![]() |
19.10.2013 16:01 | Pave Saarinen | ||
Mv-filmiä, arvelen. Tuossa yläreunassa on ikäänkuin kuivumisjälki? Digitaalisten junakuvien ongelma on usein siinä, miten erottuisi miljoonien vastaavien joukosta. | ||||
![]() |
16.10.2013 07:51 | Pave Saarinen | ||
Ihan nasta kuvakulma. Pidän tuollaisesta hieman alaviistosta otetusta kuvasta. Korostaa sitä, että tässä voimat jyllää ja mennään ylämäkeä. | ||||
![]() |
11.10.2013 21:09 | Pave Saarinen | ||
Se leimaus on siinä kiskon toisella, siis joen puolella. En minäkään sitä ole huomannut kuin vasta nyt. | ||||
![]() |
10.10.2013 18:44 | Pave Saarinen | ||
En kyllä muista höyryveturien kaksinvetoa koskaan nähneeni, vaikka nuoruuteni asuin rautatien varressa. Joskus, kun satamasta päivystäjä veti roikkaa, jäi se Pasilan mäkeen kiinni ja päivystäjä tarvitsi toisen perästä työntämään. Tuntuisi kaksinveto museoajossa vähän liioitetulta. | ||||
![]() |
10.10.2013 16:27 | Pave Saarinen | ||
Ainakin joku 15 v sitten seisoi se myöhäisin lähtenyt yöjuna Hki-Roi Seinäjoen ratapihalla pari tuntia, jos oikein muistan. Siksi, että ei ole mitään järkeä tulla perille liian aikaisin. Sama oli paluujunalla Roi-Hki. No jokuhan voi aikataulukirjasta tarkistaa. Nykyisin VR-yhtymällä on kova halu lopettaa kaikki yöjunat. Minun mielestä yöjuna on hieno juttu. Kannattaa kokea se. | ||||
![]() |
09.10.2013 18:24 | Pave Saarinen | ||
Parhaat hytit tuossa vaunussa olivat vaunun keskellä. Siinä kiskojen kolke oli vähäisintä. | ||||
![]() |
09.10.2013 18:20 | Pave Saarinen | ||
Sitten kun viimeksi tuollaisessa vaunussa matkustin, oli siinä tuo pesukaappi ikkunaseinän nurkassa. Seinällä vuoteen yläpuolella oli söde ympyräinen punainen sametilla verhoiltu suoja ripustettavaa taskukelloa varten. Ei mulla enää ollut taskukelloa. Talvisaikaan matkustaessa heräsi yöllä siihen, kun kondari laittoi aina kierroksellaan puita kamiinaan, jolle oli oma kaappi vaunun päädyssä. Viimeksi jäi pyyheliina matkamuistoksi. On näitä muistoja puisista makuuvaunuista. Ja kiskojen kolke, ei sitäkään enää ole. VR henkilöstö junassa, se oli aina ystävällistä. Pitää uusia taas tuo Rovaniemen matka. Miksei muuten junabongarit välillä matkusta ja kuvaa matkan ja pysähdysten aikana? Seinäjoella juna seisoo kaksi-kolme tuntia ratapihalla. Rovaniemen juna on yksi niitä suuria junamatkoja. Valitettavasti vain asemapalvelu on lopetettu. Sinne oli hyvä viedä matkatavaroita, jotka sitten vietiin junaan Hesassa sähkötraktorin vetämällä vaunustolla. | ||||
![]() |
05.10.2013 09:46 | Pave Saarinen | ||
On myös esitetty, että Korso -nimi perustuisi nimeen Korså, eli olisi ollut ristikkäiset joet (Helsingin maalaiskunnan historia). Vantaalla on vieläkin Ristipuro-niminen paikka ja asuma-alue. Tällaisia å- loppuisia on esimerkiksi Borgå, Ingå, Sjundeå. Sjundeå on siitä jännä, että harvat huomaavat sen tarkoittavan seitsemättä jokea Turusta laskien kuninkaantien eli kuriiritien varrella. Korson seudulla viljeli maata muuten kolme talonpoikaa, jotka lahjoittivat maansa kirkolle, jotta heille ja sukulaisilleen luettaisiin esirukouksia sitten kun ovat kuolleet. Kuoleman jälkeen nimittäin joudutaan kiirastuli-nimiseen paikkaan, jossa kaikkia ihmisiä kiusataan, myös niitä, jotka pääsevät taivaaseen (Dante Alighieri, jumalainen näytelmä, 1400-luku). Eräs Luther taisi kumota kuitenkin kiirastulet, en ole varma, mutta pitäjän kirkossa ei tiettävästi enää lueta talonpojille esirukouksia. Täysin ruotsinkielinen Helsinge eli Helsingin pitäjä oli. Kirkonkylässä oli kuitenkin suomenkielisten oma kirkko, jonka venäläiset polttivat ns. pikkuvihan yhteydessä. | ||||
![]() |
03.10.2013 06:55 | Pave Saarinen | ||
Taustalla näkyy nelikulmainen tiilitalo, joka oli rautatieläisille rakennettu. Tunnettiin nimellä "Betlehem". Eläintarhan kansakoulun pohjoispuolella oli valtion rautateiden halkotarha. Raiteenpätkä vei sinne ja ilmeisesti syystä, että raide nousi aika jyrkästi, sitä nimitettiin "Siinain vuoreksi". Kovin raamatullisia nimiä rautateillä. | ||||
![]() |
29.09.2013 09:21 | Pave Saarinen | ||
Opiksi taas tämäkin kuva. Voigtländer Vito CLR Lanthar objektiivilla oli kohtuuhintainen kamera. Taisi olla siinä kolimilinssinen objektiivi, jotain max 50 mm, ja vielä etulinssitarkennuksella, jos muistan oikein. Joten tekniikasta ei kannata aina hehkuttaa analogisten kameroiden ollessa kysymyksessä, tulokset puhuvat. Hieno kuva ja onnistunut kehitys osaajan kädessä. Kohtuuhintaisella analogisella kameralla sai erinomaisia kuvia. Toivottavasti se on jäljellä, keräilykappale, joka toimii. Hm. Entä sitten digikamerat? Saako halvalla hyviä kuvia? Joku toinen voisi jatkaa tästä aiheesta. |
||||
![]() |
28.09.2013 08:47 | Pave Saarinen | ||
Näyttäisi siltä, että kuva on otettu varsin suurelle negatiiville, siis myös jalustalla. Kuvaaja tuntematon, kas siinä harrastajan ongelma. Jääkö kuvaajasta jälkeen mitään tietoa. Kukapa haluaisi olla "tuntematon kuvaaja". | ||||
![]() |
28.09.2013 08:40 | Pave Saarinen | ||
Pusikkoa piisaa ja usein myös sähköjohtoja. Taaskin nähdään kuvan vasemmassa reunassa oletettavasti rautateiden viestiliikenteen ilmajohtoja. Miksikö tuo porkkana oli niin huono, tai niin ainakin ajateltiin. Porkkanat olivat pitkään ratapihoilla talvet ulkosäilytyksessä, niin kuin lätätkin koko historiansa ajan. Ja lättä kesti ulkosäilytyksen, niin sitten kai ajateltiin porkkanakin kestävän. Sisähallit tulivat vasta myöhemmin sähköjuniten myötä. | ||||
![]() |
24.09.2013 10:24 | Pave Saarinen | ||
Jaa, mitenkähän siellä neukkulassa sai rautateitä kuvata? Rautatiehän on tai oli sotilaallinen kohde ja helposti saattoi tulla vakoilusyyte? | ||||
![]() |
22.09.2013 16:12 | Pave Saarinen | ||
No jaa, vanhojen kuvien teknisestä laadusta ei kannata niin paljoa keskustella, itse kuva on tärkeämpi, että se on otettu. Hankala ottaa uusintoja. Musta kuvakulma on hyvä, pidän tollasesta kulmasta: kiskot ovat juuri silmän korkeudella. Lähestyvää junaa kuvattaessa usein laukaistaan liian aikaisin. | ||||
![]() |
22.09.2013 16:04 | Pave Saarinen | ||
Ikäänkuin tuossa olisi vielä se vanha Strömbergin sivuraide Vallila-Pasila-Strömber junalle. Näyttäisi erkanevan rantaradasta, Pasilan ratapihalle? Tuossahan se Strömbergin seisake oli joskus, vielä 1950-luvulla. | ||||
![]() |
22.09.2013 09:23 | Pave Saarinen | ||
Jes, Hiekkaharju. Tuossahan kiertaa radan sivussa se polku, joka kiertää omakotialueelle. Omakotialue rakennettiin sodan jälkeen rautatien omistamalle maalle, josta tontit sitten myytiin rautatieläisille. Hiekkaharjussa asui aikoinaan paljonkin rautateiden henkilökuntaa. | ||||
![]() |
22.09.2013 09:18 | Pave Saarinen | ||
No Hiekkaharjuhan se on. Tuossahan on juuri valmistunut ns. kolmas raide, jossa juna odottaa kaupunkiin lähtöä. Kauempana nähdään Tikkurilan raidepätkässä yksinäinen vaunu, joka seisoi siinä vuosikaudet. Omakotitalot lienee purettu oppilaitosten tieltä. | ||||
![]() |
18.09.2013 18:51 | Pave Saarinen | ||
Arvelen, että 6x6 kamera, ja filmi on, koska sävyt tavattoman kauniita, joku 50 tai 100 asa, dinejähän ne silloin olivat, 17 tai 21, joku filmi oli, ei kai Adox? | ||||
![]() |
12.09.2013 12:37 | Pave Saarinen | ||
Lisää vielä kommentti: Kopioin nämä tekstit ja liitän arkistooni. | ||||
![]() |
12.09.2013 12:32 | Pave Saarinen | ||
Kuva on 6X9 senttiä, siis pinnakkaisvedos. Vanhoista, usein huonokuntoisista kuvista saa parempia kuin alkuperäinen. Niin tästäkin skannatusta ja verraten kovalla kädellä Adobella käsitellystä kuvasta saa irti yksityiskohtia huomattavasti paremmin kuin alkuperäisestä kuvasta. Siis, kannattaa skannata ja käsitellä vanhoja kuvia, vaikka ne näyttäisivät huonoiltakin. | ||||
![]() |
11.09.2013 18:00 | Pave Saarinen | ||
Joo, kuvan takana lukee sen henkilön nimi , jolta faija oli nuorena saanut kuvan. Kuva on siten vanhempi kuin 1933. Mutta tuollaisia härpäkkeitä lienee ollut sotasaalisvetureina sota-aikana Karjalassa, koska faija kuvaa esitellessään mainitsi sen nimeksi Tatjaana. Oli myös ollut toinen tyyppi nimeltään Iso-Ryssä. Kuulema olivat kovin vanhanaikaisia koneita, joten faija oli niihin lähemminkin tutustunut. | ||||
![]() |
06.09.2013 15:46 | Pave Saarinen | ||
Nuo rautatieasunnot rakennettiin asemien tai ratapihojen, veturitallien läheisyyteen ja siten ne sijaitsivat kaupunkien keskustoissa. Itse asuin syntymästä vuoteen 1967 Fredikan kivimuurissa. Jälkeenpäin ajattelen usein, että mikä loistopaikka se oli keskellä kaupunkia ja kuitenkin lähellä oli metsiä, Eltsu, uimastadika ja kansakoulu ja oli raitiovaunu. Asumisen taso oli ehkä verraten primitiivistä, mutta ei se lapsuutta haitannut. | ||||
![]() |
01.09.2013 09:15 | Pave Saarinen | ||
Nykyään Tiksissä on hotellikin. Turistejakin näkee. Jotain nähtävää pitäisi olla. Onhan tietysti tuo kallis Heureka, josta tuli puuhamaa muksuille. Siellä on ollut jo kuusi dinosaurus-näyttelyä, joista viimeinen käsitteli dinosaurusten perhe-elämää. Kumiset dinot ovat siellä vielä varastossa, kohta ne otetaan taas esille. Tässä on vinkkiä sille Hyvinkään rautatiemuseolle, se kun haluaa tulla lapsiystävälliseksi. | ||||
![]() |
31.08.2013 11:58 | Pave Saarinen | ||
Huomasin nuo sisäkkäiset raiteet. Onkohan se vain joku tukirakenne sillassa? Näkyy olevan jo yhteenliitettyjä kiskoja 1973. Olisivatkohan ne jo 120-kiloisia? | ||||
![]() |
31.08.2013 11:50 | Pave Saarinen | ||
Ihan nautittava mv-kuva filmille. Kuvassa on ihan kiva perspektiivinen vaikutelma. Sitäpaitsi siinä on yksi extrapointti: siinä ei ole typeriä sähköjohtoja kuvaa pilaamassa. Radan sivussa ovat vielä puhelinpylväät ja ilmajohdot. Niissä kai kulki ennenvanhaan rautateiden viestiliikenne? | ||||
![]() |
25.08.2013 10:56 | Pave Saarinen | ||
Salmisen lisäämät kuvat ovat hienoa rautatiehistoriaa. Henkilökuvia pitäisikin saada enemmän, junia on kyllä. Vanhoja kuvia voi adobella yrittää parannella hienovaraisesti. Tuostakin voisi saada murtumia pois, tosin isolla työllä. | ||||
![]() |
15.08.2013 18:53 | Pave Saarinen | ||
Nikolai ja muut tsaarit mielellään vierailivat Suomessa, kun täällä oli turvallista. Huviloita tsaareilla oli kyllä lämpimämmissäkin paikoissakin, mutta turvallisuus oli yksi tärkeä pointti tulla Suomeen. Hengen menetystä sai aina pelätä. Neuvostoliitossa vanhat jäbät taisivat pelätä lentämistä enemmän kuin junaa. | ||||
![]() |
08.08.2013 19:52 | Pave Saarinen | ||
Hm. Entä sitten nuo puhelinpylväät, ovatko ne rautateiden viestiliikennettä varten? | ||||
![]() |
03.08.2013 16:03 | Pave Saarinen | ||
Voi kun vielä toimisi se asemapalvelu. Sinnehän saattoi jättää matkatavarat jo vaikka ennakkoon ja ne vietiin oikeaan junaan. Hesassa on hankala ajaa taksilla junan viereen viemään kolleja. Ennen vanhaan, 10 v sitten, vietiin ahkiot sun muut tilpehöörit asemapalveluun, joka hoiti ne Rovaniemen junaan. Palvelu toimi hyvin. Sukset ym. varustettiin vain vanerisella nimilapulla. Rovaniemen juna on niitä suuria junamatkoja, joista joskus kerrotaan. | ||||
![]() |
03.08.2013 09:36 | Pave Saarinen | ||
No oli siellä ja sen omisti rautateiden urheilun tukisäätiö. Ko. säätiö on kai vieläkin olemassa. Säätiö ylläpiti yksinoikeudella aseman kioskeja. Oli sillä muutakin bisnestä. VR:n napamiehiä löytyi säätiön johdosta. Sitten kun alettiin puhua ns. vapaasta kilpailusta, tällaiset privilegiot kumottiin. No olihan se ihan kiva paikka se Vuokatin keskus. On kai se vieläkin, en tiedä, missä muodossa, ja kiva niin. Myöhemmin tulivat autot, kesämökit ja etelänmatkat. Vuokatin lomapaikan merkitys lienee vähentynyt. Aikaisemmin sinne pääsivät vähävaraisetkin rautatieläiset, se oli ensimmäistä tällaista tuettua lomatoimintaa, jota esiintyy vieläkin järjestetysti. Ei se Vuokatti ollut ainoa tukisäätiön mesta. | ||||
![]() |
02.08.2013 21:48 | Pave Saarinen | ||
Jes, tuossa sotkussa palveli sotilaskodin vakituisena emäntänä eräs Elma. Muistoissani Elma on säilynyt hyvin positiivisena ihmisenä saarella. Elma ymmärsi sotilaspoikia ja katseli höykytystä usein paheksuen. Sotkun pianolla Kai Chydenius sävelsi pääosin lapualaisoopperan varusmiesaikanaan. | ||||
![]() |
02.08.2013 21:40 | Pave Saarinen | ||
No jaa, kyllä itse paikalla kuulemani mukaan se veturi upotettiin siihen valtaisaan kallioon kaivettuun kuoppaan, johon piti tulla 16 tuumainen venäläisten tykki. Aika syvä monttu siis. ..Pudotettiin sinne kerran myös yksi teltta, joka pääsi vahingossa palamaan..En minä tosin ollut sitä tekemässä. Olen nähnyt saaren ja vuodenaikojen vaihtelun siellä. Luonto on vaikuttava, muusta en pitänyt. Tuo veturi aikanaan siirteli liikuteltavaa tykkiä saaren toisesta päästä toiseen. | ||||
![]() |
29.07.2013 09:25 | Pave Saarinen | ||
Tuon Rigelin, joka lienee ollut viimeinen stimmi, näin kerran Isossa väylävartiossani ollessani. Se tuli Kotkan väylää ja täysin äänettömästi. Vaikuttava näky. Sain murtajista muutaman kuvan yöllä. Sellaisen äänen kuuli jo kaukaa horisontin takaa. Vahdin joskus vuorollani väylän ylitystä, jotta kapiaiset eivät tippuisi kännissä yöllä väylään, siinä kun oli joskus silta vedettynä. Jotenkin tämä vanha höyryaika vain kiinnostaa. Nykyajasta ja sen muuttumisesta ei oikein saa irti. Näinhän se ei ole, kaikki muuttuu historiaksi. Perinteinen mv-kuvaus on mielestäni vain sitä oikeaa valokuvausta. Käytän itse 50v vanhoja kameroita. Toisia on huollettu, toisia ei. Japsikamerat tuntuvat toimivan huollottakin. Digikamera kuulema ei kestä viittä vuotta enempää. Se ei kuulema edes toimi, vaikka olisi säilyttänyt avaamattomassa paketissa sen ajan. Vanhan harrastuksen herättely tarvitsee motivaatiota kyllä. Voihan yhdistää vanhan ja nykytekniikan, näin olen tehnyt. Joskus 1960 luvulla alettiin keskustella aiheesta onko valokuvaus taidetta. Klassikkokuvat ovat tunnustettuja taideteoksia. Digiaikana en ole enää kuullut keskustelua valokuvauksen taiteesta. Mikähän se tekijänoikeuslain teoskynnys on käytännössä nykyään? MV-aikana sitä ei tahdottu tunnustaa valokuvalle kuin pitkin hampain. | ||||
![]() |
28.07.2013 19:43 | Pave Saarinen | ||
No löytyihän se vielä yksi Muurisen satamakuva vuodelta 2009. Siinähän se Rigel on. https://vaunut.org/kuva/60072 |
||||
![]() |
28.07.2013 19:21 | Pave Saarinen | ||
Tuossa FÅA:n laivassa näkyy savupiipussa mustalla pohjalla kaksi rengasta ja keulassa näkyisi olevan tähti kummallakin sivulla. Siitä ne tunnistaa. Olivat ne laivat tähtien mukaan nimettyjä. Olisikohan tuossa Rigel ? Ei saa selvää. | ||||
![]() |
28.07.2013 19:18 | Pave Saarinen | ||
No Suomestakin filmiä saa vielä tilaamalla tai itse kaupasta. Netistä voi etsiä muitakin kauppiaita, mm. fotoimpex Linkki Kruunuhaan myymälään: http://www.telefoto.fi/tuotteet/478/filmit/mustavalkofilmit/agfa/ Onhan se jonkinlainen kynnys ryhtyä filmejä kehittelemään. Miksihän? Nuorempana sitä tuli tehtyä tosta vaan, silloin kun digistä ei ollut tietoakaan. Käytän sitä vanhaa kehitettä Rodinalia, se kun säilyy ja on kertakäyttöisenä helppoa. Filmit vain nykyään valmistetaan jossakin muualla kuin Saksassa, brändit vain ovat entisiä ja kaiketi reseptitkin. Kallistahan se filmi on nyt, vaikka niin se on ollut ennenkin. Kuulema digikamera kestää vain viisi vuotta, vaikka se olisi ollut paketissa avaamattomana. |
||||
![]() |
28.07.2013 15:23 | Pave Saarinen | ||
Kuva on 50 V, hienosti säilynyt. Kannattaisipa junabongarien kokeilla filmiä, ja mustavalkosellaista. Kuvassa on hienoja yksityiskohtia, esim. tuo FÅA:n vanha höyrylaiva maisemassa, kunpa pääsisi sitä kuvaamaan. Usein harmittelen, mitä kaikkea olisi pitänyt kuvata. Vanhoja ja hienosti toimivia järkkäreitä voi saada muutamalla kympillä. Itse olen kuitenkin nyt tykästynyt negan skannaamisesta. On se helpompaa kuin paperivedoksen tekeminen, no se onkin jo eri juttu ja tarkoitus. | ||||
![]() |
28.07.2013 15:16 | Pave Saarinen | ||
Kerrankin oikea polttoväli, jotain 35 mm, ei mikään telefoto. Ennen vanhaan opetettiin, että kuva on parhaimmillaan, kun se näyttää kohteen siten kuin ihmissilmä sen näkee. | ||||
![]() |
15.07.2011 10:14 | Pave Saarinen | ||
Koskaan ei selvitetty menikö 1802:n kattila kuiviksi. Se tiedettiin lopuksi, että polttoöljy oli hyvin rikkipitoista, mikä polttaa sidepultit. Tutkiminen ja syyllisyyskysymykset jätettiin tähän ja asia haudattiin hiljaisuudessa. Öljyn käyttö kumminkin lopetettiin heti. Kirjoitan tästä aiheesta Resiinaan tarkemmin, kunhan ehdin. Minulla kun sattuu olemaan alkuperäisaineistoa oikeudenkäynnistä arksitossani. |