Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.04.2013 02:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uskoisin sen teknisen eron olleen teknologia nimeltään suomettuminen. | ||||
|
|
18.04.2013 14:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitenköhän pysyvää se on, että Baltian maissa saa hoitaa niiden sisäistä liikennettä neuvostostandardien mukaisin vaunuin? Ei kai uusiltakaan vaunuilta mitään sen kummempaa vaadita? Jos Baltia ei keksi ihan hetikohta taas kerran vaihtaa raideleveyttään, luulisi jollekin venäläiselle tai ukrainalaiselle kalustovalmistajalle olevan ihan fiksua kehittää telimalli, joka on hyväksyttävissä täkäläiseen käyttöön. Tietääkö joku - vaikkapa Eero - millaisia muutoksia neuvostoteliin pitäisi tuon takia tehdä? | ||||
|
|
18.04.2013 14:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tommi: Suomessa ajettavan kaluston on kelvattava Suomessa ajamiseen. "Me ehdittiin jo hankkia nää" ei voi olla mikään syy, koska määräyksiä ei saa voida kiertää hankkimalla kalusto ensin ja kyselemällä vasta sen jälkeen, kelpaisiko kalusto ehkä liikenteeseen. Onkohan telien itsensä lisäksi muuten kyse myös niiden kiinnityksestä vaunuun? Tässä kuvassa ne kyllä vaikuttaisivat nousevan vaunun mukana ilman erityisiä kiinnitysvirityksiä. | ||||
|
|
18.04.2013 14:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos Eerolle hyvästä selvennyksestä! | ||||
|
|
18.04.2013 12:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaisin että ei, vaan vaunu on tilattu siksi, että Neuvostoliiton kanssa vaihtoehtoina on katsottu olevan tilata tai itkeä ja tilata, eikä siinä liene ollut mahdollisuuksia käydä sanomaan, että NL:n standardit eivät kelpaa Suomeen. Vaunut on siis hyväksytty liikenteeseen, eikä niiltä ole enää käytännössä järkevää ottaa hyväksyntää pois, vaikka ne eivät standardeja – etenkään nykystandardeja - täyttäisikään. Ovat kuitenkin suunnilleen riittävän turvallisia ja kun niiden määrä on suhteellisen vähäinen, riski ei päädy olemaan kovin valtava. Jos kalusto on rekisteröintihetkellä täyttänyt ehdot (tai ollut täyttävinään), sen käyttämistä saa jatkaa ehtojen tiukennuttuakin, ellei toisin mainita. | ||||
|
|
18.04.2013 01:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noi on rekisteröity venäläisen järjestelmän mukaan eikä eurooppalaisen. Destialla ei oltu hoksattu, että venäläiset vaunut saavat kulkea Suomessa vain silloin, kun kyse on kansainvälisestä liikenteestä. Tähän rajoitukseen syynä on se, että venäläisstandardien vaatimukset ovat erilaiset kuin eurooppalaiset vaatimukset, eli vaunut eivät periaatteessa vastaa täkäläisiä vaatimuksia. Niiden liikennöinti Suomessa sallitaan vain, koska muuten olisi käytännössä mahdotonta järjestää Suomen ja Venäjän välisiä junakuljetuksia. Kyse on siis tavallaan pienimmän pahan hyväksymisestä. Suomen sisäisissä kuljetuksissa kuitenkaan ei mikään pakota noudattamaan eurooppalaisen sijaan jotain muuta standardia, joten Suomen sisäisessä liikenteessä venäläisstandardien mukaisia vaunuja ei sallita. Koska vaunut on tilattu venäläistyyppisten standardien mukaan vaunuja valmistavalta tehtaalta, eikä niitä ole käytännöllistä enää näin jälkikäteen muuttaa sellaiseksi, että ne voisi rekisteröidä Suomeen (tai johonkin muuhun EU-maahan eurooppalaisten standardien mukaan), on päätetty hoitaa kuljetukset kuorma-autoilla. Hämmentävähkö kämmi Destialta siis. Ilmeisesti ongelma muuten olisi kierrettävissä niinkin, että sora haettaisiin Venäjän puolelta, jolloin kyse olisi kansainvälisestä kuljetuksesta ja vaunua olisi siten luvallista käyttää ;) Sitäkin olen näiden vaunujen kohdalla kyllä miettinyt, että miksi ihmeessä Destia ei vaan myy näitä pois ja hanki tilalle täkäläiset standardit täyttäviä vaunuja? Kai tuo tehdas pystyisi tekemään Suomeen rekisteröitäväksi kelpaavia vaunuja, jos sellaisia tilaisi? |
||||
|
17.04.2013 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hemmetin Edofiilit. | ||||
|
17.04.2013 02:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lennonjohtotorni ja veturitalli ovat luonnollisesti kuitenkin sellaisia rakennuksia, jotka on tunnistettavissa myös asiayhteydestä irrotettuina. Väittäisin peräti, että lennonjohtotorni saattaa hyvinkin olla tavan talliaiselle mielenkiintoisempi keskellä asuintaloja kuin osana lentoasemaa. | ||||
|
|
16.04.2013 15:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Petri: Tarkoitatko, ettei aluetta osata rakentaa riittävän tiiviisti, vaan sinne jätetään sinne tänne parkkikenttiä tilaa viemään ja aluetta lähiömäisemmäksi ankeuttamaan? | ||||
|
16.04.2013 15:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Myöskin varsin yllättävä sijoittelu viheltimille. | ||||
|
|
16.04.2013 15:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaan, ettei syypäänä saattoon ole Rx, vaan se, ettei vaunua ehkä ole vielä ehditty hyväksyä liikenteeseen ohjausvaunusta ajettavana. | ||||
|
|
16.04.2013 15:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ohjausvaunun ohjaamon käyttämättömyys on kuvasta päätellen kuitenkin suhteellista. Näyttäisi nimittäin olevan käytössä saattokonnarin työpisteenä ;) | ||||
|
14.04.2013 16:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näkyy se EGP:llä jo ainakin nelisen vuotta olleen: http://www.flickr.com/photos/n4fade/8020925933/ . | ||||
|
14.04.2013 16:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvatkaamme siis jotain, mikä kuvastaa kaihoisuutta (vaikkapa sumuista järveä) ja nimetkäämme se tyttö&juna -kuvaksi ;) | ||||
|
14.04.2013 05:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voiko noita lukuja jotenkin summata keskenään? 50 % + 25 % = 75 % ;) | ||||
|
14.04.2013 03:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei välttämättä "mutta", vaan "joten". Yksityisen sektorin nimeen vannotaan aika innolla siellä, missä halutaan olla niin epäsosialistisia kuin voidaan. | ||||
|
13.04.2013 21:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, tämä uudempi siltahan on tosiaan uusi. Ensin tehtiin nuo kaukojunaraiteet kuntoon ja sitten kun ne olivat kunnossa, S-Bahnit siirrettiin niille, jotta voidaan remontoida S-Bahn -raiteet. | ||||
|
13.04.2013 20:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Komea on kuva! | ||||
|
12.04.2013 15:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Alkuperäiset värit myöskin vaatisivat keulaan sen käyntisiltavirityksen. Se pitäisi rakentaa alusta asti uusiksi. Puhkaistaisiinko keulaan samalla ovi? | ||||
|
10.04.2013 03:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hieno on tämä kuva! | ||||
|
09.04.2013 00:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Muistattehan sitten totella junissa ennen Tikkurilaa kuuluvaa kuulutusta ja olla kävelemättä vaneriseiniä päin? | ||||
|
07.04.2013 23:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, vorkin kuvahaulla todellakin on mahdollista etsiä esim. kaikki tammi-helmikuussa otetut kuvat vuodesta riippumatta. Silloin tuo vuodenaikatunnista on fiksua varata ihan vaan kuvaamaan sitä, mikä vuodenaika kuvassa näyttäisi olevan. Jos haluan löytää kuvan junasta lumen keskellä, minua ei suuremmin haittaa se, että kuva on otettu huhtikuussa. Siksi minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että hakiessani talvikuvia saisin näkyviin myös tämän. Jos joku haluaa katsoa 1.3. ja 31.5. välillä otetut kuvat, se onnistuu kevät-tunnistetta täsmällisemmin tätä kautta: https://vaunut.org/kuvat/?kp=1&kk=3&kp2=31&kk2=5 . | ||||
|
07.04.2013 15:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| On olemassa vain tuskastuttavia maita. | ||||
|
03.04.2013 14:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vut ilmeisesti tarkoittaa jotain muuta kuin saksan Wut? | ||||
|
03.04.2013 14:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä niistä aloitteista palkinto tulee. Mutta ei saksia :) | ||||
|
31.03.2013 21:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mihin muuten perustuu tieto, että vaunua tuskin on otettu pois kierrosta? Jotenkin ajatus, että firma joka poistaa yksikön kierrosta tukketuneen vessan takia ei poistaisi kierrosta tällaista yksilöä, kuulostaa vähän kaukaa haetulta. Mutta kai kuvan ottanut tai sen lisännyt tietää paremmin, kun kerta noin on kirjoittanut. Perusteet kiinnostaisi silti kuulla. | ||||
|
31.03.2013 21:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, ratikkakalusto sinänsä on ollut ihan ok, mitä nyt variot olivat vähän heikko valinta. Mutta kun ratikkaliikenteessä on paljon muutakin relevanttia kuin sen liikkuva kalusto. Mutta siitäpä onkin yllä jo ollut. Kaarteiden alut ja loput ilmeisesti rakennetaan vihdoinkin järkevästi. Pyöräprofiileihin ei ole juurikaan katsottu, vaan niiden annetaan olla mitä ovat. Myös sellaista väitettä on kuulunut, että raideprofiili sinänsä olisi turhan paljon tärinää aiheuttava. Mutta suurimmat yksittäiset ongelmatyypit lienevät kyllä tosiaan valoetuudet, jotka on lähinnä haittaa kaikille sekä matalauraiset vaihteet. Ja sitten on tietysti asioita kuten se, mihin ratikkarataa ylipäänsä vedetään ja millä periaatteilla uusien kaupunginosien ratikkaratkaisuja tehdään. Jätkäsaareenhan kiteytyy erinomaisesti Helsingin ratikkaverkon nykytila. | ||||
|
|
26.03.2013 22:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Turussa ja Tampereella ei ole kyse niinkään unelmista kuin jo kohtuullisen pitkälle viedyistä suunnitelmista. Kummankin kaupungin sitoutuneisuus projekteihin on suurta ja vaikuttaa aika varmalta, että nuo projektit myös toteutuvat. Toivottavasti pian, sillä mitä nopeammin Suomeen saadaan kunnollinen ratikkaverkko tai pari jonnekin, sitä nopeammin Helsingissäkin päästään pois 1940-luvulta raitioteiden tekniikan saralla. | ||||
|
26.03.2013 19:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja siis, nuo kaksi tunnusta olivat sen suunnitelman mukaan suuntakohtaiset, eivät puoliskokohtaiset. Puoliskokohtaisuus on ongelma viimeistään siinä vaiheessa, jos radan varrella on joskus kaksi terminaaliasemaa. | ||||
|
|
26.03.2013 19:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pari vuotta vanhoissa virallisehkoissa papereissa puhuttiin muistaakseni joko yhdistelmästä M/P tai M/G. En muista kummasta. M/P kuulostaa tutummalta ja olisi looginenkin, kun tuossahan tavallaan yhdistetään toisiinsa M ja P. | ||||
|
22.03.2013 21:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten se sn:ää nostaen vaikuttaa? | ||||
|
22.03.2013 21:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joitain muita eroja työntöjunan ja vedettävän junan välillä: Mutkissa käyttäytyminen on hieman erilaista. Vedettäessä junan pyöräkerrat painuvat sisäkaarteen puoleista kiskoa vasten, työnnettäessä ulkokaarteen puoleista. Ohjausvaunu on tavallisesti kevyempi kuin veturi, mikä rajoittaa nopeuksia. Esim. Saksan ICE2-junia (eli periaatteessa puolikkaita ICE1-junia) saa ajaa 250 km/h veturipää edellä ja 200 km/h ohjausvaunupää edellä. Tämä ei ole ongelma, kun asia otetaan vaunun nopeusrajoituksessa huomioon. Koska Edo-vaunuilla ei kuitenkaan mennä ikinä yli 200 km/h, tämä on tässä tapauksessa tietysti täysin irrelevantti asia. Yleinen pelko asiaan vihkiytymättömien parissa on myös, että onnettomuustilanteessa veturi jatkaisi työntämistä, vaikka ohjausvaunu on jo päin kallioleikkausta tai vastaan tullutta junaa. Ohjausvaunun tekniikka kuitenkin tavataan sijoittaa siten, että se kulkee vaunun keulan kautta. Jos siis keula menee ryttyyn, silloin tekniikka hajoaa, veturi lakkaa saamasta "pysy käynnissä" -käskyä ja tapahtuu lisäksi hätäjarrutus jarrujohdon hajotessa. Eli efekti on sama kuin veturin mennessä niin ryttyyn, ettei se enää toimi. Yleisesti ottaen mitään erityisen merkityksellisiä eroja ei siis ole, mutta kaikenlaisia pieniä nyansseja löytyy. | ||||
|
22.03.2013 21:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitäs haittaa siitä laiturin mataluudesta sitten Flirtille on? Ei kai se vaikuta muuten kuin siten, ettei matalalattiaisuudesta ole kyseisellä asemalla hyötyä, vaan junaan astuessa on käytännössä askelma. Mutta ei kai tämä ole mikään syy olla ajamatta matalalttiajunaa, josta kuitenkin on hyötyä kaikilla muilla reitin asemilla? Sen sijaan kehäradalle tullaan tarvitsemaan paljon Sm5-junia, kun se ensi vuonna avataan. Jos Sm5:t kävisivät nyt Kauklahdessa ja ne otettaisiin kehäradan valmistuttua taas pois, syntyisi poru. Ja Sm4-kalustoa ei voi käyttää sellaisilla linjoilla, jotka pysähtyvät Kerassa matkalla kohti Helsinkiä tai Tuomarilassa matkalla kohti Kirkkonummea. | ||||
|
|
21.03.2013 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tuo Fots tuohon tarvitaan? | ||||
|
|
21.03.2013 02:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko varmaa, ettei tuo sivuikkuna ole avautuva? | ||||
|
20.03.2013 05:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vilkkuva opaste on kyllä huono idea, koska sumulla se saattaa olla vilkkumisensa pimeässä vaiheessa koko sen ajan, jonka kuljettaja voisi sen nähdä. Jos on pakko vilkkua, saisi sitten vilkkua niin nopeasti kuin mahdollista niin, että valo on yhä ongelmitta tunnistettavissa vilkkuvaksi. | ||||
|
20.03.2013 05:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niimpä niim :) | ||||
|
|
17.03.2013 12:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Samahan se on nykyäänkin esim. Helsingin metron kanssa. | ||||
|
16.03.2013 15:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eljas: Mikä muuten EVN-numerossa on epäselvää? Edellisestä 200 vuodesta aika iso merkittävä on soljunut niin, että suuressa osassa Eurooppaa kalustolla on ollut "epäselvästi" numeroihin pohjaavat tyyppimerkinnät. Millä tavalla vaikkapa "230" on epäselvempi merkintä kuin "Dr13"? | ||||
|
|
16.03.2013 15:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| EVN:n tarpeellisuuden perusteet nyt on aika selvät. EU:ssa noin yleisemmin on ihan arkipäivää, että kalusto liikkuu maasta toiseen. Kun Alankomaiden rautateillä oli pulaa ravintolavaunuista, niitä yksinkertaisesti vuokrattiin Saksan rautateiltä. Samaten saksalaisia IC-vaunuja on pyörinyt Itävallassa ja saksalainen yksityisoperaattori ajoi junia Saksan sisällä sveitsiläisveturin vetämänä. Helpottaa tietokantojen ylläpitoa merkittävästi, kun rataverkolla pyörivät vaunut ovat yhtenäisen standardin mukaisia, eikä jokaisen EU-maan rautatieviranomaisen tarvitse tuntea jokaisen muun EU-maan kalustomerkintäkäytäntöjä. Suomalaisen kaluston EVN-numeroiden kirjaaminen Vorkkiin on sitten kokonaan toinen asia – sille ei oikeastaan löydy mitään kunnollista syytä. Ulkomaisen kaluston osalta syy on olemassa: Sama kolminumeroinen mallinumero voi olla käytössä esim. sekä Saksassa, Tšekissä, että Slovakiassa, tarkoittaen kussakin eri laitetta. On parempi, että Vorkissa veturityypin yksilöinti oikeasti yksilöi veturityypin, eikä heitä samaan pataan eri maista kotoisin olevia vetureita. Ehkä suomalaisen kaluston EVN-numeroiden kirjaamiselle Vorkissa on se peruste, että toimitaan vorkissa samalla tavalla kuin muunkin eurooppalaisen kaluston kanssa? | ||||
|
|
15.03.2013 20:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jarkko: Flirtin mallinumero on 2081. ja sitten perään tulee yksikön numero, eli 001, 002, ..., 025. Ja alkuun toki 9410, kun suomalaisesta sähkömoottorijunasta on kyse. Ja ei tietenkään ole mitään järkeä puhua dieselsähköveturista nro 92102003049-7, kun voi paljon kätevämmin puhua 2003 numero 49:sta ;) | ||||
|
14.03.2013 16:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja vielä: Slovenia on todellakin välimeren Viro. Asiat toimii. | ||||
|
|
14.03.2013 16:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olisiko talouslama vaikuttanut siten, ettei puhdistamiseen enää ole varaa? | ||||
|
|
14.03.2013 16:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jännää. Taisi olla 2009, kun itse Sloveniassa kävin. Montaa päivää en pyörinyt, mutta rautatiekalustossa en nähnyt silloin tägin tägiä. | ||||
|
13.03.2013 00:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Autonomian ajan TIR-kuljetus? :) | ||||
|
|
12.03.2013 20:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaasan kaupunginkirjastossa oli ikivanhoja VR:n papereita yhden kokoushuoneen hyllyssä siellä pohjakerroksen laidalla. Juurikin jostain tuolta Venäjän vallan ajan lopulta. Siellä oli mukana lomake Englantiin vietävän transitokuorman tullausta sun muuta varten. Varsinaisia käytettyjä sanamuotoja en muista, mutta jokin tuollainen järjestelmä oli siis kuitenkin tuohon aikaan olemassa. Voipi käydä Vaasan kirjastossa katsomassa :)) | ||||
|
12.03.2013 09:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole kovin hyvä idea tuollainen keskitetty vaihtoasema. Tulee turhaan tungosta, eikä hyötyjä juuri saavuteta. | ||||
|
10.03.2013 23:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se ole "soromno", vaan "vsjooravnoo", jos suomalaisittain kirjoitetaan :) Muuten: Yksi maa on, jossa sosialismi toimi vielä merkittävästi paremmin kuin Saksassa: Suomi. |
||||
|
07.03.2013 18:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Melkeinpä arvaisin, etteivät. Kun veturinkuljettaja on kerran pysäyttänyt turhan päin, hän jatkossa hidastaa ja katsoo, mahtaisiko laiturilla olla joku haluamassa kyytiin. Jos ei ole, kiihdyttää taas vauhtia ja jatkaa matkaansa. Tekee tuollaisesta junien pysäyttämisestä kiusantekomielessä aika tylsää puuhaa. Ei se ole erityisen mielenkiinoista, että oman kolttosen takia juna joutui hieman hidastamaan, muttei pysähtymään. | ||||
|
|
07.03.2013 18:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmo: No, tämä on siis se stereotypia, joka saksalaisilla on berliiniläisistä. Välinpitämättömyys, kylmyys ja tylyys. | ||||
|
06.03.2013 20:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Minkäsmoisia ongelmia? | ||||