunut jäivät yhä useammin vaunujen 331 - 375 vedettäviksi. Tosin ainakin linjalla 8 esiintyi jonkin aikaa tilanne, että moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa, mutta mukana ollut perävaunu kulki sitten perinteisessä rahastajarahastuksessa. Linjan 6 viimeisinä rahastajarahastusvuosina peruskokoonpano ruuhkassa oli 331 - 375 + perävaunu, ruuhka-ajan ulkopuolelle pelkkä 331 - 375. Perävaunujen käyttö päättyi tultaessa kesään 1983. Viimeinen perävaunulinja oli 6.
kuva 12.07.2022 06:56 Juhana Nordlund  
  Kyllä on. Nimeä ilmeisesti käytettiin vaunumallin ollessa uusi. Silloinhan ulkonäkö poikkesi hieman tästä, ja saattoi joidenkin mielestä olla kovastikin kaasunaamarin näköinen. Toinen lempinimi oli Nessling. Se ei juontunut ulkonäön perusteella, vaan valmistajakonsernin (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) toimitusjohtajan sukunimestä. Oy Karia Ab oli SAT:n tytäryhtiö.
kuva 10.07.2022 08:33 Juhana Nordlund  
  Alutar eli numero 1 eli kuvan veturi oli "ensimmäinen" tosiaan järjestysnumeronsa perusteella, mutta toisaalta valmistenumeronsakin perusteella. Järjestysnumerot määrättiin alkuaikojen vetureille vasta vähän myöhemmin, ja numerot annettiin valmistenumeroita vastaavassa järjestyksessä. Veturi 1 siis koottiin ensimmäisistä osita (olettaen että ensimmäisenä tuotetut osat todella saivat pienimmän valmistenumeron), mutta ei ensimmäisenä. Painetussa veturikirjallisuudessa todellakin kerrotaan tuo Taunon mainitsema, että ensimmäisenä Suomessa koottu veturi Ilmarinen ajoi koeajonsa Helsingin ja Fredriksbergin välillä 8. elokuuta 1861 (ja kulki nopeimmillaan jopa kuuden peninkulman tuntinopeudella tjsp.). Ilmarisen numeroksi määrättiin aikanaan 3. Ilmarinen on siis ensimmäisenä liikkunut veturi, ja tätä tulkintatapaa ajatellen "ensimmäinen veturi".
kuva 09.07.2022 22:01 Juhana Nordlund  
  Helsingissä muistan itse tilanteen, jossa iltapäivän alussa linjan 6 telimoottorivaunut kävivät Vallilan hallin ratapihalla ottamassa kyytiin teliperävaunun. Moottorivaunussa oli matkustajat mukana. Vastaavalla tavoin on toimittu linjoilla 4 ja 10 Töölössä. Minun aikanani kaksiakseliset vaunut kulkivat lähes poikkeuksetta vain ruuhkissa, nekin pääsääntöisesti yhtenäisinä "junina". Oma juttunsa olivat Ratti-Kariat (4-aks.), jotka saivat ruuhkiin mukaansa 2-akselisen perävaunun. Niitä ihailin lapsena linjalla 8. Kolmosillakin on ollut vastaavia kokoonpanoja Ratti-Karia-vaunujen kaudella.
kuva 09.07.2022 16:24 Juhana Nordlund  
  SAT / AEG, koriremontti 1950-luvulla HKL:lla tai Helkolla. Ulkonäkö muuttunut huomattavasti alkuperäisestä, etenkin ikkunaruutujen osalta.
kuva 09.07.2022 16:17 Juhana Nordlund  
  Karia / Strömberg vuodelta 1959.
kuva 09.07.2022 16:16 Juhana Nordlund  
  ASEAn toimittama moottorivaunu vetää saman valmistajan toimittamaa perävaunua.
kuva 28.06.2022 18:32 Juhana Nordlund  
  Viimein kunnollinen kuva tuosta "salaperäisestä" paikasta, jota olen yli puolevuosisadan ajan katsellut ohi kiitävien junien ikkunasta. Kiitos Timo!
kuva 28.06.2022 18:30 Juhana Nordlund  
  Sillan alta taaempaa pitäisi pilkistää vanhan ratalinjauksen jäänteitä, penkkaa vähintäänkin.
kuva 27.06.2022 05:53 Juhana Nordlund  
  Julian tarjoaman informaation perusteella liikenne ei näyttäisi alkavan edes klo 6 nyt 27.6. Saapa nähdä milloin alkaa.
kuva 23.06.2022 10:44 Juhana Nordlund  
  Espoon ja Kauniaisten raja todellakin mutkittelee Ymmerstan pohjoisreunassa sangen mielenkiintoisella tavalla, mutta ei kyllä ylitä Ullanmäentietä. Suurin osa osoitteista sijoittuu Espoon puolelle. Kuitenkin esimerkiksi päiväkoti Norlandia Graniitti osoitteessa Ullanmäentie 10 on Kauniaisten puolella, eli raja koukkaa siinä kohdassa Ullanmäentien pohjoisreunaan kiinni ja rajaa lyhyellä osuudella tuon tien pohjoispuoleiset kiinteistöt Kauniaisten puolelle. Koivuhovin aseman kohdalla Ullanmäentie 2 on jo Espoon puolta, ja siinä on Koivuhovin aseman pieni pysäköintipaikka (Ullanniitynkulma). Itse asema laitureineen ja raiteineen taas ovat Kauniaisten puolella, mahdollisesti jotain hyvin pientä laiturinsuikaletta lukuun ottamatta.
kuva 23.06.2022 06:14 Juhana Nordlund  
  Kauniaisten alueella sijaitsee kahden rautatieaseman (toinen niistä seisake) infra. Ei kai tästä asiasta ole mitään väiteltävää. Koivuhovin seisake, jonka infrasta valtaosa sijaitsee Kauniaisten puolella, näyttää olevan virallisissa asiakirjoissa Espoon puolen asema. Espoon kaupungin sivuilla seisakkeen osoitteeksi annetaan Ullanmäentie 2, 02750 ESPOO. Rautateiden verkkoselostuksessa Koivuhovin kuntatiedoksi on merkitty niin ikään Espoo. Jos asemien kuntanäkökohtaa tarkistellaan vain infran tai sen pääosan fyysisen sijainnin kannalta, niin sen perusteella Koivuhovi on kauniaislainen seisake ja samalla Kauniaisissa on kaksi "rautatieasemaa".

Kahden rautatieaseman kuntia on varmaan aika paljon, lisättäköön tähän kommenttiin esimerkkinä Sastamala.
kuva 20.06.2022 12:18 Juhana Nordlund  
  Tuo rekisteriuudistus oli eilen mielessäni, kun katselin kuvaa ja vähän tuskailin kun autojen kilvistä ei saa kunnolla selvää. Pysäköity auto saattaa olla jo uuden systeemin mukainen. Jos näin on, kuvausvuodeksi käy enää 1949. Edellisenä vuonna ei ollut vielä uuden järjestelmän mukaisia kilpiä ja 1950 kesällä tuossa on ollut jo johdinautojen ajolangat. Kilpiuudistus toi uudet tunnukset kaikkiin autoihin vuoteen 1953 mennessä, ei siis kannata välittää siitä, että mainitsemani auto kadun laidalla ei välttämättä ollut kovinkaan tuore kuvaa otettaessa.
kuva 19.06.2022 20:20 Juhana Nordlund  
  Kuvassa ei näy johdinautojen ajolankoja lainkaan. Rollikkaliikenne Tammelan suuntaan alkoi kuitenkin jo maaliskuussa 1950. Voiko kuva olla siis 1950-lukua edeltävältä ajalta?
kuva 19.06.2022 15:58 Juhana Nordlund  
  Minun sukulaiseni erityisesti Satakunnassa (eli Porissa) puhuivat nimenomaan semafooreista. Nk. tavallinen kansa ei varmaan ollut milloinkaan kuullut niin hienoa termiä kuin siipiopastin. Siipiopastinhan se oikeasti oli, mutta tietyn aikakauden väestö oli nuo mainiot laitteet oppinut tuntemaan semafooreina kahdella o:lla. Siinä vaiheessa kun suomen kielessä oli-, omi-, oni-, ori- ja ovi-loppuiset sanat tietyin poikkeuksin oli keksitty sisältämään vain yhden o:n, siipiopastimien vahva rooli oli jo takana päin. Rautatiemuseon asiakaslehti oli muuten eräässä vaiheessa (esim. 1980-luvun alussa) nimeltään Semafoori kunnioittaen vanhoja tapoja.
kuva 18.06.2022 12:39 Juhana Nordlund  
  13.7.1988 on ollut keskiviikko. Mutta Poria ajatellen ei mikä tahansa keskiviikko, ko. päivä oli yksi sen kesän jazz-päivistä. Oletettavasti kokoonpano on noin pitkä nimenomaan jazzien takia, jos tuo Porin juna on.
kuva 17.06.2022 13:02 Juhana Nordlund  
  Muistikuvani on se, että P 143 / 144:n dieselveto koko matkan tuolta erää (eli kesästä 1984 alkaen) kesti vain yhden kauden. Kesällä 1985 tapahtui 141 / 142:n kohdalla sellainen muutos, että se muuttui Porkkanajunasta veturivetoiseksi. Osuus Hki - Tpe - Hki hoitui silläkin Sr1:llä. Ilmeisesti Savonlinnan oopperajuhlien takia Porkkana palasi lyhyeksi aikaa 141 / 142:een. Näkemykseni mukaan dieselvetoa Porin junissa pääradan osuudella nähtiin laajassa mittakaavassa vasta kesästä 1988 alkaen. Silloin 141 / 142, 143 / 144 ja 145 / 146 vedettiin koko matkan Dr13:lla (joskus ehkä 2 Dv12:lla). Käyttövoiman osalta palattiin kevään 1980 tilanteeseen, jolloin Porin junat olivat kaikki olleet edellisen kerran koko matkan dieselillä. Kesä 1990 puolestaan muutti käytännöt jälleen, dieselveto Porin junissa loppui Tampereen eteläpuolella. 1990-luku vähensi suoria yhteyksiä muutenkin.
kuva 17.06.2022 10:57 Juhana Nordlund  
  Kuva on toukokuulta 1985 ja silloin rautateillä elettiin aikataulukautta 184. Se oli siitä erikoinen aiktataulukausi Porin pikajunia ajatellen, että 143 / 144 vedettiin päivittäin Hki - Pri - Hki dieselvedolla. Alunperin vetokalustoksi oli minulle kerrotun mukaan ajateltu Dr12:ta, mutta keväällä 1984 tehtiin päätös rajata Dr12:n käyttö vain tavaraliikenteeseen. Niinpä 143 / 144:n veturiksi tuli Dv12 koko aikataulukautta 184 ajatellen. Kuvan tilanne on siis poikkeuksellinen, Dv12 olisi ollut ensisijainen veturi tuohon junaan.

Joinakin aikataulukausina P 144:ssä oli osuudella Tpe - Hki Dr12 maanantai-iltaisin. Se johtui sähköradan huoltotöiden aiheuttamasta jännitekatkosta. Tammikuussa 1984 eräänä maanantaina tulin Porista Helsinkiin pikajunalla 144, ja siinä veturien kohdalla asiat menivät niin hauskasti, että Dr12 vaihtui Tampereella toiseen Dr12:een. Jos ei olisi ollut maanantai, Dr12 olisi vaihtunut Sr1:een. Tuolloinen aikataulukausi oli alkanut kesällä 1983. Sinä aikataulukautena 143 / 144:ssä näki osuudella Tpe - Pri - Tpe myös Dv12:ta varsin paljon.
kuva 14.06.2022 20:37 Juhana Nordlund  
  Niin siinä sitten kävi.
kuva 14.06.2022 09:22 Juhana Nordlund  
  Puolustautuminen hyväksytty. Olen erittäin ilahtunut siitä, että tietoja ylipäänsä on kerätty. Jos jossain on jotain aukkoja tai muita epätarkkuuksia, ne pitää tietenkin tunnistaa ja sitten yrittää löytää oikea tieto epätarkkuuksien poistamiseksi.

Keräsin joskus Suomen Kulkuneuvot -kirjoja. Sitten jouduin myöhemmin heittämään ne paperinkeräykseen. Myös Valtionrautateiden aikataulukirjoja (sellaisia joita veturinkuljettajatkin joskus tarvitsivat työssään) sain joiltakin tutuilta eräänä aikakautena. Niitä en ole tietoisesti hävittänyt milloinkaan, mutta arkistointitavoissani voisi olla korjattavaa. Aikataulukirjoja keräsin vain joiltakin rataosilta, niitähän oli iso määrä kaiken kaikkiaan.
kuva 13.06.2022 12:34 Juhana Nordlund  
  Kesäsunnuntaisin 1980-luvun puolenvälin paikkeilla P 122 ajettiin lyhyellä kokoonpanolla: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dr13_2314_IMG_0008.jpg Kuva on kesältä 1986. Voi olla että myös muina sunnuntaina samalla aikataulukaudella, mutta esimerkkikuva on kesäaamulta, ja junassa on vain kolme vaunua. Lyhyt kokoonpano oli syy lähteä kuvaamaan tuo juna. Aamun P 122 ei eräässä vaiheessa tainnut pyhäaamuisin olla kulussa lainkaan. Erään vuoden juhannusaamuna sen aikataululla ajettiin pelkkänä veturina (Dr13).
<<   >>