Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.03.2011 22:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toivottavasti pian ilmestyy videotakin matkasta :) | ||||
|
27.03.2011 22:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Traxxeillahan on myöskin ollut isoja ongelmia talvikestävyyden suhteen ennen kaikkea Norjassa, käsitykseni mukaan myös Ruotsissa. Tässä tekstiä: http://www.jernbane.net/forum/forums/thread-view.asp?tid=13961&mid=80168#M80168 . Norjassa traxxit kulkevat tyyppitunnuksella El18. | ||||
|
27.03.2011 19:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä tuossa reitissä on niin kieroa? Scanrailpassilla oikeastaan hyvinkin tyypillinen reitti suorastaan. Eräs junia harrastamaton tuttuni teki saman reissun vastakkaiseen suuntaan, tehden tosin välillä pistomaisen reissun Kööpenhaminaankin. | ||||
|
27.03.2011 17:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiitos korjauksesta! | ||||
|
27.03.2011 16:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kölnin uudempi, matalalttiainen kalusto näyttäisi olevan rakennettu huippunopeudelle 80 km/h, joten sitä kovempaa tuskin mikään tuolla verkolla kulkee. | ||||
|
|
27.03.2011 16:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huippunopeus noilla on artikkelin http://de.wikipedia.org/wiki/Stadtbahnwagen_B mukaan 100 km/h. | ||||
|
27.03.2011 16:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi tuo kakkonen on nostettu yläindeksiin? | ||||
|
27.03.2011 16:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyseessä on Siemensin Desiro Mainline -malli. Sm4:t ovat Alstomilta, eli yhtäläisyydet tämän ja Sm4:n välillä ovat hyvin pieniä. Teemulle lisäksi: Suomessa veturien ja vaunujen tyyppimerkinnöissä tulkitaan isot kirjaimet eri asioiksi kuin pienet kirjaimet. Tämän takia on väärin kirjoittaa "SM4". Oikea tyyppimerkintä on "Sm4". | ||||
|
|
27.03.2011 16:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noista jokainen on pendolino, joten jokainen niistä muistuttaa pendolinoa yhtä paljon. Tarkoitit varmaan pyytää etsimään eniten Suomessa käytössä olevia pendolino-malleja, Sm3:a ja Sm6:a muistuttavat maalauskuviot. Alinkin on kokonaan pendolino, sillä ei ole mitään tekemistä Stadlerin tuotteiden, kuten flirt, kanssa. Tuo alin on Italian ja Sveitsin väliseen liikenteeseen suunniteltu Cisalpino-juna joka, kuten kuvasta näkyy, on sekin pendolino. Sellaiset ajoivat ennen vanhaan Saksan Stuttgartiinkin, mutta koska ne hajoilivat liian usein tien tukoksi, ne saivat kiellon liikkua Saksan rataverkolla. Kuvassa näkyvän listan toisiksi ja kolmanneksi alimmat ovat tätä pendolinomallia: http://en.wikipedia.org/wiki/ETR_450 . Se on 70-luvulla kehitetty ja siitä on aikojen saatossa kehitetty Suomessakin käytettävät Pendolinot. Se on siis ikäänkuin kaikkien pendolinojen esiäiti. | ||||
|
|
27.03.2011 16:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kaipa niitä Sr2-vetureita voisi yhäkin rakentaa jokin olemassaoleva firma. Hintalappu vaan olisi korkea. Takamustuntumalta sanoisin, että nyt hankittava Sr2-veturi maksaisi ehkä kaksi tai kolme kertaa niin paljon kuin nykyaikaisempi veturi, koska sitä varten täytyisi erikseen pystyttää tuotantolinja muokkaamalla jotain ennestään olemassaolevaa tuotantolinjaa. Lisäksi vanhentuneiden osien saatavuus voisi jo vähitellen olla paikoin vaikeaa. Sr2-jatkosarjan hankkiminen olisi siis huono idea, koska näin saatavat veturit olisivat teknisesti huonompia kuin nykyaikaiset ja koska sarjasta tulisi merkittävästi kalliimpi kuin nykyaikainen, vielä tuotannossa oleva veturisarja. | ||||
|
27.03.2011 16:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kurt: Linkkisi viittasi Sm3:een, ei Sr2:een. Sm3:n näkyy linkkisi perusteella suunnitelleen Italdesign Giugiaro, ei Pininfarina. Pikaisen wikipediatarkistuksen perusteella Pininfarinalla ja Italdesign Giugiarolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Muotoilun muuttumisessa kyse sen sijaan on Sr2-sarjasta. | ||||
|
27.03.2011 00:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| On tietysti totta, että joissain tilanteissa asian selvittäminen itse vie todella pitkän ajan ja asian kysyminen hoitaa asian nopeasti. Toisaalta taas, jos samat kysymykset kysytään eri kysyjien toimesta viikon välein, alkaa niihin vastailuun kyllästyä viimeistään 15 vuotta samaa vastausta suollettuaan. Siksi on järkevää selvittää asioita itse silloin kun se on vaivatonta. | ||||
|
|
27.03.2011 00:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ai niin, ja tieto siitä, missä maissa on samanlaisia vetureita kuin Sr2 olisi ollut saatavissa näin: Menet englanninkieliseen wikipediaan ja luet siellä artikkelia Sr2:sta. Klikkaat siellä olevaa linkkiä kohdassa, jossa lukee "They are closely based on the class Re 460". Näin pääset Re 460 -aiheiselle sivulle, jossa kerrotaan, missä kaikissa maissa lok2000-vetureita on käytössä. | ||||
|
|
26.03.2011 23:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä nyt kuvia eri operaattorien Lok2000-kapineista: http://www.railfaneurope.net/pix/ne/China/electric/KTT/P1010042.jpg (Kiina), http://www.railfaneurope.net/pix/ch/private/BLS/electric/Re465/001-004/BLS465_003.jpg (BLS, Sveitsi), http://www.railfaneurope.net/pix/ch/SBB_CFF_FFS/electric/Re460/SBB-Connect/connect2.jpg (SBB, Sveitsi), http://www.railfaneurope.net/pix/no/electric/El18/2241-2249/18_2247.jpg (Norja). Eipä noissa tietenkään mitään erityisen mielenkiintoista katsottavaa ole, koska näyttävät samalta kuin Suomessa. | ||||
|
26.03.2011 23:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sellaisia, että nimittävät metsurin pitkävartista kirvestä palokirveeksi? Kieltämättä huolimatonta töherrystä, mutta mitäpä tuollaisilta muuta voi odottaakaan :) | ||||
|
26.03.2011 23:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siniset vaunut ovat pikajunavaunuja. Ne on tarkoitettu pikajunaliikenteeseen. Niitä käytetään nykyisin myös taajamajunaliikenteessä, vaikka ne eivät erityisen hyvin siihen sovellukaan. | ||||
|
|
26.03.2011 23:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vanhentuneita tosin, mutta ei kai sillä sitten väliä ;) | ||||
|
|
26.03.2011 23:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei sitä veturia kuitenkaan ulkonäön perusteella valita :) | ||||
|
|
26.03.2011 20:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Todennäköisimmin tällaisia: http://en.wikipedia.org/wiki/TRAXX tai tällaisia: http://en.wikipedia.org/wiki/EuroSprinter . Hyvänä kolmosena tulee tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Prima_%28locomotive%29 . Se, että VR:ltä on aiempia hyviä kokemuksia Škodan tuotteista, saattaa myös ohjata valintaa tähän suuntaan: http://en.wikipedia.org/wiki/%C4%8CD_Class_380 . Sitten on toki vielä pieni mahdollisuus, että veturi tulee vaikkapa Talgolta tai joltain kohtuullisen tuntemattomalta valmistajalta. Joku heitti, että voisi tulla venäjältäkin, mutta koska sikäläiset veturit ovat suomalaiseen käyttöön tarpeettoman tehokkaita ja siten isoja, en näkisi niitä todennäköisiksi. Koskeeko hankintalaki muuten vain Euroopan yhteisön maita, vai onko tarvittaessa pakko päästää myös vaikka indonesialainen firma kilpailuun mukaan? Jos ei, venäläiset haluttaneen pitää ulkona syistä, joita kuvailisin sanoin "diiba" ja "daaba". | ||||
|
23.03.2011 18:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan NMBS:lläkin samanlaisia vetureita samoin maalein. Nekin kyllä kaiketi vetävät saman linjan junia kuin Belgiaan ilmaantuilevat CFL-sisaruksensa? | ||||
|
23.03.2011 18:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun silmiin ei ole osunut vielä mitään luotettavaa argumenttia, jonka perusteella voisi olla varma, että myöhästely todella ei ole suomalaisten syytä. Intuitioni toki sanoo, ettei se aina ole, mutta Suomeen kirjautuvien myöhästymissyiden analysointia en ole ainakaan havainnut julkisuudessa tehdyn. | ||||
|
22.03.2011 21:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| Linkkasit vahingossa pikkukuvaan. Tässä iso versio: http://www.railfaneurope.net/pix/at/diesel/2043/red-white/2043er2_Vf.jpg . | ||||
|
22.03.2011 20:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Teppo: Tuo Jorman käyttämä sana "oikeasti" on tässä aika merkityksellinen. | ||||
|
|
22.03.2011 20:29 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäli myöhästymisen syynä on ollut raiteiden liika ruuhkaisuus sekä aikataulujen liika kireys, kuten yleensä, olet oikeassa. | ||||
|
19.03.2011 12:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niin, mitenköhän toimisi S-Bahnin ajaminen dieselvetoisina vaunujunina? Turvalaitteissa on ilmeisesti jotain eroja.. Mitenköhän helposti turvalaitteet olisi asennettavissa? | ||||
|
|
18.03.2011 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Käytännössä aika moni sanoo kyllä "Zobite", kun pitäisi sanoa "Zurückbleiben, bitte" ;) Koko litania "S7 nach Ahrensfelde, einsteigen bitte. S7 nach Ahrensfelde, zurückbleiben bitte" lyhentyy paikoin jopa muotoon "Sieben'ch Ahchsfed, ähnstchen! Sieben'ch Ahchsfed, zobite!". Eräs Ostkreuzin junanlähetystyöntekijöistä myöskin tykkää lyhentää tuon zurückbleiben bitten zobiteksi, vaikka artikuloikin hyvin selkeästi. Siinä tulee jo olo, kuin se olisi virallinen sana :) Vastapainoksi sitten Friedrichsfelde-Ostista löytyy junanlähettäjä, joka listaa suurimman osan junan jäljellä olevista väliasemista (paikoin kaikkikin) sekä ennen "Einsteigen, bitte":ä, että ennen "Zurückbleiben, bitte":ä. Virkaintoisehkoa touhua se, mutta ihan hauskaa kunneltavaa kun junia kulkee minuutin välein. Siinä ei mies kovin pitkiksi ajoiksi hijene ;) | ||||
|
18.03.2011 12:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ulkonäkö tuo yllättävän vahvasti mielleyhtymiä Sm4:ään. Värityksellä lienee tässä iso osansa. | ||||
|
18.03.2011 12:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hauskasti noiden kahden kauimmaisen junan valkoiset linjat osuvat yhteen niin, että näyttää kun kuin niillä kohdin kuvia olisi kolmaskin juna. | ||||
|
18.03.2011 11:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vaihdetaan vielä sana "naiset" sanaan "ihmiset" ;) | ||||
|
16.03.2011 23:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Venäläisissä nimissä ensimmäinen kirjain kertoo henkilön oman nimen alkukirjaimen, toinen nimi on henkilön isän nimen alkukirjain ja sukunimi on henkilön sukunimi. Molemmilla Ankkasilla (Utkineilla) on siis samanniminen isä, vaikka asuvat aivan eri puolilla Venäjänmaata. | ||||
|
|
16.03.2011 23:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä jonkinlaista käännösyritelmää. En jaksanut yrittää kuukkelikäännöstä, joten en voi aivan täysin vastata lopputuloksen oikeellisuudesta.. "Sotakäyttöön tarkoitettu rakettikompleksi (VZhRK) 15P961 "Hyvä tyyppi", jossa mannertenvälinen ballistinen raketti (MBR) 15Zh61 (PT-23 UTTH) ----- Raketti PT-23 UTTH ja rakettikompleksi valmistettu tuotantolaitoksessa KB "Eteläinen" Dnepropetrovskissa, tuotannosta on vastannut akateemikko V.F. Utkin. Junan ja laukaisutelineen on valmistanut KBSM Leningrad, tuotannosta on vastanut akateemikko A.F. Utkin. --Vuosina 1987-1991 valmistettiin 12 kompleksia.--VZhRK-kalusto koostuu seuraavista osista: *7-vaunuinen komentomoduuli, *säiliövaunu polttoaineelle ja voiteluaineelle, *kolme DM62-dieselveturia -- Minimaalinen laukaisumoduuli itse koostuu kolmesta vaunusta: *laukaisujärjestelmän hallintapiste, *laukaisujärjestelmä, *varmistusagregaatti" |
||||
|
16.03.2011 09:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin samalta näyttää fontti kuin siellä täällä itäistä Berliiniä yhä seisoskelevissa DDR-aikaisissa liikennemerkeissä. (Korjaus: Ei, ei se ole sama fontti) | ||||
|
11.03.2011 18:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Riippuu siitä, miten paljon pitempi matka metroasemalta on työpaikan ovelle kuin bussipysäkiltä on. Jonkun puolisen kilometriä kävelee vielä aika suhteellisen iloisesti, mutta sen jälkeen saattaa jo alkaa vähitelleen kaipaamaan sitä liityntäbussia tai omaa autoa. AInakin räntäsateella. | ||||
|
10.03.2011 23:49 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nuo kääntymispaikat näkee aivan erityisen hyvin Minutennetzistä. Valitettavasti siitä ei (ymmärrettävistä syistä) ole tällä hetkellä täysin paikkaansapitävää versiota, mutta tässä muutama: http://www.berlinfahrplan.de/minutennetz/Minnetz-2009-01.pdf (Tammikuu 2009, normaaliliikenteen mukainen), http://www.berlinfahrplan.de/minutennetz/Minnetz-2010-02-15.pdf (Viime vuoden helmikuulta, silloisen poikkeusaikataulun mukainen). Kunhan joskus ensi vuosituhannella siirrytään täysin normaaliin liikenteeseen, voitaneen odottaa tuostakin taas tuoretta versiota. Tuon tiedoston hieno Virallinen Printtiversiovastine mulla kulki aina mukana kun junat vielä kulkivat normiaikataulujen mukaan. Mahdollisti usein vaihtoyhteyksiä, joita ei muuten olisi hoksannut :) | ||||
|
|
10.03.2011 23:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Löytyyhän tasoristeys ihan Biesdorfin asemaltakin. Vai juuri sitäkö tarkoitit? Iso osa S5-linjan junista myöskin lopettaa jo Berliinin puolella Mahlsdorfissa. Sinne vuoroväli on 10 minuuttia, siitä Strausbergiin 20 minuuttia ja Strausbergistä Strausberg Nordiin 40 minuuttia. | ||||
|
10.03.2011 23:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pyöränkuljetuskiellossa mielenkiintoista on sekin, että tässä junassa on erityinen pyörienkuljetusalue, jollaista muissa kaupungin metroissa ei ole. Ja sitä pyöränkuljetusaluetta ei kuitenkaan teknisesti ottaen saisi pyöränkuljetukseen käyttää ;) | ||||
|
10.03.2011 00:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Berliinissä asemia on jatkettu ainakin nykyisellä U6-linjalla kahden vaunuparin pituisesta kolmen vaunuparin pituiseksi. Siellä asemat tosin ovat cut and cover -tekniikalla tehtyjä, mikä vaikuttanee operaation vaativuuteen (en tosin osaa satavarmasti sanoa, miten paljon ja mihin suuntaan). Toivottavasti asemat älytään rakentaa siten, että niiden pidentäminen on kohtuullisen vähällä vaivalla mahdollista. Toisaalta vaunujen kapasiteettia voidaan kasvattaa huomattavastikin ihan siirtymällä seinänvieruspenkkien käyttämiseen. Istumapaikat vähenevät 25%, mutta seisomapaikkojen määrä taitaa nousta perstuntumalla noin 200%, ehkä enemmänkin. Tietysti silloin oviakin pitää olla tiheämmin jne. Seinänvierusistuimin varustettuun kaksiyksikköiseen junaan luulisi mahtuvan jopa enemmän kansaa sisälle kuin 2+2 -penkitettyyn kolmiyksikköiseen. Tämä lähinnä siksi, että istumamatkustajien jalkatilasta osa voidaan lainata seisomamatkustajien käyttöön. | ||||
|
09.03.2011 12:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Äskeinen kysymyksesi sisältää virheellsen premissin. | ||||
|
|
08.03.2011 19:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tähän kuvaan kiteytyy aika paljon: https://vaunut.org/kuva/38605?m=1&paik=Haarajoki . Ei tuollaisen pykäämiseen ihan vitonen riitä. Haarajoki on toki sinänsä huono esimerkki, että se on suurnopeusradan varrella, eli sinne ei voi änkeä laituripolkua. Joka tapauksessa, tarpeettomia asioita ovat esimerkiksi liioiteltu valaistus ja tarpeettoman suuret katokset. Lisäksi vähäliikenteisempien ratojen varsille ei tarvitse myöskään tunnelia tai siltaa alaiturin vaihtamiseen. Monin paikoin myöskin puinen laituri voisi puolustaa asemaansa. | ||||
|
07.03.2011 21:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kuvassa ei kyllä näy juuri mitään kevään merkkejä, ellei tuo yksi puu sitten ole jo alkanut vihertää.. | ||||
|
|
07.03.2011 21:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja tuon alkuperäisen kysymyksen esitin siksi, että jos pitää nimetä maa, jossa juna-asemien rakentamiskuluissa säästellään, ei aivan ensimmäisenä tule mieleen Suomi, jossa pienimmällekin seisakkeelle rakennetaan härpäkkeet, jollaiset suurimmassa osassa Euroopan maita saattaisivat ehkä löytyä, jos asema olisi keskellä 10 000 asukkaan taajamaa. | ||||
|
|
07.03.2011 21:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hauska tuo muuten, miten puhutaan "perisuomalaisesta kateudesta". Saksassa asuessani näin useasti lehdistön viittaavan "perisaksalaiseen kateuteen" ja saksalaiset huvittuivat, jos heille kertoi perisuomalaisesta kateudesta, jota vastaavaa suomalaiset kuvittelevat vain itseltään löytyvän. Taitaapa olla, että lähes jokainen kansa kokee itsensä aivan erityisen paljon kateellisemmaksi kuin mikään muu maailman kansa on :) | ||||
|
06.03.2011 11:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ja alku ei ole varsinaisesti "Hengenvaara!", vaan "Suojelkaa elämäänne!" | ||||
|
|
05.03.2011 14:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mistä maasta käsin sä, Kari, ton viestin olet kirjoittanut? | ||||
|
02.03.2011 01:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikko: Toisten virheitä korjattaessa olisi syytä itse kirjoittaa virheetöntä tekstiä. Ainakin jos niitä muiden virheitä on korjaillut epäkohteliaaseen sävyyn. Että kiitokse`t vaan ;) | ||||
|
28.02.2011 22:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos tuota ovea pidetään yleensä kiinni, asia on kai aika helppo todentaa tuolta sillalta käsin? | ||||
|
23.02.2011 23:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisi kuvitella, että paikallisille tuolla linjalla on aika reilulti tunnearvoa :) | ||||
|
23.02.2011 22:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pitää vaan varoa hoilaamasta, että "aikuinen nainen mä oon"? | ||||
|
22.02.2011 23:30 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikä ihmeen Ukko Ylijumala nuo sanat sitten oikein on määritellyt Riston käytettäväksi? Miksi emme saisi käyttää sellaisia sanoja, joista on ylipäätään mahdollista muodostaa virke, jonka merkityssisältö on sama kuin se, jonka tahdomme ilmaista? | ||||
|
|
22.02.2011 19:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi sanarakenteen pitäisi uudessakin tekstissä olla epäonnistunut? Tarkoitettu sisältöhän saadaan ilmaistua juurikin Teemun ehdottamalla tavalla. | ||||
|
17.02.2011 10:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo venäjän sana outriggerille kirjoitetaan Wikipedian mukaan aivan kuin tässä kuvassa, eli oikeaan taisi Kurt osua :) | ||||
