3106-157866 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.10.2014 15:44 Tuukka Ryyppö  
  Kyllä, juuri siitä on kyse.
kuva 26.10.2014 23:15 Tuukka Ryyppö  
  Norja ja Sveitsi ovat tosiaan hauskoja paikkoja, koska ne ovat itsenäisyytensä puolustamiseksi päättäneet pysyä EU:sta ulkona. Käytännössä kaikki EU-lainsäädäntö on siellä kuitenkin voimassa. Mutta, koska nuo eivät ole EU-jäsenmaita, ne eivät voi osallistua kyseisistä asioista päättämiseen.
kuva 25.10.2014 22:48 Tuukka Ryyppö  
  Miten muuten on asian laita... Saisiko jotkut Ed:n telit ihan suoraan heitettyä ruotsalaisvaunun alle, jos sellaisia pykättäisiin vaikka 20 kappaleen lisäsarja VR:n innostuessa ostamaan SJ:n vanhaa kalustoa?
kuva 25.10.2014 22:46 Tuukka Ryyppö  
  Elias: Riippuu varmaan teleistä aika pitkälti, eli ovatko 1520 mm telit UIC-standardien vai venäläisstandardien mukaiset. RŽD:llä (tai siis FPK:lla) on ihan järkisyyt tehdä vain Euroopan liikenteessä käytetyt telit UIC-yhteensopiviksi (RIC-yhteensopiviksi?) ja liikennöidä sitten Venäjällä venäläistyyppisillä teleillä. Ja Suomeenhan saa ajaa venäläiskalustolla ihan sellaisenaan. Voihan täällä periaatteessa liikennöidä millä tahansa vanhalla vaikkapa saksalaisella tai ruotsalaisella vaunulla, kunhan alle saa sopivat telit. Tuollaiset telit kustantavat jotain luokkaa 20000-40000 euroa kappaleelta ja ilmeisesti ne pitäisi hyväksyttää 1524 mm verkolle. Tietty Transtech olisi ihan kykenevä noita telejä tekemään. Jos Viroon, Latviaan tai Liettuaan tulee lähiaikoina jotain 1520 mm juoksutelejä, niistä olisi kai aika helppoa saada suomikelpoinen teliversio hyväksytettyä. Mut, voisi tehdä DSO:lle tuosta kyselyä, ehkä siellä joku tietää kun ne vaunut on kuitenkin made in Saksa :)
kuva 25.10.2014 15:03 Tuukka Ryyppö  
  Kas, tollasiin MLRV-tyyppisiin lyhenteisiin en ole aikaisemmin törmännyt muuten kuin Valmetin kärryjen kohdalla. Onko tuo useinkin käytetty nimi Vauriolle?
kuva 25.10.2014 06:15 Tuukka Ryyppö  
  Eli vain tämän vaunun kori viettää seitsemän vuoden päästä satavuotissynttäreitään, ei koko vaunu?
kuva 23.10.2014 23:48 Tuukka Ryyppö  
  Juu, kansallisessa määräysvallassa on tuo, miten kalustosarjan neljää numeroa, eli numeroita 5-8 sekä rautatiekapineen yksilöiviä kolmea numeroa käytetään. Eli kun laitteen rekisteröintimaa vaihtuu, menee samalla koko EVN kahta ekaa numeroa lukuun ottamatta uusiksi. Näin tapahtuu kuitenkin vain, kun kaluston rekisteröintimaa muuttuu, ei silloin kun kalustoa viedään toiseen maahan. Esim. Tolstoin vaunuissa on sveitsiläiset EVN:t, vaikka ne on viety Suomeen liikennöimään. Ja hei, niiden vaunujen läsnäolo Suomessa muuten osoittaa, että EU:n rautatielainsäädännön voimassaolo Suomessa on jo nykyhetkellä tarpeellista, ei vain joskus hamassa tulevaisuudessa.
kuva 23.10.2014 17:08 Tuukka Ryyppö  
  EU-maita, joista rautatiekalusto ei juuri millään todennäköisyydellä toiseen EU-maahan päädy, ovat Suomi, Malta ja Kypros. Irlannista pääsee Lontoon hallinnoimalle alueelle, Viro taas on aika lähellä Latviaa. Tuo käytäntö on siis koko muussa raideliikenne-EU:ssa perusteltu. Kysymys kuuluukin siksi, onko perusteet tehdä Suomen kohdalla poikkeus? Siihen, että kaliston siirtyily Suomen, Liettuam, Latvian ja Viron välillä alkaa olla yleistä, välttämättä ole montaakaan vuotta.
kuva 23.10.2014 04:34 Tuukka Ryyppö  
  Sama laite silti. EVN:ssä ideana on, että samalla kapistuksella on sama numero riippumatta siitä, mille firmalle se milloinkin kuuluu. Lisäksi siitä on se ilo, ettei esimerkiksi Bulgarian ulkopuolella välttämättä kovin paljoa ymmärretä kyrillisiä aakkosia, minkä takia joku Дв12 voisi olla hieman hämmentävä sarjamerkintä vaikkapa romanialaisviranomaisen tulkittavaksi. Lisäksi nykyään, kun ei enää ole puhtaasti käytössä entisaikojen tyylistä valtionrautatiejärjestelmää, kalusto tosiaan kulkee herkemmin rajojen yli. Silloin on hyvä, että se sarjatunnus "Dk" löytyy vain yhtenä kappaleena, eikä tarvitse arvailla, minkä maan Dk tällä kertaa raiteilla sompailee. EVN:n ideana on osaltaan sen mahdollistaminen, että rautateillä voidaan EU:ssa liikennöidä suuremmin välittämättä valtionrajoista. Ja kun rautatiekaluston liikkuvuus firmalta toiselle on Euroopassa paljon suurempaa kuin ennen, sille on kyllä ehdottomasti tilauksensa.
Eljas on kyllä ihan oikeassa, että nykytekniikka saisi tuon hoidettua muutenkin jonkun keskitetyn kalustotietokannan avulla, mutta kaikkea ei kannata laskea puhtaasti teknologian varaan, koska vaikka koneet tekevät periaatteessa virheettömästi sen mitä niiden on käsketty tehdä, niille annetut käskyt saattavat olla osin virheellisiä. On hyvä, että koneiden lisäksi myös ihmiset voivat vaivattomasti käsitellä tietoja, jotta Trafin ei tarvitse tuntea sekä Ruotsin, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Unkarin, Romanian, Bulgarian, Kreikan, Italian, Slovenian, Kroatian, Itävallan, Tšekin, Saksan, Tanskan, Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan, Englannin, Irlannin, Espanjan että Portugalin kaikkien raideliikenneoperaattorien kalustonumerointijärjestelmiä sen varalta, että kyseisen kaluston kanssa puuhaamiselle tulee tarvetta. EVN-numerot ovat vaivaton (rautatieviranomaisen ja operaattorin kannalta, eivät välttämättä harrastajan) tapa selkeyttää byrokratiaa ja vähentää virheiden riskiä. Se, ettei Brysselissä viranomaisen tarvitse käsitellä sekaisin Sr1:tä, 232:ta, Rc3:a, M62:ta ja ČME3:a (tuo väkänen aiheuttaisi muuten kans omat hauskuutensa), on ihan hyvä asia.
kuva 22.10.2014 04:06 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, nyt kun oli aikaa käydä noita tietoja katsomassa, niin VR:n sivuilla sanotaan nuo sänkyjen leveydet ihan suoraan. Eli: Tavallinen venäläinen makuuvaunu: 55 cm, RŽD:n sveitsiläis-saksalainen RIC-vaunu, eli Tolstoin nykykalusto: 70 cm. CEmt: 84 cm. Eli kyllä tuossa on leveyseroa melkoisesti.
kuva 22.10.2014 01:54 Tuukka Ryyppö  
  Hirveän vaikeatahan mittaaminen ei ole, koska vaunujen pituus on julkista tietoa ja VR:n sivuilta löytyy myös venäläisvaunujen pohjapiirrustukset.
kuva 21.10.2014 20:42 Tuukka Ryyppö  
  Voisiko olla, että sängyt ovat pidempiä ja siksi näyttävät suhteessa kapeammilta? Ainakaan leveärunkoisissa vaunuissa en ole huomannut sänkyjen olevan erityisen kapeita. Ehkä ne ovat, mutta eivät ainakaan huomiotaherättävästi.
kuva 20.10.2014 14:44 Tuukka Ryyppö  
  Tauruksesta en ole itse kuullut saksalaisten junahörhöjen käyttävän muita lempinimiä kuin Taurus tai erilaisia Taurus-sanan johdoksia, kuten Taurüssel.
kuva 20.10.2014 14:42 Tuukka Ryyppö  
  Kari, saahan oven silti aina auki. Jos ei muuten, niin toisesta päästä veturia.
kuva 20.10.2014 14:40 Tuukka Ryyppö  
  Noitahan näkyy vanhoissa kuvissa Tolstoissa. Ovat harvinaisen ahtaita vaunuja matkustaa. Kolme nukkujaa päällekkäin pienessä hytissä ja päiväasennossa puoli metriä naamasta eteenpäin on harmaa seinä. Lisäksi alimman sängyn alla oleva matkatavaratila on noissa vaunuissa erittäin pieni, eikä sinne saa mahtumaan asioita yhtään niin hyvin kuin normaaleissa venäläisvaunuissa. Ahtaudesta on päästy, kun hytteihin on laitettu vain yksi tai kaksi matkustajaa kuhunkin, eli noita käytettiin Tolstoissa korkeimman matkustusmukavuuden vaunuina. Toki suomalaiset siniset vaunut ovat pitkälti samanlaisia perusrakenteeltaan, mutta koska suomalaisvaunuilla ei juurikaan matkusteta päiväsaikaan, nuo tekijät ovat Suomessa melko merkityksettömiä. Venäläiseen monta päivää kestävään matkustukseen nuo ovat vähän epämiellyttäviä kapistuksia, joten jos joku vaunu pitää työjunaan ottaa, otetaan sitten varmaan mieluummin tuollainen.
kuva 20.10.2014 14:34 Tuukka Ryyppö  
  Mä arvaisin, että oikeasti SSRT:n taustalla on joku merkitys ja se on todennäköisimmin tuo Swedish State Railways' Trains, mutta syystä tai toisesta on haluttu, että virallisesti kyse on vain sattumanvaraisesta joukosta kirjaimia samaan tapaan kuin Suomessa on firma nimeltä VR, jonka nimi on vain kaksi kirjainta. Virallisen tiedon mukaan kyseiset kirjaimet eivät merkitse yhtään mitään, ne vain ovat. Sattuivat kuulostamaan hyvältä yhdessä kai. Todellisuudessa mulla on sellainen pieni kutina, että ne saattaisivat liittyä sanoihin "Valtion Rautatiet", jonka niminen pulju Suomessa on aiemmin ollut, vaikkakaan ei toki samaan aikaan VR:n kanssa, vaan joskus ennen sitä. Silti väittäisin V:n ja R:n taustalla olevan noi sanat. Ja tuo SSRT lienee vastaava, eli oikea perustelu on olemassa, mutta on syyt jättää ne omaan arvoonsa. Ehkä siksi, että toisaalta ruotsalaiselle valtionyhtiölle ei ole haluttu englanninkielistä nimeä, toisaalta ruotsinkielinen nimi olisi hankala ulkomaalaisille asiakkaille. On siis otettu englanninkielinen nimi ja pidetty sen aukikirjoitettu muoto epävirallisessa asemassa. Niille, joiden medialukutaito ei vielä ole riittävästi kehittynyt, alleviivattakoon vielä, että ylläoleva arvaukseni SSRT-lyhenteen taustoista on mutuilua, eikä sitä voi sinänsä pitää varmana todisteena yhtään mistään. Väitän silti, että todennäköisesti olen oikeassa.
kuva 16.10.2014 17:15 Tuukka Ryyppö  
  On ihan mahdollista, että venäläisveturissa on joitain teknisiä ratkaisuja, jotka ovat suoraan ristiriidassa EU-vaatimusten kanssa ja hyväksyminen vaatisi siten jotain poikkeusmenettelyä, mahdollisesti sekä Venäjän että Suomen päässä.
kuva 16.10.2014 01:44 Tuukka Ryyppö  
  Sassnitzin sataman raiteistoako ei lasketa? :)
kuva 14.10.2014 15:18 Tuukka Ryyppö  
  Mä olen. Tosin, mun kuulemani haukut ovat liittyneet enneminkin siihen, että metrosta päätettiin tehdä automaattimetro ja se päätettiin tehdä niin pienemmille matkustajamäärille, että sama linja hoituisi puolet tai kaksi kolmasosaa halvemmalla ja matkustusajat ovelta ovelle olisivat lyhyemmät. Mutta, yleensä kaluston ongelmat eivät kuulu ulkomaille. Suomalaiskaluston ongelmista ei paljoa puhuta Tanskassa, eikä tanskalaiskaluston ongelmista ole tarvinnut puhua Suomessa, ennen kuin IC4 ;)
kuva 14.10.2014 12:40 Tuukka Ryyppö  
  Tosin Berliinin S-Bahnin kulunvalvonta ollaan näemmä tekemässä varsin tylsäksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Zugbeeinflussungssystem_S-Bahn_Berlin .
kuva 14.10.2014 12:05 Tuukka Ryyppö  
  Jimi: Nelonen ei ole ihan mikä tahansa numero....
kuva 14.10.2014 10:18 Tuukka Ryyppö  
  Mikä tosta vaunusta tekee venäläisen? Onko varmaa, että se on valmistettu Venäjällä eikä esim. Ukrainassa?
kuva 14.10.2014 06:49 Tuukka Ryyppö  
  Osaako joku nimetä onnistuneen AnsaldoBredan projektin? Jokin aika sitten lueskelin Wikipedia-artikkelia Oslon ratikoista. Kun sitten silmiini osui, että kyseessä ovat AnsaldoBredan tekeleet, yllätyin etten ollut saanut lukea kyseisten ratikoiden olevan niin heikkolaatuisia tekeleitä, että niiden toimitus on päätetty perua. Mutta, joitakin kymmeniä rivejä myöhemmin löytyi tuokin tieto. Eli kyllä, AnsaldoBreda osasi sittenkin toimittaa Osloonkin sitä, mitä siltä on totuttu odottamaan. Kakkaa. Koko puljun ainoa hyvä puoli taitaa olla, että se saa CAF:n näyttämän ihan siedettävältä putiikilta. Mutta siis, onko kyseinen yhtiö joskus onnistunutkin jossain toimituksessa? Ja miten ihmeessä se ei ole vieläkään konkurssissa?!
kuva 14.10.2014 06:43 Tuukka Ryyppö  
  Lovipyörien paukeko on parempi? Tai erilaiset metallin hajoamisesta seuraavat kruntsumösähdykset ja hyvällä tuurilla verenpulpahtelut?
kuva 08.10.2014 00:12 Tuukka Ryyppö  
  Niin, Tonille siis tiedoksi, että "harhainen" tarkoittaa eri asiaa kuin "virheellinen". "Harhainen" tarkoittaa, ettei osaa tunnistaa todellisuuden ja mielikuvituksen välistä eroa. Jos henkilö esimerkiksi tosissaan kuvittelee, että ilmassa leijuu puolen metrin etäisyydellä toisistaan 500 jalkapalloa, hän lienee harhainen.
kuva 02.10.2014 20:10 Tuukka Ryyppö  
  Kiitos linkistä, hauska!
kuva 02.10.2014 19:15 Tuukka Ryyppö  
  Ei kyllä löytynyt Kaunasin lentokenttää ilmakuvista katsoen teollisuusraidetta. Sen sijaan, kun etsin ylipäänsä tuollaisia kuvia, löytyi aika paljonkin: https://www.google.com/search?site=&tbm=isch&source=hp&biw=1024&bih=584&q=railway+over+runway&oq=railway+over+runway&gs_l=img.3...850.850.0.1156.1.1.0.0.0.0.46.46.1.1.0....0...1ac.1.54.img..1.0.0.iSHMj2SvZvY
kuva 01.10.2014 14:06 Tuukka Ryyppö  
  Tälle kuvalle pitäisi kyllä napata Suomesta verrokkikuva :)
kuva 29.09.2014 23:55 Tuukka Ryyppö  
  Onkohan siellä mitään astinlautaa, jolla voisi siinä "oven" kohdilla seistä?
kuva 22.09.2014 16:07 Tuukka Ryyppö  
  Mikä siinä värityksessä on ollut epäonnistunutta?
kuva 20.09.2014 21:21 Tuukka Ryyppö  
  Ja Preussia. Siis sitä alkuperäistä, jossa puhuttiin Liettualle sukua olevaa kieltä ja jonka paikalla on nykyään koillis-Puola.
kuva 19.09.2014 19:03 Tuukka Ryyppö  
  Tai toisella tavalla sanottuna: Siitä, että oli ostanut kolmannen luokan lipun sen sijaan, että olisi maksanut hieman enemmän saadakseen lipun toiseen luokkaan tai vielä hieman enemmän päästäkseen ensimmäisen luokkan luksukseen. Toki, jos sattui olemaan hajamielinen, sai kaikin mokomin mennä kolmosluokkaan, vaikka olisi ykkösluokkaan lippunsa ostanut :)
kuva 18.09.2014 15:58 Tuukka Ryyppö  
  Wenden, Mitau, Memel, Schaulen on vielä mainitsematta.
kuva 17.09.2014 00:24 Tuukka Ryyppö  
  "Kevyt liikenne" on käsite, jota ei ole olemassa missään muualla kuin Suomessa. Koska Saksassa ei ole kevyenliikenteenväyliä, tuo kuvassa oleva ei voi olla kevyenliikenteen silta.
kuva 17.09.2014 00:22 Tuukka Ryyppö  
  Joo, mutta ei junaoperaattori-DB:lle. DB-konserniin, joka on osakeyhtiö, kuuluu tärkeimpinä osina kahdeksan eri tytäryhtiötä. Näistä kolme on henkilöliikenneyhtiöitä, yksi on tavaraliikenteen junaoperaattori ja toinen on tavaraliikenteen kumipyöräoperaattori. Sitten on DB Netze Fahrweg ja DB Netze Personenbahnhöfe, joista ensimmäisellä on rataverkon ylläpito vastuullaan, jälkimmäisellä taas asemien ylläpito. Käännettyinä noiden nimet olisivat suunnilleen DB Verkot Kulkuväylä ja DB Verkot Henkilöliikenneasemat. Saksassa on siis tehty sama kuin aikanaan Englannissa, että valtion koko rataverkko on annettu yksityisoikeudellisen tahon, osakeyhtiön, hoidettavaksi. Siitä, että asemien ja rataverkon ylläpito kuuluu DB-konsernille, on hauskoja seurauksia: Rataverkon sekä asemien käyttömaksut ovat Saksassa poikkeuksellisen korkeat, mistä ei toki ole DB:n eri junaoperaattoritytäryhtiöille ongelmaa, koska raha pysyy saman konsernin sisällä. Sen sijaan muiden operaattorien on maksettava DB:lle melkoisen suolaisia hintoja rataverkon käytöstä, mikä on esimerkiksi pakottanut lakkauttamaan Alankomaista ja Ranskasta Balkanin ja Itävallan suuntaan kulkevat autonkuljetusjunat lähes kokonaan. Samaten juurikin tällä kuvan päärautatieasemalla eivät pysähdy kaikki junat, vaan osa muiden firmojen kuin DB:n junista käyttää kaupungin muita asemia, joilta on joka tapauksessa paremmat yhteydet eri puolille kaupunkia kuin tuolta keskellä ei mitään seisovalta päärautatieasemalta.
kuva 10.09.2014 18:21 Tuukka Ryyppö  
  Ja olihan tuo pakko vielä tarkistaa, kun uteliaisuus heräsä: https://vaunut.org/kuva/52893?paik=innotrans kertoo meille, että algerialaisessakin lirtissä on lumiaura ;)
kuva 10.09.2014 18:19 Tuukka Ryyppö  
  Joo, kuljetusta varten irroittamisesta on pakko olla kyse, koska tässä on kuva ekasta lirtistä ennen kuljetusta: http://www.raitio.org/news/uukuva08/sm5.jpg ja tuossa kuvassa aura on paikallaan.
kuva 10.09.2014 18:14 Tuukka Ryyppö  
  Mahtaako helpottaa jotain maantie- ja laivakuljetukseen liittyvää, että ne aurat kuljetetaan jossain muualla, kuten junan eteisessä? Helpostihan tuollainen johonkin tökkää kiinni ja kevyehkönä metallinkappaleena siedettävän helppo siirreltävä.
kuva 10.09.2014 18:10 Tuukka Ryyppö  
  Eli aika sama tilanne kuin Suomessa samaan aikaan?
kuva 04.09.2014 16:00 Tuukka Ryyppö  
  Menisi. Se, että lipunmyyntiosasto on keskellä, ei ole suuri ongelma itsessään. Se, että lipunmyyntiosaston käsitteen olemassaolosta ei tiedoteta, eikä sen sijaintia merkitä _selvästi_ on ongelma.
kuva 03.09.2014 19:46 Tuukka Ryyppö  
  Sm5:t on nykytilanteessa vähän väliinputoajia, joista ei kukaan ota vastuuta. VR:ää on nimenomaisesti kielletty koskemasta niiden tekniikkaan yhtään enempää kuin on pakko. Mitään muutoksia ei voi tehdä ilman JKOY:n lupaa ja kun JKOY on periaatteessa pöytälaatikkofirma, se ei koe ydintoiminnakseen vastuunottoa, mistä seuraa että yleensä kaikkeen tulee vastauksena: "Pärjäähän noinkin, ei nyt ruveta muuttelemaan." Esim. lipunmyynnin sijainnin epäselvyydestä huomautettiin toistuvasti ennen kuin ensimmäinenkään Sm5 oli valmistunut. Jee?
kuva 03.09.2014 19:39 Tuukka Ryyppö  
  Kuva 2810 001:stä neitsytmatkalleen lähdössä, aura nenän alla: https://vaunut.org/kuva/59725?t=Flirt . Pari vuotta sitä aiemmin tehty maketti, jossa aura myöskin mukana: https://vaunut.org/kuva/37159?t=Flirt .
kuva 03.09.2014 19:37 Tuukka Ryyppö  
  Mikä tota kytkintä muuten vaivaa?
kuva 03.09.2014 01:12 Tuukka Ryyppö  
  Ei. Järjestelmää sekoittaa se, että nuo ajat eivät ole aikatauludataa, vaan junan tietokone laskee jollakin mystisellä periaatteella, ilmeisesti asemien koordinaateista niiden etäisyydet päätellen. Hullu ja turha systeemi. Junan tiedot voi antaa koneelle (ainakin) kahdella tavalla ja jos ne antaa oikealla tavalla, mitään kellonaikoja ei pitäisi tulla näkyviin. Mutta, ehkä valikoiden samankaltaisuuden takia välillä lipsahtaa ja konduktööri valitsee junavuoron listasta niin, että nuo virheelliset kellonajat eivät pysy piilossa vaan pomppaavat näkyviin. Noihin kellonajoilta näyttäviin asioihin kannattaa siis suhtautua sellaisina kuin ne ovat: koneen arpomina numeroina ilman suurempaa merkitystä.
kuva 05.08.2014 01:53 Tuukka Ryyppö  
  En ole koskaan nähnyt tuollaisesta taipumistaipuvaisuudesta olevan käytännön seurauksia, joten uskaltaisin väittää, ettei ongelmaa ole.
kuva 04.08.2014 15:30 Tuukka Ryyppö  
  No, makuuvaunujahan tuolla säilytetään, joten luultavasti nuo ovat makuuvaunuja :)
kuva 28.07.2014 01:43 Tuukka Ryyppö  
  Tolla "ei lajinsa ensimmäisiä" siis ilmeisesti viittaa siihen yhteen Oslon ostamaan vaunuun, joka on ollut tilausajoissa Göteborgissa? Kiinnostavaa tietoa, kiitos :)
kuva 27.07.2014 17:58 Tuukka Ryyppö  
  Sinänsä on erittäin todennäköistä, että nämä vaunut ovat jo ehtineet tottua länsieurooppalaiseen elämänmenoon aiemmin, koska ne lienevät käyneet ainakin kerran kukin entisen länsi-Berliinin puolella, vaikka olisivat olleet mille varikolle sijoitettuna. Kiitos joka tapauksessa kuvasta, näiden päätyminen Ruotsiin oli mielenkiintoinen tieto!
kuva 27.07.2014 17:55 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoinen sivu. Kaivoin tietoa, ja nämä on määriteltävissä ensimmäisiksi länsi-Euroopassa ikinä liikenteessä olleista Tatra-vaunuista. Omanlaisensa merkkipaalu Euroopan yhdentymisprosessissa, että itäblokin ratikoita päätyy Ruotsiin. Aiemminkin Tatroja on lännessä ollut, sillä ratikkarata, jota nykyään ajaa linja M13, venytettiin jo vuonna 1995 vanhan rajan yli entiseen länsi-Berliiniin. Tämän lisäksi yksi Tatra on ollut näemmä New Orleansissa USA:ssa viime vuosituhannen lopusta lähtien, ajoja on kuitenkin tullut vain kourallinen. Joka tapauksessa, kun aiemmin lännessä on ilmeisesti käyty korkeintaan muutaman kilometrin verran M13:n hännällä, nämä Norrköpingin berliiniläisvahvistukset ovat melkoisen mielenkiintoinen palanen poliittista historiaa. Kauas ollaan 1980-luvulta tullut – kuka silloin olisi osannut odottaa Norrköpingiin tulevan tšekkoslovakialaisia raitiovaunuja?
kuva 26.07.2014 03:09 Tuukka Ryyppö  
  Noissa jos asuisi, tekisi tuon vaatimuksen takia kovasti mieli pistää webbikamera kuvaamaan tuosta parvekkeen reunan luota kohti vankilaa ;)
kuva 26.07.2014 03:00 Tuukka Ryyppö  
  Topi: Melko varmasti asemia, mutta Suomessa junaan ei varmasti osattaisi asentaa tuollaista halpaa ja varmatoimista kampisysteemiä, vaan haluttaisiin tehdä "saman tien kunnolla kun kerran tehdään" niin, että lopputulos käy niin kalliiksi, että se laitetaan vain osaan vaunuista. Yksinkertainen invanostin mallia "peltihäkkyrä" joka asemalle voi suomalaisissa olosuhteissa hyvinkin tulla halvemmaksi ja kätevämmäksi kuin suhteellisen pieni määrä invanostimia matkatavaravaunuissa :)
<<   >>