Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
25.02.2021 08:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rautateiden vaunun pituus vai raitiovaunun pituus? Rautateiden vaunun pituuden pitäisi olla sellainen, että jokainen teli osuu johonkin vaunuun. Kyllähän raitiovaunu niistä mutkista taipuu, joista junalla pääsee. | ||||
|
|
24.02.2021 18:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kulkeeko tuollainen kuljetus niin hitaasti, että kuljettaja voi jäädä pitämään taukoa, kuljetus jatkaa matkaa ja tauolle jäänyt kuljettaja sitten tarvittaessa saa vielä ajettua eteenpäin jatkaneen kuljetuksen kiinni? | ||||
|
18.02.2021 21:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jimi: Sokeainkoulu näemmä: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0000notf Katsoin kartalta mikä katu ja mikä osoitenumero tuossa kohtaa sijaitsee, ja pistin osoitteen hakusanaksi hakukoneeseen. Rakennus on rakennettu alunperin sokeiden kouluksi. |
||||
|
15.02.2021 18:35 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko jonkinlainen OTK siis ollut olemassa jo 1933? | ||||
|
15.02.2021 18:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Oula, kulkiko IC710 siis 20 km/h? | ||||
|
09.02.2021 18:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jouni: Nuo ovat siis kiskoja, joista otetaan sivuttaistukea, jotta vaunu pysyisi sivusuunnassa kiskoilla. Kumipyöristähän puuttuvat laipat, joiden avulla kiskopyörä pysyy raiteilla. Kuvassa näkyy telin molemmilla puolilla vaakasuunnassa olevat kumipyörät, jotka ottavat tukea tuosta sivukiskosta. Tuo Eljaksen linkki näytti kuitenkin asian, jota en ollut itse aiemmin hoksannut: Samainen sivukisko on _samalla_ myös virtakisko. Tässä vorkin kuvassakin näkyy vaunun varsinaisten pyörien välissä virroittimen kenkä, joka laahaa tuota sivukiskoa (tai "kiskoa") vasten. Nerokas keksintö, että virtakiskoa käytetään myös ajamiseen! |
||||
|
08.02.2021 22:07 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olettaisin, että näyttämällä matkakorttia, jossa on arvoa ABCD-lipun hinnan verran, tuolla saa ajaa Haarajoelle asti. En ole ihan varma kykeneekö VR:n tarkastussofta edes kertomaan, onko siellä arvoa lainkaan. Toisaalta, nykyäänhän ainoat junat joissa lipuntarkastajia edes on, ovat ne, joita ajetaan Sm5-kalustolla. Muissa junissa on "valvontamaksu", jonka voi antaa vain jos matkustaja kertoo henkilötunnuksensa, jonka kertominen konduktöörille taas on puhtaasti vapaaehtoista. Junasta voi toki silti lentää ulos, mutta tarkastusmaksua ei voi saada Z-junassa enää. Ellei sitten nimenomaisesti pyydä. | ||||
|
|
08.02.2021 19:27 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pelkkää IC-kalustoa, ei edes yhtä Eil-vaunua? Matkakorttien kanssa siis tehdään mitä? | ||||
|
03.02.2021 09:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalla on kerrottu, että metron pohjaan on näitä siirtoja valmisteltaessa asennettu jarrujohto, jonka avulla A17 osaa totella vekin toiveita hidastuvuudestaan. | ||||
|
01.02.2021 17:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mikäs tämä viistopäisyys nyt on? Milloin poistunut? Miten iso osa vaunuista oli viistopäätyisiä? Miksi nykyään eivät ole? | ||||
|
27.01.2021 01:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ilmeisesti arkkitehtuurikilpailun vaatimuksissa on määritelty rakennuksen muoto hyvinkin tarkkaan, kellotornin sijaintia ja korkeutta myöten! | ||||
|
26.01.2021 17:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mun kokemukseni veneilijöistä on kyllä, että aika paljon enemmän kuin muutama päivä vuoden aikana ne veneet käytössä ovat. | ||||
|
25.01.2021 17:14 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan siitä valokuva olemassa, miltä osin Dv12 siitä mahtui. Ja miltä osin ei. Silta saattiin ilmeisesti aikanaan aika nopeasti takaisin käyttökuntoon onneksi? | ||||
|
14.01.2021 20:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Yksittäisiä vaunuja puretaan, häh? Eli sellainenkin onnistuu, kunhan vaunut toimittaa Venäjän rautatiet? | ||||
|
Kuvasarja: Ranskalainen visiitti lainahöyhenissä |
12.01.2021 23:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Dr13 on kyllä oikein toimiva veturi. Museoista vaan Operailille ja Fenniarailille ajoon! (Mitenkä toimisivat oikeasti osana nykyaikaista liikennettä, jos nyt jonkinlainen isompi peruskunnostus kuitenkin oletetaan?) | ||||
|
10.01.2021 12:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Scanian korivalmistus oli kyllä 90-luvulla aivan luokatonta kuraa. Carrus City L pesi tämän itseään nuoremman mallin 6-0. | ||||
|
06.01.2021 23:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nykyään tuossa on vain kakkosen päätepysäkki, nelonen kääntyy vähän ennen tänne ehtimistään lentoasemalle. Kuvanottohetkellä kai sekä kakkosen että nelosen, vaikka pysäkkikilvessä vain yksi numero näkyykin. | ||||
|
06.01.2021 01:06 | Tuukka Ryyppö | ||
| Saksaksi kerrotaan, että "tyhjennettäessä avaa ilmanvaihto, muuten hajoaa", suomeksi perustelua ei mainita mutta ohjeet ovat sitten tarkemmat. | ||||
|
06.01.2021 01:04 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miten telin leventäminen käytännössä tapahtuu? Joudutaanko siitä erittäin iso osa tekemään kokonaan uusiksi, vai saadaanko katkaisemalla, lisämateriaalia lisäämällä ja hitsaamalla riitävän kestävä lopputulos? | ||||
|
|
04.01.2021 20:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| ČME3-pohjat tuskin kovin nopeasti tulevat loppumaan, mutta on silti eduksi, että modernisointiin soveltuvia pohjia löytyy myös Atlantin takaa yli 1000 kappaleen sarja. Mistä ihmeestä noiden C30-vetureiden leveäraidetelit olivat peräisin? Ovatko ihan alusta asti Baltiassa juuri tuota veturisarjaa varten tehtyä uudistuotantoa? | ||||
|
04.01.2021 12:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hyvin hämmentävää ajatella, että samoja vaunuja on vetänyt niin Sr3 kuin höyryveturitkin! Osaako joku viisas sanoa, onko veturin perässä oleva nimenomainen vaunu ollut joskus myös höyryn perässä? Eli käytännössä: Ovatko höyryveturit käpälöineet jokaikistä sinistä vaunua? | ||||
|
04.01.2021 12:31 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai Variokaan yleisesti ottaen kelvoton ollut. Se vaan vaatii erityisen hyvässä kunnossa olevan ja ratateknisesti huolellisesti suunnitellun rataverkon, kun Helsingissä on rataverkon tekniset ratkaisut todella vanhentuneita. Lisäksi Vario tarvitsisi hyvin tasaisen kaupungin ajaakseen, kun taas Helsingissä on jääkauden jälkinä todella paljon pieniä korkeusvaihteluita. Jos tasan samat ratikat olisi toimitettu vaikkapa tuonne Frankfurt/Oderiin, olisiko niillä ollut kovin suuria ongelmia? | ||||
|
|
03.01.2021 23:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onhan vielä vanhempia korkealattiaisiakin vielä olemassa, lähimpänä käyttökaupunkinaan Helsinki. Wikipedia-artikkeleita tästä ratikkamallista: paljon saksaksi https://de.wikipedia.org/wiki/GTxN/M/S vähän tekstiä englanniksi https://en.wikipedia.org/wiki/ADtranz_low_floor_tram |
||||
|
02.01.2021 20:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mä olen kotona päin kulkiessa ottanut tavaksi, että kun reitti risteää tuossa lähellä olevan radan kanssa, katsotaan juliadata.fi:stä, onko IC-junia tulossa. Ja Eil-junamatka Helsinki-Pasila teki ison vaikutuksen. Pieni jaksaa innoissaan odottaa junan ohihurjastelua, ja nauttii fiiliksestä. Radanvarteen muuttaessa sanoi vielä, että junat ovat tylsiä ja metrot kivoja, mutta kun pari kertaa oli paahtnut IC-juna kovaa ohi, mieli on kovasti muuttunut. Saa nähdä, mitä vuodet täälläkin tuovat mukanaan :) | ||||
|
31.12.2020 17:32 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei ole. Yksi niistä lähetettiin alkuperäisen valmistumisensa jälkeen GE:n tehtaalle Erieen tarkastettavaksi ja tuotiin sieltä takaisin, mutta on sekin Turkissa lisenssillä valmistettu. Sen jälkeen veturit seisoivat vuosikausia Saksassa odottamassa hyväksyntää. Kun ne oli saatu hyväksyttyä, ne vietiin melko pian takaisin tehtaalle Turkkiin suomivarusteltaviksi. | ||||
|
31.12.2020 16:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voi myös olla, että henkilökuntaa on ollut jossain lomanvietossa vaikkapa Parkanossa, ja tuo pelastusretkikunta on vetänyt työaikasäännökset aika tappiin? Silloin voi olla, että asia on hoitunut parhaiten niin, että kuljettajanvaihto tehdään missä voidaan. | ||||
|
|
31.12.2020 16:20 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuo 150 km on matka-aikana aika tasan 2 tuntia. Lonkalta voisi heittää yhdeksi mahdollisuudeksi, että kun tuo joutuisi kulkemaan Kotkaan ylijäämäkapasiteetilla, savonradalla ovat voineet ehkä junakohtaukset osua niin huonosti, että kohtauspaikoilla olisi joutunut seisoskelemaan yli 120 min, kun taas pohjanmaanradan kautta reitillä on pitkät pätkät kaksiraiteista, eli jos väli löytyy, siinä pääsee sitten ihan mahdollisesti laskettelemaan Tampereelle asti. Kun lasti on jo sen verran myöhässä, mikä kestää ajaa Kouvolasta Muurolaan, silloin polttoainetalous ja ratamaksut eivät merkitse, vaan lasti viedään perille "hinnalla millä hyvänsä". | ||||
|
31.12.2020 16:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kyllä kai nyt aika monella graffitilla on ajatuksena herättää tunteita? Tässä vaan oli implisiittisenä määritelmänä, että niitä tavoitteita, joita graffiteilla on, ei tarvitse laskea. Silloin päästään tulokseen, ettei millään kuvataiteella ole tavoitteita. Koska ei kuvataiteella ole sellaisia tavoitteita, joita ei olisi myös vähintään yhdeessä graffitissa jossain päin maailmaa. Esim. Michelangelon töissä ei selvästi ole ollut mitään muita tavoitteita kuin taiteilijan tuominen väkisin esiin. Paitsi nyt tietysti jotain esteettistä ja ehkä poliittistakin, mutta ne eivät ole tämän keskustelun kontektissa merkityksellisiä. Tämähän ei muuta miksikään sitä, että hyvin usein graffiti on tehty materiaalille, jonka käyttäminen taideteoksen alustaksi ei ole hyväksyttävää. Jos jotkut Hugo Simbergin upeat teokset olisi maalattu leikkaamalla jostain isommasta tärkeästä Van Goghin työstä pala ja maalaamalla sen päälle, tekisikö tuo Simbergin töistä vähemmän upeita? Se tarkoittaisi, että ne on tehty todella typerällä ja karmivalla tavalla, mutta ei se olisi mikään syy väittää teosten taiteellista arvoa merkityksettömäksi. Haavoittunut enkeli olisi todella kauniilta näyttävä hienon näköinen teos, vaikka se olisi maalattu luvatta käytössä olevalle arvokkaalle kankaalle. (Onneksi ei ole.) |
||||
|
30.12.2020 23:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tuolta osin on uskottavaa, että nuo kartat ovat yhä ajantasalla, mutta tuon sivuston sinänsä erinomaisia karttoja katsoessaan on hyvä huomioida, ettei niitä ole päivitetty noin puoleentoista vuosikymmeneen. Siinä ajassa on jo ehtinyt paljon muuttua. Rataosuuksia suljettu, toisia rakennettu. Yksiä sähköistetty, jokuselta sähköistys jopa purettu. Jne. | ||||
|
|
30.12.2020 23:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei kai millään taiteella ole sen enempää muuta sanomaa kuin tuoda taiteilijaansa väkisin esiin? | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 21:08 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinnostavaa! Kiitos! | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
30.12.2020 11:55 | Tuukka Ryyppö | ||
| Talgon laitteesta kysyisin: Kuka koki kalliiksi? SJ, VR vai muuMikä_____? Tuosta suistumisesta kiinnostaisi tietää, millaisesta suistumisesta on ollut kyse. Puolassahan SUW-2000-järjestelmän (se kolmas arkikäytössä oleva raideleveydenmuuntojärjestelmä Euroopassa) käyttö lopetettiin pitkäksi aikaa yhden SUW-2000-junan suistuttua kiskoilta. Syynä oli kuitenkin ratapuolen vika, eikä suistuminen liittynyt mitenkään käytettyyn telityyppiin. Tekstistäsi kyllä tuli kuva, että pyörien lukittuminen ei ole onnistunut tuossa Tornion Rafil-laitteeseen liittyneessä suistumisessa, ja siinä tapauksessa kyse olisi ollut todella raideleveydenmuuntimen teknisestä ongelmasta – joka kuitenkin näemmä on saatu ratkaistua. Kysyisin silti: Liittyikö suistuminen lukituksen epäonnistumiseen, vai tuliko lukituksen (koettu?) epäluotettavuus muuten vain mieleen suistumista tutkittaessa? |
||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
29.12.2020 22:18 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Raideleveydenvaihtojärjestelmät vaativat aina erikoiskaluston." Väite on totta, mutta harhaanjohtava. Kalusto, eli itse asiassa vaunut, voivat olla ihan tasan samanlaisia kuin muutenkin. Ero on vain teleissä. Tavarajunaan riittävä teli maksaa n. 10 000 euroa kappaleelta, vaihtuvaraideleveyksisenä noin 20 000 euroa. Eli lisähinta vaunua kohti on 20 000 euroa, kun niitä telejä on tavallisesti kaksi per vaunu. Tavaravaunun hinta lienee jotain luokkaa parisataatuhatta euroa, eli tuo lisähinta nostaa yhden tavaravaunun hintaa suuruusluokkaa noin 10 %. Matkustajavaunujen hinnat ovat kaikkein yksinkertaisimman tärisevän ja rämisevän hitaan karvalakkimallin n. 800 000 eurosta hienoimman suurnopeusvaunun n. 2,2 miljoonaan euroon. Matkustajavaunussa myös raideleveydenmuunnon lisähinta on väitetysti hieman korkeampi kuin tavaravaunuissa, joten n. 30 000 €, eli 0,03 miljoonaa euroa lisähintaa per vaunu on aika hyvä arvio. Jos vaunu maksaa tavalliset noin 1,30 miljoonaa euroa, raideleveydenmuunto nostaa sen hinnan 1,33 miljoonaan euroon, eli hinnannousu on pari prosenttia. | ||||
|
28.12.2020 15:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eikö metrot tuotu tekarilla? Nyt keulilla kuitenkin deeveri? Kenen? Vain konepajan sisäisiin siirtoihinko? | ||||
|
Kuvasarja: Green Cargon järjestelytyötä Torniossa keväällä 2009 |
28.12.2020 00:00 | Tuukka Ryyppö | ||
| Noinkin pitkään. Etenkin tuotantokäytön loppumisajankohta viittaa kyllä siihen, ettei talviongelmista oikeasti ollut kyse, vaan samasta VR:n pyrkimyksestä Suomen rautatieliikenteen sabotointiin, jota nyt 2020-vuonna melko nuoren Intercity-kaluston romutuksessa joudumme todistamaan. Kuka osaa sanoa, mikä siinä Tornion laitteessa oikeasti oli ongelmallista. Oliko mikään? | ||||
|
27.12.2020 23:24 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toinen lienee Hector. | ||||
|
23.12.2020 22:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kas, Italiasta löytyy ihan asiallisenkin näköinen metroasema! (vaiko matro-?) | ||||
|
22.12.2020 01:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Koukkukytkin tuskin onnistuu, koska vaatisi sivupuskimet. Nuo metron ikäänkuin-sivupuskimet eivät ole siinä puuhassa avuksi. | ||||
|
22.12.2020 01:40 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin Helsingin Aleksanterinkadun osalta tuo kyllä mun käsittääkseni koskee vain jalkakäytäviä, ei ajorataa. | ||||
|
20.12.2020 17:33 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisi sanoa, että koska Mansen ratikan on tärkeää olla yhteensopiva muiden raiteiden kanssa. Kaluston saatavuus, hinta ja jälleenmyyntiarvo ovat todella eri luokkaa silloin, jos raideleveys on jompikumpi kahdesta yleisestä, eli 1435 mm tai 1000 mm. 1524 mm olisi huono valinta, koska se ei ole yhteensopiva melkein minkään ratikkaverkon kanssa missään. Riika ja Väinänlinna taitavat olla EU:n ainoat 1524 mm ratikkaverkot? Kumpikaan ei ole niin valtava kaupunki, että niistä olisi Tampereelle mitään apua. Kalustoa on saatavissa Riian ja Väinänlinnan raideleveydelle vain hyvin vähän, ja se vähän mitä on tarjolla, on kallista. Ja käytetyille vaunuille ei ole muuta jatkokäyttöpaikka kuin se, mihin nuoret IC-vaunut menevät: Romutus. Koska raitiovaunuradalla ei voi ajaa samalla kalustolla, jolla valtakunnan rataverkolla ajetaan, yhteensopivuus sen kanssa olisi hyödytöntä. Myös raitiovaunujen kyky ajaa valtakunnanverkolla on useimmissa tilanteissa tarpeeton. Joissain tilanteessa hyötyä on, mutta Tampereen ympäristössä tällaisia etuja ei riittävästi ole. |
||||
|
20.12.2020 00:05 | Tuukka Ryyppö | ||
| On vanha rautatiesilta saanut (vuosituhannen taitteen tienoilla?) uutta ilmettä sen verran, että olin luullut paljon uudemmaksi. Mutta todellakin, tuo oikeanpuoleinen silta on rakennettu 60-luvulla, samalla kun Lahden moottoritie rakennettiin. | ||||
|
19.12.2020 23:54 | Tuukka Ryyppö | ||
| On hirveän vähän enää jäljellä teollisuuslaitosten pihoille tuovia ratoja. Tuo radanpätkä voi vielä olla todellinen rahasampo kiinteistön omistajalle lähiaikoina. | ||||
|
17.12.2020 14:09 | Tuukka Ryyppö | ||
| Voisiko tuo 3049 olla junan Kouvolaan tuonut veturi sitten? | ||||
|
16.12.2020 10:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| Toisaalta, esimerkiksi Berliinissä on sekä yksi- että kaksisuuntavaunuja. Myös osa uudesta kalustosta on yksisuuntavaunuja: https://vaunut.org/kuva/77609? . On siis ihan mahdollista sekin, että Helsingissä vuosikymmenten vieriessä päädytäänkin samaan ratkaisuun. Yksisuuntavaunuun saadaan enemmän istumapaikkoja ja ne ovat silti hieman halvempia rakentaa. Erot ovat pieniä, mutta jos linjalla on jo kääntösilmukat ja on oletettavissa, että näin tulee olemaan hamaan tulevaisuuteen, ei kaikkien ratikoiden hankkiminen kaksisuuntaisina välttämättä ole järkevä investointi. Tietysti se häiriösietoisuus on iso plussa, samaten kuin kaluston yhteneväisyys. | ||||
|
|
16.12.2020 10:38 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei se ole kummempi ongelma, että sen puolen vuosisadan ajan on jokunen linja, joissa on kääntöpaikat päissä. Tarkoittaa myös, että tuo "kääntösilmukat poistuvat" ei ole asia, joka tapahtuisi kovin pian, vaan ennemminkin seuraavien 30 vuoden aikana hiljalleen. Voi siis olla, että noin vuoden 2050-2060 paikkeilla puretaan Helsingistä viimeinen kääntösilmukka. | ||||
|
16.12.2020 10:36 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aivan, tämä selvensi. Yritin etsiä nyt joulukuussa metrojen Pieksämäen-siirroista otettuja kuvia, ja syystä tai toisesta avasin vahingossa myös tämän kuvan siinä samalla muita kuvia tutkaillessani. Mutta, tässä ollaankin puolen vuoden verran eri kohdassa kalenteria. | ||||
|
14.12.2020 19:02 | Tuukka Ryyppö | ||
| Se on kyllä valtava parannus, kun Ruoholahden metroasemalta muodostuu suora raitiovaunuyhteys Länsisatamaan! Ei tarvitse enää tunkea mielettömän ahtaaseen keskustan kautta kulkevaan raitiovaunuun laivalta tullessaan. | ||||
|
|
14.12.2020 19:01 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä tälle kuvassa näkyvälle kääntöpaikalle tuolloin käy? Jääkö olemaan? | ||||
|
14.12.2020 18:58 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tämä asemarakennushan on yhä olemassa. Yllättävää, että asema on siirtynyt pituutensa verran pohjoiseen. | ||||
|
14.12.2020 18:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ei löydy juurikaan yhtäläisyyksiä ER200-sarjaan, ei edes ulkonäön osalta. Ei välttämättä liity ER200:aan mitenkään muuten kuin että on saatu inspiraatiota, että "voitaisiinpa tehdä nopea juna tännekin!" | ||||
|
|
14.12.2020 18:48 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli junalleko tehtiin Keravalla kolmiokääntö? Miksi ihmeessä? Eikö se olisi ollut Roihupellossa omilla moottoreilla helpompaa? | ||||