Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2020 14:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tulevaa varten avattakoon, että mainittu "tunnettu syy" on koronavirus, joka alkoi pari viikkoa sitten toden teolla myllätä Euroopassa ja johtanut Suomessa liikkumisen vähentämiseen sun muuhun. | ||||
|
24.03.2020 13:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tero, ei ole. | ||||
|
|
21.03.2020 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en ole kyllä ikinä ennen kuullut edes väitettävän, että "mamu" voisi olla jotain muuta kuin loukkaus. Ainoat joiden sitä oikeasti kuulee ikinä käyttävän on vieraspelkoiset eli niinsanotut "maahanmuuttokriittiset". | ||||
|
|
20.03.2020 21:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tero, no, Perussuomalaiset-puolue nyt on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Mutta, ei tässä ollut edes kyse siitä, että onko Suomessa ollut maahanmuuttajia, vaan siitä, onko heitä kutsuttu tuolla m-sanalla. M-sana on uusi, ja se on ihan selkeästi vihamielistä kielenkäyttöä. Maahanmuuttajat olivat maahanmuuttajia, kunnes niistä haluttiin alkaa käyttää pilkkanimeä "mamu". Jota sinäkin ihan sujuvasti näytät käyttävän. | ||||
|
|
20.03.2020 16:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jimi, "mamu" on Perussuomalaiset-puolueen käyttöönottama sana. Jo sen itsessään pitäisi riittää osoittamaan, ettei se ole ihan ok. Se on vastaava sana kuin "neekeri". Eli sitä on käytetty niin paljon negatiivisessa sävyssä, että nykyään se on negatiivinen sana. (Tietysti sanan "mamu" käyttö alkoi ylipäänsä negatiivisena sanana, joten tuo "nykyään" on tuossa vähän hassu). Ei sanaa "mamu" käytä kyllä oikeasti kukaan, joka ajattelee ihmisistä kunnioittavasti. |
||||
|
|
19.03.2020 20:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin sanottu. Pitäisi jokaisen tietää, että jotkut sanat ovat sopivia ja toiset eivät. Jotkut melko yleisestikin käytetyt sanat saattavat tuntua loukkaavilta, vaikka ne keskellä tekstiä mukamas vähäpätöisiä olisivatkin. Ja se, että ne sanotaan ohimennen, saattaa jopa lisätä niiden loukkaavuutta. Vähän empatiaa nyt peliin, jooko? | ||||
|
15.03.2020 23:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiehtovaa, miten vanhasta tieverkosta ei ole jäljellä mitään muuta kuin Myllykoskelle vievä tie! | ||||
|
12.03.2020 12:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se kyllä pätemätön ole. Sen asentanut, tai asennuksen määrännyt, henkilö on syyllistynyt johonkin virkavirheen sukuiseen, mutta ei se kyllä merkin voimassaoloon mitään vaikuta, jos merkki on silti vaivatta luettavissa. Merkkien vääränlainen asentaminen on liikenneturvallisuutta (hyvin vähäisesti) vaarantava teko, ja siksi kiellettyä. | ||||
|
12.03.2020 12:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun puhutaan ruplan kurssin pompsahtamisesta, niin käytännössä ruplia vähänkään useammin vaihtavat ajattelevat ruplan kurssin siten, että miten monta ruplaa vastaa yhtä euroa. Kun rupla on nykymittapuulla vahva, kurssi on esim. 68 ruplaa per euro. Ruplan ollessa heikko, kurssi on vaikkapa 75 ruplaa per euro. Luvun vaihtuessa 68:sta 75:een, luku nousee. Ja silloin "pompsahtaa" on itse asiassa ihan oikein. | ||||
|
|
12.03.2020 12:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| "pompata" tarkoittaa pitkälti samaa kuin "hypätä", mutta sen maksimikorkeus on rajatumpi kuin hyppääminen. Suomen pääte "-htaa" tekee sanan sisällöstä rennomman, tavallaan kevyemmän oloisen. Esim: "juoksahtaa kauppaan" tarkoittaa sellaista (lähellä olevaan) kauppaan juoksemista, joka tapahtuu lyhyessä ajassa ja joka ei aiheuta hikoilua. "Hypähtää"/"pompsahtaa" tarkoittaa siten ripeää mutta silti fyysistä rasitusta kummemmin aiheuttamatonta hyppyä/pomppua. Eli kyllä, suomessa "pompsahtaa" tarkoittaa siirtymistä nopeasti vähäinen määrä ylöspäin. Hyppääminen voi tapahtua myös alaspäin, mistä esimerkkinä olkoon vaikka uimahyppy. Silloin pitää kuitenkin kontekstista ilmetä yksiselitteisesti, että tarkoitetaan nimenomaan alaspäin hyppäämistä. Koska osakekurssit voivat tehdä nopeita kohtalaisen pieniä liikkeitä sekä ylös- että alaspäin (ja tekevät niin usein), osakkeista puhuvassa uutisessa asiayhteydestä ei voi selkeästi ja vaivattomasti päätellä hypyn suuntautuvan alaspäin. Ja niin ollen se osakkeen pompsahtaminen arvon tarkoittaa osakkeen arvon merkityksellistä mutta silti pienenä pysyvää nousua. Jos todellisuudessa osakkeen arvo onkin pudonnut vähän, pudonnut paljon tai noussut paljon, mutta artikkelissa sanotaan "pompsahti" ilman sanaa "alaspäin", silloin uutisessa on asiavirhe. | ||||
|
05.03.2020 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämähän taitaa siis olla Tallinna–Moskova-junan kalustoa siltä ajalta kun sitä junaa ajoi vielä EVR. | ||||
|
04.03.2020 21:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Julius: Jäin vain väliaikaisesti. Rata oli niin huonossa kunnossa, että se olisi pitänyt käytännössä rakentaa uudelleen. Koska Tallinnan ja Pärnun välille ollaan rakentamassa toiselle linjaukselle kokonaan uusi rata, ei katsottu järkeväksi perusparantaa tuota rataa. Samallahan Viljandiin menevä haara pistettiin oikeasti hyvään kuntoon. | ||||
|
03.03.2020 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Omaan silmääni tuo on enemmänkin graafinen aikataulu. | ||||
|
02.03.2020 09:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitenkä laivat sitten ovat kulkeneet Trollhättanista? Miten tuohon aikaan on ollut Ruotsissa kanavia? Eikö kanava mene Tukholmasta Göteborgiin? Onko Trollhättanista pitänyt ensin mennä länteen päin merelle asti? Voiko samalla laivalla, joka pärjää Trollhättanin jokisatamassa, kulkea myös Itämeren yli minne laiva sitten onkaan vienyt? (Pietariin asti?) | ||||
|
27.02.2020 00:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitäs Sweco sitten rautatiekalustolla tekee? | ||||
|
|
26.02.2020 22:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö Sweco ole entinen NRC, eli entinen VR Track? | ||||
|
24.02.2020 19:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jospa yleisin ajettava väli on sellainen, että jos kiskot eivät olisi mutkalla, pitäisi jatkuvasti olla kääntelemässä pöytää? Lisäksi näyttäisi siltä, että toinen pöydän raiteista on suora ja toinen mutkalla. Eli ehkä tuo toimii samalla vaihteena? |
||||
|
21.02.2020 19:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko missään ollut veturinvaihtoa sähköstä höyryyn tai toisin päin? | ||||
|
20.02.2020 21:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vaunussa mua kyllä kovasti kiinnostaa, että onko tämä yksi yhteen samanlainen kuin ne kaksi aiemmin vietyä, joissa on kuitenkin siellä täällä eroja HKL:llä nyt käytössä oleviin verrattuna. Luulisi, että huollon kannalta voisi olla kivempaa, että kaikissa kolmessa sporassa olisivat osat samassa järjestyksessä. Mutta toisaalta, muutokset lienee tehty jostain ihan fiksusta syystä? | ||||
|
17.02.2020 22:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Osaako joku arvailla, mitä signaalia tällaisella saa kiinni? | ||||
|
16.02.2020 19:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eipä kauaa kestä, niin Oulussa pimeinkin mahdollinen vuorokaudenaika on kokolailla valoisa. | ||||
|
10.02.2020 18:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Viidettä tarkoittanit? ;) | ||||
|
07.02.2020 16:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko se Valmettikin pohjimmiltaan vaan vähän reilummilla toleransseilla tehty lisenssi-Scania niin kuin lättähatuissa? | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön |
29.01.2020 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Etelällä tarkoitettiin ilmeisesti keski-Eurooppaa. Toisaalla todettiin, että pääosin pyöriensä varaan, mutta edempi tuki on hieman lähempänä perävaunun puoliväliä sijaitsevissa jaloissa, eikä perävaunun etuosassa olevassa tapissa. | ||||
|
29.01.2020 19:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hakusanoina siis kombinierter verkehr sekä hupac. | ||||
|
|
29.01.2020 19:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teemu: Katselin kuukkelin kuvahaulla, ja aika selvästi kyllä pyörien varassa. Edempänä paino näyttäisi olevan tavallisesti niillä tukijaloilla, joilla puoliperä seisoo ilman nuppia ollessaan, mikä taitaa hieman vähentää pyörille tulevaa kuormaa, kun ne jalat ovat keskemmällä kuin puoliperän kiinnitystappi. | ||||
|
25.01.2020 18:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eipä muuten tullut! Jos katsot tarkkaan, tämä kuva on otettu niin, että siinä näkyy toiseksi viimeinen portaali, kun linkkaamassasi taas näkyy kolmanneksi viimeinen. Ja linkkaamassasi kuvassa näkyy selkeästi, että siinä toiseksi viimeisen portaalin kohdassa oikeanpuoleinen kisko puuttuu ihan samalla tavalla kuin tässäkin kuvassa. | ||||
|
19.01.2020 06:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun käsitykseni on, ettei edes jyrähtänyt että "on tilattava", vaan ilmoitti että "tilataan". | ||||
|
18.01.2020 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin paljon on vaivaa nähty noiden portaiden eteen, että ihme juttu on jos ne ovat vain joku työmaa-aikainen järjestely. Vaikka sitten olisi vuosien pituisesta työmaasta kyse. | ||||
|
|
18.01.2020 18:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuohon, että miksi SA3:t poistettiin... Silloin oli Suomella hyvät syyt pyrkiä kaikin puolin epäyhteensopivaksi Neuvostoliiton järjestelmien kanssa. Tuokin taas vähensi painetta, että idästä olisi painettu heidän standardejaan enemmänkin Suomessa käyttöön. | ||||
|
15.01.2020 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onpa vähän kytkimiä noin suurelle määrälle toimintoja! | ||||
|
09.01.2020 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ovet vaan on pilattu. Kaikkein parasta HST-matkassa on ulko-ovien avaaminen, kun yrittää päästä ulos junasta. Oven ikkuna avataan, ja ovi avataan ulkopuolella olevasta kahvasta. Kuinkas muutenkaan? Ja kirsikkana kakun päällä: Ovi aukeaa ulos päin, joten kun tartut kahvaan avataksesi oven, päädyt roikkumaan kainalostasi ikkunanpielessä, ikkunan lähtiessä liikkeelle oven mukana. | ||||
|
30.12.2019 01:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kun miettii, minkä verran jää vaunun ja laiturin väliin rakoa asemalla, niin se on kyllä jotain 3–5 cm väliltä mun mielestäni (en ole kyllä mitannut, eli tarkempaa tietoa saa toki antaa). Jos juna 4 cm leveämpi, niin se alkaa olla jo milleistä kiinni, että ottaako kiinni laituriin vai ei. Ja sitten yksi lumenkolaustraktorin töytäisy voi siirtää laiturinreunaa sen millimetrimäärän, että ottaa jo kiinni. Mutta joo, vaikea uskoa, että yhden Imatran laiturin kaventaminen esim. 15 millimetriä voisi olla ihan hirveän mahdoton toimenpide... :D | ||||
|
|
27.12.2019 21:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, leveyttä on Wikipedian mukaan 3,48 m, kun suomalainen kuormaulottuma on leveydeltään 3,40 m. Eli 4 cm on kummallakin puolella liikaa leveyttä junalla. | ||||
|
26.12.2019 20:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Luultavasti ei. Tuon moottorijunanpuolikkaan (toinen vaunu näyttäisi tässä kuvassa puuttuvan) on valmistanut Ferrostaal, Saksan Essenissä. Samainen tehdas on samoihin aikoihin valmistanut kalustoa myös Kreikan rautateille: http://www.railfaneurope.net/pix/gr/diesel/dmu/AA70/pix.html . Yhdennäköisyyttä kreikkalaisvaunujen kanssa on sen verran paljon, että vaunut uskoo sukulaisiksi. Tässä on toinen kuva tästä samasta 337:sta: https://trainspo.com/photo/97917/ . Siitä huomaa, ettei yhdennäköisyys todellisuudessa ole niin suurta kuin miltä se tässä kuvassa näyttää. Ideoita on muotoiltuun silti varmasti "lainattu" Ruotsista, koska ikäeroa on n. 10 vuotta. | ||||
|
24.12.2019 01:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos asiasta on uutisoitu 11.6., silloin asia lienee tullut ilmi 10.6. Ja silloin on aika varmaa, että jos kuva on otettu 4.6., kuten yllä on arvailtu, myöhästymisestä ei oltu vielä annettu julkisuuteen tietoa, eli tuo tieto heinäkuusta oli vielä muutaman päivän ajan pankin Virallinen Totuus. | ||||
|
|
22.12.2019 13:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä on peräisin tieto, että kuva on kesäkuulta? | ||||
|
|
21.12.2019 19:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puiden takana kuvan vasemmassa reunassa lukee talon seinässä isosti keltaisella jotain "... ... heinäkuussa". Onko tuohon avattu jokin liike jonkin vuoden heinäkuussa? | ||||
|
14.12.2019 21:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt meni kyllä hyvin pitkälti huti, Eljas. Kukaan ei ole vaatinut päästöjen jäädyttämistä yksilötasolla. Tämä itsmme pitäminen elossa on yhteistyössä tehtävä asia, jossa meillä on yhdessä yksi raja, jota ei saa ylittää. Se ei katso pinta-alaa, eikä se katso väestön määrää. Yhden ihmisen mahdollinen päästömäärä on se mahdollinen päästöjen määrä jaettuna maapallon väkiluvulla. Suomalaiset ovat siitä luvusta enemmän yli kuin intialaiset, joten suomalaisten on tehtävä enemmän, että päästään tavoitelukuun. Ja jos sitten katsotaan väestöntiheyksiä, niin sitten päästään toki myös lukuun, jossa pohjois-Suomessa saa päästellä vaikka millaisia päästöjä, mutta etelärannikolla täytyisi elää muut huomioiden. |
||||
|
12.12.2019 08:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teknisesti kai 25 kV lamppukin olisi mahdollista tehdä, mutta tavallisen katulamppujohdon vetäminen tuonne on niin paljon pienempi vaiva kuin tuollaisten erikoislamppujen tekeminen, ettei valinta liene kovin vaikea. (Lisäksi, tuskin 25 kV syövää lamppua saisi noin pieneen tilaan ängettyä, kun sähkö loikkisi niin iloisesti niin pitkiä matkoja tuollaisella jännitteellä. Vai?) | ||||
|
11.12.2019 21:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eipä perinteisestä pyörätelineestä muutenkaan ole kuin haittaa. Jos siihen vanteen laittaa ja sitten sattuu kovempi tuuli, vanne rasittuu ja alkaa vääntyä. Lopputuloksena on ajaessa nopeasti paheneva vanteen kierous. | ||||
|
10.12.2019 13:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Raitiovaunusta sanotaan lakikirjassamme myös jotain sen suuntaista, että raitiovaunun on noudatettava liikennemerkkien käskyjä siltä osin kun se on järkevästi mahdollista. | ||||
|
|
08.12.2019 21:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole samat EU-säädökset. EU:ssa lainsäädäntö kirjoitetaan tarkoituksella niin, että kansallisille viranomaisille jää todella laaja päätäntävalta siihen, miten asiat lopulta sitten hoidetaan. Siksi Suomessa esim. leikkipuistojen keinujen alla pitää olla EU-kumimatot, mutta missään muussa EU-maassa ei. Suomalainen viranomainen on käyttänyt vapauttaan tulkita EU-lainsäädäntöä sillä tavalla, että ne matot on oltava. Se on siis toki EU-lainsäädäntöä, mutta silti suomalaisviranomaisten toteuttamaa sellaista. Ei tällainen siis ole mitenkään välttämättä EU-sääntöjen vastaista, vaan se voi olla ihan vain Suomen EU-sääntötulkintojen vastaista. |
||||
|
08.12.2019 20:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Moskovan metrokartta tällaisena tarrana on vähän epäonninen asia, koska kyseiseen kaupunkiin tupsahtelee metrolinjoja kuin sieniä sateella. Viikoittain saa olla repimässä tarraa irti ja kiinnittämässä uutta ;) | ||||
|
|
08.12.2019 20:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tai siis, kolmosta ei oltu vielä jatkettu tuonne asti, missä sille siirtyi nelosen häntä ;) | ||||
|
05.12.2019 21:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos olisi 1435-milliset kiskot, ei tarvitsisi. | ||||
|
04.12.2019 00:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on kyllä ihan tosissaan tunnelmaa! | ||||
|
02.12.2019 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voiko olla, että on suorastaan tahallista, että nuo tapit ovat "sikin sokin"? Sehän tarkoittaa, että vastapainotkin ovat, ja kaikkien saman puolen vasapainojen liikkuminen samaan tahtiin tekee tunnetusti höyryveturin liikkeestä heiluvaa ja kuluttaa sekä rataa että veturia. | ||||
|
02.12.2019 15:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos vaino on kiistattomasti todistettu, olisiko mahdollista nähdä vainosta edes jotain kiistatonta todistusaineistoa? Nyt siitä on lähinnä sun puheesi todisteena. Ja kun sä olet keskustelualueen puolella puhunut epätosia jo muutenkin viime päivinä, en ainakaan itse osaa kokea sua kovin luotettavaksi lähteeksi. On hienoa, että 1009 on ajossa, mutta ihan oikeasti: Rautatieliikenne on todella turvallisuuskriittistä, ja turvallisuusasioihin ei selvästikään suhtauduta niin kuin rautateillä tulisi. Virheistä tehdään ilmoitukset ja jos jäädään kiinni, ei ainakaan pitäisi tuhlata energiaansa sen selittelyyn, miksi asia olikin ihan ok, vaan siihen, miten asia vältettäisiin jatkossa. Voi olla, että joku jossain todella vainoaa ja ilmoittaa kaikista rikkeistä, mutta entä sitten? Rautateillä, eli turvallisuuskriittisellä alalla toimiessa, kun toiminnan on oltava aina täydellisen virheetöntä ja sääntöjä on noudatettava prikulleen. Koska niin tehdään, niillä vainoajilla ei yksinkertaisesti ole mitään rikkeitä, joista ilmoittaa, eikä operaattorille voi silloin olla vainoajien valituksista haittaa. On erittäin poikkeuksellista, että jollain rautatieoperaattorilla on niin paljon rikkeitä, että joku vainoaja voi saada niistä työkalun yhtiön toiminnan jatkuvaan häirintään. Sen ei pitäisi olla mahdollista lainkaan! Ja jos se on, silloin olisi parempi, että yhtiön liikennöinti päättyisi, oli sitten miten historiallista tahansa. Rautateillä asiat hoidetaan kirjan mukaan. Yleisesti ottaen yhteiskunnassa vapaus tehdä asiat omalla tavallaan on hirveän tärkeä asia, ja on hyvä ymmärtää että säännöt ovat viime kädessä vain ohjeita. Mutta rautatieliikenne ja lentoliikenne ovat kyllä ihan oikeasti poikkeuksia tuosta yleissäännöstä. Rautateillä mennään kirjan mukaan. Se, että puhutaan vainoajista, on tässä nimenomaisessa kontekstissa siten raskauttava asianhaara. Tuo vainoajista puhuminen itsessään osoittaa, että ongelmiin ei suhtauduta riittävän vakavasti. Virheitä sattuu ja saa sattua. Yleensä. Rautatieliikenteessä ei saa. Rautatieliikenteessä _ei_ ole sääntöjä joilla vainota. Toivon, että 1009 saadaan pidettyä ajossa ja että sille saadaan turvallinen organisaatio sitä pyörittämään. Joko sitä todella absurdin epätodennäköistä kautta, että nykyinen organisaatio parantaa tapansa vastaamaan rautatieliikenteen vaatimuksia, tai sitten sitä kautta, että veturi siirtyy kokonaan toiselle organisaatiolle. |
||||
|
02.12.2019 09:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Glen tarkoittaa kai ihan vaan laaksoa? Aika yleinen paikannimen osa Skotlannissa, kun siellä mäkiä ja siten laaksojakin riittää :) | ||||
|
|
02.12.2019 09:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Janne, mistä päin nettiä sitä aineistoa löytyy? Juuri pari päivää sitten nimittäin heitit aika selkeästi valheellista väitettä, joten "vähän" epäilyttää että tuo "netistä löytyy" on yhtä vahvasti totta. Heitä linkki. | ||||