Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.12.2021 16:14 | Juhana Nordlund | ||
| Enpäs tullutkaan ajatelleeksi, että tässäkin kohtaa on mahdollista syyllistyä ylinopeuteen. :) | ||||
|
|
21.12.2021 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas. Ei siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole, että tämä tuli sattumakuvana. Mutta kun seuraavakin sattumakuva on tämä sama (pikkukuvan mukaan), niin se on jo aika hyvin. Hyvää kuvaa toki sopii mainostaa sattumageneraattorinkin avulla. | ||||
|
21.12.2021 06:47 | Juhana Nordlund | ||
| Hassu näköharha pikaisella ensivilkaisulla: ihan kuin muka EFs:n ja Gfotien välissä olisi Sm2-runko! :D Oikeasti siinä on tietenkin Rx ja Expt. | ||||
|
18.12.2021 22:03 | Juhana Nordlund | ||
| Yksi parhaimmista junakuvista, mitä olen pitkään aikaan nähnyt. Hyvää työtä, Oula. | ||||
|
16.12.2021 06:06 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstin mukaan tässä olisi Eioc, mutta oikeasti kuvassa näyttää olevan itse Sm2, eli moottorivaunu ja sen osasto numero 3. Ohjausvaunun vastaavassa kohdassa (yksikön osasto 4) erottuu hyvin WC-tilojen seinät. | ||||
|
15.12.2021 19:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kesällä 2015 ei ehkä ensimmäiseksi tullut mieleen se, että M-junat heräisivät vielä joskus henkiin. Tosin niiden uusi tuleminen tapahtui Tampereella. Mutta kokonaan katoavia ja kadonneitakin asioita kuvassa kyllä nähdään, nimittäin Sm5-yksiköiden väritys. Junakalusto Oy:n logoa ei enää näe missään yksikössä, eikä niitä muutenkaan ollut kuin kahdessa ensimmäisessä Sm5:ssä. | ||||
|
29.11.2021 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Saneeraamattomiin Sm2-yksiköihin alkoi ilmestyä ohjaamoilmastointeja kesän 2003 paikkeilla. Sitä ennen niitä oli asennettu tietenkin saneerauksen yhteydessä. Kuvausajankohtana 2008 ohjaamoilmastointi kattoi varmaankin jo koko sarjan. | ||||
|
28.11.2021 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mahdollisuudet tuohon (Dr13+Ed/Eds+...) ylipäänsä rajoittuisivat vuosiin 1998 - 2000, olettaen että puhutaan normaaleista aikataulunmukaisista IC-junista. Dieselvetoisia IC-junia, joissa ylipäänsä on ollut kaksikerroksisia vaunuja, on tietenkin kulkenut esimerkiksi välillä Seinäjoki - Vaasa. Minun käsittääkseni veturi oli jotakuinkin aina Dv12, jos ei yksin niin tuplana. Dr13-vetoisia IC-junia on aikanaan liikkunut ainakin Porin ja Jyväskylän IC-reiteillä. Mutta silloin ei ollut kaksikerrosvaunuja vielä rautateillämme. Myös yksikerroksisista IC-vaunuista koostuvissa junissa tarvittiin aggregaattivaunuja veturin ollessa Dv12 tai Dr13. Yllä näkyvä kuva on erityisen hyvä esimerkki, aggregaattivaunu näkyy heti veturin jälkeen. | ||||
|
27.11.2021 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Anttilassa oli joskus myynnissä Liman pienoisrautatiemateriaalia, ainakin peruspakkauksia. Omat havaintoni ovat 1980-luvulta, vieläpä melko läheltä kuvan näkymäaluetta. | ||||
|
26.11.2021 21:44 | Juhana Nordlund | ||
| Joukkoliikennefoorumin jäsen oli kysynyt, mikä vaunu menee museoon, ja saanut vastaukseksi että 104. Linkki: http://jlf.fi/f13/2308-nokkajunien-museointi/index4.html#post238995 | ||||
|
|
26.11.2021 17:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyvä Stockmann myi Fleischmannia mm. 1960-luvulla. Samoin Alba, josta John mainitsi edellä (muttei maininnut Fleisua erikseen nimeltä). Muistelisin, että Winterin lelukauppa niin ikään myi Fleischmannia jo 1960-luvullakin, 1970-luvulla myi varmasti, ostin vaunun tuotenumerolla 5174 ainakin sieltä. Sitävastoin vaunut tuotenumerolla 5184 tilasin postiennakolla suoraan maahantuoja J. Jokipiiltä. Samoin välivaunut 4432 moottorijunasettiin 4430 (DB BR 614), jonka taas olin hankkinut Stockalta. | ||||
|
|
26.11.2021 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Jep, Raitio-lehden 3 / 1980 uutispalstalla kerrotaan, että "Kolmen Sepän aukion (ent. Raitiotientori) radanmuutostyöt toteutettiin 4.8.1980. Lasipalatsilta etelään kulkeva raitioliikenne katkaistiin alkuillasta". | ||||
|
25.11.2021 16:08 | Juhana Nordlund | ||
| Onko ensimmäinen vaunu peräti Eikt? Kylkitekstissä voisi olla jotain viitettä kahvilasta tai kahvila-ravintolasta. | ||||
|
23.11.2021 18:36 | Juhana Nordlund | ||
| Rauhalan Jorman mainitsema ratikkapysäkkikilpi vuodelta 1952 oli käytössä peräti 1990-luvun puolenvälin tienoille asti. Kävin läpi vuosina 1996 - 97 ottamiani raitiovaunuaiheisia kuvia, ja niiden perusteella tuo Ratti-Karian esiastetta kuvaava kilpityyppi oli käytössä ainakin keväällä 1996. Kaikissa vuonna 1997 ottamissani ratikkakuvissa pysäkkikilpenä oli jo uusi versio, jossa vaunu on hyvin pelkistetty. | ||||
|
23.11.2021 08:53 | Juhana Nordlund | ||
| Minä käsitin tuon infrajutun ilmeisesti samalla tavoin kuin Topikin, eli kallistuvakoriseen ratkaisuun päätymistä perusteltiin sillä, että ei ollut tarpeen rakentaa erillisiä suurnopeusratoja esimerkiksi Ranskan mallin mukaan. Pendolino valikoitui sitten kalustoratkaisuksi omine seurauksineen. Nopeuksien nosto ylipäänsä edellytti ja edellyttää kunnollista ratainfraa. Nyttemmin (2012 lähtien) on voitu liikennöidä yli 160 km/h nopeuksilla myös veturivetoisilla junilla, vaikka vaunuissa ei ole korinkallistusta. Se edellyttää tietenkin mahdollisimman suoria radanosuuksia. Käytännössä se koskee muuta kaksikerrosavaunukalustoa paitsi makuu- ja autovaunuja. Pendolinon nopeuseduksi on jäänyt vain se, että sillä voi korinkallistuksen toimiessa ajaa kaarteissa tietyn verran suuremmalla nopeudella verrattuna kallistumattomaan kalustoon. Eli veturivetoiset junat joutuvat hidastamaan Pendolinoja useammin kaarteissa. Lisäksi Lahden oikoradalla Pendolinon suurin sallittu nopeus on 220 km/h, eli hieman korkeampi kuin veturivetoisten junien 200 km/h. |
||||
|
|
22.11.2021 17:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tuosta eri valmistajien tuottamien hyvin samannäköistä vaunuista tuli mieleen, että 1960- ja 70-luvuilla myös joidenkin HKL:n bussien korit olivat sangen samannäköisiä kahdella eri korivalmistajalla. 1960-luvun alussa sekä Helko että Wiima rakensivat HKL:lle todella samannäköisiä koreja. Myöhemmin samalla ja seuraavalla vuosikymmenellä Wiima ja Turun Autokori tekivät keskenään hyvin samanlaisia koreja liikennelaitoksille. Itse asiassa jo 1950-luvulla HKL:lle tuli Ajokilta ja Valmetilta liki identtisiä koreja Scania-Vabis -alustoille. Käsitykseni on, että tilaajalla oli vaikutusta kaluston ominaisuuksiin varsin yksityiskohtaisestikin joidenkin asioiden osalta. | ||||
|
|
21.11.2021 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa noita raapamia näkyy jo huhtikuussa 1993 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/HKL_320_3.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 18:32 | Juhana Nordlund | ||
| Näkyvimmät kolhut ovat itse asiassa melko vanhaa perua. Niitä näkyy muun muassa 6.9.2008 ottamassani kuvassa: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Nordtrikk2008/2008-09-06/060908+015A.jpg | ||||
|
|
21.11.2021 16:52 | Juhana Nordlund | ||
| Oulunkylä. Kustaankartano. | ||||
|
21.11.2021 07:12 | Juhana Nordlund | ||
| Sr2 / Re 460: 3000 mm | ||||
|
20.11.2021 14:46 | Juhana Nordlund | ||
| Lisätään tähän keskusteluun vielä kuvalinkki http://vaunut.org/kuva/47062 . Ylempänä näkyvä Kutvosen Juhan ottama kuva on siis vuodelta 1999, jolloin Leppävaaran kaupunkiradan rakentaminen oli jo käynnissä. Noin aikaisessa vaiheessa maastossa ei koko linjan pituudella näkynyt vielä montakaan merkkiä tulevista raiteista, tässä on sentään tehty tilaa kaupunkiradan raiteille. Hakutoiminnolla voi jäljittää asiaan liittyviä kuvia rakentamisen ajalta muina vuosina, esimerkiksi vaunut.org:n perustaja Janne Määttä on kuvannut Pitäjänmäelläkin mm. vuosina 2000 ja 2001. |
||||
|
18.11.2021 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Selasin uteliaisuuttani kirjaa Suomen veturit osa 2 ja totesin, että 1) Dm6 4009 on hylätty 1972 ja 2) Sr1 3009 on toimitettu 1975. Ei niitä varmaan käyttökuntoisina ole voitu saada yhteiskuvaan esimerkiksi vuonna 1975. Silloin Hr1 1009:nkin ajot siltä erää oli ajettu. | ||||
|
15.11.2021 16:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ihan johdonmukaisesti ajateltu. Mutta onko nimenomaan tuo valokuva postimerkin esikuva? Mielestäni ei voi olla, koska tuon näköistä tariffikilpeä ei ollut käytössä vielä 1978, eikä minun tietojeni mukaan kuljettajarahastusta ollut vuonna 1979:kään kummallakaan kolmosella. Tosin kuva voi olla lavastettu, mutta 1978 tuon näköistä kilpeä ei käsittääkseni ollut vielä käytössä. Paikka on sama sekä valokuvassa että postimerkissä. Samoin vaunutyyppi. Saako valkoisen auton rekisteritunnuksesta selvää kirjainten osalta? Tunnuskin voisi omalta osaltaan sulkea joitakin ajankohtia pois. Samoin auto(je)n malli(t) muutenkin. |
||||
|
|
14.11.2021 19:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tuossa kuvan tiedoissa esiintyy tällä hetkellä vuosiluku 1978. Mihin sillä viitataan? Nivelvaunussa näkyvä E-kirjaimella varustettu tariffikilpi (kuljettajarahastus) ei mielestäni sovi vielä vuoteen 1978, ei varsinkaan linjan 3B osalta. | ||||
|
14.11.2021 17:12 | Juhana Nordlund | ||
| Sitä vastoin tässä kuvassa näkyy "Tukholman Mustang" eli A25 (tai A26 tai A27) perävaunuineen. Toisen tähän kuvasarjaan kuuluvan Slussen-kuvan raitiotiemoottorivaunu tosiaan on A29, kuten jäsenemme totesivat. Metroa oli tosiaan rakennettu ja siitä otettu käyttöön reilun pituiset linjaukset sekä etelään että länteen, ennenkuin kyseiset linjaukset yhdistävä keskiosa valmistui. |
||||
|
14.11.2021 15:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vasemmassa laidassa näkyvät amerikkalaistyyliset dieselbussit ovat Scania-Vabis C50 Metropol (kaikista vasemmanpuoleisin) ja Scania-Vabis C70 Capitol. Ne olivat takamoottorisia automaattivaihteistolla varustettuja moderneja kaupunkibusseja. Etualalla näkyvä johdinauto kuuluu sarjaan F3. Kuvassa taitaa olla toinenkin johdinauto, nopeasti katsottuna sekin vaikuttaisi F3:lta. |
||||
|
14.11.2021 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Nokkajunan vaunupareja oli kolme: 101+102, 103+104 ja 105+106. Yksi vaunupari oli pienin mahdollinen liikennekelpoinen yksikkö. Joinakin ajankohtina on liikennöity myös yhdestä vaunuparista koostuvilla junilla. Silloin on voinut liikkua kolme Nokkajunaa erillisinä junina. Kuten täällä - ja muuallakin - on usein mainittu, että koska Nokkajunien käyttövarmuus ei ollut korkeimmasta päästä, Nokkajunia oli sijoitettu liikenteeseen usein vain silloin, kun se oli ollut tarpeellista tai suorastaan välttämätöntä. Niinpä edellämainitunlaisia hiljaisen ajan tilanteita, joissa olisi ollut kolme eri Nokkajunaa samaan aikaan ajossa, on luultavasti esiintynyt erittäin harvoin. Toisaalta joinakin aikoina havaitsin Nokkajunan vaunupareja ajossa toistuvasti viikonloppuisinkin, vaikka silloin kalustoa on ollut jonkin verran varikolla seisomassa, varmasti ehjääkin kalustoa. | ||||
|
13.11.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan esimerkin lisäksi tosiaan Vallilassa ja Koskelassa vaihteet mahdollistavat vastaavan siirtymisen. Kauempana varikoista ei nykyverkolla käsittääkseni ole tähän rinnastettavia puolenvaihtovaihteita. Raide-Jokerillehan niitä on tulossa useampia sattuneesta syystä. Samoin muille uusille pikaratikkareiteille. | ||||
|
|
13.11.2021 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Alexin kertoma pitää täysin paikkansa. Nokkajunan vaunuparit kiersivät (periaatteessa) jotakuinkin normaalisti siihen saakka, kunnes huomattavan suuri osa M100-sarjasta oli saneerattu / modernisoitu. Lisäksi junien maksimipituudet ovat vaihdelleet eri aikakausina, erääseen aikaan kuusivaunuisia junia kulki vain ruuhkassa, Vuosaaren haaran tullessa käyttöön maksimipituus oli sama neljä vaunua kuin nykyäänkin, myöhemmin junat pitenivät uudelleen kuusivaunuisiksi. Ja Länsimetron takia junat ovat olleet viimeisen noin puolen vuosikymmenen aikana jälleen neljän vaunun pituutta vastaavia. 29.10.2008 olen käynyt Vuosaaressa kuvaamassa kuusivaunuisen Nokkajunan. Vielä silloin se oli erittäin pienen todennäköisyyden takana, että sellainen oli mahdollista nähdä. Muistaakseni tuokin kokoonpano oli tehty tarkoituksella, voi olla että vaunut oli asetettu vieläpä numerojärjestykseen. M100-kaluston peruskorjausten edetessä "täysnokkajunan" mahdollisuudet kasvoivat aina vain, kunnes lopullisessa (viimeisimmässä) tilanteessa Nokkajuna oli aina "puhdasverinen". Nelivaunuisten junien aikana (1996 - 2002) aina silloin tällöin sattui koko junaksi Nokkajuna. Pitkissäkin junissa saattoi nähdä silloin tällöin jopa kaksi Nokkajunan vaunuparia, mutta kaikki kolme samassa junassa olivat harvinaisuuksia huomattavan pitkään. |
||||
|
12.11.2021 06:13 | Juhana Nordlund | ||
| Värimaailmassa sisustuksen suhteen on varsin paljon samaa kuin Valmetin ensimmäisessä nivelvaunusarjassa vuosilta 1973 - 75. 1970-luvun nivelissä alkuperäisten istuinpäällisten väri oli todella lähellä Jokeri-Articin istuinpäällisvärejä. Harmaat sävyt sisäseinissä ja -katossa ovat niin ikään linjassa vaunujen 31 - 70 alkuperäisväreihin nähden. Musta kumimatto vain vahvistaa kokonaisuutta. | ||||
|
10.11.2021 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Maanantaina 8.11. vaunu 601 ajettiin Töölössä ympäri reittiä Eino Leinon katu - Ruusulankatu - Sibeliuksenkatu. Kuljettaja työskenteli A-puolen ohjaamossa. Kyseisenä ajankohtana vaunun ajokäytännöt vastasivat yksisuuntaisen vaunun ajokäytäntöjä. Esimerkkikuvassa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2021-11-08/IMG_19155A.jpg vaunu kääntyy Ruusulankadulta Sibeliuksenkadulle. | ||||
|
08.11.2021 20:28 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
08.11.2021 11:17 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä vaunulla (601) on tänään 8.11.2021 alkanut aikataulunmukainen yleinen liikennöinti väliaikaislinjalla 4S Kauppatori - Ooppera. Aikataulutietoja on katsottavissa esimerkiksi HSL:n reittioppaan avulla. | ||||
|
04.11.2021 09:43 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, kuva itsessään on Pasilasta, mutta junan kuormana olevat roinat ovat peräisin Helsingin ratapihan puretulta osalta. | ||||
|
29.10.2021 20:00 | Juhana Nordlund | ||
| Pikku Huopalahteen laskeva Haaganpuro oli vuoteen 2011 asti nimenomaan Mätäpuro. Mätäpuro-nimi taas oli vahvistettu 1969. Martinlaaksonradan Piijoen silta ylittää siis eri puron, Isoon Huopalahteen laskevan Mätäjoen. Mätäjoki on kuitenkin Vantaan puolella nimellä Mätäoja. Tällä purolla / jokihaaralla on ollut kaiken kaikkiaan todella monta nimeä eri aikoina, kuten Kaarelanjoki (myös erikseen kirjoitettuna), Myyrinoja jne. Piijoki ei ilmeisesti tullut viralliseksi nimeksi eräistä yrityksistä huolimatta. |
||||
|
29.10.2021 12:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämäkin kuva on tärkeä dokumentti kyseisestä Kannelmäen onnettomuudesta. Kiitos Tapiolle näistä kuvista. | ||||
|
|
29.10.2021 12:11 | Juhana Nordlund | ||
| Rakkaalla sillalla (joka ei tässä kuvassa näy), onkin monenlaisia nimiä. Tässä galleriassa on monta kertaa mainittu Mätäojan silta. Useissa lähteissä esiintyy Piijoen rautatiesilta, Piijoen ratasilta tai ihan lyhyesti Piijoen silta. Kaipa tällä sillalla on väylästä vastaavan viranomaisen tietokannoissa jokin ihan virallinenkin nimi, joka luultavasti on jokin näissä kommenteissa mainittu vaihtoehto. | ||||
|
|
29.10.2021 09:25 | Juhana Nordlund | ||
| Sillan nimi voi periaatteessa olla tuo Mätäojan silta, en pääse nyt sitä tarkistamaan. | ||||
|
|
29.10.2021 09:24 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin puolella kyseinen puro on ainakin nykyään nimeltään Mätäjoki. | ||||
|
26.10.2021 09:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä hetkestä katsottuna jokunen vuosi sitten Parkanon pysähdykset jäivät todella vähiin. Nyt niitä on sentään muutaman tunnin välein pitkin päivää. | ||||
|
23.10.2021 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Vaikia paikka tässä ehkä oli huomata, että kysymyksessähän on pienoismalli. Mahtava tunnelma! | ||||
|
Kuvasarja: PoRha 21 v. |
23.10.2021 07:42 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mainio kuvasarja pienoismalleineen kaikkineen. Arvostan tällaista toimitaa. | ||||
|
23.10.2021 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Mallijunat toimitti yhdessä vaiheessa myös Huru 12:n rakennussarjoja. Itsellänikin on sellainen työn alla, itse asiassa urakoitsija on myös tämän foorumin jäsen. Korista puuttui pitkään joitakin pikkuosia, mistä syystä työ viivästyi. Aikaa lienee kulunut jo sen verran, että puuttuvat osat voisi joku osaava tulostaa vaikka 3D-tekniikalla. Nyttemmin olen ehtinyt ostaa toisenkin H0-Hurun Mallikaupan kautta. Mukava pienoismalli sekin. |
||||
|
22.10.2021 10:04 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin onnistunut kuva. Minun oli tarkoitus kirjoittaa tuo tänne jo eilen iltapäivällä heti, kun tämän kuvan noteerasin täällä. Mikä tässä on mielestäni onnistunutta? Ihan jo se, että kaksi Sm-junaa näkyy Kotkan radalla samaan aikaan, ja vieläpä tuolla tavoin ritirinnan. Ja se että Sm2:t ovat keskenään eri värisiä. Kuvan laatukin on kaiken kaikkiaan hyvä. On makuasia, pitääkö Sm-junia mielenkiintoisina vai ei. Minä pidän. Vähän ennen Flirtien tuloa nämä saneeratut kakkoset hieman kyllästyttivät Huopalahden suunnalla, kun niiden näkyvyys oli niin suurta. Milloin näemme tällaisen Sm:ien kohtaamisen Porin ja Mäntyluodon välillä (olettaen että sitä ennen kohtaamispaikkoja on sinne saatu) esimerkiksi jossain Rieskalassa tai Kaanaassa? Minä näen toistuvasti unia junien lähiliikenteestä Porin seudulla, mutta uniksi ne ovat jääneet tähän mennessä. |
||||
|
19.10.2021 18:13 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
18.10.2021 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Vertailukohteena siis kuva http://vaunut.org/kuva/150806 | ||||
|
|
18.10.2021 17:32 | Juhana Nordlund | ||
| Sen sijaan tässä kuvassa kuun muoto näyttää siltä miltä ajankohdaan nähden pitääkin. | ||||
|
18.10.2021 17:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuu näyttää yllättävän pyöreältä ottaen huomioon ilmoitetun kuvauspäivän (14.10.). Almanakan mukaan 13.10. oli puolikuu ja vasta 20.10. tulee olemaan täysikuu. Voi olla että kuunvalo pilvien läpi aikaansaa pyöreyden tuntuman. | ||||
|
16.10.2021 08:34 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän kuvasarjan http://vaunut.org/sarja/3746 useista kuvista tulee esille, että Koplin haaralla olivat käynnissä merkittävät kunnostustyöt. Työt ovat sisältäneet ilmajohtojenkin uusimista. Kuvaushetkellä Koplissa raitiovaunut eivät tietenkään kulkeneet ollenkaan. | ||||
|
16.10.2021 07:18 | Juhana Nordlund | ||
| Mietin sitäkin, onko tämä kuva oikeasti muualta kuin mainitulta rautatien risteämiskohdalta? Sitten kai tämä voisi olla Põhja puiesteen laidalta. Ja onko vaunu menossa Kopliin? | ||||
|
16.10.2021 07:15 | Juhana Nordlund | ||
| Lisäsin pari kuvaa noilta sijoilta, kuvausvuosi 2018, galleriaan: http://vaunut.org/kuva/150732 ja http://vaunut.org/kuva/150733 | ||||