555-112870 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.07.2012 03:52 Tuukka Ryyppö  
  Tää juna on aika mielenkiintoinen ilmiö suomalaisesta näkökulmasta. Tätä junaa operoivat kahden valtion (Saksa ja Itävalta, eli Nykäsen toinen kotimaa) kansalliset rautatieyhtiöt yhteistyössä, mutta iso osa reitistä kulkee Italiassa, jonka rautatieyhtiön kanssa ei tehdä mitään yhteistyötä. Koska tämä juna kilpailee suoraan Italian kansallisen rautatieyhtiön, FS:n, kanssa, FS on yrittänyt pistää eri tavoin kapuloita tämän junan rattaisiin. Lippuja ei voi ostaa tavalliselta FS:n tiskiltä kuten muiden kansainvälistenkin junien lippuja, vaan niitä pitää mennä hankkimaan DB:n ja ÖBB:n omista Italiassa sijaitsevista lipputoimistosta (tai Saksassa ja Itävallassa olevista toki). Myöskään italailaisesta aikataulukirjasta tämän junan tietoja ei tietenkään löydy. Joka tapauksessa, konsepti jossa yhden maan rautatieyhtiö alkaa kilpailla matkustajaliikenteestä toisen maan alueella on aika mielenkiintoinen :)
kuva 27.07.2012 03:47 Tuukka Ryyppö  
  Itävallan lisäksi myös ainakin Sveitsissä on harrastettu tuollaista vaatimusta.
kuva 27.07.2012 03:46 Tuukka Ryyppö  
  Ei tuon järjestäminen oikeastaan hirveän vaikeaa ole. Kaluston toimittajalle vaan asetetaan vaatimukseksi, että veturin tietokoneen on ymmärrettävä toiselta veturilta tulevat käskyt "hommaa itsesi ajamaan tätä nopeutta" ja "jarruta näin kovaa tällaisia jarruja käyttäen". Ehkä myös "laske virroitin" ja "nosta virroitin". Sikäli kun veturi on tietokoneohjattu, kuten veturit nykyään ovat, tuo on lähes puhtaasti ohjelmointia.
kuva 26.07.2012 01:20 Tuukka Ryyppö  
  Kuva samasta paikasta viitisen vuotta myöhemmin: https://vaunut.org/kuva/76280
kuva 24.07.2012 18:27 Tuukka Ryyppö  
  Kas, sama ratkaisu kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/56314?u=250&maa=145 . Ratikan värikin stemmaa :)
kuva 24.07.2012 18:26 Tuukka Ryyppö  
  Ei ainakaan enää nykyisin: https://vaunut.org/kuva/76257?s=1 .
kuva 16.07.2012 13:10 Tuukka Ryyppö  
  Eli ne veturit jotka ovat kulmikkaita, ovat melkein kaikki kantikkaita?
kuva 03.07.2012 13:48 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, kylttejä joissa lukee "Tst. Netepbupg Motskba"? No joo... Enivei, tuo näyttötyyppi oli ehkä huonoin, joka Suomen rautateillä on ikinä ollut käytössä. Muuten siinä ei ollut valittamista, mutta aika monissa olosuhteissa sen tekstejä ei voinut lukea, mikä hieman heikensi näytön hyödyllisyyttä.
kuva 02.07.2012 12:20 Tuukka Ryyppö  
  Palakiskot tuohon äänimaailmaan vaan kuuluisi myös.
kuva 02.07.2012 12:13 Tuukka Ryyppö  
  Ei kun seislevy on päätynyt Tka:n eteen ;)
kuva 02.07.2012 12:12 Tuukka Ryyppö  
  Heh, venäläisen junamatkustamisen perustaitoihin tosiaan kuuluu refleksinomainen salusiinin myttääminen kannatinjohtonsa laitaan. Tuosta voisi ehkä ottaa valokuvan joskus :))
kuva 23.06.2012 19:37 Tuukka Ryyppö  
  Ihan mielenkiintoista muuten, mitä kaikkea löytyy kun etsii kuvia tästä veturista. Milloin se on hengaillut Baselissa, milloin vetänyt matkustajajunaa Hampurista Puolan suuntaan, milloin tavaraa Leipzigin seudulla.
kuva 23.06.2012 19:36 Tuukka Ryyppö  
  Ilmeisesti GVG:n kaikki oma vetokalust oli poissa pelistä, minkä takia on täytynyt ottaa käyttöön vuokraveturi. Näin ainakin google väittää. Lisäksi täälläkin kerrotaan, että myös Veolia-aikakautena tuon liikenteen hoitaisi yhä GVG: http://www.postvagnen.com/forum/index.php?id=596607 .
kuva 23.06.2012 15:19 Tuukka Ryyppö  
  ...mutta kun tämä ei ole vielä mahdollista, olisi kuvan lisääjän hyvä huomioida tämä puute ja änkeä ne vaihtoehtoiset nimimuodot sinne itse. Jos kuvauspaikan nimenä on "Beijing / Peking", kuva löytyy sekä haettaessa "Beijing", että haettaessa "Peking".
kuva 20.06.2012 23:44 Tuukka Ryyppö  
  Merkitystä asialla on lähinnä haun toimivuuden kannalta. Olisi toivottavaa, että jos joku haluaa löytää kuvia Pekingistä, hänen ei tarvitse tehdä erillistä hakua kaikkia eri nimimuotoja varten.
kuva 19.06.2012 17:02 Tuukka Ryyppö  
  Niin no, osaavat autoilijat Suomessakin nopusrajoituksista joustaa. Ei se siitä sen hyväksyttävämpää silti tee.
kuva 19.06.2012 16:03 Tuukka Ryyppö  
  Juhanin lainaamaan tekstin lisäksi Kotuksen sivuilla sanotaan myös: "Myös suomen kielen lautakunta on ottanut kantaa kiinalaisiin nimiin ja suosittanut vuonna 1979 pinyin-järjestelmän käyttämistä suomenkielisissä teksteissä." Siitä, että sanotaan sanaa Peking /voitavan/ käyttää, voi päätellä, että Beijing on itse asiassa se ensisijainen muoto, mutta myös tuo Peking on sallittu. Siitä olen samaa mieltä, että haun toimivuus on tärkeä. Siksi ehdottaisinkin, että kuvauspaikaksi merkittäisiin "Beijing / Peking". Itse olen harrastanut vastaavaa ja hyvin löytyvät kuvat, esim https://vaunut.org/kuva/59416?paik=Berliini . Vastaavasti jokin aika sitten julkaistuun Lissabonia käsittelevään kuvasarjaan voisi pistää kuvauspaikaksi Lisboa / Lissabon , jos paikallisenkin kieliasun haluaa kuvauspaikkatietoon sisällyttää.
kuva 19.06.2012 15:59 Tuukka Ryyppö  
  Pirun hiano kuva :)
kuva 17.06.2012 10:23 Tuukka Ryyppö  
  Eikös nuo vaunut ole niitä vanhoja tanskalaisia, jotka Veolia osti?
kuva 15.06.2012 11:45 Tuukka Ryyppö  
  Jonkinlaisena työllistämistoimena voisi onnistuakin :)
kuva 14.06.2012 15:55 Tuukka Ryyppö  
  Totta. Suomi on onnistunut markkinoimaan itsensä kansainvälisesti varsin mainiosti, jos noin iso osa Kolin kävijöistä osaa englantia paremmin kuin suomea!
kuva 09.06.2012 23:41 Tuukka Ryyppö  
  Aika täsmälleen sitä tuo onkin. Tosin, onko Susissa tuollaisia virroittimia?
kuva 06.06.2012 22:49 Tuukka Ryyppö  
  Jos germaanisilla mailla tarkoitetaan maita, joissa puhutaan germaanisia kieliä, oikeampi sanamuoto olisi, että 15 kV sähköistys löytyy germaanisista maista lukuunottamatta Tanskaa, Alankomaita, Belgiaa ja Hollantia ;)
kuva 06.06.2012 22:45 Tuukka Ryyppö  
  Pitkä ässä merkitään ß-kirjaimella, kun sitä edeltävä vokaali lausutaan pitkänä. Sanan lopussa ß ääntyy silti kohtuullisen lyhyenä. Ei muita sääntöjä oikeastaan tarvitsekaan, koska pitkää soinnillista s-äännettä ei taida saksan kieli lainkaan tuntea.
kuva 05.06.2012 10:55 Tuukka Ryyppö  
  Eivät. Muutenhan niillä olisi sama mallimerkintäkin :) Re-465:ssä (joka on 460:n pohjalta tehty paranneltu versio) komennellaan akseleita erikseen, kun Re-460:ssa telin molemmat akselit pyörivät aina keskenään samalla nopeudella. Tämän ansiosta sen luistonesto toimii täsmällisemmin ja tehokkaammin. Sr2:ssa näkyisi olevan siinäkin akselikohtainen tehonsäätö, eli Re-465 on sille hiukan läheisempää sukua kuin Re-460.
kuva 02.06.2012 11:08 Tuukka Ryyppö  
  Hankobaanalta voisi ajaa osan junista vaihdottomina Helsinkiin yhdistämällä ne Karjaalla Sm7-junaan, Vaasan radalta olisi voitu ennen sähköistystä harrastaa samanlaista. Tai Savonlinnasta. Onhan noita. Merkittävänä tekijänä tässä tosin on, että suomessa ei ajeta kovinkaan paljoa kaukoliikennettä sähkömoottorijunilla. Periaatteessahan Vankat muuten olisi ehkä hyvinkin voitu varustaa laitteistolla, jolla ne voisi kytkeä esim. Parikkalassa kaukojunan perään. Veturissa kyllä luulisi riittävän voimaa parin Dm12:n vetoon ilman dieselin apuakin :)
kuva 31.05.2012 13:04 Tuukka Ryyppö  
  Apulenkit vai?
kuva 31.05.2012 13:04 Tuukka Ryyppö  
  Eikös höyrysähköinen veturi voisi olla ihan ovela veto? :P
kuva 29.05.2012 20:43 Tuukka Ryyppö  
  Tollanen löytyi: http://ru-railway.livejournal.com/1341992.html , englannihkosti täällä: http://translate.google.com/translate?sl=ru&tl=en&js=n&prev=_t&hl=en&ie=UTF-8&layout=2&eotf=1&u=http%3A%2F%2Fru-railway.livejournal.com%2F1341992.html . Siellä sanotaan noin. Mitään muuta selitystä en löytänyt. Oli muuten hitusen ikään kuin vaikeaa saada selville, mikä ihme loppuopastin on venäjäksi :D Hakusana Хвост красными огнями почему три? auttoi lopulta.
kuva 29.05.2012 20:02 Tuukka Ryyppö  
  Muistan kuulleeni tuon venäläiseltä ihmiseltä, joka oli joko rautatieharrastaja tai rautatieläinen. Tarkempaa lähdeviitettä en tähän hätään osaa antaa.
kuva 29.05.2012 11:19 Tuukka Ryyppö  
  Se on turvallisuustekijä. Jos vierekkäin on vaikka kolme junarunkoa, joissa kaikissa on kaksi loppuopastinvaloa, niiden muodostama rivi valoja näyttää tältä:
. . . . . .

Tuossa ei voi mitenkään varmasti tietää, onko kyseessä ehkä neljä runkoa, joista laitimmaisista on kustakin yksi loppuopaste jonkin esteen takana näkymättömissä, vai onko niitä sittenkin kolme. Rautatietyöntekijä ehkä olettaa ne kolmeksi, mutta jos runkoja onkin ollut se neljä kappaletta, saattaa kohta rysähtää. Kun loppuopastinvaloja on kolme per vaunu, samaiset kolme vierekkäistä runkoa näyttävät tältä:
' : ' : ' :

Jos runkoja taas onkin neljä kappaletta ja laitimmaisten runkojen valot ovat näkymättömissä, näkyy tällaista:
: ' : ' : '

Kun kaksi päällekkäistä valoa tarkoittaa "tämä on rungon oikea laita", tiedetään tuossa olevan neljä runkoa. Suomalaisella loppuopastinkäytännöllä sama tosiaan näyttäisi tältä:
. . . . . .

Lisäksi, vaikka runkojen määrä tunnistettaisiin, niiden sijainnista saattaisi tulla väärä käsitys. Vertaa näitä (ratapiha, jolla rungot seisovat on neliraiteinen):
1) . . . . .

2) ' : ' : '

Suomalaisesta esimerkistä saattaa päättyä luulemaan, että vapaana olisi oikeanpuoleisin raide, vaikka todellisuudessa vapaana onkin vain vasemmanpuoleisin raide. Ihan fiksu systeemi toi kolmivaloisuus siis.
kuva 27.05.2012 21:30 Tuukka Ryyppö  
  Anasuotimelle olisi käyttöä... Voisikohan joku koodata sellaisen vaikka FB-pluginina? :)
kuva 26.05.2012 16:49 Tuukka Ryyppö  
  Eikös tuo muuten ole enemmänkin kaakkoislaita kuin etelälaita? :)
kuva 26.05.2012 16:47 Tuukka Ryyppö  
  Sivuvirtakisko on käytössä siksi, että kun maailman ensimmäisiä junien sähköjärjestelmiä väkerrettiin, oli halvempaa rakentaa virtakisko kuin ajolanka. Osasyynä on voinut olla silloin käytetty vähäinen jännite,21 seitsemisensataa volttia. Noin pienillä jännitteillä virrat kasvavat suuriksi ja johtimen on oltava todella paksua tavaraa, ettei se pala katki. Myöhemmin sähköistetyillä radoilla ollaan sitten päädytty ajolankavirroitukseen lukuunottamatta ratoja, jotka kulkevat pääasiallisesti tunnelissa.
kuva 26.05.2012 16:40 Tuukka Ryyppö  
  Nukkumattitunnelmaa häiritsevät myöskin ratikan väritys, pyörätiemerkintä ja aseman lasiseinät rafloineen. Aika vähän tuolla silti on parissakymmenessä vuodessa paikat muuttuneet.
kuva 26.05.2012 15:04 Tuukka Ryyppö  
  Merkityksellistä on itse asiassa lähinnä juuri tuo 1 lk. ja 1 lk.plus hintojen ja palvelujen erotus, koska tuo aamiainen ei ole suunnattu ensisijaisesti randommatkustajalle, vaan nimenomaisesti liikematkustajille. En suoraan sanoen tiedä, mitä eroa pendolinon Business ja BusinessPlus -luokkiin kuuluu, vaikka oikeastaan kai pitäisi. Mutta ehkä siinä plussassa on jotain pointtiakin :D Mutta ykkösluokan lippu on sinänsä kyllä usein ihan järkevä asia. Jos mä olisin johtotehtävissä, ja olisi todellinen tarve sille, että alaiseni toimistotyöläinen tekee paikoin töitä junassa, maksaisin kyllä mielelläni sen parikymppiä lisähintaa alaiseni työskentelyrauhasta. Jos henkilölle maksetaan kahdenkympin tuntipalkkaa viiden tunnin junamatkasta, siitä tulee firmalle noin 200 € verran pelkkiä palkan kuluja sivukuluineen. On aivan naurettavaa, jos 200 euron kulungin päälle ei viitsi maksaa pariakymppiä siitä, että tuo kallis työaika tulee todella myös hyödynnettyä. Itsellä on kokemusta konttoritoiden pläräilystä junan kyydissä matkalla esim. Kokkola-Helsinki ja kyllä siinä pariin kertaan tuli ikävä ykkösluokkaan, kun ympärillä oli sellainen härdelli, ettei työnteosta tahtonut tulla mitään. Asiat olivat kuitenkin sellaisia, että ne saattoi turvallisesti tehdä seuraavienkin päivien aikana, joten jouduin matkustamaan kakkosluokassa. Joka tapauksessa, jos olisin työntekijöiden matkustuksesta vastuussa, saattaisin jopa päätyä ostamaan tuon Plus -lisäpalvelun, jos siihen nyt kuuluu jotain muutakin kuin tuo yksinkertainen aamiainen. Toisaalta, kun tuo taitaa olla ainoa ruoka, jonka Pendolinossa voi saada suoraan paikalle, 8 € voi olla ihan siedettävä hinta siitä, että saadaan työntekijälle pientä luksusta sen muodossa, ettei hänen tarvitse raahautua ravintolavaunuun. Aina kun ei ole aikaa aamiaiselle muuten kuin junassa. Sekin on tullut itse koettua :)
Mut jokatapauksessa, ne firmat, jotka saattaisivat haluta maksaa työntekijälleen tuon Plus-lisäpalvelun, eivät missään nimessä olisi kuitenkaan passittamassa häntä kakkosluokkaan. Siksi siis kakkosluokan hinta on tässä yhteydessä täysin irrelevantti asia.
kuva 25.05.2012 21:00 Tuukka Ryyppö  
  Tarkoittanet tekniikan museota, jossa on rautatieosasto?
kuva 22.05.2012 09:39 Tuukka Ryyppö  
  http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B0%D0%B9%D0%BB:URT-3-s.gif muuten taitaa kuvata kaksivirtajärjestelmän toteutusta VL82:ssa?
kuva 22.05.2012 09:36 Tuukka Ryyppö  
  Ilmeisesti on. Kuvan http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/68/Cherteji_CHS7.jpg mukaan ChS7:n leveys on 3000 mm ja kuvan http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/90/Elektrovoz_VL60_razmeri.jpg mukaan VL60:n leveys on 3160 mm. ChS7:ssa on sama kori kuin ChS200:ssa ja koska VL60 on valmistettu samalla tehtaalla ja näyttää ulkoisesti vastaavalta kuin VL82, väittäisin niiden leveyksien olevan hyvin varmasti samat. Leveyseroa kuvan vetureilla olisi siis 160 mm, eli 16 cm. Syyksi leveyseroon arvelisin, että ChS200 on – kuten muuten sarjamerkintäkin jo sanoo – valmistettu Tšekkoslovakiassa. Ehkä tehtaalla ei ole ollut mahdollisuutta leveämmän veturin rakentamiseen, kuljetusyhteys Neuvostoliittoon ei ole mahdollistanut "täysilevyistä" veturia tai ChS2000 perustuu johonkin keskieurooppalaisille ulottumille suunniteltuun tšekkiläisveturiin, jolloin kovin suurelle leveydelle ei yksinkertaisesti ole ollut tarvetta.
kuva 20.05.2012 11:30 Tuukka Ryyppö  
  Mika, sähän kuulostat ihan joltain neuvostobyrokraatilta.
kuva 18.05.2012 15:40 Tuukka Ryyppö  
  Kuvatekstistä päätellen Jarmo on päätynyt lähettämään väärän kuvan. Uusi löytynee hänen kovalevyltään. Voit, Jarno, korjata tilalle oikean kuvan klikkaamalla oikean laidan vihreää "Muokkaa kuvaa" -pälpärettä.
kuva 18.05.2012 09:50 Tuukka Ryyppö  
  Vähän haastetta peliin :)
kuva 03.05.2012 20:36 Tuukka Ryyppö  
  Eli ystävyysside on mahdollinen silloin, kun molemmissa vaunuissa on sivupuskimet. Tässä tapauksessa arvaisin kytkennän syyksi sen, että se nyt sattumalta on ollut mahdollista, kun veturi on siinä päässä junaa, jossa SA-3 -kytkinkin on. Syyksi Hkba:n (eli välivaunun) käyttöön arvaan, että juna on ollut matkalla kohti Kouvolaa, jossa siihen liitetään venäläisiä vaunuja. Voi myös olla, että Hkba on siirtoajossa kohti Kouvolaa ja jää sinne odottelemaan myöhempää tekemistä.
kuva 03.05.2012 20:33 Tuukka Ryyppö  
  Välivaunua tarvitaan, kun halutaan liittää yhteen venäläisiä ja suomalaisia vaunuja. Tämä johtuu siitä, että venäläiset vaunut eivät käytä sivupuskimia. Sivupuskimien sijaan niissä on kussakin päässä keskuspuskin, joka paremmin tunnetaan nimellä SA-3 -kytkin. SA-3 ei siis ainoastaan vedä, vaan ottaa vastaan myöskin puristusvoimaa. Koska "kaikessa" venäläiskalustossa on SA-3 -kytkimet, siellä ei sivupuskimia tarvita ja ne on siten jätetty pois.
kuva 03.05.2012 20:31 Tuukka Ryyppö  
  Tuohon tarkoitukseen ei ole pakko käyttää välivaunua, koska on olemassa ystävyysside, jonka toinen pää laitetaan SA-3:n kitaan ja toinen pää toisen vaunun vetokoukkuun. Työntövoima tulee sitten puskimista.
kuva 03.05.2012 09:26 Tuukka Ryyppö  
  Nimeä sillä Suomen itärajan takana sijaitsevalla valtiolla ei tuossa vaiheessa vielä varsinaisesti tosiaan ollut, tai jos oli, se oli lähinnä Venäjä. Hallitsijat olivat kuitenkin jo samat kuin valtion myöhemmin vaihtaessa nimensä Neuvostoliitoksi.
kuva 29.04.2012 19:52 Tuukka Ryyppö  
  Noinhan se on. 1200*900 pikselin kuva mahtuu siis ihan normaalisti. Jos kuva kuitenkin on pystysuuntainen, se on toki 900*1200. Ja silloin se mahtuu vain kyljelleen kellautettuna. Tietysti kuvasta voi tehdä pienemmän, mutta silloin tarkkuus kärsii. Se peruste, jolla vorkkiin on päätetty määrittää vaakatasossa olevan kuvan maksimileveydeksi 1200 pikseliä, kelpaa loogisesti myöskin perusteeksi sille, että pystykuvassa pitäisi saada olla myöskin tuo 1200 pikseliä korkeutta. Mutta muistaakseni tuo bugi on jo korjattukin, eli enää ei kai ole ongelmaa. Ainakaan noita kyljellään lähetettyjä kuvia ei enää ole viime vuosina näkynyt.
kuva 29.04.2012 00:50 Tuukka Ryyppö  
  Jos nyt kuitenkin tehdään niin, että Kari unohtaa Dr13:n pysyvästi ja lakkaa myös tunnistamasta sitä valokuvista ja me muut jatketaan maailman havainnointia sellaisena kuin se oikeasti on? :)
kuva 27.04.2012 10:15 Tuukka Ryyppö  
  No, onhan se EU-raha EU:n rahaa, vaikka se onkin EU:lle jäsenvaltioiden läpi jäsenvaltioiden kansalaisilta tullut. Jos mun veljeni antaa mulle 40€ ja mä annan sitten sulle 20€, sä olet saanut mun nähdäkseni mun rahaa, et mun veljen rahaa. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa 40 henkilöä antaa mulle kukin yhden euron ja mä annan sitten sulle sen 20€. Silloinkin olet nähdäkseni saanut multa sen rahan :)
Toinen asia on, että ei EU-rahoja kannata tuhlailla turhuuksiin sen enempää kuin muitakaan verorahoja. Museokaluston ylläpito vaan ei minun silmissäni ole turhuutta, toisin kuin vaikka GTW:iden hankkiminen OSE:lle.
kuva 26.04.2012 10:29 Tuukka Ryyppö  
  Siis, onko Ruotsin rautateillä siis /pitkätukkaisia/ miehiä kuljettajina, vai mitä tarkoitat? Vorkkilaisilta olen saanut jonkinasteisen käsityksen, etteivät moiset olisi Suomessakaan aivan mahdoton ajatus. EDIT: Kas, sivun lataamisen ja kommetoinnin välillä oli niin pitkä aika, että Topi ehti väliin vieläpä noin reippaalla marginaalilla.
kuva 21.04.2012 02:07 Tuukka Ryyppö  
  Sivulla http://www.vrtranspoint.fi/index/rautatielogistiikka/asiakkaan-opas_4/kuormaulottumat/eurooppa.html olevan kaavion perusteella leveyseroa pitäisi näemmä olla juurikin tuo parikymmentä senttiä.
<<   >>