585-44772 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.06.2022 12:34 Juhana Nordlund  
  Kesäsunnuntaisin 1980-luvun puolenvälin paikkeilla P 122 ajettiin lyhyellä kokoonpanolla: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dr13_2314_IMG_0008.jpg Kuva on kesältä 1986. Voi olla että myös muina sunnuntaina samalla aikataulukaudella, mutta esimerkkikuva on kesäaamulta, ja junassa on vain kolme vaunua. Lyhyt kokoonpano oli syy lähteä kuvaamaan tuo juna. Aamun P 122 ei eräässä vaiheessa tainnut pyhäaamuisin olla kulussa lainkaan. Erään vuoden juhannusaamuna sen aikataululla ajettiin pelkkänä veturina (Dr13).
kuva 13.06.2022 09:16 Juhana Nordlund  
  Onkohan noihin havaintolistoihin varmasti merkitty junien numerot oikein suunnassa Turku - Helsinki koskien esimerkiksi vuoden 1985 havaintoja? Numero 126 myöhäisiltapäivän junalle vaikuttaa äkkiä ajatellen oudolta. 1980-luvun alussa 126 toki saapui Helsinkiin 20.22, mutta se on oma juttunsa se. Silloin numeroiden ei tuossa suunnassa edes ollut tarkoitus kasvaa yksiselitteisesti vuorokauden edetessä. Muistan ajan, kun Turusta tultiin suunnilleen järjestyksessä 130, 128, 136, 122, 124, 126 ja 132. Ulkomuistista tuloajat Hkiin 9.52, 11.35, 13.05, 14.55, 18.27, 20.22 ja 23.32. Todennäköisesti jollakin vorgin jäsenellä on 1980-luvun aikataulumateriaalia esimerkiksi Turistin muodossa. Niistähän voisi tarkistaa monen monta mielenkiintoista näkökohtaa...
kuva 13.06.2022 06:18 Juhana Nordlund  
  1980-luvun aivan alussa aamun ensimmäinen juna Turusta Helsinkiin saapui päätepisteeseensä vasta klo 9.52. Sen numero taisi silloin olla 130. Talvikautena 1979 - 80 siinä oli Porkkana. Tuona talvena Porkkanoita oli Rantaradan pikajunissa muutenkin paljon. Ensimmäistä junaa Turku - Helsinki aikaistettiin jossain vaiheessa niin, että se tosiaan saapui Helsinkiin jo 9.02. Se saattoi osua ajankohtaan, jolloin suuntaan Helsinki - Turku lisättiin klo 14:32 lähtevä pikajuna. Työmatkaliikenteeseen haluttiin parempaa tarjontaa. Suunnassa Helsinki - Turku aamun ensimmäinen juna lähti pitkään 7.32. Se aikaistettiin 7.02:een ilmeisesti 1984 kesällä, jolloin vetovoimaksi tuli Dr13. Sille junalle tuli ilmeisesti nopein ajoaika siihen asti milloinkaan. Kuvasin jo keväällä 1984 jonkin verran Dr13-junia Huopalahdessa, ja tuon ajan Dr13:n käyttö tuolla reitillä johtui juuri kuljettajakoulutuksesta. Tavallisin sijoitus oli P 121 / 128. Tuon ajan 128 saapui Hkiin siis 14.55.
Kalustokierto Rantaradan pikajunissa 1980-luvulla ei ollut yksinkertaisin mahdollinen. Etenkin Dm8-9-kierrot olivat mutkikkaita. Suljettuja Porkkanayksiköitä kulki tiettyinä viikonpäivinä kaupallisissa junissa. Jotkut rungot jatkoivat Hki - Turku -reissun jälkeen Turusta Tampereen suuntaan, iltajunan osalta tietenkin vasta seuraavana päivänä. Ja Tampereen (ja Loimaan) suunnalla ollut Porkkana-yksikkö jatkoi vastaavalla tavoin Rantaradalle. Ilmeisesti myös veturivetoisien runkojen kierroissa oli tietyssä määrin vastaavaa. Toisaalta useat kierrot olivat hyvin yksinkertaisia Hki - Tku / Tus - Hki -kiertoja, vain yksi kierros per vuorokausi. Veturivetoisissa junissa itse veturit varmasti kiersivät enemmänkin. Turusta Helsinkiin 20.22 saapuneen pikajunan veturi saattoi palata Turkuun tavarajunassa 1901 saman illan jälkeisenä yönä.
kuva 11.06.2022 16:52 Juhana Nordlund  
  Hyvät muistiinpanot ja tiedot Esalta. Niissä esiintyy kaikkiaan kolmen aikataulukauden junia. Kaikki tiedot ovat sopusoinnussa omien havaintojeni ja käsitysteni kanssa. Asuin noina vuosina Orapihlajatiellä Helsingissä (eri talossa kuin nykyään), tuolloin meiltä oli kotoa näköyhteys radalle. Asiasta kiinnostuneena tietenkin seurasin liikennettä niin kotoa kuin radanvarrestakin vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa. Sen lisäksi käytin ko. junia säännöllisesti suorittaessani varusmiespalvelusta Hangon Rannikkopatteristossa (koskee kesäkuussa 1984 alkanutta aikataulukautta).
kuva 11.06.2022 08:07 Juhana Nordlund  
  Toinen asia, joka minua hieman mietityttää kellonajan suhteen, on varjojen koko. Syyskuussa aurinko ei ole enää kovin korkealla edes klo 13 paikkeilla, jolloin se on lakipisteessään. Iltakuudelta aurinko paistaisi jo siitäkin paljon alempaa. Syyskuun kymmenes päivä aurinko korkeimmassakin kohdassaan aikaansaisi pidemmälle ulottuvan varjon aiheuttajansa kokoon nähden (aurinko siis paistaa alle 45 asteen kulmasta). Iltakuudelta varjot siis piirtyisivät oikeasti jo varsin suuriksi. Tämän kuvan suhteen varjojen suunta tietyssä mielessä ehkä vähän salakavalasti perustelee myöhempää iltapäivää tai jopa alkuiltaa. Itse suhtaudun kuitenkin iltakuuteen melko kriittisesti varjojen koon takia.
kuva 11.06.2022 07:38 Juhana Nordlund  
  Kesän 1984 merkittävin muutos Helsingin ja Turun pikajunaliikenteessä oli tietenkin Dr13-veturien tulo. Tuolloin Dr13 ilmestyi suunnassa Hki - Turku aamun ensimmäiseen pikajunaan, samoin 12.42 lähtevään ja lisäksi klo 18 jälkeen lähtevään (18.02 taisi olla tarkka lähtöaika tuolloin). Deeverivetoisiksi ei monta sitten jäänytkään, kun reitille jäi Dm8-9-kiertojakin. Klo 16.02 lähdettiin kuitenkin Deeverillä, ilmeisesti myös 14.32. Itse olin Puolustusvoimien leivissä 11.6.1984 - 6.5.1985, siitä suurimman osan Hangossa. Hangon aikana käytin osuudella Kkn - Kr pelkästään Turun pikajunia. Ne matkat jotka osuivat Helsingistä 9.12 lähdöille tai sen paluuvuorolle (tulo Helsinkiin 18:27 tms.) olivat Porkkanoita. Tämä(kään) ei sulje tietenkään pois sitä, että jossain tilanteessa tuossa P 123:n kierrossa olisi ollut tuonakin aikana veturivetoinen juna. Muutamaa vuotta aiemmin silloinen 123 / 124 todella meni kesäkauden veturivetoisena, siinä oli pari vaunua Ukp:iin asti, Ukp:n osuus tietenkin omilla numeroillaan.
kuva 10.06.2022 20:58 Juhana Nordlund  
  Esa, eikös kello 18:n jälkeen Helsinkiin saapunut Turusta Porkkanajuna?
kuva 22.05.2022 05:44 Juhana Nordlund  
  Niillä viitataan yksikön järjestysnumeroon. Kysymässäsi Sm4-esimerkissä tuo on lyhennetty muoto yksikön vaunujen numeroista. 25 = 6325+6425 ja 20 = 6320+6420. Tiedot ovat peräisin avoimesta datasta, ja näkyvät dataa hyödyntävissä palveluissa sitten kertomassasi muodossa.
kuva 17.05.2022 11:51 Juhana Nordlund  
  Kaksi tasaisinta kaupunkia mitä mieleen tulee Suomesta, ovat Pori ja Oulu. Ainoat mäet ovat yleensä ihmisen tekemiä, esimerkiksi Luvianpuistokatu alittaessaan radan, vastaavalla tavalla Kaajanintie "sukeltaessaan" rautatien alle Oulun aseman pohjoispuolella.

Joissakin sisämaan kaupungeissa korkeuseroja riittää. Myös tietyissä Etelä-Suomen rannikkokaupungeissa. Korkealattiaisten bussien aikana Tampereelle hankittiin joskus tietoisesti takamoottoriautoja mäkisille reiteille, jotta painoa kohdistuisi erityisesti taka-akselille, jolla veto on. Tahmelan linja oli yksi niistä, samoin linja Koivistonkylään Nirvan mäen takia. Kuten Jouni totesi, Jyväskylässäkin riittää mäkiä. Turussa mäkiä on heti jokilaakson laidoilla keskustan tuntumassa. Enkä väheksy muitakaan mäkisiä paikkakuntia, vaikka useita jäi mainitsematta.
kuva 12.05.2022 15:55 Juhana Nordlund  
  Rainer, 1990-luvun alkupuolella tapahtui ainakin tämä: https://www.gp.se/nyheter/vasaplatsen-12-mars-1992-1.13945763 (12.3.1992)
kuva 12.05.2022 11:59 Juhana Nordlund  
  Kuvat synnyttävät varmaan monenlaisia assosiaatioita. Uskon että kuvaaja on valinnut kuvauspaikan varsinkin sen puolesta, että tuossa valo tulee hyvältä suunnalta ja kuvaan saa mahdutettua muutakin raideliikennettä kuin vain raitiovaunuja. Kuvan vaunu lähestyy päärautatieaseman pysäkkiä Bergsjönin suunnasta. Vähän ennen kuvauskohtaa vaunu on tullut jonkin matkan samaa pikarataa, jota useat Angeredin suunnan vaunutkin käyttävät. Pikarata on linjattu rautatien viereen.
kuva 12.05.2022 06:29 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Hieno.
kuva 12.05.2022 06:25 Juhana Nordlund  
  Onpa siisti kuva Göteborgin uusimman sukupolven raitiovaunusta. Tätä vaunumallia tulee alkuun kahtena versiona, sekä yksi- että kaksisuuntaisena. Kuvan vaunu kuuluu kaksisuuntaisien ryhmään M33B. Niille on määrätty numeroiksi 490 - 499. Yksisuuntaisien numerot taas ovat 500-sarjassa. Niistä käytetään sarjatunnusta M33, teoreettinen merkintä olisi M33A. Vaunun pituus on 33 metriä.

Göteborgiin on nyttemmin tilattu vastaavia vaunuja edellisiä pidempinäkin. Niille tulee sarjatunnus M34. Niiden pituus tulee olemaan 45 metriä. Pidempien vaunujen ollessa optiotasolla eräissä raporteissa esiintyi versiomerkintä C mallista M33.
kuva 11.05.2022 18:34 Juhana Nordlund  
  Tässä juna menee 1960-luvun puolessavälissä valmistunutta linjausta pitkin. Eli Heinoon oikaisua pitkin mennään.
kuva 11.05.2022 13:17 Juhana Nordlund  
  Anderssonin entinen kiinalaisvalmisteinen Golden Dragon XML6155 on näköjään päässyt tällaisiin tehtäviin. Tuon bussin ollessa uusi Suomessa oli varsin niukasti kiinalaisvalmisteisia linja-autoja. Nyttemmin kaupunkiliikenteen sähköistyessä kaupunkiautojen uushankinnoista todella iso osa on nimenomaan kiinalaisia.
kuva 10.05.2022 19:18 Juhana Nordlund  
  Tähän kuvaan liittymättä, mutta kommentointiin liittyen, 1960-luvulle ja seuraavan vuosikymmenen alkuun mahtui jaksoja, jolloin nopeusrajoituksia maanteillä oli kaiken kaikkiaan hyvin vähän, usein ei ollenkaan. Se näkyi myös onnettomuustilastoissa, ja juuripa siksi rajoituksia alkoi tulla. Joulukuussa 1973 alkanut kattonopeuskokeilu lienee yksi kuuluisimmista.
kuva 07.05.2022 16:12 Juhana Nordlund  
  Juuri tästä kuvan kurvista en tiedä, mutta lähtökohtaisesti X54 selviytyy kantaverkolla. Jotkut yksittäiset paikat kuulemma ovat ongelmallisia vaunun ylitysten suhteen. Ylitykset saattavat raapaista kanttikiviin joissakin paikoissa.
kuva 03.05.2022 08:44 Juhana Nordlund  
  Töölön juttuun joudun vastaamaan tiivistetysti. Mutta Töölössä vaunuista osa seisoo hallissa keula pohjoiseen päin ja osa keula etelän suuntaan. Ja molemmin päin seisseillä vaunuilla joudutaan lähtemään kumpaankin ajosuuntaan vuorosta riippuen. Ja molemmista suunnista saavutaan ajon päättyessä Töölön halliin siten, että vaunun pitää jäädä halliin joko keula pohjoiseen tai etelään, riippumatta siitä kummasta suunnasta halliin on tultu. Vekslauksissa on käytetty Eino Leinon kadun, Ruusulankadun, Sibeliuksenkadun ja Runeberginkadun raiteita. Lisähaaste tulee silloin, kun joku ko. katujen pätkistä (tai Manskun rinnalla olevista halliraiteista) on pois käytöstä esim. jonkun työmaan takia.
kuva 03.05.2022 07:09 Juhana Nordlund  
  Jatketaan vielä, että näkyy linjalla 8 myös olevan samanlaisia aloittamis- ja lopettamistilanteita. Korostan, että osa vuoroista ajaa Koskelasta suoraan etelään aloittaessaan liikennöinnin, ja päinvastaisessa tilanteessa ajavat suoraan Koskelaan käymättä Arabianrannassa.
kuva 03.05.2022 07:05 Juhana Nordlund  
  Vallilassa korjattavana olleet vaunut, joissa on keula keskustaan päin, mutta ne on tarkoitus siirtää Koskelaan, käännetään tämän silmukan kautta. Samoin Koskelasta tai Arabiasta tulevat vaunut, jotka ovat matkalla pohjoiseen, käännetään tässä. Esimerkiksi Koskelasta ulos ajavat vaunut, joilla kaupallinen liikenne alkaa Arabianrannasta. Tai Arabianrantaan lopettavat vuorot, jotka siirtyvät sieltä Koskelaan. Tai Koskelasta lyhyelle koeajolle lähteneet vaunut, jotka palaavat jo tästä Koskelaan. Reittioppaan mukaan nyt voimassa olevalla aikataulukaudella ainakin linjalla 6 on seka aloittamis- että lopettamistilanteissa tällaisia käytäntöjä. Pätkäosuudet Vallilan ja Arabianrannan välillä näkyvät kaupallisina osuuksina.
kuva 02.05.2022 06:38 Juhana Nordlund  
  1980-luvulla osassa tuon reitin veturivetoisista pikajunista oli Eikt-vaunu. Rkt:itä esiintyi etenkin satamaan asti kulkeneissa (tai sieltä lähteneissä) junissa. Kuvan junassa näyttäisi olevan Rkt. Reittikilpien tekstien pituudet taitavat vastata parhaiten TURKU ÅBO -yhdistelmää, joten kuvan juna ei välttämättä ole menossa satamaan saakka. Kuva voisi kai olla iltapäivältä ennen laivajunien kulkua Turun suuntaan. En enää muista ulkoa Rantaradan 1980-luvun pikajunien aikatauluja varsinkaan vuosikymmenen jälkipuoliskolta edes Helsingin pään osalta, mutta vuosikymmenen alkupuoliskolla ja puolessavälissä satamaan lähdettiin Helsingistä myös klo 16:02. Muistaakseni se oli pitkään ensisijainen laivapikajuna.
kuva 01.05.2022 06:40 Juhana Nordlund  
  Katsoin jo eilen (30.4.) hieman edellisen kommenttini jättämisen jälkeen palvelusta "Helsinki ilmakuvina" vuoden 1988 tilannetta Pasilassa, ja siinähän sitten näkyivät samat torninosturit kuin mitä tämänkin kuvan oikealla laidalla näkyvät. Toinen nosturi on HPY:n toimitilojen alueella ja toinen Pasilan rautatieasemarakennuksen (1990 - 2017) työmaalla. Vuonna 1990 valmistuneesta asemarakennuksesta ei erotu siinä kuvassa paljon enempää kuin perustukset. HPY:n kiinteistön työt ovat jo pitkällä siinä tilanteessa. Nämä seikat + teräsvaunun kyljessä näkyvä mainos ajoittanevat kuvausvuoden 1988:aan. Myös yllä näkyvän kuvan lataaja mainitsee vuoden 1988.
kuva 30.04.2022 11:38 Juhana Nordlund  
  Pasilan vuonna 1990 valmistuneesta asemasta ei näy tässä kuvassa mitään. Ilmeisesti sen itäisin osa näkyisi, jos se olisi kuvattaessa ollut olemassa. Eihän vaan tuo oikeanpuoleinen torninosturi liity sen työmaahan?
kuva 30.04.2022 06:51 Juhana Nordlund  
  Larin päättelemä klo 21 jälkeinen hetki voi äkkiseltään vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta tuo Rautatieläisenkadun varren seinusta tuolla isolla rakennuksella on selvästi varjossa. Klo 21 paikkeilla aurinko paistaisi jo ihan selvästi luoteesta. Veturin keulaankin kuuluisi tulla auringonvaloa noin myöhään, junahan kääntyy koko ajan enemmän luoteen suuntaan. Kuvan laidalla näkyvän jalankulkijan varjo ei näytä ollenkaan niin pitkältä kuin klo 21 jälkeen näyttäisi. Turun juna on ilman muuta kysymyksessä eikä ajankohta ole aamu eikä aamupäivä.
kuva 30.04.2022 06:19 Juhana Nordlund  
  Noin myöhäisessä vaiheessa koneellisella ilmanvaihdolla varustettuja Ei-vaunuja ei ollut alkuperäisessä käytössä kovinkaan paljon. Kuvausvuoden kuluessa jokunen muutettiin (tai oli muutettu) Eims-vaunuiksi. Joitakin oli poistettu tai muutettu virkatarvevaunuiksi jo sitä ennen. Kaiken kaikkiaan koneellisella tuuletuksella varustettuja Ei-vaunuja olivat olleet 22243, 22250, 22253, 22254, 22258, 22269 ja 22273. Ilmeisesti listatuista lähinnä ensimmäinen oli edelleen Ei-vaununa, joten kuvassa näkyvä yksilö voisi olla ehkä se?
kuva 28.04.2022 14:37 Juhana Nordlund  
  Suomen Kulkuneuvojen aikatauluissa Porkkanakalustolla hoidettaviksi tarkoitettujen junien kohdalla oli musta salmiakki, joka tarkoitti "kirjattua matkatavaraa vain rajoitetusti". Mustavalkoisella salmiakilla varustetut pikajunat olivat niitä "ei kirjattua matkatavaraa" -junia, ja niissä oli yleensä EFitin (tai EFin) sijasta Eift tai CEift. Viimeksi mainitut siis pikajunaliikenteessä (sis. EP) veturivetoisia junia. Sameissa saatettiin käyttää samaa merkkiä. Toinen asia, josta aikanaan päättelin vaunustojuttuja, oli ravintolavaunun merkki. Joissakin oli vain veitsi ja haarukka (Rt), joissakin ne ympyrän sisällä (Rkt), joissakin ne ruudun sisällä (Porkkanoiden yms. kärrytarjoilu), ja juomakuppi tai -lasi (Eikt). Tilanne tuon kuvan tilanteen aikana eli 1970-80 vaihteen paikkeilla.
kuva 22.04.2022 09:37 Juhana Nordlund  
  Mukava kevätkuva Sturenkadulta. Vaunun etukilvessä taitaa häämöttää A-kirjain numeron 1 perässä. Tuona kevättalvena Variotrameja oli paljon epäkunnossa samanaikaisesti ja sen seurauksena 1(A):n ruuhkavuoroissa näki tuolloin vaunuja 8, 13, 14 ja 150 paikkaamassa tiukkaa kalustotilannetta.
kuva 17.04.2022 10:47 Juhana Nordlund  
  Jotenkin ajattelin, että tämä pikajuna oli vasta menossa Poriin Kokemäen ja Harjavallan välillä. Joka tapauksessa, Harjavallan - Porin haaralla ei Rauman runko kulkenut. Mutta miksi kolme yksikköä? Perjantai 13.7. taisi olla jazz-perjantai, ja niinä 1980-luvun Porkkana-kesinä jolloin Porin asemalla liikuskelin, jazz-viikonlopun Porkkanat saapuivat Poriin asti 3-runkoisina. Rauma hoidettiin niissä tilanteissa Dm7-kalustolla. Näppituntumani on, että tässä on kyse pitkästä Porkkanasta Poriin asti. Ja toki sama lähti sieltä pitkänä poiskin numerolla 142.
kuva 23.03.2022 16:56 Juhana Nordlund  
  Tuota minäkin tavoittelin Googlen kartalta, ja löysinkin lopulta. Toiset olivat vaan nopeampia.
kuva 23.03.2022 11:21 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva. Kuvattaessa tuo alue oli radan linjauksenkin kannalta ajankohtainen. Kauempana näkyy erityisesti uusi, mutta vanhakin linjaus Siuntion suuntaan. Uusi jatkuu suoraan, vanha kääntyy oikealle. Sinne jäi Päivölän vanha liikennepaikkakin. Kuvaa suurentamalla päädyin ajatukseen, että vanha linjaus oli tuossa tilanteessa aktiivinen.
kuva 17.03.2022 10:30 Juhana Nordlund  
  Kyllä, aivan pikkulapsena toisaalta toistuvastikin Länsisataman ratapihalla vaihtotöissä (lähinnä Pr1 ja joskus joku tenderillinenkin veturi) ja kerran pari Helsingin asemalla jossain matkustajajunassa (mitä ilmeisimmin Hr1).
kuva 11.03.2022 08:02 Juhana Nordlund  
  Ilahduttava sattumakuva! Tilanteen tyyli ja tyyppi.
kuva 08.03.2022 16:47 Juhana Nordlund  
  Hybridi- ja täyssähköautot ovat tietyiltä osin muuttaneet kuviota. Jarrua painamalla on saatavissa joissakin tilanteissa maininnan arvoinen määrä energiaa varastoon seuraavia liikkeellelähtöjä varten. Sanotaan vaikka niin, että jarrutusenergiaa hyödyntävillä ajoneuvoilla optimaaliseen ajotapaan päästään vähän eri keinoin verrattuna vain polttomoottorilla varustettuun autoon.
kuva 24.02.2022 20:40 Juhana Nordlund  
  Millainen tulevaisuus näille NRV1:ille sitten osoittautui?
kuva 23.02.2022 13:19 Juhana Nordlund  
  Jimin kommentin lainatun virkkeen saapumisjärjestyksellä tarkoitetaan siis sitä, missä järjestyksessä vaunut tulivat ensimmäisen kerran Tampereelle (vaunu 01 on tullut kaksi kertaa, koska se oli suuren osan vuodesta 2021 tehtaalla varusteltavana Tampereen ensimmäisen koeajovaiheen jälkeen). Vaunujen nimijärjestys tuossa listassa vastaa järjestysnumeroiden numerojärjestystä. Merkille pantavaa on se, että nimet julkistettiin vasta liikenteen virallisten avajaisten alla. Nimet merkittiin vaunuihin liikenteen oltua käynnissä jo hetken (koeliikenne huomioiden joidenkin kuukausien ajan). Vaunun 20 nimi "Hilla" julkistetiin myöhemmin. Niinpä sekin ehti esiintyä liikenteessä syksyllä 2021 lyhyen aikaa niin, että nimi Hilla ei ollut vaunuun merkittynä (eikä sitä ollut julkistettu).
kuva 21.02.2022 09:52 Juhana Nordlund  
  Puhdasta arvaamista, mutta osallistun tähän veikkaamalla Piikkiön - Paimion seutua, kuitenkin Kupittaa - Salo -rataosaa. Minkä tahansa oikaisun luona voi olla tuollaisia leikkauksia mainitsemallanikin välillä, ehkä enemmän niitä löytyisi Salon ja Kirkkonummen väliltä. :)
kuva 17.02.2022 17:57 Juhana Nordlund  
  Kaiteet näyttävät olevan pääosin korkeampaa mallia. Lähimmässä veturissa sellaiset on ainakin. Se sulkee pois yksilöt 2501 - 2568 ja 2701 - 2748. Noin tärkeään junaan on saatettu haluta uusinta mahdollista dieselvetovoimaa, joten Sv12:t sarjasta 2601 -> olisivat varsin todennäköisiä. Vuonna 1977 sarjatunnus kyllä oli jo Dv12.
kuva 15.02.2022 17:59 Juhana Nordlund  
  ARS ja ratikan tariffikilpi sopivat oikein hyvin yhteen ajoituksen suhteen.
kuva 09.02.2022 21:09 Juhana Nordlund  
  Hyvä huomio. Sivuilla on tosiaan ristiriitaista tietoa, mistä vaunuista on harjavaunujen 2121 ja 2122 korit. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että niissä molemmissa on SAT-vaunun alusta + Strömbergin ajomoottorit. SRS:n sivuilla ei näy mainintaa, mistä vaunuyksilöistä nuo alustat ovat peräisin.
kuva 08.02.2022 21:10 Juhana Nordlund  
  Työnteon tunnelmaa. Onnistunut kuva.
kuva 08.02.2022 21:08 Juhana Nordlund  
  Hieno kuva. Kuvan harjavaunussa 2122 alusta lienee hieman nuorempi, tosin silti todella vanha sekin. Alusta on käsittääkseni SAT:n valmistetta, ajomoottorit Strömbergin. Kori on entinen HKL (ja sitä ennen HRO) 125:n kori, jota on tietenkin jonkin verran muutettu.
kuva 08.02.2022 07:40 Juhana Nordlund  
  Tämä kuva tuosta upeasta harrasterautatiestä on vastikään julkaistu Aamulehdessäkin, ainakin verkkojulkaisun puolella. Itse uutinen ei ikävä kyllä ole positiivinen, linkki (maksumuurin takana): https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000008593278.html Mutta useiden kommentoijien tapaan minäkin annan suurimman mahdollisen arvostuksen tällaiselle harrastukselle. Toivotaan että oikeus ja kohtuus voittaa.
kuva 07.02.2022 06:10 Juhana Nordlund  
  Tuolla taustalla näkyy aseman kellotorni kelloineen. Kuvaushetki on ilmeisesti ollut jotain väliltä 18:35 - 18:40. Pääsiäinen vuonna 1976 ajoittui siten, että kiirastorstai oli 15.4. Jos kuva on pääsiäisen läheltä, niin kyllä siihen aikaan valoa riitti ihan hyvin selkeällä säällä, vaikka ei noudatettu kesäaikaa. Aurinko on laskenut vasta noin tunti tuon jälkeen.
kuva 06.02.2022 19:13 Juhana Nordlund  
  Sm1:ssä taitaa olla alkuperäisen maalauksen lisäksi peltinen reittikilpi. Reittikilpi ainakin puhuisi 1970-luvun puolesta. Muistelisin, että viimeiset keltapäädyttömät Sm1:t saivat turvavärit kevään tai kevättalven 1980 kuluessa. Lisäksi: mahtaako pikajunan sinisissä vaunuissa erottua helmapeltejä? Sekin puoltaisi 1970-lukua.
kuva 02.02.2022 19:03 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva, kiitokset siitä.
kuva 26.01.2022 09:59 Juhana Nordlund  
  Tampereella on jo nyt käytössä "saaripysäkki" Sammonaukio. Lisäksi "vasemman puolen" ovet avataan pysäkillä Opiskelija molemmissa ajosuunnissa, samoin pysäkillä Hervantakeskus suunnassa Pyynikintori. Kannattaa huomata, että useissa tilanteissa päätepysäkille tultaessa saatetaan siirtyä vasemmalle puolelle, jolloin saapuva vaunu avaa vasemman puolen ovensa. Hervantajärvellä tämä on hyvinkin normaali käytäntö.
kuva 24.01.2022 08:36 Juhana Nordlund  
  Onko kuvan kaupunkibussi paikallisen liikennelaitoksen eli VAG:n bussi? Jos on, se on sitten hyvin tuore MAN (käytän valmistajan nykyistä kirjoitusasua). Vuonna 1970 VAG sai ensimmäiset VöV-standardin mukaiset MANit. Mallimerkintä tuli ilmi Eljaksen aiemmassa kommentissa. Kuvan bussi on hyvin siistin ja tuoreen näköinen, joten varsin todennäköisesti se on juuri VAG:n MAN. VAG:n kalustotietoutta: http://www.nahverkehr-franken.de/bus/vag_alte.html .
kuva 21.01.2022 12:17 Juhana Nordlund  
  Todellakin, erittäin onnistunut kuva.
kuva 21.01.2022 06:19 Juhana Nordlund  
  Sama 2664 on tuonut vähintään pari kertaa Sm5-kuljetuksen Helsinkiin. Kuvia löytyy vorg-galleriasta esimerkiksi vuodelta 2016. Nekin voivat olla sattumaa (tai harkittuja tekoja).
kuva 18.01.2022 11:17 Juhana Nordlund  
  Jos tilastoon luetaan vuodesta 1861 alkaen kaikki ne vuodet, jolloin leveäraiteinen höyryveturi on omalla voimallaan "liikahdellut" maassamme, niin 2022 olisi sen mukaan 162. tähän joukkoon kuuluva vuosi.
kuva 17.01.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Indikatiivissa toisen persoonan verbimuodon päätteenä on joko s tai x (x siis korvaa s:n). Ranskassa mm. kirjainyhdistelmien eu ja au perään ei kirjoiteta s vaan x. Sinä haluat -- Tu veux tai Sinä pystyt / voit -- Tu peux tai Olet 5 miljoonan arvoinen -- Tu vaux 5 millions
<<   >>