1-179 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.08.2018 09:32 Pave Saarinen  
  Niin ja kuva on voitu saada Karjalasta muistoksi.
kuva 15.08.2018 10:09 Pave Saarinen  
  Se on Alberga station, tässä linkki kuvaan. Kuten jo kirjoitin, Leppävaara on merenpohjaa ja savea on yli 20 metriä ennen kiintokalliota. Aika perunapeltoa tässä kuvassa, tosi hevoset ovat möyhineetkin.

https://www.finna.fi/Search/Results?look​for=alberga+station&type=AllFields
kuva 14.08.2018 13:51 Pave Saarinen  
  Sitten seuraava ongelma. Tällaiset kehittävät aina jotain uutta!
kuva 14.08.2018 10:20 Pave Saarinen  
  Leppävaaran aseman seudun ja laajemmaltikin maapohja on ollut entistä merenpohjaa. Savikerros on ainakin 20 metriä paksu kiintokalliosta. Kuvan hiekkamaa ei siihen oikein sovi.
kuva 13.08.2018 10:50 Pave Saarinen  
  Rautateiden arkkitehtejä olivat myös Schulz, Höijer ja Hellström.
kuva 11.08.2018 22:31 Pave Saarinen  
  Ei niin Joutsin kuva todista, mutta jutussa on muutenkin vain vain aihetodisteita. Löysin yhden sellaisen lisää. Äsken epäilin, että tuossa kuvassa on hautausmaan aita. Niin voisi olettaakin.

Pääkaupunkiseudun ateistien sivuilla on asiasta lisää juttua ja kartta, tässä katkelma:
Entisessä Bromarvissa on Suomen Vapaakirkon omistuksessa oleva yksityinen Santalan hautausmaa, jota kirkko itse myös ylläpitää. Hautausmaa on Hanko-Hyvinkää-radan pohjoispuolella, radan ja Hankoniementien (valtatie 25) välissä, Hjalmar Braxénin tien länsipuolella, noin 250 metrin päässä radan ja Hjalmar Braxénin tien risteyksestä.

Ihan mielenkiintoinen juttu, tässä linkki.
http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti13060​7.html

Tuo Santalan hautausmaa perustettiin 1924. Ehkä kuva ei sittenkään ole vuodelta 1910, siinähän on päivämäärä 01.01.1910 ja kuva on kesästä.

Hyvin ymmärtää hautausmaan. Tuollaiseen hiekkamaahan on hyvä tehdä hautoja. Tai sitten ei. Olen itse samaisella hiekkaperäisellä Hankoniemellä ja ihan lähellä Santalaa kaivanut poteroa. Pirullista hommaa, kun se sortuu koko ajan. Piti vielä tehdä siihen sellainen atomikomero ja laittaa sadeviitta säteilysuojaksi poteron päälle. Aina sortui. Mielenkiintoinen kuva joka tapauksessa, kun sitä alkaa tutkimaan. Eiköhän uskota, että se on Santala, vaikka näyttö on 98-prosenttista.
kuva 11.08.2018 15:52 Pave Saarinen  
  Jukka Joutsilla on piirros Santalan asemasta, mutta paha tuosta on päätellä, kun kuva on päädystä. Joutsin sivuilla asemalla on portaat, tässä on jonkinlainen laskusilta. Ei oikein synkkaa tähän kuvaan muutenkaan. Asemia on tietenkin aina rakennettu paikalle uusia. Kuvan oikealla puolella on pitkä aita, mikä viittaisi hautausmaahan tai kirkkomaahan, olisiko siinä lähellä kirkko?

Jukka Joutsi: Santalan laituri avattiin vuonna 1898. Paikalle rakennettiin ilmeisesti 1900-luvun alussa liikennepaikkarakennus Bruno Granholmin Platformskjul I-tyypin piirustuksin. Se kuitenkin paloi Hangon vuokra-alueen takaisinvaltauksessa vuonna 1941. Liikennepaikasta tuli seisake seuraavana vuonna. Santalan seisake lakkautettiin vuonna 1989, mutta junat pysähtyivät seisakkeella kuitenkin tarvittaessa. Vuonna 1999 seisake otettiin taas viralliseen käyttöön kansanopiston opiskelijoiden matkustustarpeen vuoksi. Avaamisvuotena liikennepaikalle rakennettiin uusi laituri (Radan varrella-kirja, 2009).

http://www.jukkajoutsi.com/hanko.html
kuva 06.08.2018 15:22 Pave Saarinen  
  Yritän etsiä ko. kuvia, täytyy nyt vähän kelata. Linnunlaulukuvan vuodesta: Tuossa on nyt vanha silta poistettu ja leikkausta on levennetty. Eikö se olisi tapahtunut ennen sähköistämistä? Olen kyllä skannannut kauan sitten, enkä ole liittänyt kuvaustietoja niihin, joten hiukan pitää etsiä.
kuva 06.08.2018 12:24 Pave Saarinen  
  Pälikkö maalasi valokuvaa kopioiden. Magnus maalasi luonnossa. Tuon maalaus-version minäkin voisin laitta seinälleni.
kuva 04.08.2018 20:16 Pave Saarinen  
  Nyt kun vielä vertasin antamiasi numeroita, olen tullut siihen johtopäätökseen, että kaksi viimeistä numeroa olisivat 01. Mutta jää hiukan epävarmaksi. Yritän vielä etsiä negan.
kuva 04.08.2018 20:03 Pave Saarinen  
  Tarkastelin alkuperäistä 1,8 megan tiedostoani, mutta kyllä se arvaamiseksi menee. Onhan jäljellä vielä nega.
kuva 04.08.2018 10:55 Pave Saarinen  
  Saattaa olla 1968, tarkistan vielä ja pengon arkistoja.

Mutta asiaakin: Vuonna 1877 Helsingin kaupunki määritti uuden maanjaon Eläintarhanlahden pohjoispuolella olevalle huvila-alueelle, jonka tilojen vuokra-aika päättyi. Alueella oli vuokratilat 38 Bredvik, 39 Ilola, 40 Grönudd, 41 Linnunlaulu, 42 Alppi, 44 Viksberg ja 45 Tallberg. Tämä uusi maanjako perustui Töölön puistoyhtiön jo vuonna 1865 teettämään, ruotsalaisen puutarha-arkkitehti Knut Forsbergin laatimaan suunnitelmaan, jossa Töölönlahden itäpuolinen alue jaettiin 14:ään aidattuun huvilatilaan.[3] Alue sai nimekseen Djurgårds villor (Eläintarhan huvilat / Eläintarhan villat). Eläintarhan huvila 8 sijoittui entisen Linnunlaulun huvilatilan alueelle.[4]

Olisiko tuo kuvan huvila nro 8 ? Ja mikä se on nykyisin. Tornista olisi komeat näköalat ja hyvä junabongauspaikka. Siinä alapuolella on pieni mökki, joka viimeksi oli hyväkuntoisenkin näköinen.
kuva 02.08.2018 07:19 Pave Saarinen  
  No paloaseman torni tietysti. Muita ei ollut.
kuva 22.07.2018 13:29 Pave Saarinen  
  Kuvassa on ihan oikea uuni. Ihmetys nuoremmille polville ja se on nyt saanut nimityksen "pönttöuuni", niinkuin se olisi jotenkin primitiivinen. Tilalle on tullut kaikenlaisia härpäkkeitä, joita ei varsinaisesti edes käytetä lämmitykseen. Mukava oli uunia taputella sen lämmitessä. Lämpöä riitti talvisin aamuun saakka. Sitten vaan uusi pesällinen. Häkä, sen muodostuminen pitää osata hallita ja myös peltien asento. Uunilämmitys on taitolaji sekin.
kuva 13.07.2018 10:29 Pave Saarinen  
  Ihan nasta kuva. Olen sitä mieltä, että höyryveturista pitää saada isot pyörät ja liikuntakoneisto esille näkyviin. Usein laituri peittää näkymää ja Ukko on jotenkin lätsähtäneen näköinen. Myöskään edestä pitkällä telellä kuvattu ei ole hyvä kuvakulma, siinä näkyy vain musta möhkäle ja savua.
kuva 09.07.2018 08:58 Pave Saarinen  
  Nätti maisema taustalla.
kuva 06.07.2018 09:28 Pave Saarinen  
  Raide 7: sinne piti tulla tai olikin hiilenantopaikka vähän aikaa. Menestys lienee jäänyt huonoksi. Oli siellä myös hiilivarasto.

http://vaunut.org/kuva/93794?u=2783

http://vaunut.org/kuva/93812?u=2783

Raide 40 nousi VR:n halkotarhalle:

http://vaunut.org/kuva/95474?u=2783
kuva 06.07.2018 09:19 Pave Saarinen  
  Raide 7: sinne piti tulla tai olikin hiilenantopaikka vähän aikaa. Menestys lienee jäänyt huonoksi. Oli siellä myös hiilivarasto ainakin raiteella 68.

http://vaunut.org/kuva/93794?u=2783

http://vaunut.org/kuva/93812?u=2783
kuva 05.07.2018 15:33 Pave Saarinen  
  Maineikas paikku on alennettu vaihtotöihin. Isot pyörät ja liikuntakoneisto kuvassa esillä hyvin, mikä on olennaista höyryveturikuvaamisessa.
kuva 30.06.2018 11:54 Pave Saarinen  
  Läjhteeni mukaan tuo 411.019 olisi kuvassa ollut sijoitettuna Harrachoviin, sinne hammasradan yläpäähän.
kuva 30.06.2018 10:05 Pave Saarinen  
  Ko. veturi tunnetaan nimellä Conrad Vorlauf. Se on tsekeille jotenkin rakas kapine. Tässä lisää aiheesta kuvia:

https://www.google.fi/search?q=conrad+vo​rlauf+411.109&tbm=isch&tbs=rimg:CUEqxyOj​UO76IjgJTn1bS_1iIMRuTw9plCPF47dTSflzt1ze​hyUIqT-kvnLDv-2deCbjKu5uXVB3VkvN-9lTvdPj​MqioSCQlOfVtL-IgxEWYcEC7GDeMHKhIJG5PD2mU​I8XgRTkFIXegJbroqEgnt1NJ-XO3XNxEWpwOsB-2​M-CoSCaHJQipP6S-cEbwc0xdUtshKKhIJsO_17Z1​4JuMoRFdOVcA0IQGQqEgm7m5dUHdWS8xGmj0qMDM​9_1nCoSCX72VO90-MyqEQMQZuqjQR8h&tbo=u&sa​=X&ved=2ahUKEwjO_7me6PrbAhXBhiwKHVQRBa0Q​9C96BAgBEBs&biw=1280&bih=891&dpr=1
kuva 29.06.2018 21:45 Pave Saarinen  
  Löysin yhden sivuston, jossa oli kuva sanotusta veturista nousemassa raiteella jossa juuri oli alkamassa hammasraideosuus kiskojen keskellä. Nyt en tietysti löydä sitä uudestaan. Mutta olisikohan yleensä mahdollista, että höyryveturilla noustaisiin 58 promillen nousua? Toisaalta, koska rata on vuodelta 1902, ei siihen aikaan ole voitu nousta kuin höyryllä. Jospa nyt löytäisin tuon kuvan uudestaan..
kuva 29.06.2018 14:09 Pave Saarinen  
  Samainen kone näkyy olleen restauroitavana. Lienee vielä kesken, mutta havainnollisia kuvia kuitenkin.

https://www.vlaky.net/servis/galeria.asp​?id=4945&sort=&page=1
kuva 24.06.2018 14:53 Pave Saarinen  
  Miteskähän kattilan lämpöeristys on tehty, asbestilla?
kuva 23.06.2018 13:40 Pave Saarinen  
  Lembit oli. Viron pressa Konstantin Päts vieraili Suomessa. Lähde: Hufvudstadsbladet 16.2.1922. Lue lisää :

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1395289?page=3&term=Lembit​&term=Lembits

Estländska statschefens besök i Helsingfors. Statschefen Päts anlände i går ombord på kryssaren Lembit och mottogs vid stranden av republikens president, Statschefen nedlägger en krans å de finländska Estlandskämparnas grav; vid middagen å slottet talar presidenten till statschefen Päts och denne besvarar talet.

I går anlände, såsom fornt avtalat var, Estlands statschef Konstantin Päts till Helsingfors ombord på estländska kryssaren „Lembit”. Finländska krigsfartyget „Matti Kurki” mötte vid Gråhara statschefens fartyg och eskorterade detsamma förbi
Sveaborg, varvid ömsesidig salut gavs för statschefen och fästningen. Yid landningsplatsen nedanför slottet voro åtta flaggstänger resta, från vilka fyra estländska och fyra finländska flaggor svajade. För övrigt flaggades å slottet, de offentliga byggnaderna
och legationerna.
kuva 23.06.2018 13:40 Pave Saarinen  
  Lembit oli. 16.2.1922 Viron pressa Konstantin Päts vieraili Suomessa. Lähde: Hufvudstadsbladet. Lue lisää :

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/binding/1395289?page=3&term=Lembit​&term=Lembits
kuva 21.06.2018 20:21 Pave Saarinen  
  Saattaahan se näinkin olla. Olisiko Virolla ollut tuollainen paatti?
kuva 21.06.2018 17:39 Pave Saarinen  
  Sota-aluksen perässä näyttäisi olevan musta-valko-punaraidallinen lippu. Lippu aluksen perässä muistini mukaan tarkoitti aluksen kotipaikkaa ja keulamastossa oleva matkan kohdemaata. Tosin nykyisin pitäisi kai kaikilla perässä olla Panaman lippu.
kuva 21.06.2018 15:58 Pave Saarinen  
  Sykähdyttävä kuva. Lienee kuitenkin kuvattu ennen vallankumousta, koska pressanlinnan (tai mikä se oli silloin) edessä näyttäisi olevan Venäjän sota-alus.
kuva 12.05.2018 11:53 Pave Saarinen  
  leukaluut.fi

Saaren nimen historia ei ole tarkoin tiedossa, mutta kansanperinne kertoo, että nuijasodan aikana kapinalliset olisivat tappaneet alueella sata vihollista, ja taistelusta olisi siis jäänyt jäljelle sata leukaluuta. Toinen tarina taas sijoittaa nimen taustatapahtumia isovihan aikaan, ja paikka olisi saanut nimensä Sadanleukaluunsalmeen hukkuneiden venäläisten mukaan.

http://blog.kansanperinne.net/2011/11/vi​ikinkien-sotaretki-hameeseen-vuonna.html

Myös viikinkien tuho voisi olla mahdollista. Löytyneet kalliopirrokset viittaisivat siihen. Niissä on kuvattu viikinkialuksia.
kuva 23.04.2018 16:34 Pave Saarinen  
  Kyllä siellä hyvin pystyy nukkumaan. Vaunuhan on kuin jossakin oriental express-junassa. Nykyradoissa on se vika, että ei kuule ja tunne kiskojen kolketta. Kolke kuuluu asiaan. Toiseksi talvisin oli joissakin vaunuissa erillinen lämmitysyksikkö. Kondari kävi yöllä välillä lisäämässä halkoja kamiinaan. Kolina kuului ja se tuuditti uneen. Myös tasoristeysten kellot kilkuttivat. Myös kondarit olivat ystävällisiä ja huolehtivat matkustajista.
kuva 13.04.2018 14:27 Pave Saarinen  
  "Jotta sai jotain piirtymään negalle". Kumpi on tärkeämpää, kuvata todellinen tunnelma tai niinkuin päivä olisi? Kas siinä kysymys.
kuva 03.04.2018 16:35 Pave Saarinen  
  Kysymyksessä ei ole mikään merkittävä tapahtuma. Aikanaan Rovaniemellä ei sanottuun aikaan tapahtunut mitään merkittävää. Katso digitaaliset sanomalehdet https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma​lehti/search
kuva 02.04.2018 09:24 Pave Saarinen  
  Nautittava kuva, jota katsellessa siirtyy ajassa taaksepäin!
kuva 28.03.2018 07:23 Pave Saarinen  
  Just, en huomannut toisessa kuvassa kylttiä Vallilan halliin. Tämä vaunu on voinut olla millä linjalla tahansa. Yhdeksikön linjalla oli usein iso amerikkalainen spora ilman perävaunua.
kuva 28.03.2018 07:23 Pave Saarinen  
  Just, en huomannut toisessa kuvassa kylttiä Vallilan halliin. Tämä vaunu on voinut olla millä linjalla tahansa. Yhdeksikön linjalla oli usein iso amerikkalainen spora ilman perävaunua.
kuva 27.03.2018 19:55 Pave Saarinen  
  Hei, ei 1955 enää ollut pula-aikaa. Vaikka tiukkkaa aikaa se oli kyllä. Tuontisäännöstely jatkui vielä pitkään. Tuollainen söde sleeppi, jossa on avonainen takasilta. Siihen saattoi hypätä päälle ja pois. Vanha vitsi on sipoolainen rahastaja, joka sanoi: ei saa hyppä päälle, jos ei vielä seiso. Ne sipoolaiset kyllä pitivät järjestystä täysissä vaunuissa. Usein kuuli: antakaa sija lapselle ja äidille. Nykyäänhän nuoret vain istuvat.
kuva 27.03.2018 19:47 Pave Saarinen  
  Kysymys kuuluu, minkä linjan raitsikka? Arvelen, että yhdeksän. Ysi ajoi siinä Paavalin kirkon puistossa ympäri päättärillä. sitten Sturenkatu, Läntinen Brahenkatu jne. Äh, nyt kyllä muisti on lujilla. Etuvaunussa on tuollaiset astinlaudat, jotka avautuivat ovia avattaessa. Vaikea päästä ulos ajpelistä, jossa ovat ovat taivasta vasten.
kuva 25.03.2018 14:27 Pave Saarinen  
  Hugon ja veljensä tiet yhdistyvät usein. Suomalaisten vanhoja rautatiekuvia Aasiasta on todella vähän. Mitähän löytyisi Mannerheimin Aasian kuvista? En ole päässyt vielä tämän arkiston lähteille. Mannerheim oli koulutettu hyväksi valokuvaajaksi, jälki oli todella laadukasta.

Arkistolähteiden mukaan:

Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info​/1032/0
kuva 25.03.2018 13:47 Pave Saarinen  
  Tällainenkin tieto on olemassa

Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info​/1032/0
kuva 25.03.2018 13:40 Pave Saarinen  
  Lisää Simbergistä:
Kone- ja teollisuusaiheita
Kuvat höyryvetureista (negatiivit HS Ask 10.1-10.11) ovat teknishistoriallisesti kiinnostava aihe, vaikkei niillä ole yhteyksiä taiteilijan teoksiin. Kuvat selittyvät taiteilijan kaksoisveljen Paulin kautta. Paul toimi Suomen Valtionrautateiden Tampereen veturivarikon päällikkönä [21], ja taiteilija oleskeli samaan aikaan kaupungissa tuomiokirkkoprojektiaan viimeistelemässä.[22] Kuvatut höyryveturit on kaikki myöhemmin romutettu, ja jotkut negatiivit esittävät muutenkin harvinaista rautatiekalustoa. Joukossa on myös kolme historiallista konepajainteriöörikuvaa. Kymi-yhtiölle 1900 tekemänsä teollisuusaiheisen juhla-adressin grafiikassa Simberg sitä vastoin hyödynsi tarkasti ja kattavasti omia negatiivejaan (HS Modeller Kymmene, Karl Swanljung -adressen 1-12).
[21] Juselius, Gisela, Släkten Simberg. Släktkrönika, sammanställd av Gisela Juselius. Helsingfors 1992, 45.
[22] Hugo Simberg 1873–1917. Toimittajat Anja Olavinen ja Hanna-Leena Paloposki. Ateneumin julkaisut, no 13. Helsinki 2000, 106.
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/info​/1032/0
kuva 24.03.2018 14:10 Pave Saarinen  
  Pitää tietysti sanoa "Airaksen", siitä on lyhyt matka "Airaksiseen"! Vai onko se "Airaan"? Samat ns. "laadukkaammat" kuvat löytyvät myös SVR historiasta 1862-1912. A-nelosesta en ole nähnyt parempaakaan kuin tässä historiassa.
kuva 22.03.2018 18:14 Pave Saarinen  
  Samoja kuvia, ainakin A1 löytyy Airaksisen teoksesta Höyryveturit, tosi hieman laadukkaimpia.
kuva 20.03.2018 10:07 Pave Saarinen  
  Pahus, kuvasta tuli aika iso, vaikka kuinka pienensin.
kuva 18.03.2018 11:32 Pave Saarinen  
  Kuva samasta paikasta, nyt tallin ovi kiinni.

http://vaunut.org/kuva/108916?u=2783

Mitähän tuolla tallissa nyt säilytetään? Olisikohan jotain historiallista?
kuva 17.03.2018 12:59 Pave Saarinen  
  Näkyy olevan junakin tulossa..
kuva 09.03.2018 19:04 Pave Saarinen  
  Kovin on ilottoman näköistä porukkaa, jopa vihaista. Valokuvaajaa vierastetaan. Yksi nainen itkee tai on saanut roskan silmäänsä.
kuva 02.03.2018 08:53 Pave Saarinen  
  Alppimajassa oli myös majoitushuoneita. Olen itse käynyt palon jälkeen katsomassa raunioita. Mustan, että hiiltyneistä raunioista löytyi ( tai itsekin näin ) palamaton nailonsukka. Tuli kiire lähteä. Nailonsukka oli sodan jälkeen tuiki harvinainen ylellisyystavara. Se lienee keksitty laskuvarjokankaan tekniikasta. Maja paloi 1951 aamuyöstä, joten olin tosi snadi.
kuva 02.03.2018 08:42 Pave Saarinen  
  Saako Oxygenolia vielä kaupasta? Niin no, onhan tuossa kuvassa neljä pankkiakin, joita ei enää ole.
kuva 28.02.2018 18:44 Pave Saarinen  
  Kuva on otettu Alppilan hyppyrimäen tornista. Siinä on näkyvissä alhaalla tuomaritornikin.
kuva 20.02.2018 16:41 Pave Saarinen  
  Ihan kivanoloinen kuva aamun valaistuksessa. Odottamisen tunnelma on aitoa.
<<   >>