Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
14.09.2013 18:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| (jahas, vastaus tulikin samaan aikaan :)) | ||||
|
|
14.09.2013 18:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tuo juna jää Tallinn-Väikeen? | ||||
|
14.09.2013 18:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieno ku | ||||
|
10.09.2013 04:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Häh? Ei siellä näy kuin virroitin. Ja sen alla hirveä määrä maavaraa. | ||||
|
08.09.2013 20:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä enemmän kelloja, sen todennäköisemmin juna lähtee oikeaan aikaan. Kätevää. | ||||
|
08.09.2013 20:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hienoa, että on erikseen paikallisjuna ja IC-juna. Aikatauluista päätellen kuitenkin sama kalusto. Ja samat pysähdyksetkin näyttäisivät olevan :) | ||||
|
08.09.2013 20:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Paikallinen Inkeroinen :) | ||||
|
08.09.2013 20:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| RVR sijaitsi 1520 mm maailmassa, tämä taas on 1435-millinen vempele. Arvaan, että 1520-milliset telit on jätetty sinne, missä raideleveys on vaihtunut ja matkaa on jatkettu muualla valmistetuin telein kohti Jugoslaviaa. Perusteena päättelylleni se, että mikä tahansa tekosyy olla käyttämättä neuvostoliittolaisia telejä on hyvä tekosyy. ”Ette te varmaan osaa tehdä 1435 mm telejä, mutta me voidaan tehdä ne teidän junaan vaivatta, ettei teidän tarvitse opetella!” | ||||
|
08.09.2013 19:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noinhan noin aakkosten kanssa on puljeerattu jo parikymmentä vuotta. | ||||
|
08.09.2013 06:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siinä on kyllä jäppisellä ollut nopeat hoksottimet! | ||||
|
07.09.2013 21:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pienin sallittu etäisyys leveäprofiilisen metrojunan ja tunnelinseinämän välillä on aseman kohdalla 150 millimetriä, eli 15 cm, ja muualla 200 mm, eli 20 cm, katon kohdilla hämmentävästi hieman vähemmän. Kts. http://www.berliner-verkehrsseiten.de/Download/Archiv/U_004_Grossprofil-Lichtraum.pdf . | ||||
|
07.09.2013 18:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi lainausmerkit? | ||||
|
07.09.2013 18:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...mikä on todella typerää, ainakin HSL-liikenteessä, jossa käytetään todella paljon kuukausilippuja - jotka sitten helposti katoavat tai joiden voimassaolo ylitetään päivällä-parilla. Taas sain eilen katsella metrossa, kun keski-ikäinen naishenkilö köyhtyi 80 € verran siksi, että oli kuullut matkakortinlukijasta vain piippauksen, eikä kuunnellut, montako niitä piippauksia oli. Totta kai tuollaisesta kämmäilystäkin pitää vähän saada nenilleen, koska kyllä sitä nyt jonkin verran huolellisuutta voi edellyttää. Mutta kun mutta kun... On tutkittu juttu, ettei rangaistuksen suuruus vaikuta kiinnostukseen rikkoa sääntöä, ellei rangaistus sitten ole niin naurettavan pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä. (Esimerkiksi kymppi olisi niin pieni raha, että sen maksaa ihan tosta vaan, samaten taitaisi olla 20:kin euroa.) Rangaistuksen pitäisi olla niin suuri, että se aiheuttaa sellaisen "auts!"-fiiliksen kun sen saa, mutta niin pieni, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa niille, jotka sen ovat saaneet huolimattomuutensa takia eivätkä siksi, että olisivat tarkoituksella loisineet. 80 € tarkastusmaksu on osapuilleen tuplasti niin suuri kuin on suomalaisella tulotasolla hyväksyttävissä. Se, että tarkastusmaksu on 35 euron sijaan 100 euroa, ei vähennä pummilla matkustamista lainkaan, mutta karkottaa niitä maksavia asiakkaita, jotka sinä yhtenä päivänä olivat unohtaneet ladata matkakorttinsa. Tietysti korkeammat tarkastusmaksut ihan yksinkertaisesti tuottavat korkeammat tarkastusmaksutulot. Vaan, yksi ainoa seutukuukausilippulainen tuottaa vuodessa melkein tuhat euroa tuloja ja hänet menetettyään saa aika monelta kerätä sen 40 euroa kohtuullisensuuruista korkeamman tarkastusmaksun päästäkseen takaisin plussalle. |
||||
|
|
05.09.2013 15:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| (Niin, ja jotta ei menisi aivan totaalisesti väärinkäsityksen puolelle, tuo ylläoleva kommenttini viittaa kuvatekstiin, ei kahvilippujen jakamiseen!) Kahvilippujen jakamisesta tuskin voi potkuja saada, kun juuri äskettäin pomot valittivat, ettei niitä kahvilippuja mene riittävästi ja että niitä pitäisi saada kulumaan, kun jokainen työntekijä nyt kuitenkin varmasti aika-ajoin tekee virheitä. Tuossakin kolumnin tapauksessa VR:lle on kertynyt hirveä määrä mainosarvoa parin euron investoinnilla. Saman imagohyödyn luominen mainoksilla maksaisi varmasti kymmeniätuhansia euroja, uskottavasti yli satakin tuhatta. Ja vaikka tapauksesta ei kolumnia olisikaan kirjoitettu, jos ihminen noin ilahtuu ja kertoo yhdellekin kaverilleen, joka sitten tekee joskus yhden junamatkan jota muuten ei tekisi, VR on voitolla ja reippaasti. Tai jos kahvilipun saanut ihminen itse tekee joskus junalla yhden reissun, jonka ilman kahvilippuelämystään olisi tehnyt, silloinkin ollaan erittäin selvästi voitolla. Tällainen panostus vorkologisen tutkimustyön eteenpäinviemiseksi tältä junahörhöltä tällä kertaa :) | ||||
|
05.09.2013 15:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tampere ei muuten ole hirveän kaksikielistä seutua, eikä kyllä ole Porikaan. Siksi on hupaisaa, että tämä keskustelu pulpahti juuri tällaisen kuvan alle. Roopelle sanoisin, että rispektiä siitä, että käytät vierasta kieltä julkisesti, vaikket siinä vielä maailmanmestari olekaan. Oikeasti kieli opitaan juurikin käyttämällä, virheitä tekemällä. Muut sitten korjaavat. Se, mitä koulussa oppitunneilla tapahtuu, on tuon oppimisen tukitoimi, joka kuitenkin valuu yksinkertaisesti hukkaan, jos sitä varsinaista oppimista, eli julkista puhumista ei ikinä tee. Mä olen onnistunut tähän mennessä oppimaan kahdeksan kieltä vähintään kohtalaisesti ja osaan turistitasoisesti viittä muuta. Juurikin siksi, että mulle riittää arvaus siitä, että "näin tää ehkä kuuluisi sanoa", eikä mua pelota käyttää kyseistä ilmausta vaikka siinä todennäköisesti virhe tai pari olisikin. Kielellinen lahjakkuus on ihan yksinkertaisesti sitä, että uskaltaa käyttää kieltä vaikkei sitä vielä pätkääkään osaisi. (Tää muuten ei tarkoita, ettet sä osaisi ruotsia pätkääkään, Roope!). Vastaavasti kielellinen lahjattomuus on ihan vaan pelkoa käyttää kieltä, kun pelkää tekevänsä virheitä. Se, että uskalsit tuon kuulemasi tåg anländar-kuulutuksen pistää kehiin vaikka kirjoitusasu olikin väärä, kertoo sun olevan rohkea. Eli toisin sanoen kielellisesti lahjakas. | ||||
|
|
05.09.2013 15:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juha, nicht nur den schwedischen. Es gibt auch z.B. finnische Leute, die in Schweden wohnen, und denen Schwedisch notwendig ist – oder zumindest wäre, auf jedem Fall. Und es gibt tatsächlich auch in Finnland wohnende finnischsprachige Finninen (bzw. Finnen), für die gewisse Schwedischkenntnisse schon sehr notwendig sind. Nur, solche Leute sind tatsächlich eine kleine Minderheit unter den finnischen Finnischsprechern, die auch nachher die Sprache hätten lernen können. ...oder hätten sie womöglich bereits unter den Schuljahren freiwillig als erste oder zweite Fremdsprache gewählt. | ||||
|
05.09.2013 14:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuulilasin reunan heijastus näytti ensikatsomalta toiselta käsivarrelta. Seis-opasteen näyttäminen valokuvaajalle olisi kuitenkin sen verran härö veto, että tulin katsoneeksi tarkemmin :) | ||||
|
03.09.2013 15:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vrbnica. | ||||
|
|
03.09.2013 14:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| VR:n arvot lukeneena joudun valitettavasti sanomaan, ettei niissä nyt ihan varsinisesti tällaiseen ohjata, vaikken litaniaa ulkoa muistakaan. VR:n arvoista riippumatta konduktöörin toiminta on tuossa ollut suorassa ristiriidassa koulutuksessa opetetun kanssa. Koko junahenkilökunta on käynyt asiakaspalvelukoulutuksessa juuri sitä varten, ettei näin pääsisi käymään. | ||||
|
03.09.2013 14:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Virroitin (trolleytanko) löytyy vain vikasta vaunusta. Outoa. | ||||
|
02.09.2013 19:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli tämä kuva on siis otettu raiteelta 14? Mutta kuinka pohjoisesta? Onko 6254 junansa kolmantena runkona ja taustan saneerattu toisen junan perässä, mutta ei kiinniajettuna? Mietin, että jos ottaisi verrokkikuvan täsmälleen samasta kohdasta, mitä kaikkea siinä näkyisi? Yhden Sm5:n kylki ja sen taustalla turkulaisella asenteella rakennettu uudisrakennus? | ||||
|
02.09.2013 19:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noilla vuodenajoilla viitataan siihen, miltä maisema näyttää – ei siihen, mikä päivämäärä on. Päivämäärää varten on oma kenttänsä, kentän nimenä on "Kuvauspäivämäärä". Koska tässä kuvassa ei näy mitään syksyyn viittaavaa (esim. aikataulukin saattaisi ehkä olla syksyyn viittaava asia?), tämän tägeihin kuuluisi "Vuodenajat: Kesä" tai vähintään "Vuodenajat: Kesä, Syksy". | ||||
|
02.09.2013 18:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten ne rikkaruohot käytännössä siis vaikuttaa? | ||||
|
01.09.2013 13:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, toi jälkimmäinen on itse asiassa aika harmillinen ominaisuus, kun niissä valoissa on kuitenkin se aikakatkaisu. | ||||
|
01.09.2013 11:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaikilta talon koneilta löytyy ohjelmat, joilla voi kuikuilla vähän kaikkea mahdollista. Lisäksi jokaikisestä poikkeusasiasta tulee kaikkien konnarien ja junamyyjien puhelimiin viesti, jotta kaikki ovat kartalla ja osaavat opastaa asiakkaita mahdollisimman hyvin. | ||||
|
29.08.2013 09:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tai no, ei toisaalta niin lähellekään. Olisiko puolisen vaununmittaa puskimesta suunnilleen? Esim. näissä näkyy: https://www.youtube.com/watch?v=iwMHAoMZ8XI ja https://www.youtube.com/watch?v=-C5jL2gE1L0 . | ||||
|
|
29.08.2013 08:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ne junat kyllä sentään näin kauas päätepuskimista yleensä tapaa jäädä, vaan ennemminkin samalle etäisyydelle kuin Helsingissä. | ||||
|
26.08.2013 19:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ensinnäkin, tuo kirjain on enneminkin "tsh" kuin "ts". Tai sitten sen merkitsee venäjällä yleisemmin käytetyssä translitterointimuodossa "ch". Tai "č". Sitten... Wikipediasta kaivettua: Valmistettu 1984, 1988-1990. Perään saatettiin kytkeä yksi tai kaksi liitevaunua ja tällaisia kokonaisuuksia voidaan yhdistellä 4- tai 6-vaunuiseksi junaksi. 67 istuinta, paino ilman matkustajia 59 tonnia, 120 km/h. Aluksi matkustajakäytössä Ternopilin varikolta käsin, myöhemmin Nižnij Novgorodista, Orelista ja Brjanskista käsin kolmi- ja kuusivaunuisina. Muilla alueilla virkakäytössä. Nykyään käytössä Brjanskissa, Kalugassa, Smolenskissa, Kurskissa, Orelissa ja Tšeboksarissa. Venäjän ulkopuolella käytössä etelä-kaukasuksella, mutta ei matkustajaliikenteessä. |
||||
|
23.08.2013 18:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Harvinaisen perisuomalaista status quo on parasta -argumentaatiota. Tykkään! | ||||
|
|
23.08.2013 17:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos hakee, niin hyvin tekee! Se nimittäin on erinomainen tapa saada tunnistetietoja oikeammiksi. | ||||
|
23.08.2013 14:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kari: Ainakin Karl-Marx-Alleella on yhä vanha nimensä. Lisäksi Luxemburgplatz on nykyään Rosa-Luxemburg-Platz, eli tavallaan nimi ei ole muuttunut. | ||||
|
|
23.08.2013 13:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin on Pitäjänmäkikin Helsinkiä, mutta silti on mahdollista kuvata siellä Helsinkiin matkalla oleva itään päin ajava E-juna. Helsinki kun on kunnan nimen lisäksi myös aseman nimi, aivan kuten Espookin. | ||||
|
27.07.2013 02:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hä? Ihan hyvin näkyy juna pestyn. | ||||
|
|
26.07.2013 18:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitäs kaikkea wessijuttua tässä näkyy? DB:n logo, linjanumero, keltaisella pohjalla oleva "älä mene tänne" -merkki, seinämaalaus. Ja tietyssä mielessä värityskin, mutta se ei oikeastaan ollut DR:lle mitenkään vieras. Kaiken kaikkiaan asiat ovat kuvassa aika pitkälti samalla tolalla kuin vaikkapa 24 vuotta sitten. | ||||
|
26.07.2013 17:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| *g* | ||||
|
26.07.2013 17:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, offtopik. Mutta anekdootit hauskoja ovat! Mä päädyin kerran paikkaan, jossa kahvinkeitto toimi näin: 1) Mene huoneeseen, jossa on viljanjyviä, kahvipapuja ja sen semmoista. 2) Ota puolisen desiä kahvipapuja. 3) Katso seinällä olevasta listasta kahvipapujen hinta ja pudota sopiva määrä rahaa viereiseen laatikkoon 4) Etsi jostain kuivaa puuta. (Löytyy esim. joidenkin asuntovaunujen alta ja joskus erityistapauksissa jopa puuliiteristä) 5) Etsi jostain kirves. Niitä on kaksi, mutta ne saattavat olla missä tahansa päin aluetta. 6) Hakkaa kirveellä puut klapeiksi. 7) Etsi jostain kuivaa sytykettä. 8) Etsi jostain tulentekovälineet 9) Etsi jostain paistinpannu (tämä on helppo: Paistinpannu päätyy harvoin yli 20 m päähän keittiökatokselta) 10) Etsi jostain kattila (yleensä suunnilleen siellä, missä paistinpannukin) 11) Tarkista, onko kanisterissa vettä. 12) Jos kanisterissa ei ole vettä, käy täyttämässä kanisteri jossain. 13) Sytytä sytykkeiden ja tulentekovälineiden avulla muutama klapi palamaan keittiökatoksen nuotiopaikkaan. 14) Aseta paistinpannu nuotion yläpuolelle. 15) Viskaa kahvinpavut paistinpannulle. 16) Kun kahvinpavut ovat paahtuneet riittävästi, kaada ne kahvimyllyyn. 17) Pyörittele myllyn kampea. 18) Kaada näin tuottamasi kahvinporot kattilaan. 19) Kaada kattilaan pari kupillista vettä. 20) Aseta kattila nuotion ylle. 21) Pian kahvi onkin jo valmista. Kätevää, eikö? :) |
||||
|
25.07.2013 08:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta miksi siis tällaisia eikä vaikka M62 tai jotain TE10:n kaltaisia vetureita? Uskon, että sulla voi perusteet takataskussa ollakin, mutta mä olen tämän alan suhteen aika aloittelija. | ||||
|
|
25.07.2013 08:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kumman hankinnan ne olisivat korvanneet? Hr12 vai Hr13? Lähinnä aikakautta mietin. Tämän DR:n 130-sarjan valmistusvuodet ovat 1970–1982. Vahvasti tähän malliin pohjautuvaa TEP150:aa tosin valmistetaan vieläkin ja se on ilmeisesti jopa nykymittapuullakin ihan kelpo peli. Ainakin hinta-laatusuhteeltaan. http://en.wikipedia.org/wiki/TEP150 . | ||||
|
24.07.2013 19:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaa, Dv12 käytössä Serbiassa? | ||||
|
24.07.2013 19:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tämä lienee Trispora? | ||||
|
24.07.2013 19:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toi talo tuolla taustalla kyllä vähän paljasti. | ||||
|
21.07.2013 18:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi siirtoa ei tehty kokonaan kerralla silloin 2011? | ||||
|
20.07.2013 04:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jeesusteippiä kutsutaan jeesusteipiksi, koska se osaa tehdä ihmeitä. | ||||
|
14.07.2013 01:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuolla merkillä ilmaistaan, että ylitettäviä raiteita on enemmän kuin yksi. Eli että kannattaa katsoa molempiin suuntiin. | ||||
|
14.07.2013 01:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Kalpotaju" tarkoittaa "Palvelijoiden", mikä ei oikein vaikuta mun silmääni hyvältä latvialta. Venäjäksi tuossa puolestaan lukee "Palvelullinen", eli osapuilleen tuo kyljen teksti tarkoittaa "työvaunu" tai jotain vastaavaa. | ||||
|
14.07.2013 01:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| (On tärkeää, etteivät matkustajat luule tuon olevan matkustajia kuljettava vaunu) | ||||
|
|
14.07.2013 01:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Darbs tarkoittaa "työ", -a on genetiivin pääte ja vagons tarkoittaa vaunua. "Työn vaunu" siis, miten sen nyt sitten haluaakin suomeksi kääntää. Kasteluvaunua tuo teksti kuitenkaan ei merkitse. | ||||
|
14.07.2013 01:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Prahassa turistiopas kuvaili tuota Tšekkoslovakian muodostumista käytännön tilanteen vaatimaksi järkiavioliitoksi, kun kumpikin kansa olisi yksinään ollut liian heikko valtioksi. Kun ulkopuolinen uhka oli kylliksi heikentynyt ja valtiot vahvistuneet, pariskunta Tšekki+Slovakia saattoi hyvillä mielin ottaa eron ja elää naapuruksina hyvinä ystävinä, riitelemättä tiskivuoroista. | ||||
|
30.06.2013 23:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä en tiedä hirveästi höyryvetureista, mutta onko ilmaus "valtaventtiili auki ja baanalle" järkevä? Tässä on taas hyvä tilaisuus oppia hieman lisää ferroequinologiaa :) | ||||
|
30.06.2013 10:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pakkohan ne on rekkalavetilla kuljettaa, jos niiden lasti ei Venäjältä ole tullut. Ja on epäilemättä halvempaa kuljettaa vaunuja rekkalavetilla kuin raahata sepeliä Venäjältä. | ||||
|
30.06.2013 04:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kohtuullisen loukkaavaa Neuvostoliiton uhreja kohtaan verrata EU:ta siihen. | ||||