![]() |
08.02.2017 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Njaa, ratamaksuhomma on Saksassa aika jännä juttu. Siellähän rataa ei ylläpidä mikään Ennevirasto tai vastaava, vaan DB Bahn AG (Eli Deutsche Bahn Bahn Aktiengeschellschaft). Saksassa on ihan mielettömän korkeat ratamaksut, mutta se ei ole ongelma DB:lle, kun ne maksut kuitenkin kiertävät konsernin sisällä takaisin maksajalle. Muille operaattoreille ne taivaita hipovat ratamaksut sen sijaan ovat varsin keljut, koska kaikesta liikenteestä on niiden takia pakko maksaa lunnasrahoja suurimmalle kilpailijalle. | ||||
![]() |
06.02.2017 15:26 | Tuukka Ryyppö | ||
Niin, 1920-luvullahan Helsingin pyörätieverkosto oli huomattavasti parempilaatuinen ja laajempi kuin tänä päivänä. 50-luvulta 70-luvulle se pääosin purettiin pois siellä, missä sen koettiin olevan autojen tiellä. Vuonna 1955 lienee vielä ollut pyörätieverkosta paljon jäljellä. | ||||
![]() |
05.02.2017 23:19 | Tuukka Ryyppö | ||
Tämä kuva on kyllä sarjan upein! Ja se on paljon sanottu O.o | ||||
![]() |
05.02.2017 23:18 | Tuukka Ryyppö | ||
No huh! Johan on Turun taudista Helsingissäkin kärsitty! Aivan mieletön ero nykypäivään. | ||||
![]() |
05.02.2017 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
Osaako joku arvailla kuvauspaikkaa tarkemmin? | ||||
![]() |
05.02.2017 23:11 | Tuukka Ryyppö | ||
Mistä sen havaitsee? | ||||
![]() |
05.02.2017 23:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei kai samaan aikaan ole ollut käytössä myös nimeä "Rautatientori" toiselle pysäkille? | ||||
![]() |
05.02.2017 23:05 | Tuukka Ryyppö | ||
Onko tämä siis nykyiseltä Mannerheimintieltä, kun Sipoon Kirkkoon viitattiin? | ||||
![]() |
05.02.2017 23:01 | Tuukka Ryyppö | ||
Miksikö tämä on mielenkiintoista? Koska Suomen turvateippaukset perustuvat onnettomuustutkintalautakunnan suositukseen. Ja sen suosituksen perusteena taas nimenomaisesti mainittiin, että "koska näin tehdään Venäjälläkin" - implikoiden siis, että "Venäläisillä on tähän varmasti hyvät perustelunsa, luottakamme heidän ammattiaitoonsa." Se, mikä on Neuvostoliiton peruste keulan huomioväritykselle on samalla siis Suomen peruste keulan huomioväritykselle. Ja Suomessa tosiaan kukaan ei tiedä niitä perusteita - ei onnettomuustutkintalautakunta, ei VR, ei Ennevirasto, ei kukaan. Ellei sitten se joku, joka todella tietää ne alkuperäisen Moskovassa tehdyn päätöksen perusteet. | ||||
![]() |
05.02.2017 22:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Noiden teippausten historia entisen Neuvostoliiton alueella olisi kyllä hauska tietää. Mulla on asiasta käsitykseni, mutta ei varmuutta. Varmuus tai korjaava tieto olisi kiva saada. Tiedetään, että Neuvostoliitossa junien valot olivat paikoin verrattain himmeät. Kun niissä vielä oli usein varjostimet yläpuolella, kyse lienee pitkälti ollut sotilaallisesta asiasta. Ja jotta sitten pimeät junat silti näkyisivät edes jotenkin, kun niitä katsotaan lentokoneen sijaan maasta käsin, keulaan on laitettu kirkasta väriä. Ja siitä on sitten tullut ihan virallinen käsky, joka on jäänyt voimaan myös Neuvostoliiton hajottua. | ||||
![]() |
01.02.2017 15:05 | Tuukka Ryyppö | ||
En ole unohtanut, mutta kiinnostaisi silti tietää :)) | ||||
![]() |
30.01.2017 00:35 | Tuukka Ryyppö | ||
22 WC:tä yhdessä vaunussa?! | ||||
![]() |
29.01.2017 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikä siinä mataluudessa tekee renkaan antamisesta vaikeaa? | ||||
![]() |
29.01.2017 00:53 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikä siinä mataluudessa tekee renkaan antamisesta vaikeaa? | ||||
![]() |
29.01.2017 00:14 | Tuukka Ryyppö | ||
Oletettavasti jos on viesti on sellainen, että se on "joka kerta" sama, sillä kertaa kun se on jotain erityisen tärkeää, epäonnistunut viestinanto saattaisi johtaa esim. suoraan hätäseis-opasteeseen junansuorittajan taholta, jotta kuljettaja ihan tosissaan tajuaa että nyt juna seis ja viestiä odottamaan. Tämä siis arvaukseni. Ja jos js tietää, että viesti jää toimittamatta varmasti, suoraan seis-opasteeseen ja viestin viemiseen. Tai jotain vastaavaa. Vanhat tietänevät paremmin, mitä oikeasti tuossa tilanteessa olisi tapahtunut. | ||||
![]() |
28.01.2017 20:51 | Tuukka Ryyppö | ||
Kyllähän tuossa on auttanut se värikoodauskin, josta yllä mainittiin. Oranssi jos jää koppaamatta, on kyseessä varmasti jotain enemmän tai vähemmän tärkeää, valkoinen todennäköisesti ei sisällä mitään elintärkeää (mutta saattaa sisältää silti). Tämä kiteyttää eron perinteisen junaturvallisuuden ja VR:läisen junaturvallisuuden välillä. | ||||
![]() |
28.01.2017 11:07 | Tuukka Ryyppö | ||
Aika huonosti perusteltu tuossa kommentissasi yhtään mitään, Janne. | ||||
![]() |
27.01.2017 18:16 | Tuukka Ryyppö | ||
En keksi, miksi RŽD:ltä olisi ikinä tullut mitään kalustoa - ainakaan henkilöliikenteen - Liettuan kautta Puolaan. Teoriassa kai joku Pietarista tuleva yhteys olisi voinut olla järkevää viedä Väinänlinnan ja Vilnan kautta, mutta oudolta tuntuisi, koska Liettuan ja Puolan yhdistävä ratayhteys on häthätää 1900-luvun alussa rakennettu yhteys, joka on tehty yhdistämällä kaksi toisiinsa alunperin mitenkään liittymätöntä yhteyttä yhteen. Historiansa takia kyseinen linjaus on todella kiertävä, mutkainen ja hidas. Nopeampia reittejä kulkee sekä Vilnasta suoraan lounaaseen päin Valko-Venäjän kautta että Kaliningradin kautta. Molemmat reitit olivat olemassa jo ennen Liettuan itsenäistymistä vuonna 1918. Mockavan kautta tuskin on mitään haluttu lähettää kiertämään jos ei ole ollut pakko. | ||||
![]() |
23.01.2017 19:11 | Tuukka Ryyppö | ||
Yllä lukee, että Mussaloon. | ||||
![]() |
20.01.2017 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
Toki, mutta kanssakeskustelijoiden olettaminen perusasioita tuntemattomiksi typeryksiksi on silti väärin. Ihmisistä pitää osata olettaa, että perusasiat ovat tiedossa. Ei ole kovin kaunista katsottavaa, että lähdetään ikään kuin "oikaisemaan" ihmistä, josta ei oikeasti ole mitään syytä olettaa, ettei hän asiaa olisi jo muutenkin tajunnut. Ei niinkään haitannut faktatietojen jakaminen, vaan se, että se tehtiin tarpeettoman epäkohteliaasti. Ja epäkohteliaille ihmisille saa kyllä olla takaisin epäkohtelias. | ||||
![]() |
20.01.2017 20:52 | Tuukka Ryyppö | ||
Motorisoitu "Edo" olisi tosiaan sarjamerkinnältään Sm7 tai Dm13. | ||||
![]() |
20.01.2017 20:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Eiköhän tuo "säteily" ollut lainausmerkeissä juuri siksi, että oikeasti mitään merkityksellistä säteilyä ei tuosta junasta leviä. Kupla siksi, että kuvittelet olevasi ainoa, joka tajuaa ettei hirmuista vaaraa ole. Kyllä me muutkin sen tajuamme - maailma ei ole niin paha kuin miltä se kuplassasi näyttää. | ||||
![]() |
20.01.2017 09:11 | Tuukka Ryyppö | ||
Jarmo: Tulehan pois kuplastasi. "Säteilee" on eri asia kuin säteilee. | ||||
![]() |
18.01.2017 17:08 | Tuukka Ryyppö | ||
Melko epäkätevä paikka noin sijainnillisesti. | ||||
![]() |
17.01.2017 00:33 | Tuukka Ryyppö | ||
Korkeita. | ||||
![]() |
16.01.2017 17:36 | Tuukka Ryyppö | ||
Portosta ostetulla perunalla. Käyttämätön "käytetty" kytkykauppakamera, perunatilalta nimeltä "Vodafone", oikeasti Alcatel, hinta 38 € - paikallisilla on tapana hankkia operaattorilta kytkykauppapuhelin kahden vuoden väliin kahdella eurolla ja myydä se sitten divariin n. 15 eurolla. Kätsää. Löysin myös putiikin joka 7,50€ hinnasta avasi pottuni toimimaan kaikilla liittymillä. Ison osan kuvista jätin julkaisematta, koska niistä oli perunamuusittomat versiot jo ennestään olemassa Vorkissa. Kiva jos kuvat miellyttävät :) |
||||
![]() |
16.01.2017 16:28 | Tuukka Ryyppö | ||
Kuvan sillalla ei ole siis ikinä kulkenut yhtäkään junaa. Työkone ehkä sentään ratikkaradan rakentamisen yhteydessä? :) | ||||
![]() |
16.01.2017 16:24 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei kulje. Lähistöllä on toinen silta, Gustave Eiffelin ja Théophile Seyrigin suunnittelema, jota junat käyttävät. Tämän kuvan sillan on suunnitellut Théophile Seyrig yksin, alunperin kaksikantiseksi maantiesillaksi. Yläkansi on sittemmin muutettu metro/pikaratikkakäyttöön. Etenkin siinä syrjemmässä sillassa on kyllä selkeää sukulaisuutta nähtävissä Eiffel-torniin, mutta niin on tässäkin vähän eiffelmäistä vaikutetta nähtävissä. | ||||
![]() |
16.01.2017 14:53 | Tuukka Ryyppö | ||
- | ||||
![]() |
16.01.2017 14:47 | Tuukka Ryyppö | ||
"Tähän kohtaan Portoa" on itse asiassa vähän väärin sanottu, koska tämä kohta ei ole Porton kaupungissa, vaan Vila Nova da Gaiassa, joka on Portoa samassa merkityksessä kuin Espoo on Helsinkiä ;) | ||||
![]() |
15.01.2017 22:29 | Tuukka Ryyppö | ||
No johan on levoton artikkeli! O.o Kiitos, härö kokemus :D |
||||
![]() |
11.01.2017 21:04 | Tuukka Ryyppö | ||
No, yrititkö? | ||||
![]() |
10.01.2017 17:43 | Tuukka Ryyppö | ||
Tuo mahdollinen sana "veli" on tuossa vasemmanpuolimmainen, eli juurikin jälkimmäinen. Tosin voisi siinä silti lukea "hyyryläisveli", miten nyt sitten arabian kielioppi meneekään. | ||||
![]() |
10.01.2017 11:38 | Tuukka Ryyppö | ||
Kuukkelinkäännin kertoo seuraavaa: "brother" on arabiaksi "شقيق". Näyttää uskottavalta, että tuo jälkimminen eli vasemmanpuolimmainen, arabiaa kun luetaan oikealta vasemmalle, voisi tosiaan olla "veli". Tuo meikäläistä K-kirjainta muistuttava merkki tosin ei ilmene missään puolikuuta tai kuunsirppiä merkitsevässä sanassa jonka Kuukkelinkääntimellä löydän. Näyttää jonkin verran samalta kuin sana, joka kääntyy muotoon "shape", eli muoto. Mutta ei sekään ihan sama ole. Täytyy palata astialle kun joskus osaan arabiaa. Mutta, "veli" tuossa ainakin saattaa hyvinkin lukea. | ||||
![]() |
08.01.2017 06:56 | Tuukka Ryyppö | ||
Venäjän kansainväliset yhteydet: http://pass.rzd.ru/static/public/ru?STRUCTURE_ID=5125& . Huomaa yläreunan välilehdet. | ||||
![]() |
08.01.2017 06:47 | Tuukka Ryyppö | ||
Noiden täyttöaste on niin matala, että lisäjunuus on sitä, että junassa on yli 20% paikoista myytyinä. Ehkä jopa yli 70%? | ||||
![]() |
06.01.2017 21:43 | Tuukka Ryyppö | ||
"Lakupiippu"? | ||||
![]() |
06.01.2017 14:40 | Tuukka Ryyppö | ||
Lakupiippu? | ||||
![]() |
31.12.2016 13:17 | Tuukka Ryyppö | ||
Siis, kun suomeksi sanotaan "Helsingin mittava ja monimutkainen metroverkosto" yhteydessä, jossa on nähtävillä kaksi linjaa käsittävä ja vaihtoyhteyksiä sisältämätön, eli hyvin yksinkertainen, linjakartta, on ilmiselvästi kyse sarkasmista. Suomen kielen erikoisuuksiin kuuluu, että sarkasmia käytetään kantaaottavuuden merkitsemiseen, eli käytännössä kuvateksti on ymmärrettävä kritiikkinä Helsingin metroverkon laajuutta kohtaan. Kyseessä ei ole ongelma teknisten syiden kannalta, vaan käyttäjän - matkustajan - kannalta. Ja matkustajan perillepääsyn kannalta ei ole merkitystä metrojärjestelmän operaattorilla, metrojärjestelmää säätelevällä lainsäädännöllä tai brändäyksellä. Paikasta A paikkaan B pääsemisen kannalta tähän karttaan merkityt linjat M1 ja M2 eivät mitenkään eroa linjoista A, P/I ja K/N. (okei, A:n vuorovälit ovat aika surkeat.) Kritisoitaessa matkustajille verkon vähäisestä kattavuudesta koituvia ongelmia olisi hyvä näyttää koko relevantti verkko, ei vain osaa siitä. |
||||
![]() |
31.12.2016 13:01 | Tuukka Ryyppö | ||
Mutta nehän eivät ole linjoja tosin kuin M1, M2, I, P, A, N ja K. Jos kaikki kulkuväylät lasketaan linjoiksi, Helsingissä on tuhansia bussilinjoja. Se olisi vähän hassua. | ||||
![]() |
30.12.2016 10:07 | Tuukka Ryyppö | ||
Tuosta kartasta tosin puuttuu kolme linjaa. Kyse ei siis ole metroverkosta, vaan sen osasta. | ||||
![]() |
26.12.2016 06:16 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikä syynä siihen, että tyyny on tuossa päässä, jossa päänsä lyö helposti kattoon herätessään? | ||||
![]() |
25.12.2016 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
Ovatpa muuten eri tehtaan karvanopat kyseessä. Luku neljä osoittaa Suomen kuvissa alas, tässä sivulle. | ||||
![]() |
24.12.2016 22:09 | Tuukka Ryyppö | ||
Mikä pakko matkustajainformaatiossa näytettävän linjatunnuksen on olla missään yhteydessä siihen, mikä junan tunnus on tietojärjestelmissä? Olkoon tietokoneelle vaikka Q ja B, matkustajille näytetään sitten se kirjain, joka milloinkin on tarkoituksenmukainen. | ||||
![]() |
22.12.2016 11:50 | Tuukka Ryyppö | ||
Ei, vaan "nautinto joka on linja". "Genusslinie" olisi nautintolinja, mutta niin tuossa ei lue. | ||||
![]() |
18.12.2016 17:51 | Tuukka Ryyppö | ||
Ero on Saksassa ensisijaisesti lainsāādānnōllinen: Metrot toimivat raitiotielainsāādānnōn (BOStrab) mukaan, junat puolestaan rautatielainsāādānnōn mukaan. Puhtaasti kaupunkiolosuhteissa liikuttaessa ratikkasāānnōstō on fiksumpi valinta, haluttaessa liikkua pitkiā matkoja lujaa ja tarvittaessa rataa kauko- tai seutuliikenteen kanssa yhteiskāyttāen, rautatielainsāādāntō funkkaa paremmin. | ||||
![]() |
18.12.2016 16:06 | Tuukka Ryyppö | ||
Timo: väittäisinpä muuten että nuo 2013 viittaamasi lait eivät edes vuonna 2013 olleet enää aikoihin olleet voimassa. | ||||
![]() |
18.12.2016 16:04 | Tuukka Ryyppö | ||
Vuonna 2013 hinta lienee ollut 2 tai 3 Hrn poletilta, euron ollessa n. 8 Hrn. Eli 3-5 polettia eurolla. Nyt euro on 27,5 Hrn ja poletti malsaa 4 Hrn. | ||||
![]() |
17.12.2016 22:24 | Tuukka Ryyppö | ||
Nāyttāā jotain karkeasti Kupittaan kokoiselta asemalta. | ||||
![]() |
04.12.2016 12:28 | Tuukka Ryyppö | ||
Miten tuo numerointi nykyään menee? Eikö yksityisvaunujen numeroiden pitäisi aika alkaa viitosella? | ||||
![]() |
03.12.2016 18:20 | Tuukka Ryyppö | ||
Anteeksi nipotus, mutta faktat on kivempi pitää suorassa, kun yhdessä jutustellaan :) |