Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Sr2 3208 rampana |
07.03.2021 16:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Mäntsälä taitaa olla lähtöpaikka: https://juliadata.fi/timetables?s=11886&d=6.3.2021 Ja olisikohan veturi peräisin tästä: https://juliadata.fi/timetables?s=111&d=4.3.2021 | ||||
|
Kuvasarja: Sr2 3208 rampana |
07.03.2021 16:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tässä raideosuustietojen perusteella tullut https://juliadata.fi/timetables?s=11880&d=6.3.2021 | ||||
|
06.03.2021 10:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Minä en itse asiassa tarkoittanut edes minkään uuden aihealueen luomista, vaan ihan että Hannulla olisi vaikka yleisen keskustelun alla yksi viestiketju, johon voisi kirjoitella projektin kuulumisia. Mutta jos kokonaiselle uudelle alueelle nähdään tarvetta, niin miksipä ei. | ||||
|
|
05.03.2021 10:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Kannattaisiko tehdä keskustelualueen puolelle vaikka vähän blogityyppinen ketju, johon voisi kerätä tietoa rakentamisesta ja laittaa tällaisia kuvia? | ||||
|
28.02.2021 21:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo on erittäin mielenkiintoinen kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Mietin asiaa itsekin, mutta en keksinyt vielä mitään selitystä tai yhteistä tekijää, miksi joillain paikoilla on ollut yhdistetyt raideosuudet ja suurimmalla osalla ei. Turvallisuuden kannaltakaan ei käytännössä ole eroa, ovatko vaihteet samassa raideosuudessa vai eivät, koska varautuipa pelkkä V3 tai V1/V3 sivulle ajaneen mutta lähtöopastimen virheellisesti ohittaneen junan vuoksi, asettuu tulo-opastin seis-asentoon vastaan tulevalle junalle. Tuolla ilmaisuerolla on merkitystä siis vain siinä tilanteessa, että kohdattava juna on jo tulo-opastimen ja tulovaihteen välissä, jolloin voi olla joka tapauksessa myöhäistä jarruttaa. |
||||
|
|
28.02.2021 14:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Onnistuin löytämään yhden dokumentin, jonka perusteella selviää, että Lamminmäellä V1, V2, V3 ja V4 ovat kaikki olleet omissa raidevirtapiireissään. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tulovaihteen V1 asento ei ole tässä vaikuttanut mitenkään V3:n ilmaisuihin, vaan V1 ja V3 voivat näkyä varautuneena toisistaan ja vaihteiden asennoista riippumatta. | ||||
|
|
28.02.2021 14:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Jos V1 ja V3 olisivat samaa raideosuutta, niin V3:n punainen raideviiva ei tule normaalitilanteessa esiin, jos V1 ei ole käännettynä sivulle. Tai jos V1 olisi suorille ja V3 näkyisi silti punaisena, niin tällöin pitäisi olla voimassa tuo yllä kuvattu ristiriita DrS-asetinlaitteen releistössä, minkä seurauksena ilmaisu olisi mahdollinen. | ||||
|
|
28.02.2021 12:38 | Teemu Sirkiä | ||
| Katsoin vielä vanhoja piirroksia tarkemmin, niin vain muutamalla liikennepaikalla (Kv)-(Pm) -välillä on ollut yhteinen raideosuus V1/V3 ja V2/V4 (mm. Otava ja Haukivuori). Lamminmäen piirrosta ei ole käytettävissä, jotta voisi sanoa varmaksi, onko siellä ollut tuollainen yhdistelmä vai ei. Jos on ollut omat raidevirtapiirit noilla vaihteilla, niin tällöinhän riittää vain, että raidereleet ovat päästäneenä syötön katkettua, jolloin taulussa näkyy punaista ja vaihteet siinä asennossa, missä ne ovat viimeiseksi olleet. | ||||
|
|
26.02.2021 17:54 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja V3 helottanee sen vuoksi punaisena, että vaihdepakin haka-ankkurirele on sitä mieltä, että V1 on suorille, mutta kolmosvaihteen vapaanaolon ilmaisuja ohjaava ykkösvaihteen plus-asennonvalvontarele on eri mieltä vaihteen suunnasta haka-ankkurireleen kanssa. :) Normaalikäytössä koko vaihdealue ei näkyisi varautuneena, vaikka vaihteilla olisi yhteinen raideosuus. | ||||
|
|
26.02.2021 17:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Uusi turvalaitejärjestelmähän otettiin käyttöön jo vuoden 2001 marraskuussa Lamminmäellä. Vanhojen raideosuuksien raidereleet eivät siis enää ole olleet toiminnassa ja hieman yllättävää, että tuo järjestelmä on ylipäänsä ollut vielä tuon verran sähköissä, että ilmaisut palavat. | ||||
|
19.02.2021 19:40 | Teemu Sirkiä | ||
| (Kv)-(Mi) tuli vuonna 1963 kauko-ohjauksen piiriin. | ||||
|
Kuvasarja: Kemin sellupendelin loppu |
17.02.2021 23:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä kulkivat. | ||||
|
06.02.2021 20:37 | Teemu Sirkiä | ||
| Matkustajajunien runkojen siirtoa. | ||||
|
26.01.2021 22:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuonkaan kuvan kommenttikeskustelun melkoista tietopankkia ei ehkä ensimmäisenä juuri tuon kuvan kohdalta osaisi etsiä... :-) | ||||
|
21.01.2021 18:13 | Teemu Sirkiä | ||
| VEV liikkuu vaihtotyöaikataululla. | ||||
|
19.01.2021 23:06 | Teemu Sirkiä | ||
| Avoimen datan raideosuustietojen perusteella Keravan raiteiden 602 ja 603 käyttö päättyi tiistaina 12.1. iltapäivällä kolmen aikoihin ja on jatkunut taas tänään 19.1. aamulla seitsemän kieppeillä. | ||||
|
17.01.2021 15:22 | Teemu Sirkiä | ||
| Avoimen datan perusteella 9664 on levinnyt Lempäälän ykkösraiteelle, Sm2 6087. | ||||
|
|
16.01.2021 20:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Löytyykö Mommilastakin kalustoa vai missä on eilen kulkenut ja matkalle jäänyt 9917? | ||||
|
16.01.2021 20:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno taivas ja tunnelma tässä kuvassa! | ||||
|
06.01.2021 22:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuten Juhani totesi, niin koko junanumerologiikka on kauko-ohjaustasolla. Siemensin ESKO ja KAKO tuottavat F-tunnuksia, Mipron TAKO F-tunnuksia ja muut Miprot X-tunnuksia. | ||||
|
|
06.01.2021 20:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei liity vaihtokulkuteihin mitenkään, vaan yksiköllä ei ole numeroa kauko-ohjausjärjestelmässä, joten se saa laskurista seuraavan numeron. 4xxxx-sarjasta tulevat ratatöiden yksilöivät tunnukset, niitä ei käytetä junaliikenteessä. | ||||
|
04.01.2021 02:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Ongelmahan ei ole siirtää tai vaihtaa radan varressa olevia merkkejä, vaan kaikki se aineisto, jossa käytetään nykyisiä ratakilometrejä. Sitä on aivan valtavasti. | ||||
|
01.01.2021 00:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoinen huomio muuten, että Kemistä Hankoon kulkenut 5006 on ainakin toistaiseksi ajonsa ajanut. En ollutkaan huomannut. Junahan tuli ajoon vuoden 2004 alusta ja on siitä asti kulkenut tuolla numerolla 5006 joitain ratatyömuutoksia ym. lukuun ottamatta, jollainen tässäkin kuvauskerralla on ollut. | ||||
|
31.12.2020 20:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Tästä https://vanhatkartat.fi/#15/60.45432/22.25132 missä on 1981 kartalla kolme rakennusta peräkkäin? | ||||
|
31.12.2020 14:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoinen historiatieto! Oliko tyypillistä, että Tr1-vetureita käytettiin myös matkustajajunissa? Ilmeisesti niillä saatiin parempi kiihtyvyys tiheästi pysähtelevillä junilla huippunopeuden kustannuksella? | ||||
|
21.12.2020 22:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoista. Juliassa olevan havainnon perusteella tämä olisi vedetty Riihimäelle toisella veturilla. | ||||
|
|
21.12.2020 22:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/143683?tt=1&i1=Dr20 | ||||
|
19.12.2020 14:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Mukavaa Olli kun olet näitä kuvia kaivellut tänne. Hieno historiallinen kuva Malmilta. Nykypäivänä näkymä on aika radikaalisti muuttunut, vaikka asemarakennus itsessään on aika entisellään. | ||||
|
13.12.2020 14:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Onneksi Sm4 ei tullut juuri kriittisellä hetkellä sotkemaan kuvaussuunnitelmia. | ||||
|
13.12.2020 14:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tarkemmin kun katsoin omaa kuvaani, niin erottuuhan siinäkin harrastajajoukkio täällä laiturilla. | ||||
|
|
13.12.2020 13:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno otos tämäkin! Meikäläisen huomioliivit erottuvat hyvin taustalla. :-) | ||||
|
13.12.2020 13:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Epäilemättä kuvaajia on "joka paikassa" tänään, on tämä sen verran erikoinen näky. | ||||
|
28.11.2020 10:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei kai se tyhjä ole? Kuorma vain kävi koeajoissa. | ||||
|
27.11.2020 13:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Äkkiä kun menee, niin vielä ehtii: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&operator=3803&via=pri | ||||
|
26.11.2020 19:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä, nämä junat on haettu kulkuun S-tyypillä. Eivät ne muuten tuonne olisi päätyneet. | ||||
|
13.11.2020 20:18 | Teemu Sirkiä | ||
| Luultavasti se on jokin testi/koulutuslaite, jolla on vain kirjauduttu jollekin satunnaiselle lähdölle. Jos olisi kiinni jossain rungossa, niin sillä pitäisi näkyä enemmän lähtöjä, jolloin numero olisi vain konffattu väärin. | ||||
|
12.11.2020 16:57 | Teemu Sirkiä | ||
| "Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka" sanoo Wikipedia. | ||||
|
|
08.11.2020 23:47 | Teemu Sirkiä | ||
| HSL:n avoimen datan mukaan neljä olisi pois ajosta: https://bussitutka.fi/operator?id=90 | ||||
|
07.11.2020 17:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Sillasta vielä vähän lisää historiatietoa muutaman kuvan kera täällä: https://historia.vihti.fi/koti-nummela/keskipiste/silta.htm | ||||
|
|
07.11.2020 11:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo Tapio A:n mainitsema radan laskeminen 60-luvulla on muuten mielenkiintoinen. Vanhoissa valokuvissa (esim. https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/2014032_30_a-681x440.jpg ) näkyy hyvin tuo, miten rata on mennyt keskustan kanssa samassa tasossa. Olen monesti miettinyt, miten paljon rataa on laskettu ja toisaalta keskustaa ehkä samalla hieman ympäriltä nostettu, jotta silta on saatu rakennettua. | ||||
|
|
06.11.2020 19:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuvassa oikealla olevat pistoraiteet purettiin jo 90-luvun alussa pois, paljon ennen Lidlin tuloa. Tässä näkyy myös hyvin Meritien sillan alle jatkunut pitkä kohtausraide (810 m). Nykyinen tulovaihde on samoilla paikkeilla kuin tässä kuvassa vasemmalla näkyvä vaihde, joka on yhä samassa kohdassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 16:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä on pari Siemensin toimittamaa referenssiä Saksasta ja Ruotsista: http://www.stellwerke.de/bilder/nn_s.html https://www.ekeving.se/ctc/tgoj/index.html http://www.brakulturmiljo.se/fjcb_skrp.pdf Kumpikin on otettu 1950-luvun puolella käyttöön. Molemmissa järjestelmissä on sama perusajatus, että liikennettä ohjataan suoraan tuosta isosta taulusta, jossa on käytännössä liikennepaikkojen asetinlaitetaulut peräkkäin. Onkohan Suomessa ajateltu, että ohjaaminen onnistuu useimmissa tapauksissa tuolla pienellä ohjauspaneelilla helpommin ilman, että tarvitsee kurotella tai liikkua ison taulun vieressä jatkuvasti? Sinällään mitään merkittävää teknistä kehitysaskelta ei varmaan tuossa ole otettu, mikä tuon pienen tastatuurin olisi mahdollistanut vasta 60-luvun puolella. |
||||
|
12.10.2020 17:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Vain osittain näkyvä Deeveri antaa kuvaan ihan toisenlaisen fiiliksen, eikä se ole lainkaan huono. Jollain tapaa nykyinen rajaus korostaa veturin massiivisuutta. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
12.10.2020 08:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Hyvä tarkennus. Tuo Parkanon radan numeronäppäimistö näkyy hyvin tässä http://web.archive.org/web/20140911181716/http://efiab.sr2.fi/parkanon_kauko.html kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 21:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Turvalaitokset ja kauko-ohjaus oli sinällään ihan samaa tekniikkaa Parkanon radalla. Tosin merkittävä ero oli, että käytössä oli pelkästään asemavälisuojastus ja kaapeliyhteyksien sijaan bitit liikkuivat radiolinkillä. Ja tietenkin vielä se, että raidevirtapiirien sijaan liikennepaikkojen välillä käytettiin akselinlaskentaa. | ||||
|
11.10.2020 19:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Releasetinlaitteiden kytkentäpiirustuksissa näkyy, että linjasuojastuksen aloittavan suojastusopastimen yhden valvontareleen nimi on "ge gn", eli keltavihreä. Myös kytkennät on piirretty alun perin niin, että vihreä ja keltainen on palanut samaan aikaan. Nähtävästi tuota opastinkäsitettä on päädytty sitten vaihtamaan aika loppuvaiheilla - tai ainakin sen jälkeen, kun kuvat oli piirretty vuosina 1959-1961. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Suuret kiitokset! On taas erittäin mielenkiintoista luettavaa, erityisesti tuo ennakkovarmistuslaitteen käyttäminen. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun näen mistään lähteestä, miltä tuo junapiirturin tuottama "tuloste" on näyttänyt. Näistä palikoista on kehittynyt nykyiset kauko-ohjausjärjestelmät ja esim. Reaali++. | ||||
|
|
11.10.2020 13:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo maaliskuu 1962 on sikäli mielenkiintoinen, että (Pm)-(Mi) -suojastus oli rakennettu loppuun vuonna 1961. Jouduttiinkohan siinä tekemään vielä sitten kytkentämuutoksia, vai oliko se rakennettu pelkän keltaisen opasteen toimintaan valmiiksi ja muutos tuli sitten vasta tuohon aikaan sääntöön. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuossa asetinlaitteen selityspiirustuksessa ja välin yleispiirustuksessa näkyy muutenkin sekin mielenkiintoinen yksityiskohta, että kun Pitkäaho ei ole ollut aluksi kauko-ohjattu kohtauspaikka, niin Pitkäahon salpalaitteen avain on voitu vapauttaa Haukivuoren asetinlaitetaulusta paikalliskäytön aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkennetaan nyt vielä, että erityisesti kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden alun historiaa. Se käy tuossa tekstiosassa hyvin selväksi, että kauko-ohjaaja vastaa käytännössä kaikesta, eikä mitään saa tehdä ilman kauko-ohjaajan lupaa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Huippua, erittäin iso kiitos Panu! Tuo on todella mielenkiintoinen paketti ja merkittävä palanen releasetinlaitteiden alun historiaa Suomen rataverkolla. Jos sattuu löytymään vielä kauko-ohjauksen puolelta vastaava ohje, niin sitäkin olisi kiva lukea. | ||||
