2699-169700 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.07.2010 00:59 Tuukka Ryyppö  
  Onko ilmajohto muuten halvempi rakennettava ja ylläpidettävä kuin virtakisko, vai miksi tuollaisiin täysin muusta liikenteestä eristettyihin metrojärjestelmiin on siellä täällä valittu ilmajohtovirroitus?
kuva 25.07.2010 00:57 Tuukka Ryyppö  
  Mutta jos Helsingin raitioteillä oli jo vähintään niin paljon vaunuja kuin sinne tarvitaan (reservi huomioonottaen)?
kuva 23.07.2010 02:16 Tuukka Ryyppö  
  Muussa tapauksessa kapeuden luulisi olevan vain illuusio, koska johonkinhan sen leveyden pitää kadota.
kuva 23.07.2010 02:15 Tuukka Ryyppö  
  Olisiko, että junassa ei hyödynnetä Ruotsin kuormaulottumaa täysin, vaan käytetään hieman kapeampaa ranskalaista ulottumaa? Koska en onnistunut löytämään kuvista mitään levennyksiä oven edustoilta, tämä tarkoittaisi varsin isoa rakoa laiturin ja junan välissä. Onko sellaista? Vai olisiko seinissä se kymmenisen senttiä ylimääräistä eristystä?
kuva 21.07.2010 23:36 Tuukka Ryyppö  
  Luulisi, että noissa viivoissa näkyisi naulankantojen jättämät jäljet. Tunnelin suussa olevan veturin varjoja katselemalla muuten varmistuu, että kyseessä ovat todella syvennykset, eivät korotukset.
kuva 21.07.2010 19:48 Tuukka Ryyppö  
  Sanoit, Eljas, kuvan 64283 kommenteissa, että "Ahdas se on sisältä." ja tarjosit linkin tähän kuvaan. Mikä kuvan junassa sitten on ahdasta? Kuvasta ei kovin hyvin hahmota, miten lähekkäin vastakkain istuvien polvet ovat. Mitä muuta on mahdollisesti vialla?
kuva 21.07.2010 14:02 Tuukka Ryyppö  
  Sama kapine (Alstom Coradia Duplex) sen näköisenä, millaisena ranskalaiset sen halusivat: http://www.railfaneurope.net/pix/fr/electric/emu/Z26500/26501-26530/SNCF_Z-26503_AMB_211103_f_p.jpg
kuva 20.07.2010 21:51 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, DM62 on veturin malli. Vai onko D:n ja M:n välissä vielä jokin kolmas, pienempi kirjain yläindeksissä? Ja mikä on tuo kyljestä ulkoneva neliskanttinen tuuletinerkkeri?
kuva 20.07.2010 01:32 Tuukka Ryyppö  
  Psst, tuossa Kuusisen Jarin mainitsemassa asiassa ei tarkalleen ottaen ole kyse liikennemerkeistä, vaan turisteille suunnatuista opaskylteistä. Esimerkki tällaisesta ärsyttävästä naapurinhyysäämisestä on, että linnoitukseen on tehty venäläisturisteille venäjänkielisiä opastauluja.
kuva 19.07.2010 23:07 Tuukka Ryyppö  
  Jos kyse on pysäkistä, jonka paikalla ei ikinä pysäkkiä ollutkaan, olisi väärin tehdä siitä "alkuperäisen" näköinen.
kuva 19.07.2010 18:12 Tuukka Ryyppö  
  Tähän kuvaan soisi saavansa tägityksen kuntoon.
kuva 19.07.2010 18:11 Tuukka Ryyppö  
  Wikipedia on sitä mieltä, että tämä olisi ainoa alkuperäisenä säilytetty yksilö.
kuva 19.07.2010 16:51 Tuukka Ryyppö  
  Tässä vielä linkki perustuslakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 .
kuva 19.07.2010 16:48 Tuukka Ryyppö  
  Kunnianarvoisa herra Tuominen, Suomen perustuslaki ei millään tavoin määrää tuon kyltin kieltä. Teitä pyydetään ystävällisesti näyttämään se perustuslain kohta tahi ne perustuslain kohdat, joka/jotka mielestäsi vaativat ruotsin kielen sisällyttämistä kuvan kyltin sisältämään tekstiin.
kuva 19.07.2010 11:49 Tuukka Ryyppö  
  Mä näin pikkukuvassa, mutta tässä jäi aluksi näkemättä. Kyllä sen ratikankin kuitenkin lopulta kuvasta löysi.
kuva 19.07.2010 11:47 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan https://vaunut.org/kuva/49849?liikp1=2591 kommenteissa ainakin väitetään, että Sibelius-runko vaatisi pääsäiliöjohdon kulkeakseen ja implikoidaan, että pääsäiliöjohtoa tulisi täyttää veturista, eikä siihen riittäisi aggregaattivaunun mukanaolo. Mikäli tuo tieto on oikeaa, ainakin osassa venäläiskalustoa on pääsäiliöjohto.
kuva 17.07.2010 13:19 Tuukka Ryyppö  
  Yleensä näin ei ole, mutta tässä kuvassa Di4 näyttää hyvin paljon TEP70:ltä.
kuva 17.07.2010 03:00 Tuukka Ryyppö  
  Yhdistelmällä rataverkon selostus + kartta ilmeni, että tuo liikennepaikka on todellakin oikeasti täsmälleen rajan kohdalla. Kyltti vaan on väärässä paikassa. (tosin, onko liikennepaikka sitten siinä, missä kyltti sen sanoo olevan vai siinä, missä se papereiden mukaan on?)
kuva 15.07.2010 01:04 Tuukka Ryyppö  
  Tuossa listaa itä-Euroopan puistorautateistä: http://de.wikipedia.org/wiki/Parkeisenbahn#Osteuropa .
kuva 15.07.2010 01:00 Tuukka Ryyppö  
  Kyse nyt ainakin lienee lasten rautatiestä, eli jossain maassa ollaan, joka on ollut sosialismin alla. Aidan malli on sellainen, että ainakaan ex-DDR -alueelta se ei liene.
kuva 15.07.2010 00:40 Tuukka Ryyppö  
  Viihuu! Vorkin historian paras kuva! Arvostan! :)
kuva 14.07.2010 21:38 Tuukka Ryyppö  
  Joona: Eipä johdu väri kiskon katkeamisesta, mutta johtuisiko kiskon katkeaminen väristä?
kuva 13.07.2010 13:09 Tuukka Ryyppö  
  "Muun Euroopan"? Wikipedian erikielisiltä höyryveturi-aiheisilta sivuilta katselin kuvia höyryvetureista eri maissa. En löytänyt Ruotsin lisäksi yhtäkään maata, jossa veturin numero olisi ollut savupiipussa. Edes Norjassa ja Tanskassa olivat savupiiput ilman merkintöjä. Katsoin mielestäni suurimman osan Euroopan maita läpi. Mitä maita sä tarkoitit ilmauksella "muu Eurooppa"? Myöskään esim. Kiina ei näytä kuuluvan muuhun Eurooppaan, mutta USA pääsee jo lähelle: Siellä numero on merkitty savupiipun edessä olevan valonheittimen kylkeen.
kuva 13.07.2010 12:26 Tuukka Ryyppö  
  Kun nyt novotšerkasskilaisten värityksistä puhutaan, niin heitetään mukaan VL84-veturi valmettilaisessa värityksessä: http://parovoz.com/newgallery/pg_view.php?ID=85759&LNG=RU#picture . Mistähän lienevät idean saaneet :)
kuva 12.07.2010 18:01 Tuukka Ryyppö  
  Kauan kesti silloin reilu 20 vuotta sitten, että protovärityksestä siirryttiin tyylikkääseen? Jos sama aika kuluu tälläkin kertaa, on se vuosimäärä vastaus Töpselin kysymykseen.
kuva 12.07.2010 00:22 Tuukka Ryyppö  
  Suomessa kaluston numero koostuu kahdesta palasesta: mallinumero ja yksilönumero. Sr1:ssä ko. numero on 3037, jolloin kyse on 30-sarjan veturista numero 37. (30-sarja on siis sama asia kuin Sr1-sarja). Ainakin Dv12- ja Dr14-sarjojen vetureissa, jotka ovat ainoat VR:n omistuksessa jo ennen UIC-numeroiden käyttöönottoa olleet UIC-tunnuksen saaneet veturit, on veturin tyyppinumero kehitetty iskemällä numerot 1 ja 0 keskelle vanhantyyppistä tyyppinumeroa. 25-sarjan deeveri on siis 2105 jne. Mikäli vanhoista numeroista tehdään jatkossakin uudenmallisia samalla logiikalla, tulee 30-sarjalaisesta 3100. Voi kuitenkin olla, että TraFi koodaa jotain muuta mielenkiintoista noihin kahteen keskimmäiseen numeroon - sehän saa itse valita, miten se nuo neljä numeroa käyttää. Lähes varmana voidaan kuitenkin pitää, että mallinumeron eka numero on 3 ja vika numero 0. Keskelle tulee joko 10 tai sitten jotain muuta. Ehkä toinen numeroista kertoo, onko kyseessä sähkö, diesel vai mikä. Ja toka sitten jotain muuta.
kuva 11.07.2010 23:46 Tuukka Ryyppö  
  Ruotsalaisten raportin mukaan tätä pitemmälle ei menty, koska Oulun kauko sanoi, ettei junaa päästetä rajan yli. Perusteluja hän ei antanut lainkaan - luultavasti koska mitään sääntöihin perustuvaa perustelua ei ole.
kuva 11.07.2010 23:45 Tuukka Ryyppö  
  Ne vahtivat, että juna ei mene liian pitkälle. Mukana oli myös ruotsalainen rautatieviranomainen valvomassa, että ei mennä pitemmälle kuin lupa on myönnetty.
kuva 11.07.2010 23:37 Tuukka Ryyppö  
  Voisikohan olla niinkin yksinkertaista, että 10 vaan kapineen numeron sisään, että saadaan EVN-mallinumero? Tällöin tämä Sr1-yksilö olisi 91 10 3100 037-?
kuva 11.07.2010 21:27 Tuukka Ryyppö  
  Tuolla asemalla on U9-linjan laiturit kuvaajan pään yläpuolella toteutettu todella erikoisella tavalla. Eri suuntien raiteet ovat vastaavasti toisiinsa nähden kuin saariasemalla, mutta niiden välillä ei kuitenkaan ole yhteyttä, vaan kymmenisen metriä maata. Eri suuntien raiteiden välillä on yhteys vain kuvassa näkyvän U7-linjan portaikon välitasanteen kautta.
kuva 11.07.2010 20:03 Tuukka Ryyppö  
  Timo: Noin se taitaa Mikon juuri antaman linkin mukaan olla. Siitä on nähtävissä yläreunan linkkejä klikkailemalla että 1) Veolialla ei ole omaa Rc-kalustoa 2) Yhtä Tågkompanietille liisauksen yhteydessä punaiseksi maalattua veturia lukuunottamatta koko SSRT:n kalusto on samanväristä. Mitenköhän kauan värit ovat olleet käytössä? Näyttävät nimittäin hämmentävän samoilta kuin Veolian standardivärit..
kuva 11.07.2010 19:25 Tuukka Ryyppö  
  Okei, tätä asiaa on vaikea varmentaa, joten julkaisen tutkimusteni tämän hetkisen tilanteen: /Ilmeisesti/ siis rajan ylittävästä liikenteestä on kansainvälinen sopimus, jolla määritellään, miten rajan ylittävä liikenne käytännössä hoidetaan. Suomen ja Venäjän väliselle liikenteelle on eri säännöt kuin läntiselle yhdysliikenteelle, joten niistä opittu ei tässä auta. Oletan, että tällaisessa sopimuksena on osapuolena UIC, joten käytän sen nimeä ohjeisiin viitatessani. Olen eri maiden rautatieharrastajilta kuullut sivulauseissa viitteitä siihen, että ensimmäiselle liikennepaikalle asti saisi rajan yli mennä junan "kotimaan" sääntöjen mukaan. Tällaista on mainittu myös vorkissa ja se on otettu osaksi Suomen ja Venäjän välistä yhdysliikennesopimusta. Lisäksi ruotsalaiset museo-operaattorit elivät saman käsityksen vallassa. Suomen veturit - joita ei ole hyväksytetty liikenteeseen Ruotsissa - ja Ruotsin veturit - ei hyväksytetty Suomeen - liikkuvat myöskin tämän logiikan mukaisesti vastaavasti Tornioon ja Haaparantaan asti. Katsoin Eniron karttapalvelun maanmainiolla mittaustyökalulla, jolla yhdessä Rataverkon Selostuksen kanssa ilmeni, että liikennepaikka Tornio Raja sijaitsee todellakin täsmälleen Suomen ja Ruotsin rajalla. Kansainvälistä sopimusta ei pitäisi kiinnostaa, että Suomen rautatieviranomainen on määritellyt rajan liikennepaikaksi, joten liikenne on sallittua junan kotimaan säännöillä ensimmäiselle rajan_takaiselle_ liikennepaikalle asti. Tämä liikennepaikka olisi tällöin Tornio C, eli Ruotsin rajalta Tornion asemalle asti ei Suomen junaturvallisuutta koskevilla rajoitteilla ole merkitystä. Ruotsin säännöstö sallii matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä, joten mikäli tämä hypoteettinen sopimus on olemassa, juna olisi pitänyt päästää Tornion asemalle asti ja Oulun suorittaja on toiminut kauboimeiningillä, säännöt huomiotta jättäen. Mikäli jossain on tuo sääntö olemassa, tämä asia on selvä kuin pläkki. Nyt pitäisi vain kaivaa "jostain" se sääntö eteensä. Saa nähdä, löytyykö UIC:n sivuilta jotain..
kuva 11.07.2010 18:10 Tuukka Ryyppö  
  Koska Tornio Raja sijaitsee ilmeisesti todellisuudessa rajalla, sitä on vähän kehnoa lähteä tulkitsemaan rajan takaiseksi liikennepaikaksi.
kuva 11.07.2010 18:09 Tuukka Ryyppö  
  Topi: Rajan ylittävässä liikenteessä ensimmäiselle rajantakaiselle liikennepaikalle asti saa kulkea junan tulomaan sääntöjen mukaan. Samalla tavalla on liikennöity esim. Venäjän ja Suomen rajalla Neuvostoliiton hyvin pian romahtamisen jälkeen, kun Venäjällä elettiin vapauden aikaa.
kuva 11.07.2010 18:07 Tuukka Ryyppö  
  Mä näen myös Itäväylän ja pari puuta. Ja pari puuta lisää. Häh? Ja kumpaa siltaa pitäisi katsoa?
kuva 11.07.2010 18:05 Tuukka Ryyppö  
  Näemmä kyseessä on ollut sähkömoottorijuna, eli moottorikin on lisätty kuvan laitteeseen jälkikäteen: http://www.jarnvag.net/index.php/vagnguide/motorvagnar-i-trafik/x20 .
kuva 11.07.2010 17:32 Tuukka Ryyppö  
  Ruotsissahan oli kaksiosaisia lättiä. Eiköhän tässä ole katkaistu sellainen ja pistetty ylikäytävän paikalle ikkunat ja ohjaamo. Ylikäytävän ovikin näkyy keskimmäisen ikkunan ympärillä.
kuva 11.07.2010 17:20 Tuukka Ryyppö  
  SSRT:llä ei muuten ole lainkaan moottorijunakalustoa, joten sellaista ei siltä voi vuokrata. Moottorivaunuja omistaa Transitio, jolta lääneissä operoivat yhtiöt usein vuokraava kalustonsa. Tietoja näistä kahdesta firmasta: http://www.statensjarnvagar.se/ , http://sv.wikipedia.org/wiki/Statens_j%C3%A4rnv%C3%A4gar_%28aff%C3%A4rsverk%29 , http://www.transitio.se/ , http://sv.wikipedia.org/wiki/Transitio .
kuva 11.07.2010 17:16 Tuukka Ryyppö  
  Näinhän se on, kiitos ilmauksen korjaamisesta. Mutta tämä tekee asiasta vain mielenkiintoisemman. Mikä taho on tuo SSRT ja miksi ihmeessä SJ ei omista omia vetureitaan? No, tästä innostuneena kaivoin intter-vepistä tietoa, jolloin Ruotsin rautatiejärjestelyt avautuivat aika paljon lisää: SSRT merkitsee yhtiötä nimeltä "Statens Järnvägar", joka EI ole sama taho kuin SJ. Statens Järnvägar on kalustoyhtiö, joka omistaa vetureita ja vanhahkoja vaunuja, joita se liisaa eri yhtiöille, kuten esim. SJ tai Veolia. Tämä on syynä esim. siihen, että tavaraliikenteessä on näkynyt vetureita Veolian logoin - maalausta ei ole vielä vaihdettu, vaikka veturi on siirtynyt joksikin aikaa tavaraliikenneoperaattorin käyttöön. SSRT ei ole tilannut uutta kalustoa lainkaan sen jälkeen kun se perustettiin 2001 SJ:n osiin jakamisen yhteydessä. Nyt kun tämän tiedon olen saanut, hoksaan, että kuvan veturihan on itse asiassa Veolian väreissä. Onko vaunukaan mitään normaalia SJ-väritystä?
kuva 11.07.2010 02:39 Tuukka Ryyppö  
  Ulkonäöllisesti joo, mutta... En itse ole puuvaunussa kertaakaan elämässäni matkustanut, enkä edes seisoskellut (lienkö edes ulkoseinää koskenut?!), mutta vanhempani kovasti ovat sitä mieltä olleet, että teräsvaunut olivat kivoja, koska ne eivät olleet vetoisia. En tiedä, onko vetoisa vaunu lopulta hirveän kiva talvikulkine...
kuva 11.07.2010 02:14 Tuukka Ryyppö  
  Kätsää synergiaa ;) (nojoo, onhan se tietty kiva, että Nomin saa suoraan oikeussalin eteen laituriin..) Rakennusta en ulkoapäin pidä mitenkään erityisen rumalta, vaikka se sisältä onkin kuin kolmene kertaan märehditty oksennus.
kuva 11.07.2010 02:08 Tuukka Ryyppö  
  Mistä tuo operaattorilyhenne SSRT on peräisin? SJ:n logon alla on tuollainen kirjainsyherö ja jossain lääniliikenteessä sitten taas lukee ihan vaan SJ tuolla samalla paikalla. Häh?
kuva 10.07.2010 15:24 Tuukka Ryyppö  
  Kiinantaitoisille ja kuukkelinkäännyttäjäfakiireille löytyy 8G:stä myös tämä artikkeli: http://zh.wikipedia.org/zh/%E4%B8%AD%E5%9B%BD%E9%93%81%E8%B7%AF8G%E5%9E%8B%E7%94%B5%E5%8A%9B%E6%9C%BA%E8%BD%A6 . Lisäksi löytyy kuvia venäläisellä sivulla laittamalla sivun http://parovoz.com/newgallery/index.php yläreunan hakukenttään myyttisen merkkiyhdistelmän 8G.
kuva 10.07.2010 15:21 Tuukka Ryyppö  
  Sen lisäksi, että sekä VL86F:ssä, että 8G:ssä käytettiin samanlaista VL85:n koria, ei noissa vetureissa oikeastaan ole paljoakaan yhtäläisyyksiä.
kuva 10.07.2010 15:14 Tuukka Ryyppö  
  Ok, tsekkasin wikipediasta: http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%AD%D0%BB%D0%B5%D0%BA%D1%82%D1%80%D0%BE%D0%B2%D0%BE%D0%B7_8G . Eli 100 kpl erä valmistettu Kiinalle vuosina 1987-1990.
kuva 10.07.2010 15:09 Tuukka Ryyppö  
  Ehkä se on sitten ollut joku koekappale kiinaa ajatellen. 8G ei kuitenkaan kuulosta kovin venäläiseltä mallimerkinnältä veturille. Ja vielä latinalaisiin aakkosiin kuuluva G veturin nokalla.
kuva 10.07.2010 00:54 Tuukka Ryyppö  
  Latvian- ja Liettuan-matkaajille tiedoksi, että niiden maiden kielillä tuon erinomaisen juoman nimi on Giras/Gira :)
kuva 09.07.2010 16:11 Tuukka Ryyppö  
  Tuo on aika suhteellista. Juna kuitenkin tulee idästä, ajaa raiteen päähän, vaihtaa suuntaa ja jatkaa länteen. Kieltämättä raiteet risteävät välillä, mutta sillä ei lopulta ole väliä, mikä se täsmällinen muoto on, jos verkko kuitenkin on samanlainen. Liikkeenä täysin verrattavissa kolmiokääntöön, koska tarvittiin suunnanvaihto, eikä kääntymiseen käytetty kääntölenkkiä. Tuossa varikon raidekaavio: http://raitio.org/metro/turva.htm#kaavio .
kuva 09.07.2010 15:48 Tuukka Ryyppö  
  Tekeekös tässä nyt kuva tepposet, vai onko Edm:ssä hyödynnetty kuormaulottuma paremmin kuin sinisissä?
kuva 09.07.2010 03:42 Tuukka Ryyppö  
  Eihän se junan ulkonäkö raideleveydestä riipu, vaikka asioiden välillä ehkä korrelaatiota onkin havaittavissa.
kuva 09.07.2010 03:42 Tuukka Ryyppö  
  Aina voi ottaa tyynyn mukaan pepun alle. Pitkillä sekä aikaisin tai myöhään tapahtuvilla matkoilla tuollaiset on silti kivat olemassa. Voi koisia halimatta naapuria.
<<   >>