|
|
19.02.2010 18:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ensikatsomalla luulin, että uusi väritys olisi jo jotenkin repeillyt, mutta noin neljännellä katsomisella onnistuin hogaamaan, että hei, siinähän on kuvia. Kuvien maalailu kaikkeen kalustoon on aika kerettiläistä puuhaa, mutta oikeastaan aika kiva idea. Se, että niin ei ole kukaan aiemmin tehnyt ei tarkoita, etteikö se voisi olla hyvä idea. Hyvää uudistusmielisyyttä VR:ltä. Vaakaviivan omituista loppumista en huomannut ennen kuin siitä mainittiin, mutta nyt se kyllä pistää silmään. Kuvaa en pidä mitenkään täydellisenä, mutta minun silmääni tuo väriyhdistelmä istuu. Ihmetyttää vaan, että miksi ihmeessä siellä taivaalla lentelee harmaita pistooleita. Toivoisin myös, että junan eri vaunuissa olisi hieman erilaiset kuvat, jolloin junan ulkonäköön tulisi kivaa pientä vaihtelua. Lisöää kiinnostavuutta, jos yhdessä kuvista pistooli vinkkaakin silmää, puiden sijainnit vähän vaihtelevat ja sen semmoista. Tuo englanninkielisyys kyllä vähän hölmistyttää, etenkin kun juuri luin artikkelin siitä, miten Saksan DB on päättänyt siirtyä käyttämään kielenään saksaa (Eli ServiceCenter ei enää kohta ole ServiceCenter, vaan Lipunmyynti, jne.). Ei kannata VR:n tehdä tuota asiakkaidenkarkottamistemppua, jos se on juuri havaittu muualla toimimattomaksi. | ||||
|
|
19.02.2010 18:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sr1:n tulevan vihreän värityksen muuten näkeepi kätevästi tämän linkin takaa: http://tinyurl.com/yza2zco . | ||||
|
|
17.02.2010 16:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eiköhän kyse ollut nimenomaan siitä, että näitä kertomuksia rautateiden historiasta on todella mukava lueskella. Siksi olisi mukavaa, jos näitä kertomuksia voisi lukea keskitetysti yhdestä ketjusta tai yhdeltä foorumialueelta keskustelupalstalla. Nyt noita tekstejä ei oikeastaan muuten löydä kuin selaamalla kaikki yli 60000 kuvaa läpi, toivoen kommenteista löytyvän jotain erityistä. Se, että noita olisi kiva lukea selkeämmin järjestettynä ei tietenkään tarkoita, etteikö niitä saisi kuvien kommentteihin kirjoittaa. Kuvien kommentteihin ne kuitenkin tulevat vähemmällä vaivalla, jolloin kynnys niiden kirjoittamiseen on pienempi. Olisi joka tapauksessa ihan kiva idea kopioida näitä rautatiekertomuksia täältä myös tuonne foorumin puolelle. Onko siinä jotain tekijänoikeusongemaa, jos joku käy nuo viestit läpi ja käyttäjästä riippumatta pistää mielenkiintoiset foorumin puolella näkyville? | ||||
|
|
17.02.2010 02:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko tuota aseman sisällä kulkevaa jokea käytetty mitenkään arkkitehtonisena elementtinä, vai virtaako se täysin näkymättömissä? | ||||
|
|
17.02.2010 02:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Seisooko kuvaaja korkeammalla laiturilla kuin millä juna on? | ||||
|
|
17.02.2010 02:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Leveitä katuja alittavat kävelytunnelit eivät ole maan tapa vain Unkarissa, vaan kaikissa rautaesiripun itäpuolella olleissa maissa. | ||||
|
|
17.02.2010 02:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko junanumero tallessa? | ||||
|
|
17.02.2010 02:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko junanumero tallessa? | ||||
|
|
17.02.2010 02:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Timolle näin kolme ja puoli vuotta myöhäisenä vastauksena: Tuossa verannalla näkyisi olevan ikkunat, eli sadevesi ei pääse tärvelemään istuimia. | ||||
|
|
17.02.2010 01:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Johannes: Siinä junan keulassa lukee "STB", eikä matkustaja välttämättä tiedä, mistä sanoista lyhenteen STB kirjaimet tulevat, tai tulevatko mistään (aivan kuten kirjainyhdistelmä VR ei tule mistään). Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole niin tarkkaa kuvaa Thüringenistä, että heille STB sanoisi jotenkin vähemmän kuin Süd-Thüringen-Bahn. Ja sun käyttämäsi nimitys "Süd-Thüringen Bahn" nyt (joka olisi suomeksi "Etelä-Thüringen Rata") on joka tapauksessa väärin. Kun nyt kerta nipotusvaihde on silmässä taas :) | ||||
|
|
16.02.2010 01:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näyttäisi siltä, että jos yhtiö käyttää sarjamerkinnöissään vain kolmea numeroa, se tuntuu merkitsevänsä uudenkin kalustonsa samoin kuin DB. Eli Regioshuttlet ovat kalustonsa noin merkitsevillä firmoilla järkeensä numerolla 650. Tulisiko sitten tuo numero paikalliselta rautatievirastolta? Ehkä jotain vastaavaa lukee kaikkien junien kyljissä pienellä präntättynä? Pitää joskus selvittää :) | ||||
|
|
16.02.2010 01:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tagi Moottorivaunu:Ulkomaat:119 on jonkun verran harhaanjohtava, koska kyseessä ei ole varsinaisesti mallimerkintä. (DB:llä muuten tyyppimerkintä 119 viittaa tähän: http://de.wikipedia.org/wiki/DRB-Baureihe_E_19 ). STB:llä näyttäisi olevan aika erikoinen tapa ilmaista kalustonsa numerot. Tämän yksilön tunnus voi hyvinkin olla "VT 119", mutta tuo 119 on yksikön numero, ei tyyppimerkintä. VT, eli "polttomoottorikäyttöinen moottorivaunu", eli suomeksi Dm/Bm tuntuisi olevan noiden varsinainen mallimerkintä. Nykyisellään ei STB:llä näkyisi muuta kalustoa olevan kuin noita Regioshuttleja, joten on mahdotonta mitään varmaa sanoa, mutta arvaan silti jotain vielä jatkoksi: Taitaa käytössä olla vastaava järjestelmä kuin Helsingin metrossa, eli yksikkönumeron ensimmäinen numero kertoo kaluston mallin. (Tai sitten kuten HKL-RL:llä, jossa numerot on käytetty tehokkaammin). Joka tapauksessa, täältä näkee STB:n kalustoa, jossa joka yksilössä on eri luku kirjainten VT perässä, vaikka identtisestä kalustosta onkin kyse: http://www.railfaneurope.net/pix/de/private/passenger/STB/pix.html . Tuolle tägille olisi siis hyvä tehdä jotain. Ehdottaisin muotoa "STB VT 119", tai jos vorkki ei osaa keksiä, mitkä osat kuuluvat yhteen ja mitkä eivät, ehkä myös "STB-VT 119". Vaikka, jos hypoteesini, että nuo noudattavat vastaavaa sarjamerkintää kuin HKL-ML, pitää paikkansa, on tuossa käytännössä kyse sarjan VT100 yksilöstä 119.. Koko tägäyskonsepti on kyllä ulkomaalaisen kaluston osalta vähän hankala, kun jokainen firma antaa kalustolleen sopivaksi katsomansa tyyppimerkinnät, jotka menevät usein päällekkäin muiden firmojen tyyppimerkintöjen kanssa. | ||||
|
|
15.02.2010 17:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sävyeroilla ilmaistaan yleensä, mikä osa rakennuksesta on uutta ja mikä alkuperäistä. Näyttäisi siis katosta suurin osa olevan rakennettu uudelleen. Nuo harmaammat/kiiltävämmät osat olisivat sitten alkuperäisiä. | ||||
|
|
14.02.2010 02:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| On hauskaa vertailla kuvitettua listaa ALCOn dieselvetureista kuvitettuun listaan Neuvostoliitossa käytössä olleista dieselvetureista: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ALCO_diesel_locomotives vs. http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D0%B8%D1%81%D0%BE%D0%BA_%D0%BB%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BC%D0%BE%D1%82%D0%B8%D0%B2%D0%BE%D0%B2_%D0%B8_%D0%9C%D0%92%D0%9F%D0%A1_%D0%A1%D0%A1%D0%A1%D0%A0_%D0%B8_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8#.D0.A2.D0.B5.D0.BF.D0.BB.D0.BE.D0.B2.D0.BE.D0.B7.D1.8B . Paljon on samoja ideoita :) Hassua, että nimenomaan jenkkejä noin jumaloitiin. | ||||
|
|
14.02.2010 01:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyttemmin tämä asema on selvinnyt identiteettiongelmastaan ja Unter den Linden -tekstien päälle on törkätty tylsän modernit sinipohjaiset kyltit, vastaavat kuin kuvassa on etualalla näkyvissä. | ||||
|
|
13.02.2010 21:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| On Venäjälläkin jo vuonna 1960 pullahtanut markkinoille veturisarja, jossa konehuonetta riittää koko veturin korkeuden verran ja ohjaamo on kapineen keskellä: http://www.railfaneurope.net/pix/ru/diesel/TEM/TEM2-1592_20040731.jpg . Minä vuonna ensimmäinen tuontyyppinen jenkkikapine valmistui? | ||||
|
|
13.02.2010 21:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sporttista menoa nähtävissä. Hieno, dynaaminen kuva :) | ||||
|
|
13.02.2010 19:22 | Tuukka Ryyppö | ||
| Njoo, kyllä mäkin usein junaa vaihtaessa jotain käyn asemalla syömässä, mutta jos on vaikkapa tunnin pituinen vaihto, näen kyllä mielelläni sen vaivan, että haen jostain vähän kauempaa ruokaa halvemmalla. Ei se asemaruoka mitenkään kehnoa ole, eikä se budjettia tapa. Mutta jos muualta saa parempaa 30% halvemmalla, niin ei sitä asemasafkaa silti kyseisen maan kontekstissa voi hinta-laatusuhteeltaan erinomaiseksi kehua. Lähinnä kai asemasafkan laadussa ongelmana on, että sitä tarjoavat pienyrittäjien sijaan ensisijaisesti ketjut, jotka tuotantoa tehostaessaan ovat hukanneet osan laadusta. Tai jos ovatkin laadukkaita, niin ovat sitten myös hintavia. Jostain Le CroBagin täytetystä patonginpätkästä saa maksaa yli tuplaten sen, minkä jossain kadunvarren leipomossa. Hinta selittynee ensisijaisesti asemarakennusten liiketilojen korkeilla vuokrilla, mutta ainakin tuon LeCroBagin kohdalla kyse on ihan siitäkin, että asemilla ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän jos muualle ei ehdi. | ||||
|
|
13.02.2010 17:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sarjamerkinnöistä kun puhutaan, niin tuon taustalla näkyvän BR232:n sarjamerkintä on aika mielenkiintoinen. Siinä kun lukee keulalla tosiaan "BR232", vaikka tuo tulee saksan sanasta "Baureihe", eli osapuilleen "Valmistussarja". Suomessa voitaisiin sanoa vastaavasti "Malli 232", jolloin olisi vähän kummaa jos joku firma myös tuon sanan "Malli" siihen veturin keulaan kirjoittelisi. Tässä kuva ilmeisesti juurikin tuosta kuvan BR232:sta: http://www.railfaneurope.net/pix/pl/private/Pol-Miedz/BR_232-090.jpg . (Tuolla firmalla on tuota mallia vain yksi kappale). Tässä vielä kuva BR232:n sarjamerkinnästä sen firman liikenteessä, joka merkinnän on antanut. Tai, tarkemmin sanoen sen firman nykymuodon liikenteessä. http://www.railfaneurope.net/pix/de/diesel/232/verkehrsrot/001-299/Li.jpg . | ||||
|
|
13.02.2010 17:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| En kyllä sanoisi, että ainakaan Saksassa on asemilla hinta-laatusuhde mitenkään kovin hyvin kunnossa. Mikä maksaa muualla kaksi euroa, maksaa asemalla noin kolme. Asemilla myöskin appeen laatu tuntuu olevan kehnompaa kuin 150m päässä asemasta - vaikka yhä ihan hyvää tai vähintään tyydyttävää olisikin. Enemmän tässä taitaa olla kyse vertailusta Suomen asemien hintoihin, jotka ovat tietysti korkeammat kuin muualla (Norjaa lukuun ottamatta). Sen vähän kokemuksen perusteella mitä mulla on, on asemanapostelun meininki muissa maissa Saksan ympärillä aika sama kuin Saksassa. | ||||
|
|
13.02.2010 17:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saahan tuota ajaa lyhyt pää edellä, niin näkee. Pitkä pää edellä jos linjalla mennään, kannattaa olla kaveri mukana tähystämässä. | ||||
|
|
13.02.2010 16:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä muka olisi hyötyä nelitahtimoottorillisesta M62-kehitelmästä? Turha kuvitellakaan, että sillä voisi saada aikaan rahtiliikenteeseen sopivaa kaksitahtiääntä. | ||||
|
|
13.02.2010 02:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sillekin on syynsä, että Wikipedia-artikkeleissa esim. saksalaisten junien litteran edessä lukee esim. "DB Class" eikä "EBA Class", vaikka DB onkin vain operaattori muiden joukossa. | ||||
|
|
13.02.2010 02:23 | Tuukka Ryyppö | ||
| Juha: Ei veturissa ole mikään pakko olla ST44-merkintää, vaikka se Puolassa liikennöisikin. Kukin firma päättää ihan itse, miten se omassa kirjanpidossaan kalustonsa nimeää ja numeroi. Suomalainen käytäntö, että kaluston mallimerkinnät hyppivät firmalta toiselle (Sm4:n jälkeen VR:lle ei tullutkaan Sm5, vaan Sm6 (?!)), on aikamoinen suomalainen erityispiirre. Euroopassakin kyllä sitten lienee kuitenkin rautatieviranomaisten kanssa sitten ehkä kuitenkin joku yhtenäinen merkintä, jota ei veturiin näkyvästi maalata? (olettaisin ma). Nykyään viimeistään EVN, jos ei aiemmin olisi ollutkaan. Tässä vielä esimerkki Puolaan rekisteröidystä veturista, jossa seisoo keulilla "M62", eikä mitään ST-hömpötyksiä: http://www.railfaneurope.net/pix/pl/private/Pol-Miedz/M62_-_0161.jpg . | ||||
|
|
12.02.2010 17:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sininen M62 näkyy hankitun jostain muusta maasta, ehkä Saksasta? Ovat nimittäin valot erilaiset kuin Puolassa. | ||||
|
|
10.02.2010 22:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hö? Missä se juna on? ;) | ||||
|
|
10.02.2010 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs on, kun ei veturi niitä paineilmoja tee? | ||||
|
|
10.02.2010 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Puu on tuollaiseen sopiva materiaali, koska se kostuessaan laajenee ja siten tukki aukon tiiviisti. | ||||
|
|
10.02.2010 22:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti "name" on tarkoittanut kokonimeä, ei etunimeä ;) Mikä on ero #:lla ja ^:lla nimen edessä? | ||||
|
Kuvasarja: Allegro arrived to Finland |
10.02.2010 04:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jarille tiedoksi, että Saksasta löytyy myös junalinjojen nimiä, ei pelkkiä junanimiä. Samalla reitillä voi kulkea päivän aikana kaksi eri junaa samalla nimellä. Myöskin suurin osa junista on nimettömiä. Lähes kaikki nimetyt junat ovat kansainvälisiä (ja ainakin täällä koillisessa suurin osa kansainvälisistä junista on nimettyjä) | ||||
|
|
05.02.2010 16:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tähän on pakko linkata saksantaitoisille http://berliner-untergrundbahn.de/ou-01.htm#Die%20Flucht :) Jos tuohon kuuluvan kartan tulkitseminen aiheuttaa hankaluutta, niin siinä kartan keskivaiheilla kulkee pystysuunnassa kahdella ohuella sinisellä viivalla merkittynä huoltotunneli, johon koko pakodraama liittyy. Siitä erkanee myös vielä vähän epäselvemmin merkittynä toinen, hyvin lyhyt tunneli U2-linjalle. | ||||
|
|
05.02.2010 00:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nyt muuten on avattu taas yhteys Tallinnasta Tarton kautta Riikaan - aikatauluihin merkittynä vaihtoyhteytenä, vaihto Valgassa. Takaisinpäin ei virallista yhteyttä ole, mutta jos haluaa viettää viitisen tuntia Valgassa ja viettää matkaa tehden koko päivän aamunsarastuksesta iltaruskoon, pääsee takaisinkin päin junalla. | ||||
|
|
04.02.2010 00:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siitä lumipatjasta voisi ihan mielellään nähdä kuvan. | ||||
|
|
04.02.2010 00:11 | Tuukka Ryyppö | ||
| Älä pelkää. Hogasin pointtisi jo kun sen ensimmäistä kertaa esitit :) | ||||
|
|
03.02.2010 18:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Huomaa tasoristeyksestä varoittava liikennemerkki | ||||
|
|
03.02.2010 18:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Näyttää selkeältä ja loogiselta järjestelmältä. Periaatteessa sama kuin nykyinen Suomessa nimellä "uusi opastinjärjestelmä" ja Saksassa "H/V" tunnettu järjestelmä, mutta mahdutettuna pienempään tilaan, mistä näkyisi PDF:n mukaan olevan selkeää hyötyä. PDF:n mukaan myös valoaukkoja säästetään jonkun verran. | ||||
|
|
03.02.2010 17:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mielenkiintoinen ohjausvaunu. Polttoaine ilmeisesti kulkee tulipesään jotenkin muuten kuin lapiovoimalla. | ||||
|
|
30.01.2010 01:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noh noh. Eis nyt ajatella niin yksinkertaistetusti. Moottoreihin on olemassa kaikenlaisia järjestelmiä, joilla ne saadaan lämmitettyä ennen käynnistystä. Jos akut tai vastaava ei auta, niin laitetaan vähän pienempi dieselkone moottorinlämmitystehtäviä varten. Ei tuon kanarianlinnunkaan moottori kuitenkaan ihan mahdottoman pieni voi olla, jos sillä kuitenkin edes jonkinpituisia junia voi vetää. Vähemmälläkin polttoaineenkulutuksella saisi moottorin pysymään lämpimänä. Ja mikäs tekisi mahdottomaksi lohkolämmityspistorasioiden pystyttämisen ratapihoille? | ||||
|
|
28.01.2010 16:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Peilikuvana tosin, koska liikenne taitaa vaihtaa vasemmanpuoleiseksi. Vai vaihtuisiko pääradan kaupunkijunaliikenne oikeanpuoleiseksi? | ||||
|
|
27.01.2010 02:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Siellähän ne vipeltää radan yli, juuri Samit alittaneena. Toivottavasti päätyvät kuitenkin turvallisesti takaisin kotihäkkiinsä :) | ||||
|
|
26.01.2010 15:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Wikipedian mielestä rakennustyöt aloitettiin 1897 ja valmistuivat 1901. Eli vuonna 1901 rakennettu. | ||||
|
|
26.01.2010 00:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Todella taitavasti otettu kuva. Mistä käsin? Tekniikan museosta jostain terassilta tms.? | ||||
|
|
25.01.2010 13:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Arvaisinpa, että muiden junien kilvissä tuota säästöominaisuutta yksinkertaisesti ei ole. | ||||
|
|
25.01.2010 12:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Spalnij vagon kääntyy suomeksi muotoon "nukkumisvaunu", eli makuuvaunu. Juuri tuo ilmaus on kirjoitettu keski-Eurooppaan vaeltavien venäläisten vaunujen kylkeen, vaikka ne eivät mitään erityistä luksusta olekaan. Venäjän sisäisessä liikenteessä tuo lyhenne SV kuitenkin näyttäisi tarkoittavan erityisen hienoa makuuvaunua, jossa hyteissä on tilaa neljän sijaan yhdelle, kahdelle tai kolmelle henkilölle. Kupe on standardi neljän hengen hyttivaunu. P ja O näyttäisivät olevan sama vaunutyyppi, erona vain se, että O:hon ei kuulu paikkalippua, eli siihen voidaan myydä lippuja, vaikka kaikki istuma/makuupaikat ovat jo käytössä. Platskartnyj-vaunuilla matkustaessani olen kerran päätynyt vaunuun, jossa oli paikkanumerot merkitty kahden eri käytännön mukaan: 2 per penkki ja 3 per penkki. Jälkimmäistä käytettäneen sitten vaunun liikkuessa obshij-tyyppisessä käytössä. Sidjatšij vagon, eli istumavaunu, on kaukoliikenteessä melkoinen harvinaisuus. Niitä näkee ainakin Pietarista Vilnaan ja Helsinkiin suuntaavissa päiväjunissa sekä syrjäseutujen liikenteessä, esim Karjalassa. Venäjänkielisessä wikipediassa on artikkelit eri vaunutyypeistä. Tuosta pääsee alkuun ja alareunasta sitten klikkailee muut vaunutyypit näkyviin: http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D0%B1%D1%89%D0%B8%D0%B9_%D0%B2%D0%B0%D0%B3%D0%BE%D0%BD . Hauskasti tuolla on listattu kaksikerrosvaunu, koska ne ovat Euroopassa yleisiä, mutta avointa tai hytillistäkään päivävaunua ei ole osattu listata. | ||||
|
|
25.01.2010 12:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se välkyntä kielenvaihdoksesta johdu, vaan välkkyy monia monia kertoja myös sinä aikana, jonka yksi kielivaihtoehdoista näkyy. Kyse on ennemminkin energian ja ledien säästämisestä. Jos ledi on vaikkapa sekunnin kymmenyksen päällä, seuraavan kymmenyksen pois päältä, sitten taas päällä jne., on se lopulta päällä vain puolet siitä ajasta, jonka se muuten olisi. Ja katsoja ei huomaa eroa, paitsi jos katsoo maailmaa kameran läpi. | ||||
|
Kuvasarja: Allegro arrived to Finland |
24.01.2010 02:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se /on/ pendolino, vain uudella tekniikalla. Sama tehdas, sama valmistaja. | ||||
|
|
24.01.2010 02:39 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyrillistä kirjainta E ei lausuta aina "je", vaan tietyissä tilanteissa (kun kirjaimella ei ole painoa?) "e". Esim nimi Елена lausutaan "Jelena". Sanan alussa E on kuitenkin aina "je". | ||||
|
|
22.01.2010 19:41 | Tuukka Ryyppö | ||
| EU:n lippu on kyltissä, jossa kerrotaan EU:n rahoittaneen aseman remontointia. Tuollaisia saman standardin mukaisia kylttejä näkee ympäri Eurooppaa, siellä missä EU on jotain rahoittanut. Taitaa olla joku EU:n sääntö, jolla haetaan EU:lle positiivista näkyvyyttä. | ||||
|
|
21.01.2010 14:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Lumi tuo valaisimien ympärille pyöreyttä, joka tuo Samille puolalaista luukkia. | ||||
|
|
21.01.2010 14:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten tuo tottumus vaikuttaa tasoristeysturvallisuuteen? Huomaatko ohittavan junan ääntä, jos olet toisella puolen Suomea sellaisen talon pihalla, joka on yhtä lähellä rataa kuin sä olet asunut? Miten on vaikkapa pyöräillessä? | ||||
|
|
20.01.2010 17:28 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sibelius, Tolstoi, Repin. Ja pian myös Allegro. | ||||