Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.06.2019 20:08 | Antero Airola | ||
| Klooria valmistettiin Kuusankoskella vuodesta 1927 lähtien. Sitä käytettiin pääasiassa omilla tehtailla mutta myytiin myös ulkopuolisille. Olin kesätöissä Kymin Oy:n klooritehtaan lähettämössä kesällä 1968 ja 1969. Silloin lähetettiin muistaakseni päivittäin yksi kloorivaunu Sunilaan. Vesilaitoksille klooria lähetettiin kaasupulloissa. | ||||
|
19.06.2019 12:54 | Antero Airola | ||
| Kuvan tiedoissa voisi olla maininta, että asema on nimeltään Charingcross | ||||
|
22.05.2019 17:41 | Antero Airola | ||
| Niinkuin aseman kyltistä näkyy, tämä köysirata vie Allmendhubelille. Schilthornille menee toinen rata. | ||||
|
08.04.2019 20:33 | Antero Airola | ||
| Koska rata oli vain osittain hammaskiskolla varustettu, oli veturissa erilliset kitkarata ja hammasratakoneistot. Kitkaveto oli 4 akselissa ja hammasrataveto 3 akselissa. | ||||
|
03.04.2019 12:07 | Antero Airola | ||
| Tarkennus päivämääriin: Viimeinen juna Saarijärvelle kulki lauantaina 27. 5. 1978 ja ensimmäinen aikataulun mukainen juna Jyväskylästä Jämsään kulki 28. 5. 1978. Tulipa matkustettua molemmilla mutta ei ollut kameraa mukana. |
||||
|
08.03.2019 19:51 | Antero Airola | ||
| Satamaradalla ajettiin lättäjunia jonkin olutfestivaalin aikana radan loppuaikoina. | ||||
|
02.01.2019 18:42 | Antero Airola | ||
| Kuvahan on entisen Saksanahon sesakkeen paikkeilta. Kouvolasta ajettiin tosiaan Kymintehtaalle (aikanaan nimeltään Kuusankoski) suoraan ennen Kuusankosken nykyisen aseman rakentamista. Ja kun uusi rata rakennettiin, Saksanaholle tehtiin kolmioraide. Olen 1940-luvun lopulla matkustanut muutaman kerran junalla Kouvolasta Tehtaanportille, mutta tarkkoja muistikuvia ei ole. |
||||
|
28.12.2018 21:35 | Antero Airola | ||
| Minulle todellakin kerrottiin, että tämä on aikoinaan ollut höyryvaunu. | ||||
|
02.11.2018 10:24 | Antero Airola | ||
| Ei viimeinen. Ainakin Hakodatessa on 1½ raitiovaunulinjaa käytössä. | ||||
|
29.09.2018 09:13 | Antero Airola | ||
| Tarkempi paikka on Kaanaan ja Pihlavan välillä | ||||
|
29.09.2018 09:05 | Antero Airola | ||
| Kuvassa on todennäköisesti junaparin 467 / 466 vaunut. Tämä oli viikonloppujuna perjantai-iltaisin Tampereelta Poriin ja sunnuntai-iltana Porista Tampereella. Juna oli kulussa 1984 - 1987 ja vaunusto oli tosiaan puuvaunuja. | ||||
|
16.08.2018 19:33 | Antero Airola | ||
| Vielä vuonna 2010 näissä junissa oli kunnon ravintolavaunu sekä baarivaunu. Tämä on siis se baarivaunu, joka on joutunut hoitamaan ravintolavaununkin virkaa. Vuonna 2016 matkustin taas tällaisella junalla A Coruñasta Barcelonaan. Baarivaunu oli mukana, mutta ei siellä mitään tarjottu. |
||||
|
Kuvasarja: Taivalkosken rata |
04.04.2018 09:38 | Antero Airola | ||
| Lisää kuvia viimeisestä kiskoautojunasta 22. 5. 1982 löytyy osoitteesta http://vaunut.org/sarja/3889 | ||||
|
07.02.2018 13:16 | Antero Airola | ||
| Kuvausvuosi ei voi olla 1940: rakennuksessa ei näy sodan vaurioita eikä olla Neuvostoliitossa. | ||||
|
12.01.2018 13:53 | Antero Airola | ||
| Henkilöliikenne alkoi syyskuussa 2015. Kuten kuvista näkyy, asemalla oli 4 tavaravaunua ja 2 trukkia tms niiden purkamiseen / kuormaamiseen. Liikenteen vilkkaudesta en tiedä. |
||||
|
11.01.2018 20:30 | Antero Airola | ||
| Mäntyluotoonhan oli henkilöliikennettä 1950-luvulle saakka. Sekä lisäksi 1975. | ||||
|
22.12.2017 10:15 | Antero Airola | ||
| Aikataulu oli muistaakseni suunnilleen Pori 6.20 - Mäntyluodon satama 6.50 / 7.20 - Pori 7.50 Pori 14.15 - Mäntyluodon satama 14.45 / 16.10 - Pori 16.40 Liikenne ei missään nimessä jatkunut syyskuun loppuun vaan loppui varsin pian alkukeväästä. Olisiko ollut 31. 3.? |
||||
|
30.08.2017 21:51 | Antero Airola | ||
| Vielä kuvausajankohdasta: Tehtaanportin seisake avattiin 15. 5. 1928 (kirja "Radan varrella") |
||||
|
30.08.2017 21:10 | Antero Airola | ||
| Tämä virkailijaklubi ei sijainnut Kymintehtaan asemalla. Sen sijaan Tehtaanportin seisake sijaitsi "Klubin portilla" eli vaihdetaanpa liikennepaikaksi Tehtaanportti. | ||||
|
20.02.2017 10:19 | Antero Airola | ||
| Olet oikeassa Jouni, tämä veturi on sittenkin numero 51 | ||||
|
Kuvasarja: Pyhiinvaeltajien radalla (Hedjaz) Syyriassa ja Jordaniassa |
19.02.2017 19:31 | Antero Airola | ||
| Päärata kulki siis Damaskoksesta Medinaan, 1320 km. Rakennustarpeiden saamiseksi rakennettiin Deraasta 161 km pitkä rata Haifaan välimeren rannalle. Tällä radalla oli maailman matalimmalla sijainnut kohta Jordanin sillalla 246 m merenpinnan ALApuolella. Israelin itsenäisyystaistelussa rata tuhottiin Israelin / Syyrian rajaseudulla, eikä se ole läpiajettavassa kunnossa. Deraasta lähtee myöskin itään rata Bosraan, 34 km. Damaskoksesta rakennettiin 1976 sivurata Katanan sotilastukikihtaan. Ranskalaiset rakensivat 1895 radan Beirutista Damaskokseen. Rata ylitti sekä Libanonin että Antilibanonin vuoriston, joten vuoristo-osuuksilla käytettiin hammaskiskoa. Nykyään rata on tuhottu Libanonin alueella. Syyrian puoleista rataosaa on liikennöinyt Hedjaz-rautatie vuodesta 1960. Rauhan aikana radalla kulki viikottaisia höyryveturin vetämiä matkailijajunia Damaskoksesta Serghajaan Libanonin rajalle. Hedjaz radan raideleveys on poikkeuksellinen 1050 mm. |
||||
|
12.02.2017 14:11 | Antero Airola | ||
| Yleisöaikataulun (=Suomen kulkuneuvot) mukaan Kotkasta ja Haminasta tulleet junat todellakin kytkettiin yhteen Inkeroisissa. Vaunujärjestykseksi tuli muistaakseni Haminan Dm4 - Kotkan juna sellaisenaan - Haminan liitevaunu. Tämä oli niin vaivalloista, että loppuaikana junat ajoivat peräkkäin kahtena junana, Kotkasta tuleva ensin. | ||||
|
08.02.2017 13:22 | Antero Airola | ||
| Otaksuisin lämmityksen olleen höyryllä. Vaihtoehtoisesti kuumalla vedellä. | ||||
|
26.01.2017 20:24 | Antero Airola | ||
| Sestokai sijaitsee Liettuassa, tosin lähellä rajaa. Raja-asema on Moscava. | ||||
|
26.01.2017 15:23 | Antero Airola | ||
| Ainakin vuonna 2014 Moskovan - Pekingin junassa mongolialainen ja kiinalainen ravintolavaunu olivat rungon keskellä. | ||||
|
22.01.2017 16:54 | Antero Airola | ||
| Kyllä nämä junat liikennöivät Porin nykyiseltä asemalta. Ainakin kilometrit ovat sieltä. | ||||
|
11.01.2017 16:54 | Antero Airola | ||
| Kuvan yöjuna on todella kiinnostava. Tietääkseni ainoa kansainvälinen (tarkoitan ei-ruotsalainen) yöjuna, joka vuonna 1988 kulki Helsingörin - Helsingborgin junalautalla oli "Alfred Nobel" Tukholma - Hampuri ja Oslo - Hampuri. Mutta junaparin kumpikin puolisko oli aikataulun mukaan Helsingörissä keskellä yötä. Eli onko Alfred Nobel pahasti myöhässä? Voisiko vaunun määräasema olla Oslo? |
||||
|
09.01.2017 21:57 | Antero Airola | ||
| Suomen rautateiden pohjoisin kohta. | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon keskusta VR:n aikaan |
09.01.2017 17:13 | Antero Airola | ||
| Tottakai siellä oli asema. Kuva löytyy tietysti vorgista, esimerkiksi http://vaunut.org/kuva/12101 Jos hiuksia halotaan, se ei ollut asema vaan luokkaan laituri kuuluva liikennepaikka. |
||||
|
03.01.2017 07:54 | Antero Airola | ||
| Radalla ei ollut tietääkseni mitään kaupallista liikennettä. Kaikki junat olivat matkatoimiston tilaamia harrastajien iloksi. | ||||
|
03.01.2017 07:51 | Antero Airola | ||
| Rata jatkuu vielä noin 150 km San Lorenzoon, joskaan se ei liene ajokunnossa. Lisätietoja on kuvaryhmän otsikkotiedoissa. | ||||
|
30.12.2016 20:25 | Antero Airola | ||
| Harvoin lienee Taivalkosken asemalla tuollaista väkimäärää. Jonkin ajan kuluttua juna vei halukkaat Taivalniskalle, josta siirryttiin (henkilökunta ml.) läheiseen ravitsemusliikkeeseen omakustanteiselle lounaalle. Lounaan jälkeen tarjottiin taas junakyyti asemalle. | ||||
|
Kuvasarja: Pori - Haapamäki silloin ennen |
28.12.2016 19:31 | Antero Airola | ||
| Peilikuvat pitäisi nyt olla kaikki korjattu oikein päin. Paljon kiitoksia kaikille, jotka ovat lähettäneet korjauksia. | ||||
|
28.12.2016 19:29 | Antero Airola | ||
| Ei enää peilikuva | ||||
|
28.12.2016 19:28 | Antero Airola | ||
| Ei enää peilikuva | ||||
|
28.12.2016 19:27 | Antero Airola | ||
| Ei enää peilikuva. | ||||
|
27.12.2016 19:41 | Antero Airola | ||
| Kiitos avusta Jouni ja Jukka. | ||||
|
25.12.2016 19:41 | Antero Airola | ||
| Peilikuva käännetty oikein päin | ||||
|
25.12.2016 19:12 | Antero Airola | ||
| Lienet oikeassa Jouni | ||||
|
30.11.2016 12:25 | Antero Airola | ||
| P1 kulki Joensuuhun kesän 1968 ja 1969 | ||||
|
24.02.2016 20:49 | Antero Airola | ||
| Kysymys: "Onkos toi taustalla näkyvä penger sitten ollut maantie Kymiyhtiöiltä keskustaan" Vastaus: Ei ole, tie vei urheilukentälle. Tehtaalta nykyisen keskustan suuntaan vei (ja vie edelleenkin) kirkon edessä oleva tie. Toinen kysymys on tietysti, missä keskusta sijaitsi kuvan oton aikoina. Silloin se oli kaiketi Kuusankosken kapearaiteisen aseman ympäristössä. |
||||
|
Kuvasarja: Chemin de fer de Petite Ceinture |
01.01.2016 09:53 | Antero Airola | ||
| Itäisellä osalla jatkui rajoitettu henkilöliikenne kaiketi vuoden 1980 paikkeille asti pohjoisen aseman (Gare du Nord) ja Lyonin aseman (Gare de Lyon) välillä. Nimittäin idän pikajunassa (Simplon-Orient Express, Direct Orient) ja sinisessä junassa (Train Bleu) oli makuuvaunuja Calaisiin ja Calaisista, jotka vaihtoveturi kuljetti asemalta toiselle Petite Centuirea pitkin. Kuvaus matkasta on mm Paul Therouxin kirjan "Suuri junamatka" ensimmäisen luvun lopussa. | ||||
|
17.12.2015 13:45 | Antero Airola | ||
| Latinalaisin kirjaimin kirjoitettu serbia on kroaattia. Kuvittelisin, että Jugoslavian aikana käytettiin kylteissä molempia kirjaimia, koska maan asukkaista karkeasti puolet käytti kyyrillistä ja puolet latinalaista kirjaimistoa. | ||||
|
Kuvasarja: Le petit train jaune (pieni keltainen juna) |
10.12.2015 15:51 | Antero Airola | ||
| Virtakiskohan siellä oli. Talvisin voi olla haasteita, sillä Pyreneilläkin sataa lunta. | ||||
|
03.12.2015 19:55 | Antero Airola | ||
| Onko kapearaide joskus ulottunut todella Colombo Fortiin? Ainakin 1974 kaikkien junien lähtö / pääteasema oli Colombo Maradana. | ||||
|
|
03.12.2015 16:15 | Antero Airola | ||
| Colombon lähiliikenne ulottui Pannipitiyaan (17 km) ja oli dieselöity. Höyryveturijunilla ajettiin jonnekin kauemmaksi. | ||||
|
Kuvasarja: Ruotsinlaivalla 2009 |
04.03.2010 10:29 | Antero Airola | ||
| Laiva Trelleborgista Sassnitziin (tarkkaan ottaen Mukranin satamaan)kulkee tietääkseni suoraan Ruotsista Saksaan poikkeamatta Tanskaan. | ||||