Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2012 02:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sivulla http://www.vrtranspoint.fi/index/rautatielogistiikka/asiakkaan-opas_4/kuormaulottumat/eurooppa.html olevan kaavion perusteella leveyseroa pitäisi näemmä olla juurikin tuo parikymmentä senttiä. | ||||
|
|
21.04.2012 02:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä olen asemilla katsonut, niin leveyseroa näyttäisi olevan noin 10 cm per puoli, eli yhteensä 20 cm. | ||||
|
18.04.2012 18:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Lujuuslaskettiin ja piirrettiin viimeistä ruuvia ja venttiilinjousta myöten kokonaan uudelleen..."? Kyllä on kuihtuneen okaisesti ilmaistu se että vähän fiksattiin. | ||||
|
18.04.2012 18:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tässä nykyään toimivat suorat linkit: http://www.train-franco-ethiopien.com/photos_cfe/cc_alsthom_cfe/index.html ja http://www.train-franco-ethiopien.com/photos_cde/cc_alsthom_cde/pages/image/imagepage5.html | ||||
|
15.04.2012 11:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pelkän kuvan nähtyäni ajattelin ensin sen olevan Karjaalta, kun silloissa on jonkin verran samaa näköä. Mutta aika erilaisethan nuo lopulta ovat: https://vaunut.org/kuva/42899?paik=Karjaa&tag0=17|Rautatieinfra|Silta | ||||
|
11.04.2012 00:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on Viipurin elektritška-aikataulut talviaikataulukaudelle 2012: http://3ty.ru/rasp/0199747.html . Aikataulussa ovat sekaisin sekä saapuvat että lähtevät junat. Kuten listasta huomaa, aika harva noista junista kulkee jotain muuta väliä kuin Pietari-Viipuri. Tarkemmin sanoen Viipurista lähtee päivittäin kuusi junaa jonnekin muualle kuin Pietariin tai Suomeen. | ||||
|
07.04.2012 14:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja vielä: Berliinin-Brandenburgin alueen väestöntiheys on 190 as/km², eli aika pitkälti samaa luokkaa kuin Uudenmaan maakunnan. Kyseinen alue on sikälikin analoginen Uuteenmaahan, että siihen kuuluu Berliini, jossa pienellä alueella asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Tässäpä vielä kartta siitä, miten paikallisraideliikenne on toteutetty kyseisellä väestöntiheydeltään Uuteenmaahan vahvasti rinnastuvalla alueella: http://www.berliner-verkehr.de/101212_Bahnregionalverkehr.pdf . Harmi, ettei harvaanasutussa Suom.... Eiku! | ||||
|
|
06.04.2012 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vertailuksi vielä, Uudenmaan maakunnan väestöntiheys on 170 as/km² | ||||
|
03.04.2012 20:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juu, linjoilla 4 ja 10, eli noilla mannerheimintien kuormitetuilla linjoilla noita näkyy vähemmän. 7:lla jonkun verran ja kolmosella sitten enemmänkin. Kasillakin tuntuu syystä tai toisesta osuvan melkein aina matalalattiainen kohdalle, samaten kuin kutosella, jolla on kasin kanssa yhteinen kierto. Ysillä tuntuu välillä olevan ja välillä ei, ehkä samaa luokkaa kuin seiskalla. | ||||
|
01.04.2012 21:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joku vorkin bugi liittyen siihen, miten kuvien tägit oli alunperin toteutettu ja miten nykyään. Korjaanpa. | ||||
|
30.03.2012 15:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, ei mennyt ihan putkeen ekalla yrittämällä :) Uusi yritys: Siitä olen tietysti jossain määrin samaa mieltä Karin kanssa, että samoiltahan ne haisulit usein näyttää. Tässä tosiaan suomalainen esimerkki, jossa samankaltaisuutta korostaa se, että molemmat veturit on kuvattu suunnilleen samasta kulmasta: https://vaunut.org/kuva/72775 . Haisuli kuin haisuli, ei niillä eroa ole. Siksi juuri muut veturityypit ovatkin kiinnostavampia – eivät ole kaikki niin samannäköisiä keskenään kuin nuo mokomat haisulit! |
||||
|
|
30.03.2012 00:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siitä olen tietysti jossain määrin samaa mieltä Karin kanssa, että samoiltahan ne haisulit usein näyttää. Tässä tosiaan suomalainen esimerkki, jossa samankaltaisuutta korostaa se, että molemmat veturit on kuvattu suunnilleen samasta kulmasta: https://vaunut.org/kuva/39214 . Haisuli kuin haisuli, ei niillä eroa ole. Siksi juuri muut veturityypit ovatkin kiinnostavampia – eivät ole kaikki niin samannäköisiä keskenään kuin nuo mokomat haisulit! | ||||
|
|
29.03.2012 21:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sähkärit kans! | ||||
|
28.03.2012 20:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Metroon pohjautuvassa järjestelmässä liityntäliikenteineen on toisaalta lyhyempi vuoroväli kuin Espoon nykyisillä motaribusseilla on. Itse näen vuorovälin puolittumisen olevan hyvä asia, vaikka se sitten merkitsisikin kokonaismatka-ajan pitenemistä parilla minuutilla. | ||||
|
|
27.03.2012 23:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Entä mitä kävi esim. Länsiväylän silloilla samaan aikaan, vuosina 82-92? Tuo tilasto itsessään ei kerro mitään, jos samalla ei ole käytettävissä vertailtavaksi vastaavia tilastoja muilta sisääntuloväyliltä. Mielenkiintoista on myöskin kehitys vuoden 92 jälkeen. 10 vuoden sisäänajokausi on kyllä kieltämättä aika pitkä... Toivottavasti jää tällä kertaa lyhyemmäksi. | ||||
|
|
27.03.2012 22:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Totta. Espoolle tulee seuraamaan metrosta samat haitat, jotka itä-Helsingille seurasi kun metro vedettiin sinne. Pääosa itästadistahan oli jo rakennettu ja asutettu, kun metro sinne tuli. Ennen metroa joukkoliikenne oli toteutettu yhtä mukavalla tavalla kuin Länsiväylän varren nykyään. Harmittaa tietysti vietävästi, ettei itä-Helsingin joukkoliikennettä enää hoideta ajattamalla bussijonoa pitkin Itäväylää. Saattaisi olla isompia ja hienompia liittymiäkin Itäväylällä, jos metroa ei olisi :) | ||||
|
26.03.2012 19:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa, että ei kannattanut, mua kyllä vähän ihmetyttää, että kannattamattomuuden syyksi mainittiin ainakin harrastajapiireissä huono jarrutuskyky. Eikö sitä olisi voinut parantaa? | ||||
|
26.03.2012 19:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Enpä sanoisi, että nimenomaan ICE:lle, vaan yleisesti tämä vastaa väritykseltään Saksan kaukojunaväritystä. | ||||
|
26.03.2012 15:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jaa, että venäläispuut eivät kasva yhtä laadukkaasti kuin suomalaispuut? :) | ||||
|
26.03.2012 00:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| No, metrothan ovat junia ja moni metroasemista on vieläpä maan alla. | ||||
|
25.03.2012 11:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, jos joku ei sitä hoksannut, tässä on siis kyse Arriva-nimisen yhtiön junasta, ei pelkästään sen veturista. Aika mielenkiintoinen veto, että vuonna 1938 Englannissa perustettu firma mainostaa Saksan rautateiden 175-vuotispäivää :) | ||||
|
24.03.2012 15:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onkos tämä muuten sitä samaa kalustoa, jolla ajetaan Berliinissäkin jokunen vuoro päivässä? Niillä matkustamisessa on sinänsäkin ihan oma tunnelmansa, että ohjaamon ovi matkustamoon tapaa olla auki, jolloin kuljettajan toimia pääsee seuraamaan aitiopaikalta. | ||||
|
|
23.03.2012 22:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sanovat, että Sm3:ssa yksi iso osa runkojen yhdistämisessä olisi runkojen välisen tietoliikenteen hoitamisessa sarjaportilla rinnakkaisportin sijaan. Sarjaportissa bitit tavallaan jonottavat toistensa perässä ja jos reitti hetkeksi tukkeutuu, ne kaikki kolaroivat yhteen isoon läjään, eikä mistään tule mitään. Rinnakkaisportissa on sen verran enemmän piuhoja jne., että bitit voivat kulkea myös rinnakkain, jolloin tiedonsiirto on nopeampaa ja vikasietoisempaa. Sarjaportin käyttäminen tuollaiseen tiedonsiirtoon oli vanhentunut käytäntö jo silloin, kun Sm3 suunniteltiin... | ||||
|
|
23.03.2012 19:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja toki, jos jo pysähtynyt juna jotenkin sitten alkaisikin liikkua, vaunujen välissä seistessä on riittävästi tilaa liikuttaa jalkojaan ja ottaa ne pari askelta, mitkä ponnistaminen vaunun kyytiin hyppäämiseksi vaatii. Lisäksi on ylipäätään epätodennäköistä, että juna pääsisi lähtemään liikkeelle ihmisen ollessa välissä, koska se välissä oleva ihminen käpistelee jarruletkujen hanoja ja kun vaunut ovat siististi yhdessä nipussa, jarrujen avaaminen vie oman aikansa. | ||||
|
|
23.03.2012 19:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näiden junien kohdalla kyse on pitkälti siitä, ettei niitä ole tapana yhdistellä päivän aikana, vaan samalla kokonaisuudella ajetaan koko päivä läpeensä. Automaattikytkimiä käytetään siten vain junissa, joita yhdistellään tai irrotellaan useita kertoja päivässä. Ruuvikytkin on toimintavarmemman lisäksi myös halvempi kuin mikään automaattikytkin, joten pienemmät junayhtiöt käyttävät niitä myös linjoilla, joissa yksikköjä yhdistellään säännöllisesti. Saksassa yksi esimerkki tällaisesta linjasta on ODEG:n Berliinistä koilliseen operoima linja. Sitä ajetaan kahdella Regioshuttlella, jotka erotetaan toisistaan Eberswaldessa. Sieltä toinen yksikkö jatkaa muutaman asemanvälin kohti luodetta ja toinen reilut sata kilometriä kohti itää. Ja sama toki takaperoisesti toiseen suuntaan kuljettaessa. Eberswaldessa näkeekin useita kertoja päivässä ODEG:n heebojen hyppivän ruuvailemaan lenkkikytkimiä milloin mihinkin suuntaan. Muistikuva on, että kytkennän hoitaisi toisen yksikön kuljettaja. | ||||
|
23.03.2012 19:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, tieto siitä, että tuollainen lippu on ollut mahdollista ostaa, on hyvinkin mielenkiintoinen. Onnistuukohan yhäkin? Saattaa nimittäin tulla matka hieman halvemmaksi ostamalla Suomen sisäinen lippu ja Venäjän sisäinen lippu ja niiden kaveriksi koko matkalle varaus :) | ||||
|
23.03.2012 19:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ajettu lie kuitenkin kahdella miehellä? | ||||
|
|
23.03.2012 15:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| http://www.gerdboehmer-berlinereisenbahnarchiv.de/Statistiken/BBU-DR-DB.html ja http://de.wikipedia.org/wiki/Liste_schwerer_Unf%C3%A4lle_im_Schienenverkehr eivät tunne tuollaista onnettomuutta. Sen sijaan joitakin satoja kilometrejä lännempänä, Andertenissa, on tapahtunut vuonna 1997 junaonnettomuus, jonka yhteydessä on syttynyt myös tulipalo. Tuhot ovat olleet n. 6,5 miljoonaa euroa. | ||||
|
23.03.2012 09:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hih, Pienenpieni Veturi aamulla kerran / hieroi hyvin savuisia silmiään. / Sitten se pihisi ja puhisi ja ähki, / miksi minä häkkiin olen joutunut? | ||||
|
21.03.2012 00:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Helsingin linjalla 23:han pysäkkikuulutuksia kokeiltiin vajaat 10 vuotta sitten. Linjan busseissa oli kuitenkin niin huonot kaiuttimet (vai niihin johtavat johdot?), ettei rätisevistä pysäkkikuulutuksista saanut mitään selvää. Lisäkki pysäkkikuulutusten äänenvoimakkuus oli niin matala, ettei niitä olisi kovin hevillä ymmärtänyt, vaikka ne eivät olisikaan rätisseet. Matkustajat ja kuljettajat totesivatkin pysäkkikuulutusten toimivan surkeasti ja kokeilu todettiin epäonnistuneeksi. Siispä Helsingissä ei loogisestikaan ole pysäkkikuulutuksia – mitäs sitä järjestelmää käyttämään, jos sitä ei pidetä toimivana. | ||||
|
19.03.2012 14:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse olen Aachen HBf:n tienoilla kysellyt, missä kulkee Liégeen johtava tie. Eivät osanneet pari ensimmäistä sanoa, eikä ensin kolmaskaan. Sitten kuului: "Ach, Liége Lüttich!", minkä jälkeen asia olikin selkeä :) | ||||
|
|
18.03.2012 15:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Et sattunut Monacoon (Müncheniin) suuntaavaa junaa näkemään? :) | ||||
|
|
17.03.2012 12:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuossa saksalaiset ovat kyllä edistyneempiä kuin suomalaiset. Eipä löydy suomesta kai yhtäkään tieliikenteen etäisyys- tai opastustaulua, jossa lukisi Санкт-Петербург tai edes sama latinalaisin aakkosin ("Sankt-Peterburg"). Saksalaisten housuissa suomalaiset kirjottaisivat tauluun vain "Stettin" ja sillä hyvä. | ||||
|
|
15.03.2012 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitenkäs sä tällaisen onnistuit luomaan? :) | ||||
|
15.03.2012 21:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, tuohon aikaan on vielä kirjoitettu tuo alin rivi lyhyemmin kuin nykyään. Lisäksi Hjutjenjen on hieno nimi :) | ||||
|
14.03.2012 11:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi muuten kauttakulkuasemina juuri Alavus, Lapua ja Muhos. Ja toisaalta, miksi sitten Kajaani ja Kuopio, kun pienempiäkin paikkoja olisi :) | ||||
|
14.03.2012 11:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaikenlaista. Ravintoloita, pikaruokaloita, kapakoita ja klubeja aika paljon. Jonkin verran kai varastotilaakin. Toimistoja kai ei. | ||||
|
13.03.2012 08:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lisäksi, 7-päivän lipulla voi viikonloppuisin matkustaa kaksi ihmistä samalla lipulla, joskaan se ei välttämättä ole ollut tariffisuunnittelijan tarkoitus ;) | ||||
|
12.03.2012 19:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Poikkeamisoikeus löytyy toki yhäkin, kunhan ostaa lippunsa kansainvälisen tariffin mukaisena. Tulee joissain tilanteissa halvemmaksikin kuin VR:n tariffi. Ehkä joku matkatoimisto (Kaleva?) osaisi tuollaisia myydäkin :) | ||||
|
10.03.2012 15:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Väliasemilta eräältä on myöskin tuolihissiyhteys alas kaupunkiin. Se on myöskin aika mielenkiintoinen jatke tuolle yhdistelmälle ratikka-hammasratasjuna-pioneerirautatie | ||||
|
10.03.2012 15:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuptshinossa on toisaalta kävelytunnelissa lipunmyyntiautomaatti, joka kyllä toimi hieman epäselvällä periaatteella. Onnistui siitä kuitenkin lopulta lipun ostaminen :) | ||||
|
|
10.03.2012 14:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| EBA on kyllä varsin luottamustaherättävä toimija, joka todella valvoo juuri niin kuin sen tuleekin. Toisaalta Suomessa tuskin voisi tulla vastaan sellaista ongelmaa, että Ennevirasto jättäisi jonkun kaluston hyväksymättä turvallisuuspuutteiden takia, vaan liikenne päästäisiin joka tapauksessa aloittamaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Puolensa ja puolensa siis kaikessa... | ||||
|
10.03.2012 12:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| On kyllä aika ristiriitaisesti kulkeva veturi. Taitavat kuitekin taaemmat vetopyörät viedä voiton? :) | ||||
|
10.03.2012 12:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...tai siitä, että sosialismin aikana Saksalla ei ollut paljoa muita vaihtoehtoja kuin tilata neuvostoliittolaista tai itkeä ja tilata neuvostoliittolaista. Käytännössä 232-sarja on kyllä ollut erinomaisen toimiva peli, eli hankinta on lopulta osunut nappiin. Toisaalla vorkissa aikanaan kerrottiin, että jos kuljettajalla on mahdollisuus valita tällaisen ja vastaavan länsivalmisteen väliltä, 232 on se, jolla lähdetään. | ||||
|
|
10.03.2012 12:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaisin Slovenian taurusten ääntelyn erilaisuuden johtuvan siitä, että Slovenia on tasavirtamaa (3 kV). | ||||
|
|
08.03.2012 23:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Osaavatko nämä 182:t DoReMiFaSoLaTiDõõõn? | ||||
|
08.03.2012 23:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo "be Berlin" on kyllä niin oksettava kampanja, että huh huh. Kampanja, jolla ohjataan turisteja nauttimaan juuri niistä Berliinin parhaista puolista, joita tuon kampanjan varjolla poistetaan täyttä höyryä. Be Berlin on täydellinen esimerkki siitä, miten kaupunginisät eivät tajua, mitä heidän päätöksensä oikeasti merkitsevät ja mistä heidän on mitäkin hyvinvoinnin osa-aluetta syytä kiittää. | ||||
|
08.03.2012 23:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tsoh, nyt lähti kyllä derkkutietolisenssi kuivumaan! Tränenpalast, eli kyynelten palatsi ei tarkoita koko asemaa, vaan ainoastaan sen pohjoispuolella ollutta maasta poistuville tarkoitettua rajatarkastuspistettä. Se oli paikka, jossa itäsaksalaiset joutuivat sanomaan heiheit länsisaksalaisille läheisilleen, jotka pääsisivät käymään kylässä seuraavan kerran silloin kun pääsisivät. Kyseinen pytinki on ilmeisesti muutettu aivan hiljattain näyttelytilaksi ja se sijaitsee kuvassa näkyvän Ernst&Youngin talon edessä. Tränenpalastin asemaan yhdistävä käytävä on kuitenkin purettu ja käytävän tilalla on nykyään yksi aseman sisäänkäynneistä. | ||||
|
|
08.03.2012 23:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saas nähdä, miten täyttä Talenteissa tulee olemaan... | ||||
|
08.03.2012 22:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juurikin tuota :) | ||||
|
08.03.2012 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja särmikkäämpään. | ||||