4132-120669 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.08.2020 15:49 Tuukka Ryyppö  
  Käyntisillasta alaspäin melkein kaikki on Neuvostoliittoa varten Tšekkoslovakiassa kehitettyä teknologiaa, jota sittemmin otettiin käyttöön myös mm. Tšekkoslovakiassa ja Puolassa.

Käyntisillan yläpuoliset osat ovat kokonaan uutta rakennetta, tehty pari vuotta sitten Tšekissä.
kuva 01.08.2020 10:18 Tuukka Ryyppö  
  Moskovaanhan se. Sr1-tilaus vaikutti tosi paljon.
kuva 31.07.2020 23:15 Tuukka Ryyppö  
  Minkä verran höyryissä oli muotoilua ja miltä osin ulkonäkö oli ihan vaan seurausta teknisistä vaatimuksista? Eli olisiko tässä vaan palattu 70 vuoden takaiseen?
kuva 29.07.2020 08:59 Tuukka Ryyppö  
  Joo, Suomi on liikenneasioissa aika monella tavalla alueella "lievä ex-neukkula". Täällä pysäytetään autot kavereiden hakemisen, ruuan noutamisen tai muuton takia auto ihan surutta jalkakäytävälle laista piittaamatta, ei osata erottaa käsitteitä "pyöräily" ja "jalankulku" toisistaan, jne. Suomessa näkee edes jonkin verran sitä, että pyöräilijä on laillisella paikallaan ajoradalla silloin kun nimenomaista pyörätietä ei ole, mutta Latviassa pyöräteitä on yhä niin tosi vähän ja autoilijat aggressiivisia pyöräilijöitä kohtaan, että jalkakäytävä (ja samalla asemalaituri) koetaan itsestään selvästi järkeväksi paikaksi pyörälle. Suomessa jalankulkijoiden - liikenteen kuninkaiden - alueita kohtaan ei tunnu olevan yhtään mitään kunnioitusta, vaan jalankulkuliikennettä saa haitata ihan miten lystää, mutta Latviassa sama ilmiö on vielä vahvempana.
kuva 24.07.2020 22:51 Tuukka Ryyppö  
  Siemens Desiro tuo on. Tuossa Belgian versio: https://en.wikipedia.org/wiki/Siemens_Desiro#/media/File:NMBS_MS08_08004,_Antwerpen_Centraal.JPG
kuva 23.07.2020 22:16 Tuukka Ryyppö  
  Tai ehkä kuitenkin vaan tuosta yli mennään. Ei kai siinä aitaa ole?
kuva 19.07.2020 17:40 Tuukka Ryyppö  
  Sr3:n muotoilu on kyllä erityisen hienoa. Siinä on paljon yksityiskohtia, joita ei muissa Vectroneissa ole. Kaikenlaista ylimääräistä astinlautaa, kivemman näköistä jäähdytinsäleikköä, selkäkyttyrää, sivuikkunaa, jne.
Miltähän näyttäisi Sr3:n muotoilulla mutta ČD:n värityksellä oleva veturi?
kuva 19.07.2020 17:38 Tuukka Ryyppö  
  Aivan tosi mahtava tilannekuva ja ajankuva! Etenkin tällaisista on sadan (jo viidenkinkymmenen) vuoden päästä aivan hillitön pula! Yritäpä löytää jostain kuva vuoden 1970 junasiivoojasta. Ei ihan iisi temppu...
kuva 19.07.2020 01:46 Tuukka Ryyppö  
  Hö? Junan miehistökö piti tuossa tauon? Tapahtuuko tällaista tauon pitämistä entisillä asemalla enemmänkin? Tai ainakin tässä kohdassa useamminkin?
kuva 06.07.2020 12:27 Tuukka Ryyppö  
  Wn oikein keksi syytä laittaa suomalaisia opastimia Ruotsin maaperälle. Ainakaan näitä raideopastimia. Tarkoittaisi, että raja olisi tuon tummemman sillan puolella.
kuva 25.06.2020 23:37 Tuukka Ryyppö  
  Mitäs se Jenkkilässä?
kuva 25.06.2020 22:27 Tuukka Ryyppö  
  Tarkoitatko loppu-opastinlevyllä veturin päätyyn maalattua Operailin logoa?
kuva 25.06.2020 22:23 Tuukka Ryyppö  
  No, eivät nämä veturit nyt varsinaisesti uusia ole, kun ikää on lähemmäs 10 kuin 0 vuotta. Melkein käyttämättömiä toki silti, kun nämä vuodet ovat kuluneet ongelmien selvittämisessä. USA:sta on näkynyt videoita aivan mielettömissä lumimäärissä ajamisesta. Toivotaan sen perusteella, ettå nämä amerikanraudat ovat kunnolla talvikelpoisia :)
kuva 25.06.2020 19:33 Tuukka Ryyppö  
  EU:ssa määräävässä asemassa oleva yhtiö ei voi kieltäytyä tällaisesta kuljetuksesta.
kuva 25.06.2020 01:31 Tuukka Ryyppö  
  Jaa, jänskää. Siis, periaatteessako ei olisi estettä sille, että Pomarkun resiinavarikolta voisi järjestää yhteyden ihan Porin keskustan hujakoille asti? Radaltahan näyttäisi olevan 13 minuutin kävely Porin kauppatorille! Luulisi tuollaisen mahdollisuuden jo kiinnostavan Porin kaupunkiakin!
kuva 24.06.2020 23:53 Tuukka Ryyppö  
  No vähän vajaata on etäisyyden ottaminen kyllä ollut, jos pullasta on voitu luopua, mutta rusinat on silti haluttu pitää :D
kuva 24.06.2020 19:33 Tuukka Ryyppö  
  Toisaalla sanottiin, että koska ohjaamo on EU:n standardiohjaamo, eli nupit ja napukat ovat samat kuin Sr3:ssa, Sr3-kortti saattaisi riittää. Toisaalta, onhan noissa vetureissa kuitenkin eri tekniikka, ja veturinsa tekniikka kai tulisi joka tapauksessa tuntea?
Tuo MV kertoo kuitenkin, että junassa on jotain veturien perässä. Ja koska hirveästi muuta järkevää siellä ei perässä voine olla, se perässä oleva lienee sitten kaksi kappaletta Operail-yhtiön vetureita. Ja jos ne ovat se veturin perässä oleva asia, on toki oltava erikseen joku veturi, jonka perässä ne veturit kulkevat. Kaikki on toki mahdollista, eli voihan olla että sillä Sr3-kortilla tosiaan saa ajaa, ainakin kertaluontoisesti, Dr20:n Hangosta Kouvolaan, mutta moniajo ei sitten kuitenkaan olisi sallittua – tai jotain mitä lie, jolloin hinattavana olisi Dr20 ja hinaajana Dr20, ja kyse ei tavallaan olisi veturiparina menosta. Mutta koska VR on aika jähmeä firma, sitä voi olla vaikeaa saada tuollaiseen suostumaan vaikka se olisi luvallistakin, ja muutenkin koko tuollaisen luvan kehittäminen taitaisi olla aika vaikeaa. Joten, eiköhän nuo hinauksessa mene.

Jos joku miettii sitä, että miksi Dr20:t sitten tankattiin jo Hangossa, on hyvä pitää mielessä että ne tosiaan tankattiin jo tänään, vaikka siirto tapahtuu vasta huomenna. Eli tankkaus on todennäköisesti joka tapauksessa tehty niitä viranomaistarkastuksia varten, jolloin tankkaus on ollut tarpeen ihan riippumatta siitä, kenen koneilla mennään.
kuva 24.06.2020 01:21 Tuukka Ryyppö  
  Aiemmin Virossa ovat toimineet myös sellaiset firmat kuin Spacecom, Skinest ja SFAT. Näistä kaksi ensimmäistä on luopunut junien operoinnista ja kolmas on keskittynyt Venäjän toimintoihinsa.
kuva 23.06.2020 21:48 Tuukka Ryyppö  
  Käsittämätöntä, että vielä 60-luvulla on oltu ajatuksissa, että "Hitler oli ihan OK, joten on väärin Saksaa kohtaan, että hänen teoistaan muita maita kohtaan on Saksalle seurannut jotain haittaa!"
kuva 22.06.2020 14:16 Tuukka Ryyppö  
  Saksa muuten ei yhdistynyt 1989, vaan 1990. 1989 murtui muuri, ja siitä n. 11 kuukautta, eli melko täsmälleen yksi vuosi eteenpäin, liitettiin Itä-Saksa osaksi Länsi-Saksaa.
Tuon noin vuoden ajan Berliini oli aiempaakin eriskummallisempi paikka, kun keskenään hyvin erilaisia valtioita oli yhä kaksi, mutta niiden välillä pääsi liikkumaan vapaasti. Vuoden 1990 loppupuolella jopa avattiin rajanylityspisteitä Itä-Saksan alla sijaitseville Länsi-Berliinin metron asemille, jotka olivat sitä ennen olleet poissa käytöstä.
Hannu on melko varmasti käynyt vuoden 1990 reissullaan Berliinissä ennen lokakuuta, eli höyryveturinraadot ovat vielä olleet eri valtiossa kuin niitä katsellut Hannu. Tai sitten matka on tehty talvella, mikä on harvinaista, ja vetureiden siivoaminen pois ei ollut prioriteettilistalla niin korkealla, että se olisi hoidettu alta pois ensimmäisten kahden kuukauden aikana Itä-Saksan lakkauttamisen jälkeen.
kuva 22.06.2020 01:56 Tuukka Ryyppö  
  Tuossa Berliinin rautatiekartta vuodelta 1896, eli 124 vuoden takaa: https://www.berliner-verkehr.de/netze/_Netze/Netz_1896_klein.gif

Siellä sitä on aamuseiskaksi menty paikallisjunalla töihin, samaan tapaan kuin nykyäänkin. Se on jotenkin kummallinen ajatus. Lähijunaverkko on tuolloin ollut lähes tasan sama kuin nykyään. Merkittävistä yhteyksistä vain 30-luvulla rakennettu pohjois-etelä-tunneli puuttuu.
Tuosta kartasta näkyy myös hyvin nuo eri pääteasemat ja mihin suuntiin niiltä on lähdetty. Siinähän on sekä kaupunkiradat että kaukoliikenneraiteet merkittyinä.
kuva 21.06.2020 21:55 Tuukka Ryyppö  
  Joo, kaikki Berliinissä sijainnut rautatiealue oli juridisesti Itä-Saksaa, eli Itä-Saksa tosiaan risteili kapeina kaistaleina Länsi-Berliinin läpi siellä sun täällä. Tuo vaikutti myös siten, että Länsi-Berliinin poliisi ei voinut noin vain reagoida S-Bahn-asemilla tai junissa tapahtuneisiin rikoksiin. Tämä taas, yhdessä sen kanssa että miehittäjäksi koetulle sosialistiselle naapurivaltiolle ei haluttu antaa rahaa, johti matkustajamäärien vähenemiseen, jolloin Länsi-Berliinin puolella S-Bahn-verkosta tuli kaikenlaisten katurikollisten ajanviettopaikka. Mikä taas vähensi matkustajamääriä entisestään.

Itä-Saksalla ei ollut mitään syytä lähteä poistamaan Länsi-Berliinissä sijaitsevia käyttämättömillä rataosuuksilla sijainneita höyryveturinraatoja, joten ne ovat siellä hyvin voineet pysyä siihen asti että Saksat yhdistyivät. Länsi-Berliinissä oli joitakin muitakin paikkoja, jotka olivat juridisesti Itä-Saksaa, mutta silti länsipuolella muuria. Eräs kohta oli tämä kolmion muotoinen puisto: https://www.openstreetmap.org/#map=19/52.50589/13.42701
Tässä kohtaa raja kulki niin, että Länsi-Berliini oli muurin itäpuolella, Itä-Berliini muurin länsipuolella. Muuri vedettiin Bethaniendamm-kadun laidan mukaisesti, vaikka todellinen raja koukkasi tuon pienen puiston ympäri sen toiselta puolelta. Länsiberliiniläiset talonvaltaajat ottivat puiston sitten omaan käyttöönsä, kun siellä ei ollut länsisaksalaisilla poliiseilla toimintavaltuuksia. Itäsaksalaisillehan taas kävi oikein hyvin, että lännessä on vähän ylimääräistä järjestyshäiriötä.
kuva 20.06.2020 13:15 Tuukka Ryyppö  
  Tuolta kuvan taka-alalta saapuvat Berliinin S-Bahn-junat tähän pääteasemalleen. Virtaa tulee samanlasesta virtakiskosta kuin Helsingin metrossa. Tässä on sitten vahto diiselmoottorijunaan, jolla voi mennä loppumatkan kotikyläänsä. Molemmat junatyypit ovat täysipituisiin juniin verrattuna melko lyhyitä, joten mahtuvat samaan laituriin.
Toisella puolella laituria taitavat sitten kulkea kauemmas menevät isot junat.
kuva 20.06.2020 12:19 Tuukka Ryyppö  
  Vaunut joilla Snälltåget tuota aikoo ajaa ovat vanhoja kesieurooppalaosia vaunuja, joilla on ajeltu Sveitsin tunnelien läpi Italiaan. Ne ovat Snälltågetille uutta kalustoa.
kuva 16.06.2020 20:45 Tuukka Ryyppö  
  Miten noin pieni laite onnistuu olemaan Dr eikä Dv?
kuva 22.05.2020 20:50 Tuukka Ryyppö  
  Jotain osviittaa antaa se, että lähemmäs puolet ER2-junan katosta on sähkövastusta. Ja se kulkee harvoin yli satasta.
kuva 11.05.2020 18:55 Tuukka Ryyppö  
  On muuten ihan fiksuja laitteita! Kiitos linkistä!
kuva 11.05.2020 09:52 Tuukka Ryyppö  
  Siis, Suomessa oleviin on laitettu, Italiassa. Ei laitettu Suomessa, paitsi ehkä jonkun tasoristeysonnettomuuden jälkeen, jos keulaa on pitänyt rakentaa osin uusiksi.
kuva 10.05.2020 14:17 Tuukka Ryyppö  
  No, Suomessa on Sm6-sarja, ja ne ovat myöskin New Pendolino -perhettä, vaikka niihin onkin Suomessa laitettu vanhojen pendolinojen keula.
kuva 08.05.2020 15:30 Tuukka Ryyppö  
  Kun ei Venäjällä kiskojarruja taida olla, ei normaalia nopeampikaan jarrutus välttämättä hirveästi heiluta.
kuva 08.05.2020 15:29 Tuukka Ryyppö  
  Tuossa sulle kuvia joihin verrata: http://www.railfaneurope.net/pix/ru/car/RIC_WLABmz/pix.html . Mutta ei siinä mitään ihmeellistä ole. Tuollaisia vaunuja on Venäjällä kohtalaisen paljonkin.
kuva 04.05.2020 23:16 Tuukka Ryyppö  
  Osaisiko joku sanoa tämän vaunun sarjamerkinnän, että voisin lisätä sen tunnisteisiin?
kuva 04.05.2020 22:58 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan tägeihin voisi lisätä nämä:
Dieselveturi: Ulkomaat: 290
Moottorivaunu: Ulkomaat: 650
Sähkömoottorijuna: Ulkomaat: 423 023

Tuon myötä onnistuu sekä sarjan haku, että yksilön haku.
kuva 04.05.2020 21:45 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan julkaisuajankohtanaan suhteellinen tuoreus!
kuva 04.05.2020 21:42 Tuukka Ryyppö  
  Mielenkiintoisesti koottu juna, kun nuo oranssit vaunut kuuluvat yksityiselle Tverskoj Ekspress -yhtiölle, ja välissä on Lokakuun rautateille kuuluva Severnaja Pal'mira -junan vaunu.
kuva 04.05.2020 00:23 Tuukka Ryyppö  
  Kai sitä harrastaja uuden kaluston hiekkasäiliöönkin ihan mielellään menisi avuksi?
kuva 30.04.2020 02:40 Tuukka Ryyppö  
  Eroja on itse asiassa aika paljon. Ilmanottoaukkoja ilmestynyt päädyn laidoille, valonheitin on siirtynyt alemmas ja saanut suojalevyn, tuulilasin alapuoliset pienet lamput (?) ovat saaneet uudet paikat, puskinten edessä on jostain syystä peltihelmat ja näyttää siltä kuin tuonne puskinten tienoille olisi ilmestynyt uusia letkuja.
kuva 24.04.2020 14:10 Tuukka Ryyppö  
  Onko tämä sitä entisen Pärnun suuntaan vieneen kapearaiteisen ratalinjaa?
kuva 21.04.2020 10:09 Tuukka Ryyppö  
  Ihan varmasti ei ole tulossa mitään sähkövetoa, vaan ihan lisää Dr18-sarjaa vaan.
kuva 20.04.2020 20:21 Tuukka Ryyppö  
  Tuo saattaa olla langan korkeus jossain. Eri maissa ajolangat ovat hyvin eri korkeuksilla. USA:ssa junat ovat vielä suurempia kuin Suomessa.
kuva 19.04.2020 00:47 Tuukka Ryyppö  
  Ihan selvästi tuolla EVR lukee, eli Eesti Raudtee näillä on ollut omistajana. RŽD:n kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.
kuva 19.04.2020 00:45 Tuukka Ryyppö  
  Mikähän juttu tämä nyt on? Jos tuo ramppi on olemassa, minkä takia mut joskus vuoden 2013 hollilla hälytettiin nostamaan järkyttävän painava sähköpyörätuoli matkustajineen ulos kaksikerrosvaunusta Riihimäellä?
kuva 15.04.2020 20:06 Tuukka Ryyppö  
  Oula: Siitä ei ole annettu julkisuuteen tietoa, mitä välejä aiotaan ajaa. Operail on sanonut, että asiakkaat ovat jo tiedossa, ja hieman on voinut päätellä, että luultavasti metsä-alan yhtiöitä olisivat, eli että pidemmän päälle aika isokin osa Suomen puukuljetuksista siirrettäisiin Operailin hoidettavaksi. Operail on aloittamassa muistaakseni yhdeksällä veturilla, joten toiminta pamahtaa veturimäärällä laskettuna heti melkein tuplasti niin isoksi kuin Fenniarailin toiminta. Ja kun huomioidaan, että Operailin käyttöön tulevia vetureita on kehuttu "Euroopan vahvimmiksi diiselvetureiksi", vetokapasiteettia löytyy ylikin kaksi kertaa se, mikä Fenniaraililla. Ja toki valtionrautatiellä on hyvä kyky hankkia tarpeen tullen lisääkin kalustoa tilanteen mukaan, kun Fenniarailia on hidastanut se, ettei kovin suurta veturitilausta varten uskalla pienelle firmalle kukaan antaa rahaa lainaksi. Niinpä sen piti aloittaa ihan vaan kolmella veturilla, ja kasvattaa veturimäärää sitä mukaa, kun on saanut osoitettua kykenevänsä aiemman pienen veturimäärän ajamiseen tuottavasti. Operaililla ei tätä rajoitetta ole, joten toiminnalla on mahdollisuus hyvinkin nopeaan kasvuun.

VR:llä oli 2000-luvun alussa hyvin pitkällä projekti rautatieliikenteen aloittamisesta Virossa, mutta se ammuttiin alas, kun VR aloitti nykyisen sisäänpäinkäpertymisensä ja kaikki rautateiden ulkomaanyhteensopivuus nähtiin uhkana Suomalaisten Erityisolosuhteiden säilyttämiselle. Nyt näyttäisi siltä, että sen ekologisen lokeron, jota Suomen valtiollinen rautatieyhtiö ei viitsinyt täyttää, täyttää nyt sitten Viron valtiollinen rautatieyhtiö.

Arvostan, koska on tärkeää että 1520/1524-millisille raiteille saadaan merkittävä kansainvälinen toimija ennen kuin vähitellen useampaan ja useampaan EU-maahan itsensä mahduttanut Saksan valtion rautatieyhtiö DB tunkee tännekin. EU:n leveäraidealueen käytännön monopoli antaa hyvän jalansijan laajentua muuallekin. Ja se tiukentaa kilpailua, mikä tekee rautatieliikenteestä tehokkaampaa. Olisi toki hyvä, että se olisi suomalainen firma, mutta kyllä virolainenkin multa paljon isommat sympatiat saa kuin saksalainen.
kuva 15.04.2020 19:56 Tuukka Ryyppö  
  Kuvan DFG7-E veturilla ei ole juuri mitään muuta tekemistä Dr18:n kanssa kuin se, että kyse on pitkäkeulaisesta keskiohjaamoisesta veturista. Wikipediasta kun kaivaa, niin se näemmä perustuu DF7:aan, joka perustuu DF5:een, jne. Niiden juuret ovat pohimmiltaan neuvostoliittolaisessa TE3-veturissa, joka taas on kehittynyt TE1:stä, joka on kehitetty USA:laisten ALCO-tehtaan veturien pohjalta.

Dr18 taas perustuu ČME3-veturiin, jonka Wikipedia kertoo pohjautuvan tšekkoslovakialaiseen 720-sarjaan, joka pohjautuu jotakuinkin moottorivaunusarjaan 830, johon on otettu ideoita linja-automallista Škoda 706, jonka pohjalla on kuorma-automalli, joka myöskin oli nimeltään Škoda 706. Ja se puolestaan Škoda 606:een, joka on vuodesta 1930 asti valmistettu kuorma-automalli, ja perustuu puolestaan mihin lie. En uskalla katsoa pitemmälle, koska kohta vastaan tulee Dr18:n kaukaisimmaksi esi-isäksi luultavasti joku kroatialainen hevosenkenkä.
kuva 15.04.2020 19:04 Tuukka Ryyppö  
  EVR on lyhenne sanoista Eesti Vabariigi Raudtee (en ole ihan satavarma tuosta V:stä, siitä ei oikein missään hiiskuta). Kyseessä on siis Viron VR. Matkustajaliikenne yksityistettiin vuonna 1997 omaksi puhtaasti voittoa tavoittelevaksi surkeasti hoidetuksi yhtiökseen, ja vuodesta 1997 lähtien EVR on ollut muuten puhdas tavaraliikennefirma, mutta operoi matkustajunia Tallinna–Moskova ja yhteistyössä Latvian ja Liettuan rautateiden kanssa matkustajajunaa Tallinna–Riika–Kaunas–Šeštokai. EVR vaihtoi vähän aikaa sitten nimensä Operailiksi, mutta on yhä Viron valtion hallinnassa. EVR Cargo/Operail on siis Viron valtionrautatiet. Aloittaa liikenteen Suomessa melko pian.
kuva 15.04.2020 16:23 Tuukka Ryyppö  
  Voisin täydentää: Sana "metro" tarkoittaa eri maissa vähän eri asioita. Saksassa metro on laite, joka periaatteessa muistuttaa lähinnä matkustajajunaa, mutta johon ei sovelleta rautatielainsäädäntöä, vaan raitiotielainsäädäntöä. Vaikka juna olisi täsmälleen samanlainen kuin rautateiden juna, siihen voidaan Saksassa päättää soveltaa raitiovaunujen lainsäädäntöä. Silloin sillä ei saa ajaa rautateillä ja sitä aletaan kutsua metroksi. Ero on siis vain siinä, mitä lainsäädäntöä on _päätetty_ soveltaa kyseisen junan kanssa. Aivan tasan sama laite voi olla sekä metro että juna, ihan vaan iskemällä paperiin uudenlainen leima. Näin tehtiin Berliinissä Saksan jaon aikana: Kun kalustosta oli pulaa, sitä lainailtiin paikallisjunaverkolta metroverkolle ja toisin päin.

Jos matkustajajuna kulkee samalla radalla todella raskaiden tavarajunien kanssa, se täytyy rakentaa niin kestäväksi, että matkustajat pääosin selviävät hengissä vaikka tulisi törmäys tavarajunan kanssa. Metroradalla ei tavarajunia ajeta, joten pahin kolari johon metro voi joutua on paljon kevyempi asia kuin pahin kolari johon matkustajajuna voi joutua. Siksi metrot voidaan rakentaa paljon kevyemmiksi kuin junat, jolloin niihin saadaan helpommin todella nopea kiihtyvyys.

Englannissa taas metrot ovat alunperin olleet ihan vaan junia, jotka vaan kulkevat maan alla. Lontoon metrossa oli alunperin höyryveturit! Siksi mahdollisimman suuri osa radasgta tehtiin niin, radan yläpuolella ei ollut maata, vaan pelkkää taivasta. Maanalainen juna kulki tavallaan "vallihaudassa", eli se kulki paljon maanpintaa alempana, mutta ei silti tunnelissa. Vasemmalla ja oikealla puolella olivat korkeat seinämät, ylhäällä ilmaa. Jos näin ei olisi toimittu, metrotunnelit olisivat olleet täynnä savua ja matkustajat olisivat tukehtuneet heidän keuhkojensa täyttyessä savusta. Se olisi ollut kurjaa.

Saksassa metrot siis ovat alunperin olleet vähän jykevämmin rakennettuja raitiovaunuja, Englannissa taas vähän kevyemmin rakennettuja junia. Sitten niistä on muodostunut lopulta keskenään melko samanlaisia. Englannin maanalaiset ovat keventyneet, Saksan metrot puolestaan saaneet lisää kokoa ja painoa.

Sveitsin lainsäädännössä taas oikeastaan kaikki kiskolla kulkevat ovat junia. Ihan kaikki raitiovaunutkin toimivat Sveitsissä rautatielainsäädännön alaisuudessa.

Suomessakin metron ja junan ero on oikeastaan vain siinä, mitä lainsäädäntöä niiden kanssa noudatetaan. Metrojen ei tarvitse välittää rautatielaista. Ja metron ja raitiovaunun ero taas on siinä, että raitiovaunu on rakennettu sellaiseksi että se pystyy kulkemaan luontevasti kadulla, metro taas kulkee kokonaan omalla radallaan. Tätä varten raitiovaunut tehdään kapeammiksi kuin metrot ja niissä on lyhyemmät vaunut kuin metrossa.
kuva 13.04.2020 19:41 Tuukka Ryyppö  
  "Matkustajajuna jolla ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia" on lemppari-ilmauksiani suomen kielessä. Tarkoittaa useimmiten yksinään kulkevaa veturia jolla ei ole vaunuja perässään.
kuva 13.04.2020 19:39 Tuukka Ryyppö  
  Miksi metro eikä ratikka?
kuva 08.04.2020 02:45 Tuukka Ryyppö  
  Operailin värityksestä on mahdotonta mitään varmaa vielä sanoa. Heidän uusimmat C30-M-veturinsa ovat punavalkoisessa värityksessä, mutta ne näyttävät saaneen värityksensä ennen kuin Operailin nykyinen väritys päätettiin. Tämän kuvan veturi taas on saanut pitää punaisen pohjavärinsä, mikä viittaa siihen, että vain osa sen värityksestä on muutettu Operailin nykyisen brändin mukaiseksi. Tuo sininen ei ainakaan tuon punaisen kanssa sovi kovin hyvin yhteen, joten luultavasti tuo ei tule olemaan Suomessa kulkevien Operail-vetureiden väritys.

Jotain vihjettä voi hakea Operailin nettisivujen värimaailmasta: https://operail.com/ . Koska siellä ei ole juuri muuta kuin sinisen sävyjä ja videoidenkin alut on haluttu vääntää sinisävyisiksi, olettaisi veturin perusväriksi tulevan suunnileen tuon sinisen, joka tämän kuvan veturin raidassa on. Korostuksia sitten ehkä punaisella ja valkoisella?

Vetureista on näkynyt kuvia, joiden mukaan niiden vanhat värit on poistettu, ja kuvissa veturit ovat olleet keltaisessa pohjamaalissa. Kyseisten veturiyksilöiden vanhasta värityksestäkään ei siis voi vetää mitään johtopäätöksiä sen suhteen, mikä uusi väritys tulee olemaan.

Väittäisin, että aika varmasti ei tämä tässä kuvassa näkyvä ainakaan, kun punainen on eri kuin logossa.
kuva 25.03.2020 13:10 Tuukka Ryyppö  
  Ollaanko tässä siis ihan niiden Eil-tuohoamisraiteiden vieressä?
kuva 24.03.2020 14:25 Tuukka Ryyppö  
  Tulevaa varten avattakoon, että mainittu "tunnettu syy" on koronavirus, joka alkoi pari viikkoa sitten toden teolla myllätä Euroopassa ja johtanut Suomessa liikkumisen vähentämiseen sun muuhun.
<<   >>