Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.01.2021 20:02 | Teemu Sirkiä | ||
| Löytyykö Mommilastakin kalustoa vai missä on eilen kulkenut ja matkalle jäänyt 9917? | ||||
|
16.01.2021 20:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno taivas ja tunnelma tässä kuvassa! | ||||
|
06.01.2021 22:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuten Juhani totesi, niin koko junanumerologiikka on kauko-ohjaustasolla. Siemensin ESKO ja KAKO tuottavat F-tunnuksia, Mipron TAKO F-tunnuksia ja muut Miprot X-tunnuksia. | ||||
|
|
06.01.2021 20:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei liity vaihtokulkuteihin mitenkään, vaan yksiköllä ei ole numeroa kauko-ohjausjärjestelmässä, joten se saa laskurista seuraavan numeron. 4xxxx-sarjasta tulevat ratatöiden yksilöivät tunnukset, niitä ei käytetä junaliikenteessä. | ||||
|
04.01.2021 02:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Ongelmahan ei ole siirtää tai vaihtaa radan varressa olevia merkkejä, vaan kaikki se aineisto, jossa käytetään nykyisiä ratakilometrejä. Sitä on aivan valtavasti. | ||||
|
01.01.2021 00:20 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoinen huomio muuten, että Kemistä Hankoon kulkenut 5006 on ainakin toistaiseksi ajonsa ajanut. En ollutkaan huomannut. Junahan tuli ajoon vuoden 2004 alusta ja on siitä asti kulkenut tuolla numerolla 5006 joitain ratatyömuutoksia ym. lukuun ottamatta, jollainen tässäkin kuvauskerralla on ollut. | ||||
|
31.12.2020 20:56 | Teemu Sirkiä | ||
| Tästä https://vanhatkartat.fi/#15/60.45432/22.25132 missä on 1981 kartalla kolme rakennusta peräkkäin? | ||||
|
31.12.2020 14:27 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoinen historiatieto! Oliko tyypillistä, että Tr1-vetureita käytettiin myös matkustajajunissa? Ilmeisesti niillä saatiin parempi kiihtyvyys tiheästi pysähtelevillä junilla huippunopeuden kustannuksella? | ||||
|
21.12.2020 22:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Mielenkiintoista. Juliassa olevan havainnon perusteella tämä olisi vedetty Riihimäelle toisella veturilla. | ||||
|
|
21.12.2020 22:44 | Teemu Sirkiä | ||
| Ks. https://vaunut.org/kuva/143683?tt=1&i1=Dr20 | ||||
|
19.12.2020 14:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Mukavaa Olli kun olet näitä kuvia kaivellut tänne. Hieno historiallinen kuva Malmilta. Nykypäivänä näkymä on aika radikaalisti muuttunut, vaikka asemarakennus itsessään on aika entisellään. | ||||
|
13.12.2020 14:36 | Teemu Sirkiä | ||
| Onneksi Sm4 ei tullut juuri kriittisellä hetkellä sotkemaan kuvaussuunnitelmia. | ||||
|
13.12.2020 14:00 | Teemu Sirkiä | ||
| Ja tarkemmin kun katsoin omaa kuvaani, niin erottuuhan siinäkin harrastajajoukkio täällä laiturilla. | ||||
|
|
13.12.2020 13:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Hieno otos tämäkin! Meikäläisen huomioliivit erottuvat hyvin taustalla. :-) | ||||
|
13.12.2020 13:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Epäilemättä kuvaajia on "joka paikassa" tänään, on tämä sen verran erikoinen näky. | ||||
|
28.11.2020 10:59 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei kai se tyhjä ole? Kuorma vain kävi koeajoissa. | ||||
|
27.11.2020 13:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Äkkiä kun menee, niin vielä ehtii: https://juliadata.fi/timetables/advanced?s=1&date=future&range=30&operator=3803&via=pri | ||||
|
26.11.2020 19:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Kyllä, nämä junat on haettu kulkuun S-tyypillä. Eivät ne muuten tuonne olisi päätyneet. | ||||
|
13.11.2020 20:18 | Teemu Sirkiä | ||
| Luultavasti se on jokin testi/koulutuslaite, jolla on vain kirjauduttu jollekin satunnaiselle lähdölle. Jos olisi kiinni jossain rungossa, niin sillä pitäisi näkyä enemmän lähtöjä, jolloin numero olisi vain konffattu väärin. | ||||
|
12.11.2020 16:57 | Teemu Sirkiä | ||
| "Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka" sanoo Wikipedia. | ||||
|
|
08.11.2020 23:47 | Teemu Sirkiä | ||
| HSL:n avoimen datan mukaan neljä olisi pois ajosta: https://bussitutka.fi/operator?id=90 | ||||
|
07.11.2020 17:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Sillasta vielä vähän lisää historiatietoa muutaman kuvan kera täällä: https://historia.vihti.fi/koti-nummela/keskipiste/silta.htm | ||||
|
|
07.11.2020 11:12 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo Tapio A:n mainitsema radan laskeminen 60-luvulla on muuten mielenkiintoinen. Vanhoissa valokuvissa (esim. https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/2014032_30_a-681x440.jpg ) näkyy hyvin tuo, miten rata on mennyt keskustan kanssa samassa tasossa. Olen monesti miettinyt, miten paljon rataa on laskettu ja toisaalta keskustaa ehkä samalla hieman ympäriltä nostettu, jotta silta on saatu rakennettua. | ||||
|
|
06.11.2020 19:33 | Teemu Sirkiä | ||
| Kuvassa oikealla olevat pistoraiteet purettiin jo 90-luvun alussa pois, paljon ennen Lidlin tuloa. Tässä näkyy myös hyvin Meritien sillan alle jatkunut pitkä kohtausraide (810 m). Nykyinen tulovaihde on samoilla paikkeilla kuin tässä kuvassa vasemmalla näkyvä vaihde, joka on yhä samassa kohdassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
13.10.2020 16:13 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä on pari Siemensin toimittamaa referenssiä Saksasta ja Ruotsista: http://www.stellwerke.de/bilder/nn_s.html https://www.ekeving.se/ctc/tgoj/index.html http://www.brakulturmiljo.se/fjcb_skrp.pdf Kumpikin on otettu 1950-luvun puolella käyttöön. Molemmissa järjestelmissä on sama perusajatus, että liikennettä ohjataan suoraan tuosta isosta taulusta, jossa on käytännössä liikennepaikkojen asetinlaitetaulut peräkkäin. Onkohan Suomessa ajateltu, että ohjaaminen onnistuu useimmissa tapauksissa tuolla pienellä ohjauspaneelilla helpommin ilman, että tarvitsee kurotella tai liikkua ison taulun vieressä jatkuvasti? Sinällään mitään merkittävää teknistä kehitysaskelta ei varmaan tuossa ole otettu, mikä tuon pienen tastatuurin olisi mahdollistanut vasta 60-luvun puolella. |
||||
|
12.10.2020 17:58 | Teemu Sirkiä | ||
| Vain osittain näkyvä Deeveri antaa kuvaan ihan toisenlaisen fiiliksen, eikä se ole lainkaan huono. Jollain tapaa nykyinen rajaus korostaa veturin massiivisuutta. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
12.10.2020 08:08 | Teemu Sirkiä | ||
| Hyvä tarkennus. Tuo Parkanon radan numeronäppäimistö näkyy hyvin tässä http://web.archive.org/web/20140911181716/http://efiab.sr2.fi/parkanon_kauko.html kuvassa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 21:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Turvalaitokset ja kauko-ohjaus oli sinällään ihan samaa tekniikkaa Parkanon radalla. Tosin merkittävä ero oli, että käytössä oli pelkästään asemavälisuojastus ja kaapeliyhteyksien sijaan bitit liikkuivat radiolinkillä. Ja tietenkin vielä se, että raidevirtapiirien sijaan liikennepaikkojen välillä käytettiin akselinlaskentaa. | ||||
|
11.10.2020 19:24 | Teemu Sirkiä | ||
| Releasetinlaitteiden kytkentäpiirustuksissa näkyy, että linjasuojastuksen aloittavan suojastusopastimen yhden valvontareleen nimi on "ge gn", eli keltavihreä. Myös kytkennät on piirretty alun perin niin, että vihreä ja keltainen on palanut samaan aikaan. Nähtävästi tuota opastinkäsitettä on päädytty sitten vaihtamaan aika loppuvaiheilla - tai ainakin sen jälkeen, kun kuvat oli piirretty vuosina 1959-1961. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
11.10.2020 15:57 | Teemu Sirkiä | ||
| Suuret kiitokset! On taas erittäin mielenkiintoista luettavaa, erityisesti tuo ennakkovarmistuslaitteen käyttäminen. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun näen mistään lähteestä, miltä tuo junapiirturin tuottama "tuloste" on näyttänyt. Näistä palikoista on kehittynyt nykyiset kauko-ohjausjärjestelmät ja esim. Reaali++. | ||||
|
|
11.10.2020 13:42 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo maaliskuu 1962 on sikäli mielenkiintoinen, että (Pm)-(Mi) -suojastus oli rakennettu loppuun vuonna 1961. Jouduttiinkohan siinä tekemään vielä sitten kytkentämuutoksia, vai oliko se rakennettu pelkän keltaisen opasteen toimintaan valmiiksi ja muutos tuli sitten vasta tuohon aikaan sääntöön. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:40 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuossa asetinlaitteen selityspiirustuksessa ja välin yleispiirustuksessa näkyy muutenkin sekin mielenkiintoinen yksityiskohta, että kun Pitkäaho ei ole ollut aluksi kauko-ohjattu kohtauspaikka, niin Pitkäahon salpalaitteen avain on voitu vapauttaa Haukivuoren asetinlaitetaulusta paikalliskäytön aikana. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 23:32 | Teemu Sirkiä | ||
| Tarkennetaan nyt vielä, että erityisesti kauko-ohjattujen releasetinlaitteiden alun historiaa. Se käy tuossa tekstiosassa hyvin selväksi, että kauko-ohjaaja vastaa käytännössä kaikesta, eikä mitään saa tehdä ilman kauko-ohjaajan lupaa. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:51 | Teemu Sirkiä | ||
| Huippua, erittäin iso kiitos Panu! Tuo on todella mielenkiintoinen paketti ja merkittävä palanen releasetinlaitteiden alun historiaa Suomen rataverkolla. Jos sattuu löytymään vielä kauko-ohjauksen puolelta vastaava ohje, niin sitäkin olisi kiva lukea. | ||||
|
|
10.10.2020 22:46 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuplavihreä oli siis pääopastimen kahdella vihreällä annettu opaste, eli vanha Aja Sn 35 tai mikä nimi sillä nyt milloinkin on ollut. Nykypäivän Aja 35. | ||||
|
|
10.10.2020 22:45 | Teemu Sirkiä | ||
| Noin se Jorma oli ja kuten Pekka kirjoitti, että "Aja varovasti" oli suojastusopastimessa vihreä+keltainen. Mutta oliko tosiaan niin, että suojastusopastimen pelkkä keltainen tuli käyttöön jo 1962? Pääopastimiin vihreä+keltainen tuli vasta Jt:n päivityksessä 1969. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
10.10.2020 22:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Saisitko sen Panu jakoon esim. Google Driven tms. kautta? | ||||
|
10.10.2020 18:01 | Teemu Sirkiä | ||
| Kaivelinpa asiaa vielä hieman lisää. Näyttää, että tuo toimintatapamuutos on tullut samalla, kun DrS-asetinlaitteiden kulkutiekytkennät muuttuivat kolmiportaisesta rakenteesta kaksiportaiseen 1960-luvun lopulla. Kytkentä tuossa ei ole sinällään hirveän erilainen, mutta uusi tapa sisältää vähemmän painikkeita. Kenties on ollut yksinkertaisempaa painaa alueella olevan vaihteen painiketta kuin miettiä, mihin paikallisluparyhmään vaihde kuuluu ja painaa sen painiketta. Lisäksi tuossa on ollut sellainenkin ero, että ainakin osassa enimmäkseen paikalliskäytössä olevissa varhaisimmissa asetinlaitteissa paikallislupa on kytkeytynyt suoraan asetinlaitetaulusta maastoon saakka. Eli sitä ei ole tarvinnut ottaa vastaan kuten tässä Lamminmäen kauko-ohjatun laitoksen tapauksessa. | ||||
|
|
09.10.2020 17:29 | Teemu Sirkiä | ||
| Se ei tosin selitä asiaa kokonaan, jos noissa useamman paikallisluparyhmänkin tapauksissa on siis kahta eri tapaa. Kyse voi olla siitä, että toimintaa on muutettu vuosien saatossa. Kuvassa näkyvä laitos on DrS-sarjan varhaisinta sarjaa. | ||||
|
|
09.10.2020 17:26 | Teemu Sirkiä | ||
| Riippuu siitä, onko asetinlaitteessa useampia paikallisluparyhmiä vai ei. Tässä on vain yksi. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 17:23 | Teemu Sirkiä | ||
| Nämä laitteet poistuivat käytöstä 22.11.2001. Samana päivänä myös ainakin Kantala. Taisivat olla olla viimeiset, kun muut asemat oli siirretty jo edeltävinä viikkoina uuteen tietokonepohjaiseen järjestelmään. | ||||
|
09.10.2020 16:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Eihän vaihteenkääntömoottorin peruskonstruktio ole ihan hirveästi muuttunut näistä ajoista, kyllä siellä on nykyäänkin on kampikääntömahdollisuus. | ||||
|
Kuvasarja: Lamminmäen aseman turvalaitoksen käyttöä vuonna 1961 |
09.10.2020 16:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Kiitos näiden hienojen arkistokuvien julkaisemisesta! Muutama kuva on ollut eri julkaisuissa (historiikit yms.), mutta joukossa on monta ihan uuttakin kuvaa. | ||||
|
24.09.2020 21:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Nyt vasta luin kommentteja tarkemmin, onko tuo Jt-kuva siis feikki? | ||||
|
|
24.09.2020 18:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Olisikohan tuo vuoden 1975 Jt:stä? 1969 ei tosiaan tätä sisällä. | ||||
|
22.09.2020 17:31 | Teemu Sirkiä | ||
| Joo, tuo kohta sen täytyy tosiaan olla, eli tässä https://vanhatkartat.fi/#14.95/61.56348/27.0093 | ||||
|
|
18.09.2020 17:03 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo eilen pohtimani Pitkäahon kohta täytyy muuten sulkea pois siksikin, että tuo mainittu kilometrisijainti onkin ollut vanhan tulo-opastimen eikä esiopastimen paikka. | ||||
|
|
18.09.2020 16:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Mynttilän EoA on suoralla (taitaa olla n. 268+650), mutta pylväs 269 on sen sijaan kaarteessa. Näiltä osin sekään ei tähän istu. | ||||
|
|
17.09.2020 22:53 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei se kyllä voi tuossakaan olla, sillä kartassa näkyvä kilometripylvään väkänen on liian lähellä kartalla näkyvää tietä. | ||||
|
|
17.09.2020 22:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Tässä https://vanhatkartat.fi/#14.27/61.95193/27.27035 on tuo Uutelan kohta. | ||||
|
|
17.09.2020 22:39 | Teemu Sirkiä | ||
| Tuo sähkövalolla toimiva esiopastin 70-luvun alussa ei oikein istu Hankopaanalle. | ||||
