|
|
08.03.2012 22:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja särmikkäämpään. | ||||
|
|
08.03.2012 15:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuollahan on joku ikivanha sähkäri parkissa, muistaakseni kuva-alan oikean reunan tietämissä tai tuon ison pytingin takana. | ||||
|
|
08.03.2012 14:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niila: Eihän tuo tee pönttöjunasta sinänsä mitenkään erityisen särmikästä, koska toisaalta pönttöjunassa voi ihan hyvin olla keulilla Sr2 tai pari ja Sr1-pari voi olla muunkin kuin pönttjunan keulilla. Nih. Lisäksi Teemulle: Oli aivan pakko mitata kuvan vinous. Kolmesta eri varmasti pystysuuntaiseksi päättelemästäni objektista mitaten kuva on 1,6, 1,2 tai 1,5 astetta kallellaan vastapäivään :) Kuvan vähäinen resoluutio teki tarkemman mittaamisen mahdottomaksi. | ||||
|
|
08.03.2012 14:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hmm, äskeinen kommenttisi, Lari, vaikuttaa siltä kuin olisit ottanut sanomani loukkauksena, mikä on hieman hämmentävää. Tarkoitukseni oli lisäinformaation antaminen muille, joita se mahdollisesti kiinnostaa, eli sanomasi täydentäminen. Lisäksi olisin mielelläni lukenut sulta aiheeseen liittyvää kommentointia enemmänkin. Tarkoituksen selvyyttä ei liene kukaan kiistänytkään. Ainoa jälkeesi kommentoinut olen minä, joka olen vain tuonut esille, miten tämä tarkoitettu lopputulos käytännössä saavutetaan. | ||||
|
|
08.03.2012 12:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pöh, kyllä tuo aika pyöreämuotoiselta mun silmiini vaikuttaa ;) | ||||
|
|
08.03.2012 12:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kahvojen sijainnista päätellen selkänojia ei varsinaisesti käännetä, vaan ne on työnnettävissä eri puolelle istuintyynyä. Tämän näkee siitäkin, että selkänojien molemmat puolet on pehmustettu. | ||||
|
|
07.03.2012 23:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja 2M62 on tosiaan venäläinen samassa merkityksessä kuin Helsingin asemalla pysähtyvät Flirt-junat ovat suomalaisia :) | ||||
|
|
07.03.2012 21:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| En kyllä sanoisi, että DB:n punaista on uusissa hankinnoissa "runsaasti", koska sitä käytetään vain Siemensin Desiroissa, joita on 23 kpl. Lisäksi ÖBB:ltä vuokratut Taurukset ovat toki ÖBB:n väreissä, eli "DB:n punaisia". Veturit näyttäisivät olevan yhäkin sinikeltaisia, myös kaikki uusimmat sarjat. Punaista sisältävää väritystä kuitenin näytään käyttävän kaikissa uusissa moottorijunissa. DB:n väritys se kuitenkaan ei ole sen enempää kuin VR:nkään punaista sisältävä vanha väritys. Tässä pari kuvalinkkiä tuon uusen värityksen omaaviin moottorijuniin: http://www.railfaneurope.net/pix/hu/diesel/dmu/6341/002-005/6341_002.jpg , http://www.railfaneurope.net/pix/hu/electric/emu/5342/5342_001.jpg . | ||||
|
|
06.03.2012 18:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Säästäähän tuolla järjestelyllä rahaa, mutta tulee samalla tuhonneeksi porttien hyödyn. Tuossahan voi pyytää tuollaisen läpikävelylipun ja sitten hujahtaa tunnelista jollekin laiturille. | ||||
|
|
04.03.2012 14:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| 7A on kyllä aika yllättävä tuolla ajavaksi. Muistatko, mikä tähän oli syynä? | ||||
|
|
04.03.2012 14:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs toi Teräspyörä nyt oikeastaan on, kun kuitenkin VR:n logot isolla? | ||||
|
|
03.03.2012 20:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| ...ja kun nyt onnistuin selvittämään, mitä Überschlag tarkoittaa, kyseessä on juurikin ”läpilyönti vakuumipääkatkaisijassa”, mitä se sitten suomeksi tarkoittaakaan. Olettaen siis, että läpilyönti on sitä, kun jonnekin, missä ei pitäisi olla valokaarta, tulee valokaari. IANAE ;) | ||||
|
|
03.03.2012 20:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Täällä on haastateltu Stadlerin edustajia aiheesta: http://www.20min.ch/news/dossier/oevau/story/Finnen-grounden-Spuhler-Zuege-21980786 | ||||
|
|
01.03.2012 20:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Liittyisikö tämä GoExpressin aikeisiin ajaa Tallinna-Pietari -väliä DR1-sarjalaisilla? | ||||
|
|
01.03.2012 20:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oikeanpuoleinen pääty lainattu Dm7:sta, vasen taas tuo jostain syystä mieleen Dm4:n. | ||||
|
|
29.02.2012 14:37 | Tuukka Ryyppö | ||
| HSL:hän on jo ilmoittanut, että 3T:stä tulee syksyllä 2 ja 3B:stä 3. | ||||
|
|
25.02.2012 14:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvan viherhame asuu nykyisellään alueella, jossa rahayksikkö on jotain muuta kuin euro. On asunut jo pitkään. | ||||
|
|
21.02.2012 13:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kari: Helsinki-Leppävaara -välillä on neljä raidetta: Kaksi kaupunkiraidetta ja kaksi kaukoliikenneraidetta. Kaupunkiraiteet ja kaukoliikenneraiteet ovat käytännössä kaksi eri rataa, koska niiden välillä on yhteys vain muutamassa paikassa: Helsingin ja Pasilan välillä, Ilmalan ja Huopalahden välillä sekä Leppävaaran aseman jälkeen, kaupunkiradan päättyessä. Kaukoliikenneraiteilla ei ole lainkaan laitureita asemilla Ilmala, Valimo, Pitäjänmäki ja Mäkkylä. Ideana on, että kaupunkiraiteita ajetaan junavuoroja, jotka pysähtyvät jokaisella asemalla. Kaukoliikenteen raiteita puolestaan ajetaan kaukoliikenteen junavuoroja sekä sellaisia paikallisliikenteen junavuoroja, jotka pysähtyvät niillä asemilla, joilta löytyy laituri myös kaupunkiradalta: helsingissä, Pasilassa, Huopalahdessa ja Leppävaarassa. Kaupunkirataa kulkevat A- ja L-junat ja Huopalahteen asti myös M-junat. S, U, E ja Y puolestaan käyttävät kaukoliikenteen raiteita. Kaupunkiradalla ei ole olemassa lainkaan junavuoroja, jotka jättäisivät pysähtymättä joillain väliasemilla. Mikäli E-juna on ajanut kaukoliikenneraiteita ja pysähtynyt Pitäjänmäellä, matkustajat ovat joutuneet poistumaan junasta ratapenkalle. Jos taas on ajettu kaupunkirataa, on kaksi vaihtoehtoa: 1) kaupunkiradan ajamisesta on tiedetty reilusti etukäteen, jolloin juna on kilvitetty L-junaksi tai 2) kaupunkiradalle siirymiselle on tullut yllättäen tarve esim. toisen jonkin junan rikkouduttua kaukoliikenneraiteilla. Tällöin kuitenkaan ei ole ollut mitään tarvetta jättää matkutajia Pitäjänmäelle, koska aikataulun mukaan kaukoliikenteen raiteita kulkevassa E-junassa ei ole lainkaan Pitäjänmäelle haluavia matkustajia. Pitäjänmäeltä ei myöskään ole syytä ottaa E-junan kyytiin matkustajia, koska he voivat olla matkalla seuraavalle asemalle, Mäkkylään, eikä olisi kovin soveliasta ensin ottaa heitä kyytiin ja sitten olla pysähtymättä Mäkkylässä. Leppävaaran kaupunkirataa poikkeuksellisesti kuljettaessa siis joko pysähdytään joka asemalla ja kilvitetään juna sen mukaan L:ksi tai jätetään E-junalle kuulumattomat pysähdykset väliin. | ||||
|
|
21.02.2012 11:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eihän Pitäjänmäessä pysähtyminen välttämättä tarvitse tarkoittaa pysähtymistä laiturilliselle raiteelle, eikä myöskään matkustajien päästämistä kyytiin tai pois. Ehkä höyrystä vaan loppui vesi ja tarvitsi hommata jostain lisää :þ | ||||
|
|
20.02.2012 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vitsikäs muuten tuo etäisyyskyltin sijoittelu :) Eipä sitä ole aiemmin tullut huomattua, vaikka usein olen tuosta kulkenut. | ||||
|
|
15.02.2012 10:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Anarkisteja, jotka ajavat Alstikalla töihin ateistiselle itufarmilleen, niinpä toki. Ennen vielä sentään löytyi tavallisia ihmisiä, jotka ajoivat höyryveturin vetämällä junalla pieneen lähikauppaan, jossa he saavat laadukasta ja aina välittävää palvelua sekä laadukkaita tuotteita, joita tämä hössötys lisäaineista ei ollut pilannut! | ||||
|
|
12.02.2012 23:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| I snällen kan man sig lätt förirra :þ | ||||
|
|
08.02.2012 00:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kulunvalvonnan ansiosta kunnon kolarin todennäköisyys on laskenut merkittävästi aiempaan nähden. Ehkä hyvinkin niin matalaksi, että sen riski on pienempi kuin työkalujen väärinkäytön riski. | ||||
|
|
31.01.2012 23:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Komean asetelman olet saanut kasattua. Rispekt. | ||||
|
|
30.01.2012 21:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Joo, en ihan tarkkaan tiedä, mitä olen tuota kirjoittaessani ajatellut... Tosin, ei "Deutschen Bahn AG", vaan "Deutsche Bahn AG". "Deutschen Bahn" tarkoittaa "Saksalaiselle radalle", ilman n:ää se taas on "Saksalainen rata". | ||||
|
|
28.01.2012 13:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Draisinehan on englantia ja tarkoittaa resiinaa, eli huomattavan kevyttä kiskokulkuneuvoa. Eikös resiina ole viroksi "dresiin"? | ||||
|
|
25.01.2012 15:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvassa näkyvä käytäntö muuten on tullut Hennigsdorfiin Berliinin jaon takia. Ennen jakoa Hennigsdorfiin matkattiin S-Bahnilla, mutta jaon jälkeen S-Bahnin pääteasema Hennigsdorf jäi itäpuolelle kun muu linja oli lähinnä lännessä. Hennigsdorfia ja koko muutakin Itä-Berliinistä katsoen Länsi-Berliinin taakse jäänyttä aluetta palvellakseen DDR rakensi Länsi-Berliinin ympäri kehäradan, jota pitkin ajettiin sitten junia esim. Potsdamiin ja Hennigsdorfiin. Saksojen ja siten Berliinienkin yhdistyessä Hennigsdorf, Potsdam ja kumppanit pölähtivät taas paljon lähemmäs Berliiniä kuin ne olivat jaon aikana olleet. S-Bahn -linjat entisen rajan yli esimerkiksi Hennigsdorfiin palautettiin, mutta kehärata oli muokannut ihmisten liikkumistarpeita siten, ettei sen liikennettä ollut tarvetta lakkauttaa. Asemalta lähtee siis nykyään pohjoiseen päin entistä kehärataa myöten junia yliopistokaupunki Potsdamiin, vaihtoasemille Oranienburgiin ja Pritzwalkiin ja kuvassakin näkyvä, käytännössä S-Bahnin sähköistämättömänä jatkeena toimiva tiheästi pysähtelevä linja viiden aseman päähän Kremmeniin. Sotaa edeltäneessä tilanteessa asemaa ei oltu suunniteltu noin monen linjan pääteasemaksi, joten laitureistakin lienee jonkin verran pulaa. Lisäksi S-Bahnin jatkeeseen on luontevaa nousta samalta laiturilta, jolle itse S-Bahn tulee. Berliiniin kiertävä ulompi kehärata näkyy erittäin hyvin tästä kartasta: http://www.bueker.net/trainspotting/map.php?file=maps/berlin-area/berlin-area.gif . Hennigsdorf on kehän luoteisosassa. | ||||
|
|
25.01.2012 14:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Laiturikorkeuden ongelman voi ratkaista kahdella tavalla: Joko tekee junasta korkealattiaisen ja pistää portaat tulemaan näkyviin aina kun pysähdytään matalalaituriselle asemalle. Näin toimitaan esim. joidenkin Euroopan pikaraitioteiden kanssa, esim. Budapestin Mexikoi Útilta alkavilla linjoilla. Toinen vaihtoehto on sijoittaa vaunuihin kahdet ovet - toiset matalalttiaiseen osaan matalillle laitureille, toiset telien päälle korkeita laitureita varten. Pyörätuoleja ja lastenvaunuja varten tarvittaisiin tällaisessa tilanteessa hissit junan sisään, lisäksi istumapaikkakapasiteettia tuhlautuisi ylimääräisiin eteisiin noin 50 paikkaa per vaunu - käytännössä muutamaa paikkaa lukuunottamatta koko se osa, joka Sm4-kalustossa on nykyään korkealattiaista. Telien kohdilla lattian pitäisi myöskin olla jonkin verran korkeammalla kuin se nyt Sm4- ja Sm5-junissa on. Ennen kaikkea tällainen vaatisi kokonaan uuden kaluston hankkimista. Nimenomaan Helsingin oloissa tuollaiselle ei olisi juurikaan tarvetta, mutta esim. Turussa ja Tampereella kylläkin. Niissä myöskään laiturikorkeus ei olisi ongelma, koska niiden raitiovaunut ovat joka tapauksessa matalalattiaisia. | ||||
|
|
25.01.2012 10:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli käytännössä museojunassa on oltava joku junan takaosassa kuikuilemassa liikennepaikan alkamismerkkejä? :) | ||||
|
|
24.01.2012 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vastaavia kylttejä löytyy siis ympäri Suomea, käsittääkseni jokaisesta paikasta, jossa jokin liikennepaikka päättyy (Paitsi liikennepaikalla Tornio Raja, jossa merkki on noin puolen kilometrin päässä itse liikennepaikalta). | ||||
|
|
21.01.2012 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pietarissa ainakin ratikoiden ja trollikoiden johdot kulkivat nostosiltojen yli niin, että langat todella liittyivät toisiinsa sillan laskeutuessa. | ||||
|
|
17.01.2012 16:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti ajatuksena oli, että ilmaus "Jokerijuna, jolla 700 Jokereiden kannattajaa matkustivat" voidaan asiayhteyden mukaan tulkita tilanteen mukaan sekä merityksellä "Jokerijuna, jolla kaikki 700 Jokereiden kannattajaa matkustivat" että merkityksellä "Jokerijuna, jolla 700 Jokereiden kannattajista matkustivat". Näistä Markku on valinnut ensimmäisen tulkinnan ja reagoi sitten siihen. Kyseessä oli siis tulkintani mukaan humoristiseksi tarkoitettu retorinen kysymys, jolla ehkä myös tuotiin esille sitäkin, että pääosa suomalaisista jääkiekkofaneista kuitenkin kannattaa sellaisia seuroja, joiden peliä ja menestystä on mukava seurata. | ||||
|
|
15.01.2012 18:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäli nyt jossain määrin rivien välistä artikkelia http://sv.wikipedia.org/wiki/Sp%C3%A5rv%C3%A4g_city#Vagnar oikein luen, tämä ratikka on Bombardierin alunperin Norrköpingille tarkoittama, mutta tehtaalta Tukholmaan toimitettu. Artikkelissa mainitaan, että kyseiset kuusi ratikkaa saavat SL:n oman värityksen ja että niistä ensimmäinen, numeroltaan artikkelin mukaan 001, toimitettiin viime lokakuun alussa. Sain myös sellaisen kuvan, että tämä vaunu olisi aikeissa pysyä lopullisesti Tukholmassa. | ||||
|
|
15.01.2012 12:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvaputkinäyttökö tuossa on? | ||||
|
|
11.01.2012 23:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sirkiän Teemu linkkasi tähän kuvaan toisesta kuvasta, joten minäpä linkkaan sitten vastakkaiseen suuntaan: https://vaunut.org/kuva/69715 . | ||||
|
|
11.01.2012 18:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Deeverin ovessa melko iso alue valkoista. | ||||
|
|
11.01.2012 18:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä, nämä pyöreäkulmaiset nivelvaunut ovat kaikki Saksasta, lähinnä Mannheimin kaupungista liitovaltion länsilaidalta. Käsittääkseni vain yksi on muualta joen toiselta puolelta Ludwigshafenista. | ||||
|
|
07.01.2012 15:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko ratamoottori tuo metalliläjä telin sisäpuolella akselissa heti kuvaajaa lähimpänä olevan pyörän vieressä? | ||||
|
|
07.01.2012 00:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa se on halvempaa tehdä kalliokaivanto kuin tunneli silloin, kun kalliota on kohtuullisen matalalti. Voi myös olla, että tunnelista ei saisi tukevaa, jos sen katto on liian ohut, eli katon tukemiseen tarvitsisi kuluttaa lisää rahaa. | ||||
|
|
05.01.2012 09:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Haitat lienevät myöskin vähentyneet samaan aikaan kun hyödyt ovat kasvaneet. Haittoja on vähentänyt se, että uudessa hankitussa veto- ja vaunukalustossa on jo jonkin aikaa ollut tuki ohjausvaunuille. Nyt tällaista kalustoa on jo riittävästi, että ohjausvaunuhankinnassa alkaa olla järkeä. Lisäksi hyötyjä on lisännyt etenkin Helsingn aseman yhä pahempi tukkeutuminen liikennemäärien kasvaessa. | ||||
|
|
03.01.2012 00:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aina ei ole talvi, joten eiköhän jääkaapille käyttöäkin löydy :) | ||||
|
|
02.01.2012 20:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Dafür habe ich aber einen Kuli in meiner Lederhose! Saksassa siis housut, sakset, silmälasit ja sen semmoiset ovat yksikössä, eli housu, saksi, silmälasi ja sen semmoinen. Kuulakärkikynä puolestaan ei ole das-, vaan der-sukuinen, joten sanan "ein" perään tarvitaan akkusatiivimuodossa kirjaimet "en". "Im" tarkoittaa "In dem", eikä "in dem meine Lederhosen" ole kieliopillisesti oikein. Koska ilmaus "minun nahkahousuni" kertoo jo, mistä nahkahousuista on kyse, määräistä artikkelia ei tarvita. Datiivimuoto saadaan ilmaistua lisäämällä femiinimuotoinen datiivin pääte -er tuon sanan "mein" perään. Oder hast du vielleicht doch Kulis in deinen Lederhosen? :) | ||||
|
|
02.01.2012 16:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sivulta https://ticket.ldz.lv/SARR/index.asp näkee Venäjän aikatauluja latinalaisin aakkosin. Yläreunan pudotusvalikoista voi valita Moskovan ja Pietarin ja katsella sitten, millaisia junia löytyy. Kuten näkyy, päiväjuniakin on jätetty jäljelle, vaikka Sapsanit ajavat. Sapsanit tunnistaa vajaan neljän tunnin matka-ajasta, kun taas veturivetoisilla päiväjunilla matka-ajat ovat 7 - 9½ tuntia. Lisäksi koko matkan voi matkustaa myös koiran selässä, eli paikallisjunasta toiseen vaihtamalla. | ||||
|
|
01.01.2012 23:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näyttääpä Suden puskin pikkuiselta :) | ||||
|
|
01.01.2012 18:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kai se yli kolmeasataa menee, ei vain lähemmäksi. Luotijunille nykyään tuollainen 300 km/h on jonkinlainen "standardinopeus" jota ainakin Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Italiassa ajetaan. | ||||
|
|
30.12.2011 11:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Erikoista tässä lieneekin se, että vanhemaa kommenttia pystyi muokkaamaan, mutta uudempaa ei. | ||||
|
|
30.12.2011 02:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jätetään nyt kuitenkin kunniat A.H.:lle myöntämättä tällä kertaa. | ||||
|
|
29.12.2011 23:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei, vaan ennemminkin pysytään rintamalla ja lähellä, niin vihainen naapurimaamme saattaa lynkata ikävän diktaattorin ja sota loppuu :) | ||||
|
|
29.12.2011 20:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mannerheimin synttäreitä bilettämään. CGEM ei tykännyt, että Aatun kanssa viitsisi bileitä pitää, mutta kun Aatu silti halusi, kutsui CGEM hänet rintamalinjojen läheisyyteen bilettämään. | ||||
|
|
25.12.2011 22:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kabriolettivaunu ;) | ||||
|
|
25.12.2011 21:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitenniin vajaakäytössä? Onhan tässäkin kuvassa selvää käyttöä näkyvissä: Junakuvaaja käyttämässä ratapihaa kuvauspaikkana. | ||||