114-17969 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.12.2011 21:54 Tuukka Ryyppö  
  Mitenniin vajaakäytössä? Onhan tässäkin kuvassa selvää käyttöä näkyvissä: Junakuvaaja käyttämässä ratapihaa kuvauspaikkana.
kuva 25.12.2011 19:26 Tuukka Ryyppö  
  Kuvasta päätellen laiturialueelle ei pääse ilman lippua, koska välissä on portit. Mahtoiko laiturilippuja olla?
kuva 25.12.2011 11:36 Tuukka Ryyppö  
  Todella kaunis kuva. Kiitos :)
kuva 20.12.2011 20:23 Tuukka Ryyppö  
  Näin juuri. Tämäkin kuva on kiinnostava, mutten näe siinä suurempaa kommentoitavaa, kun kuvateksti on "liian hyvä".
kuva 16.12.2011 11:38 Tuukka Ryyppö  
  DR1:n osienpudottelu on minulle uusi asia. Voisitko heittää lisätietoja?
kuva 14.12.2011 23:25 Tuukka Ryyppö  
  Jos maatunnus tosiaan viittaa Italiaan, kärry on toki sinne rekisteröity. Ehkä siksi, että Sveitsi ei ole EU-maa?
kuva 13.12.2011 21:09 Tuukka Ryyppö  
  Mallimerkinnästä voisi selvitä yhdelläkin numerolla, kun vuosimalli ja moottorin tiedot löytyisivät muualtakin.
kuva 13.12.2011 21:07 Tuukka Ryyppö  
  Haha, miltähän rekkareiden tarvitsisi muutoin näyttää? :) Rekisteröintivaltio (A), valmistusvuosi (B), moottorin kokoluokka (C), käytetyn polttoaineen tyyppi (D), painoluokka (E), rekisteröintityyppi (Henkilöauto/pakettiauto/traktori/jne.) (F) ja mahdollinen sallittujen matkustajien määrä (G) ainakin mainittaisiin tavalla tai toisella... Luultavasti myös valmistaja (H) ja auton mallikin (I) pitäisi koodata edes jollain tarkkuudella. Eli AABBCDEFGGHHIIIXXXX kai olisi rekisterinumeron tyyppi sitten :)
kuva 13.12.2011 19:34 Tuukka Ryyppö  
  Maatunnus on sinänsä tarpeellinen, mutta tuovatko EVN:n kaksi ekaa numeroa oikeasti mitään järkevää lisätietoa loppuihin numeroihin nähden?
kuva 11.12.2011 20:15 Tuukka Ryyppö  
  Jos rajataan kysymys vain raiteiden 1 ja 2 välissä oleviin laitureihin, tulosten määrä jää aika pieneksi. Seinäjoen kolmoselta pääsee kuitenkin molemmille puolille junaa.
kuva 07.12.2011 15:01 Tuukka Ryyppö  
  On vaan niin pirun hieno kuva, että haluan pompsauttaa tämän taas nähtäväksi nyt, kun puoleen vuosikymmeneen ei taas ole tullut kommentteja :)
kuva 06.12.2011 11:10 Tuukka Ryyppö  
  Näh, lisenssi määräajaksi hyllylle vaan, eiköhän tästä ihan sillä selvitä :) Näin sitä opitaan mediakritiikkiä :)
kuva 04.12.2011 12:04 Tuukka Ryyppö  
  Missä tässä kuvassa näkyy rautatiesilta?
kuva 02.12.2011 01:09 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vielä kuva Flexityssä vähän "väärässä" ympäristössä: http://www.youtube.com/watch?v=GKba4E6VbOY .
kuva 30.11.2011 19:07 Tuukka Ryyppö  
  En ole ikinä Tolstoilla matkustanut, kun marsuilla pääsee halvemmalla. Sinä kai sen minua paremmin tiedät, onko vaunu silloin kokonaan lukittuna, vai voiko siitä kulkea läpi.
kuva 30.11.2011 17:09 Tuukka Ryyppö  
  Ainoa kerta kun olen törmännyt venäläisjunaan, jossa ravintola ei ollut junan päässä, oli kun junassa oli ravintolavaunun sijaan buffetvaunu, josta puolet oli kupe-tyyppisessä käytössä. Matkustamissani junissa ravintolavaunu on ollut tapana sulkea ja lukita yöksi, mikä ei toki onnistu jos sen läpi on voitava kulkea. Ravintolavaunun ollessa suljettuna sen ovessa on lappu, jossa kerrotaan ravintolavaunun aukioloajat.
kuva 30.11.2011 01:11 Tuukka Ryyppö  
  Voi toki käyttää Linuxia, jossa yleensä saa yläindeksejä kirjoitettua hattumerkin avulla. Eli jos kirjoitan ^5, tulostuu ⁵ :)
kuva 30.11.2011 00:05 Tuukka Ryyppö  
  Junan tiedot katsoin päiväykselle 02.12.2011. Kupe tarkoittaa siis periaatteessa sitä, mikä ymmärretään tunnistella VCEmt. Täytyy kuitenkin muistaa, että nuo venäläisen kaluston suomalaiset tunnisteet ovat ylimalkaisia ja kattavat usein hyvin kirjavasti erilaisia vaunuja. Luksusvaunutkin siis saattaisivt mennä tuohon kategoriaan, vaikka toisaalta joku tyyliin VA## olisi sekin järkevä littera. Platskartoja tuskin kuitenkaan pistettäisiin tunnisteen VCEmt alle, vai? Mikä kirjain viittaa suomalaisessa järjestelmässä lepovaunuun? Venäläisessä käsitteistössä muuten tuo luksus ja pehmeä ovat ykkösluokkaa, kupe kakkosluokkaa ja platskarta kolmosluokkaa, eli kupe-vaunulle VEmt olisi kai loogisempi?
kuva 30.11.2011 00:00 Tuukka Ryyppö  
  Katsoin RŽD:n sivuilta vaunujärjestyksen: Pehmeä, Kupe, Kupe, Kupe, Kupe (korotettu mukavuus, sukupuolijaoteltu), Luksus, Kupe, Kupe, Kupe, Kupe, ?, Kupe, Platskarta, Platskarta, Platskarta. Vaunua 11 ei oltu mainittu, joten arvaisin tässä junassa ravintolavaunun olevan poikkeuksellisesti junan keskivaiheilla, kun matka on kuitenkin niin lyhyt, ettei ravintolavaunua tarvitse voida sulkea .
kuva 29.11.2011 23:43 Tuukka Ryyppö  
  Todennäköisesti tuossa junassa on ainakin yksi ravintolavaunu ja muutamia lepovaunujakin, eli platskartoja.
kuva 29.11.2011 23:11 Tuukka Ryyppö  
  Samalla sitten mieskonduktööreiltä paidat pois ja vähintään kaksi viikottaista kuntolsalikäyntiä pakolliseksi? :þ
kuva 29.11.2011 19:52 Tuukka Ryyppö  
  Ei sitä kuulu saada yläindeksiin. Se on olevinaan "hienoa", mutta siinä ei ole mitään järkeä. Ole huoleti, "IC2" on ihan hyvä ilmaus :)
kuva 28.11.2011 11:25 Tuukka Ryyppö  
  Joonas: Opastimia on rautateillä siis kahdenlaisia: Esiopastimia ja pääopastimia. Pääopastin on se varsinainen valo, jonka kohdalla joko pysähdytään tai ajetaan eteenpäin opasteen näyttämästä käsitteestä riippuen. Esiopastin ei ole täysin itsenäinen opastin, vaan pääopastimen "etätoimisto", siitä nimi "esiopastin". Tässä uudeksi opastinjärjestelmäjksi kutsutussa järjestelmässä esiopastimet tunnistaa siitä, että niiden valot ovat vinossa, kun taas pääopastimessa ne ovat päällekkäin. Yhteentörmäysvaaraa ei ole, koska vastakkaiseen suuntaan ajava juna ei olisi lainkaan päässyt tämän opastimen luokse, koska kuvaajan selän takana oleva pääopastin näyttää punaista.
kuva 24.11.2011 16:07 Tuukka Ryyppö  
  Käytännössä ongelmaa muodostuisi siitä, että vaunujen väliset kytkimet ja puskimet olisivat eri raideleveyksien vaunuissa lähes 20 cm verran eri kohdissa. Tällainen liikenne olisi kai periaatteessa mahdollista, mutta vaatisi _todella_ hiljaisen nopeuden ja riski puskinten muljahtamisesta toistensa ohi olisi silti todellinen.
kuva 23.11.2011 14:50 Tuukka Ryyppö  
  Käytäntö, jossa eri vaunutyypit ovat eri värisiä, olisi kyllä suotava. Tällöin junan palvelujen monipuolisuuskin korostuisi. Samaahan tavoitellaan silläkin, että tuossa lastenvaunun kyljessä on megakokoinen Krtek sateenvarjonsa kanssa. Kun ravintolavaunut ovat nyt punaisia ja siten erottuvat junasta aiempaa paremmin, tulee vahvistetusti mielikuva "Niin, meillä täällä junassa on ravintolakin mukana. Eipä löydy linja-autoista sellaisia."
kuva 21.11.2011 22:33 Tuukka Ryyppö  
  No, ohjausvaunukäyttöä kokeiltaessa ei olisi mitään tarvetta pitää edemmässä veturissa virroitinta päällä, koska sen ajomoottoreita ei kuitenkaan voisi käyttää. Veturin ollessa junan peräpäässä toimii vaunujen välinen fysiikka hieman eri tavoin. Kun vaunut eivät vedä toisiaan, vaan sen sijaan työntävät, kohdistuu junan keskiosiin voimia, jotka pyrkivät työntämään junaa mutkissa pois raiteilta ulkokaarteen suuntaan. Tämän tutkiminen on yksi mielenkiintoinen asia, eikä tietenkään onnistu niin hyvin, jos junan keulilla on veturi vetämässä. Tästä siis arvaukseni, että etummainen veturi toimisi passiivisesti, junaa vetämättä. Toinen mielenkiintoinen tutkimuskohde on juurikin signaalin läpimeno pitkän rungon läpi.
kuva 21.11.2011 20:37 Tuukka Ryyppö  
  Sapsan perustuu Siemensin Velaro-malliin, joka puolestaan on kehitelty löyhästi ICE3:een pohjautuen. Ulkonäöllisesti Velaro pohjaa ICE3:een lähes täysin, mutta tekniikan puolella kuitenin on eroja. Tässä kolme sisällöltään jokseenkin päällekkäistä wikipedia-artikkelia, joiden perusteella saa aikaan jonkinlaisen kokonaiskuvan: http://en.wikipedia.org/wiki/ICE3 , http://en.wikipedia.org/wiki/Siemens_Velaro , http://en.wikipedia.org/wiki/Velaro_RUS .
kuva 21.11.2011 20:37 Tuukka Ryyppö  
  Mitenkäs, tässähän ilmeisesti testailtiin ohjausvaunukäyttöä? Eli toimiko tämä niin, että toinen veturi toimi ohjausvaunun korvikkeena, ilman virtoja ja peräpään veturi työnsi koko junaa? Oikeanpuoleisessa veturissa on virroitin ylhäällä, vasemmanpuoleisessa ymmärtääkseni ei. Mikä oli junan kulkusuunta? Juurikin vasemmalle päin?
kuva 14.11.2011 21:35 Tuukka Ryyppö  
  Verrokkikuvaa odotellessa tässä tuoreehko kuva samalta paikalta: https://vaunut.org/kuva/58227?paik=arabia . Otettu hieman oikealle päin siitä, missä tämän kuvan museovaunu seisoo. Suunnilleen tuon sinisen parakin kohdalta kai. Tässä taas matalalattiaratikka on suunnilleen samassa kohdassa kuin tämän kuvan museoratikka: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Raitiovaunu_kurvaa_Arabianrannassa.jpg .
kuva 13.11.2011 18:29 Tuukka Ryyppö  
  Miksi tällainen ajolankajärjestely? Luulisi olevan paljon kalliimpi kuin perinteinen vaijeri sinne, toinen tänne -käytäntö.
kuva 13.11.2011 01:47 Tuukka Ryyppö  
  Muuten, mites se nyt oikein menee, että tuo lippu kelpaa vain junassa 9710, mutta mistään ei voi kohtuullisella vaivalla saada selville, onko pysähtyvä juna 9710 vai jotain muuta... Lisäksi käykö lippu junassa, jonka numero on syystä tai toisesta muuttunut lipun ostamisen jälkeen?
kuva 10.11.2011 02:02 Tuukka Ryyppö  
  Lähinnä Tallinnaan, juurikin siksi että se meren ylittäminen kestää vain pari tuntia, eli verrattuna esim. Turku-Ruotsi -välin vähintään kuuteen sen tuoma aikasäästö on varsin merkittävä. Neljässä tunnissa ehtii ajaa 120 km/h nopeudella viitisensataa kilometriä. Raideleveys esim. Saksaan tai vaikka Turkkiin ajettaessa ei lopulta ole kovin suuri ongelma, esim. SUW2000-järjestelmää käyttäen tavallisen telillisen vaunun varustaminen raideleveyksiä vaihtavaksi maksaa 30000-45000 € per vaunu, eli lopulta tuohon kustannukseen ei liikenne katkea. Mä en osaa sanoa mitään varmaa lukua vastaukseksi todennäköisyyskysymykseesi, koska en tunne öljyalaa riittävän hyvin, mutta se todennäköisyys tuskin on alle 15% ja tuskin yli 90% - ja tämä siis vaikkapa 15 vuoden aikajänteellä. Faktahan on, että jollei teknologia yllättäen kehity todella nopeasti, seuraavan kymmenen vuoden sisään lentomatkustamisesta tulee todella kallista. Kun muualla Euroopassa junaverkot ovat jo varsin hyvässä kunnossa, lienee eurooppalaisen trendin mukaisesti junamatkustus Suomenkin ratkaisu tilanteeseen sen sijaan, että palattaisiin vanhaan ja oltaisiin kertakaikkiaan matkustamatta. Tietysti voidaan sanoa, että jos vanhat merkit paikkansa pitävät, teknologia kyllä onnistuu ottamaan tarvittavat harppaukset, ja niin minunkin käsittääkseni todennäköisesti tapahtuukin. Mä vaan en näe järkeväksi tuhota valmiuksia reagoida skenaarioon, jossa teknologia ei syystä tai toisesta kehitykään ajoissa. Ei pitäisi tehdä kansantaloutta riippuvaiseksi jostain määrittelemättömästä keksinnöstä, jota ei ole vielä tehty, mutta jonka joku luultavasti ehtii ajoissa tehdä.
kuva 09.11.2011 21:47 Tuukka Ryyppö  
  Niin, sitä mäkin olen miettinyt, että nykykonseptilla se tullee noin olemaan. Tekee vaan matkustamisesta helsinkiläisille jonkun verran hankalampaa kuin jos yhteys lähtisi suoraan keskustasta. Sinänsä metromatka Vuosaaren satamaan nyt ei aivan kammottavan pitkä ole, mutta on se silti yksi vaihto lisää ja ikävää erityisesti silloin, jos helsinkiläisen lähtöpaikka on jossain muualla kuin Vuosaaren tai metroradan lähistöllä. Keskustaan on kuitenkin koko kaupungista hyvät yhteydet. Lisäksi rantaradan suunnasta tuleville täytyy kehittää jokin vaihtoyhteys. Ehkä Hyvinkäälle? :) Olen pienessä päässäni kuitenkin pyöritellyt ajatusta metrotunneliin sopivista makuuvaunuista tuon ongelman kohtuuhintaisena ratkaisuna. Sellaisiahan tarvitsisi olla vain helsinkiläisten ja ehkä rantaratalaisten vaunujen.
kuva 08.11.2011 21:29 Tuukka Ryyppö  
  Tämä kuva kertoo myöskin mahdollisesti ajasta, jolloin tehtiin Suomen hyvinvoinnin kannalta typerä päätös repiä veke rautatieasemalta matkustajaliikenteen satamaan johtavat raiteet ja rakentaa niiden paikalle taloja. Tulee kalliiksi rakentaa ne raiteet takaisin, jos tarvetta yöjunalauttaliikenteelle ilmenee.
kuva 08.11.2011 20:47 Tuukka Ryyppö  
  Jos tuo ei onnistu, lipunmyyntiin ja VR:n nettikauppaan selkeät selitystekstit, että Ekstra-luokka on sama tuote kuin muiden rautateiden 1. luokka.
kuva 08.11.2011 18:27 Tuukka Ryyppö  
  Mulle taas tulee mielikuva siitä, että juna loppuu suunnilleen siihen, mihin kaarrekin loppuu. Niin usein nimittäin vain se minkä silmällä näkee, on olemassa ja loppu on vain savua ja peilejä.
kuva 07.11.2011 23:25 Tuukka Ryyppö  
  Niin, tavara taidetaan Vainikkalasta hakea lähes yksinomaan dieselillä. Osaako joku kertoa syyn?
kuva 07.11.2011 11:42 Tuukka Ryyppö  
  Mä en ole vieläkään saanut selville, mitä kummaa kuoppia aiheuttavaa Maltsussa on radan rakentamiseen tapahtunut. Osaako Nyman kertoa?
kuva 06.11.2011 19:17 Tuukka Ryyppö  
  Muotoilun peruslinjat ovat todella brittiläiset, mutta lopputulos henkii silti lopulta enemmän Amerikkaa kuin Eurooppaa.
kuva 02.11.2011 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Ihmetyttää muuten aika paljon, että miksi nuo kunnon juomat säilytetään 4cl (Fernet Brancan kohdalla 2cl) minipulloissa. Jos ne olisivat normaaleissa puolen litran pulloissa, Avecra säästäisi rahaa, 2cl konjakin myyminen mahdollistuisi, juoman kaatamisen tyylikkyys kasvaisi ja turhan jätteen määrä vähenisi. Avecra, Avecra, Avecra ja Avecra hyöytyisivät tästä kaikki neljä.
kuva 01.11.2011 01:23 Tuukka Ryyppö  
  Helsingistäkin viedään jätettä ainakin Varkauteen. Liftasin kerran kahta ylhäältä avointa tyhjää konttia kuljettaneen perävaunullisen kuorma-auton kyytiin. Oli palaamassa Varkaudesta, vietyään sinne roskakuorman Helsingistä. Ovat kuulemma kaatopaikkamaksut halvemmat Varkaudessa kuin Ämmässuolla.
kuva 29.10.2011 01:15 Tuukka Ryyppö  
  Harri: Deeveri tosiaan oli junan keulalla suunnassa Lielahti-Tampere. Nähty omin silmin.
kuva 25.10.2011 19:46 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoisesti tuolla ymparisto.fi-sivulla sanotaan tästä laitoksesta: "Polttoaineet tuodaan varastoihin pääasiassa rautatiekuljetuksina." Onko ympäristölupa voimassa, jos tuollaista väitettä ei käytännössä realisoida?
kuva 23.10.2011 23:21 Tuukka Ryyppö  
  Nonih, pistetääs taas harrastajalisenssi hyllylle ja mennään nukkumaan. Meni 119:n kanssa sekaisin.
kuva 23.10.2011 20:10 Tuukka Ryyppö  
  Ihan ymmärrettävää. Näihin verrattuina Sm3 on erittäin ihastuttavan vähävikainen junasarja :)
kuva 20.10.2011 15:20 Tuukka Ryyppö  
  Tulisiko Jimin kommentti tulkita niin, että vaikka tiehen on tuohon kohtaan päätetty tehdä mutka, junaradassa ei aikanaan ollut samassa kohdassa mutkaa, vaan se jatkui suoraan?
kuva 18.10.2011 21:46 Tuukka Ryyppö  
  Mitäs muuta kuin Talent ja asemarakennus tästä kuvasta löytyy, joka osoittaisi, että kuva ei voi olla Suomesta?
kuva 18.10.2011 21:44 Tuukka Ryyppö  
  Ilmeisesti siis samana viikonpäivänä aina samat koneet?
kuva 18.10.2011 10:34 Tuukka Ryyppö  
  Pelkkä metrin pätkä kiskoa ei todellakaan herättäisi samalla tavalla ajatuksia. Sen huomaisi ehkä kerran ja toteaisi "aha, muistmerkki radan satavuotissynttäreille.", jonka jälkeen sen ohi kävelisi vaikka sata kertaa teosta enää kummemmin rekisteröimättä. Sellainen muistomerkki olisi äärettömän helppo unohtaa, vaikka se olisi jatkuvasti omassa näkökentässä. Muistomerkki ei täytä tehtäväänsä kovinkaan hyvin, jos sen itsensäkin olemassaolo on helppo unohtaa. ...ellei muistomerkki sitten ole jollekin asialle, jonka unohtamista halutaan tuoda esille.
kuva 18.10.2011 10:32 Tuukka Ryyppö  
  Taide on epäonnistunutta, jos sen ymmärtää yhdellä silmäyksellä. Hyvässä muistomerkissä on taidetta mukana, mutta hyvä muistomerkki herättää myös ajatuksia. Toisaalta hyvä muistomerkki on myös sellainen, että sen peruspointin ymmärtää yhdellä silmäyksellä. Kuvan muistomerkki on erinomainen esimerkki onnistuneesta peruspointin selkeyden ja pohdinnanherättämisen yhdistelmästä. Kuvaa katsoessa kuka tahansa hoksaa, että siinä on ryhmä ihmishahmoja, mutta ihmishahmojen muoto on tehty sen verran erikoiseksi, että katsoja alkaa myös miettiä, miksi ne näyttävät juuri siltä kuin näyttävät. Omaan mieleeni herääviä ajatuksia: - Ihmisryhmä kuvaa matkustajia. - Suut hymyssä, silti vakava, vakavastiotettava meininki. - Muoto on muuttunut, perusasia on silti sama. - Tässä seistään asemalaiturilla odottamassa junaa. - Mihin junalla matka? Riihimäelle? Sieltä pois? - Ihmiset vaihtuvat, infra jää.
kuva 17.10.2011 20:08 Tuukka Ryyppö  
  Tuomaan juttua edelleen jatkaakseni: ...ja jos latinalaisilla kirjoittaminen ei sitten seksikästä olisikaan, on se silti vähintäänkin kätevää, että kaikkia kieliä kirjoitetaan samalla aakkostolla ja aakkostoksi valitaan sellainen, joka on erikoistunut nimenomaan eri tyyppisten kielten tukemiseen tiettyyn äänteistölliseen kaavaan jumittamatta. Japanin erilaisista kanoista tällaista ei suosiolla saisi, kyrillisistä ehkä jos diakriittisiä merkkejä otettaisiin käyttöön. Silti, on kätevämpää ottaa käyttöön alunperinkin kansainväliseltä pohjalta muotoutunut merkistö tietyn kielen tarpeisiin erikoistuneen sijaan. (vaikka kyrilliset kirjaimet ovatkin alunperin olleet kansainvälisessä käytössä, ovat ne nykyään erikoistunet vahvasti slaavilaisten kielten tarpeiden mukaan)
<<   >>