Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.03.2013 20:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Minkäsmoisia ongelmia? | ||||
|
06.03.2013 20:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hah, tuo Matin kertomus edustaa niin täydellisesti stereotyyppistä berliiniläistä. Mahtavaa! :) | ||||
|
02.03.2013 20:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä olen joskus tehnyt sellaista pikatoimenpidettä, että olen yksinkertaisesti poistanut artikkelista kaiken väärän tiedon korvaamatta sitä oikealla. Ja maininnut sitten kommentissa, että väitetyt asiat ovat ristiriidassa todellisuuden kanssa ja ettei valitettavasti ole aikaa artikkelin uudelleenkirjoittamiseen. Artikkeli ilman tietoa on paljon parempi artikkeli kuin artikkeli, jossa on väärää tietoa. | ||||
|
02.03.2013 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, määräasemakylteistä luopuminen ei kyllä erityisemmin asiakaspalvelua huononna, vaan lähinnä parantaa sitä, kun ei päädytä ajamaan väärillä kilvillä. Jossain Keravalla kuuden minuutin kääntöaika, junassa kolme runkoa. Konduktöörin pitää ensin saada kyydistä ulos juopunut matkustaja, kävellä kaikki kolme runkoa läpi tarkastakseen, että kaikki on ok, eivätkä matkustajat ole unohtaneet tavaroitaan hyllyille, rullata molempien päätyjen (ja mielellään välienkin) kirjaimet oikeiksi, sitten vielä avata kilpikaappi, avata kolmioavaimella toisen puolen ovi, kurottaa kilpi pois kyljestä, laskea kilpi seinän viereen nojalle, kurottaa kylkeen uusi kilpi, sulkea kolmioavaimella ovi, avata toisen puolen ovi, napata siitä kilpi irti ja pistää toinen tilalle ja viedä edellisen junan kilvet kilpikaappiin. Ja tämä siis kolme kertaa, kun runkoja on kolme. Käypi herkästi niin, että vaihtoehdoiksi tulee: Lähteä K-junalla myöhässä oikein kilvin tai jättää ainakin jotkut kilvet näyttämään N-junaa, vaikka kyse on K:sta. Ei sitäkään toki ole kukaan huomannut, että kyltit eivät aina ole olleet oikein, kun joka asemalla tosiaan on ne näyttötaulut, joista se kirjain katsotaan, eikä niitä kylttejä oikeastaan kukaan ole töllistellyt. Itse hykertelin kans kaikki nää kuukaudet sitä, miksei vorkissa mainita mitään kilpien puuttumisesta S-, U-, L- ja E-junista, mutten myöskään halunnut tuoda asiaa esille, kun oli kiinnostavampaa nähdä, miten 1.3. reagoidaan. Itse olisin odottanut vielä viikon ennen tämän kuvan julkaisemista, että oltaisiin päästy todella näkemään, huomaako kukaan vorkkaaja muutosta edes silloin, kun kokeilu on päättynyt ja kilvettömyys on levinnyt pääradallekin. | ||||
|
01.03.2013 19:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Todella hyvä kuva. Saisiko tähän tägit kuntoon, kiitos? :) | ||||
|
27.02.2013 03:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näitä riittää vielä.. | ||||
|
24.02.2013 15:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| http://en.wikipedia.org/wiki/VR_Class_Pr2 . Linkkailin erikieliset artikkelit ristiin-rastiin keskenään, joten vasemmasta laidasta pääset enemmän tietoa sisältävään saksankieliseen artikkeliin. | ||||
|
|
24.02.2013 02:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja mielenkiintoinen historia. Jännää, että tästä ei ilmeisesti ole suomenkielisessä Wikipediassa artikkelia, vaikka englannin-, saksan- ja unkarinkielisistä löytyy. | ||||
|
24.02.2013 02:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Uskomatonta ryttyytystä kyllä. Ihmettelen, miten tuollaisessa oli mahdollista pysyä penkillä edes vaikka 50 km pituisen matkan ajan. | ||||
|
22.02.2013 16:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai Baltian maiden välillä ole tavaraliikennettä(kään) rautateillä kuin nimeksi? Venäjä pitää huolen, että reitistä mahdollisimman pitkä pätkä on Venäjällä, eli Viron satamiin mennään vain Viron kautta, Latvian satavin miin Latvian ja Liettuan satamiin Liettuan kautta. Pienenä poikkeuksena lienee Viron eteläkolkka, jonka kautta rata Valkaan kulkee. | ||||
|
20.02.2013 03:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| On jotenkin niin ihastuttavan saksalaista vaan todistella, että "ihan turhat ne sivuikkunat on, jos järjellä ajattelee" sen sijaan, että vaan tehtäisiin ne "vanhanaikaiset" ikkunat siihen junaan :) | ||||
|
18.02.2013 17:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noita on kyllä Venäjällä sen verran paljon, että pitäisin todennäköisempänä, että tuo on neuvostotuote. Neuvostoliitossa noita näyttää olleen ainakin 274 kappaletta: http://trainpix.org/list.php?mid=320 . Sitä en ymmärrä, miksi tuolla Komsorin sivuilla sanotaan tuo "Plasser&Theurer". Arvaukseni on, että siksi, että laitteen halutaan korostaa olevan käytännössä samanlainen kapistus kuin länsituotteet (...joista se on kopioitu lisenssillä tai ilman). Lainausmerkit tuon ilmauksen ympärillä viittaisivat myös tuohon. Ja toki tuon muotoilukin viittaa Neuvostoliittoon. | ||||
|
|
18.02.2013 00:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaan liikkuuko tuo omin voimin rataverkolla? Destian vaunujahan saa siirrellä ratatyömaa-alueella kiskoja, mutta muuten ne täytyy kuljettaa rekalla. Tällä luulisi olevan sama juttu. | ||||
|
|
17.02.2013 17:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä toi vika numero muuten on? Yritän tutkailla tuon laitteen historiaa, mutta etsintää hankaloittaa se, ettei yhdestä noista kolmesta merkityksillisimmästä numerosta saa kunnolla selvää. | ||||
|
|
17.02.2013 17:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pasi: Samasta koneesta tuskin on kyse. Tässä kuvassa olevan kapineen tikkaista puuttuu kaiteet, eikä punakeltaisia varoitusraitojakaan ole. | ||||
|
17.02.2013 17:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuon Kasapellon itälaidassa muuten on nykyään Roihupellon metrovarikko ;) | ||||
|
|
17.02.2013 15:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Milloin tämä laite on tullut käyttöön Suomessa? Eli mitkä olosuhteet ovat aikaansaaneet venäläisen ratakoneen ajautumisen Suomeen? | ||||
|
16.02.2013 19:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Minkähänmallista vaunua tuo esittää? | ||||
|
13.02.2013 16:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siltä varalta, että asia on jollekin muullekin epäselvä: Wels sijaitsee osapuilleen Wienin ja Münchenin puolessa välissä, etäisyyden Wieniin ollessa noin 200 km. | ||||
|
12.02.2013 18:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jotenkin tähän malliin vai? https://vaunut.org/kuvasivu/24759 ;) Ja jos ei kelpaa, kun kuvan vaunu on virolainen, niin tässäpä kuvassa sitten astetta suomalaisempi: http://www.nurminenlogistics.com/Global/Sivujen%20kuvitusta/Kalustokuvat%20445%20x%20109/s%C3%A4ili%C3%B6vaunu%20445x109.jpg ;) | ||||
|
10.02.2013 20:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksalaisten junafirmojen kalustoa voi tirkistellä tämän listan kautta: http://www.railfaneurope.net/list/germany.html . Listan alussa on henkilöliikennefirmoja, niiden perässä sitten lista tavaraliikenneoperaattoreista. Kaluston ikää voi katsella. Lisäksi firmojen nimet kertovat paljon. Usein firman nimessä mainitaan kaupunki tai alue, jonka alueen liikennettä hoitamaan on hankittu pari veturia. Ja nyt firmalla sitten saattaa olla vaikkapa 15 tai 20 veturia käytössään jo – eli ihan yhden kaupungin sisäisestä 5 km matkasta ei enää olekaan kyse, vaikka firman nimi sellaiseen yhä viittaisikin. Vaikkapa Berliinin itäpuolella näkyy Potsdamin Rautatieyhtiö -nimisen firman vetureita aina silloin tällöin. Mitä isommaksi (veturimäärältään) kasvanut tuollainen firma, sitä todennäköisemmin sillä on mukana myös modernia kalustoa. | ||||
|
10.02.2013 02:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, löytyykös tälle jostain hyvää verrokkikuvaa? | ||||
|
|
10.02.2013 02:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksassa rautatieyhtiöt tuntuvat aloittaneen käytetyllä kalustolla ja alkaneet sitten hankkia kalustoaan uutena, kun toiminta on saatu pyörimään. Kai tuohon jonkinlaiset rahoituskuviot vaikuttavat, eli ehkä eivät saa uusiin vetureihin vaadittavaa rahoitusta kasaan ennen kuin on näyttöä toiminnan kestävyydestä. Tarkkaa faktaa en tästä asiasta tiedä – vain sen, minkä olen siellä asustellessani vetokalustoa töllistellyt. | ||||
|
08.02.2013 18:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta nytpä kai ymmärränkin! Et siis tarkoitakaan ylemmällä raiteella sitä rataa, joka kulkee tuon aseman Gleisdreick yläkerrassa, vaan aseman alakerran raiteista sitä, joka kulkee aseman pohjoispuolella ilmeisesti noin metrin korkeammalla kuin toinen aseman alakerran raide. Eli U1:llä ei ole mitään häiriötä, ellei häiriöksi sitten lasketa sitä, että reitti jatkuu tuplasti pidemmälle kuin tavallisesti ja pysähtyy kahdessa paikassa eri puolella korttelia kuin tavallisesti :) | ||||
|
|
08.02.2013 18:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei WA-Rl onnistu muuten kuin ajamalla Gleisdreieckin yläraiteita myöten, eli U1:n reittiä Nollendorfplatzille (ja, no, oikeastaan Wittenbergplatzille) asti – Gleisdreieckistä kun on purettu se Gleisdreieck jo kohta sata vuotta sitten. | ||||
|
08.02.2013 12:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, noista Jonnen linkkaamista DDR-aikaisista määräasemanäytöistä läheskään kaikkia ei vielä ole ehditty vaihtaa nykyaikaisiin. Projekti kuitenkin etenee vääjäämättä. | ||||
|
|
08.02.2013 12:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei toki, mutta antaa ymmärtää, eikä korjaa käsitystä. Tavallisesti tuollainen "On tehty asia x ja toimitaan tavalla y" -ilmaus sisältää tiedon noiden asioiden välisestä yhteydestä. Kiinnostaisi kuitenkin tietää, mikä tuon U2:n Pendelverkehrin takana on ja miten U1:n liikenne on hoidettu, mihin asti sillä pääsee. | ||||
|
07.02.2013 12:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Milloinkohan mahtaa tulla tilaajavärit junakalustoon Euroopassa? Tai no, Ruotsissa kyllä kai jo onkin, mutta muuallekin. Bussiliikenteen kilpailutushan johti sekin aluksi siihen, että värit vaihtelivat operaattorin mukaan. | ||||
|
|
07.02.2013 12:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt menee ohi. Miten ylemmän raiteen suljettuisuus aikaansaa sen, että tarvitaan pendeliliikennettä alemmalla raiteella? | ||||
|
07.02.2013 10:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaahas, minkähän teorian mukaan? Turun esimerkkiä löyhästi seuraten? ;) | ||||
|
05.02.2013 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos kuvasta! On mielenkiintoinen. Värikuvia aiheesta on ollut vähän vaikea löytää. Oisko sulla sattumalta värikuvaa tällaisesta Tallinnassa? :) | ||||
|
05.02.2013 18:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jounilta löytyy pokkaa :D | ||||
|
05.02.2013 18:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lähetä vaikka Venäjän suurlähetystölle meiliä ja kysele :) | ||||
|
|
05.02.2013 09:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä se seitsemästoista olisi kotoisin? | ||||
|
|
04.02.2013 17:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hä? Miksi se kuulutusfanfaari ei olisi samanlainen Talenteissa? Kai ne VBB:n kuulutukset ihan yhtä hyvin yksikerroksisessa kalustossa on mahdollista soittaa kuin kaksikerroksisessakin? | ||||
|
04.02.2013 07:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tottapa totta, pääni sisäinen flirtti näkyy muljahtaneen väärään asentoon :) | ||||
|
03.02.2013 18:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saisiko tämän kuvatekstiin mukaan sanoja kuten Sa-3, adapteri, välikappale, sa3 ja scharfenberg, niin tämän löytäisi helpommin? On meinaan mielenkiintoinen dokumenttikuva. | ||||
|
03.02.2013 18:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jahas, liikennepaikkatunnistekäytäntökin näyttää aikojen saatoissa vaihtuneen. | ||||
|
03.02.2013 18:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo esiopastimena toimiminen tehnee tuosta käyttöfunktionsa kannalta aika pitkälti saman kapineen kuin meikäläinen suojastusopastin, vai? | ||||
|
03.02.2013 17:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä siitä helpomman tekee? En keksi, mitä selkeyden lisää se tuo, että yhdessä nipussa tulkittavaksi tarkoitettuun sarjamerkintään isketään välilyönti keskelle. Tavallisesti kun välilyönti tapaa merkitä kahden merkityksen välistä vaihtumiskohtaa. | ||||
|
|
02.02.2013 17:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo taustalla näkyvä vaunu on siis 1B, eli ymmärtääkseni "junan" #1 vaunu B. Olisiko käytössä vastaava käytäntö kuin Sm5:ssä, eli päädyt ovat A ja B ja päätyjen väliin päätyvät vaunut kirjaimoidaan sitten C:stä ylöspäin siten, että C on lähinnä A:ta ja kirjaimet kasvavat sitä mukaa, kun A-vaunusta etäännytään ja B-vaunua lähestytään? Tämähän on ihan järkevää, jos vaunu suunnitellaan siten, että sen keskivaiheille voi ilman suurempia muutoksia lisäillä vaunuja tilaajan tarpeen mukaan. | ||||
|
30.01.2013 16:12 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kiristy. Tuo sangan keskivaiheilla oleva sarana saa aikaan sen, että veturin ja vaunun ollessa kiinni toisissaan sangan keskiosa painuu painonsa takia alaspäin. Näin koukussa oleva lenkki ei työnny pois koukusta, vaan pysyy samoilla kohdilla kuin tässäkin kuvassa. Tai ainakin pitäisi pysyä. Kyllähän niitä junien katkeilemisia vapitin livettyä koukusta on aina silloin tällöin tapahtunut. Kuva vapitista veturi puristettuna vaunujen kanssa yhteen: https://vaunut.org/kuva/6594?t=vapiti . | ||||
|
30.01.2013 15:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs tämä peukalonleikkuri on? | ||||
|
26.01.2013 11:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sveitsissä kuitenkin on radalla muutamia mutkia siellä täällä. Niiden kohdilla kallistuvakoriset ICN:t ovat käytännössä nopeampia kuin perinteisemmät vaunujunat. | ||||
|
26.01.2013 11:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erikoinen numerointi raiteilla, kun ykkös- ja kakkosraiteita on kaksin kappalein. | ||||
|
20.01.2013 23:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikähän pakko tuostakin šikaanista on ollut tehdä noin jyrkkä? | ||||
|
20.01.2013 22:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, Suomessa kaksikerroksisten konttikuljetusten vaatimat muutostarpeet olisivat paljon vähäisemmät kuin muualla Euroopassa ja ehkä jopa ihan toteutettavissa. Venäjällä projekti olisi valtaisa kun rataa on niin julmetusti, mutta onnistuisi kai sielläkin muutaman vuosikymmenen aikana. | ||||
|
|
20.01.2013 22:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eipä vaan saisi. Kuormaulottuman kapeneminen alkaa 4,4 metrin kohdalla ja jo pelkästään kaksi konttia vaatisi korkeutta 4,88 metriä. Ja siihen vielä vaunun rakenteet ja maavara päälle. Käytännössä kontin pohja olisi kai mahdollista saada alimmillaan noin 40 sentin korkeudelle kiskon pinnasta, jolloin ylemmän kontin yläkulma olisi 5,28 metrin korkeudella ja raapisi aika komeasti siltoja ja opastimia palasiksi. Kuormaulottumaa voi ihmetellä vaikka täältä: http://www.vrtranspoint.fi/index/rautatielogistiikka/asiakkaan-opas_4/kuormaulottumat/suomi.html . | ||||
|
20.01.2013 22:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lienevät molemmat saaneet keulaansa muodon lentokoneilta. | ||||
|
16.01.2013 16:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kimmo: Erään Helsingissä ajavan kuljettajan kanssa laskeskeltiin, että hän ajaa noin 40 megametriä vuodessa. | ||||
|
15.01.2013 17:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hämmentävä kyllä tuo eri kohdissa olevien keltaisten keskinäinen kirkkausero. | ||||
