Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.10.2014 08:18 | Pave Saarinen | ||
| Jes, viestikoululaisten palveluspuku on mallia 1936. | ||||
|
28.10.2014 07:52 | Pave Saarinen | ||
| Talli lähellä hesaa. Milloinkahan tuossa on viimeksi ollut hörykoneita? Ns. työlaisjunat lähtivät kyllä aamuvarhain. | ||||
|
27.10.2014 15:15 | Pave Saarinen | ||
| Arvelen, että Majakasta kuvattu? Tai sitten jostain lentävästä. Ruskan värit tulevat hienosti, nyt sekin on jo ohitse. | ||||
|
26.10.2014 14:08 | Pave Saarinen | ||
| Niin, ja kaikki eivät aina tule junalle. Alikulkua käytetään paljon vain alikulkuun Jokiniemen puolelle, jolloin matka on lyhyempi, jos vaikka tulee Tikkuraittia. Sehän päätyy alikulkuun ja sen luiskaan. Jokiniemen puolella on asuntoja ja työpaikkoja sekä myös Huslab ynnä muuta. Jokiniemessähän ei ole mitään palveluja, joten sieltä on myös jatkuva trafiikki Tiksin puolelle. Tikkurilan kehittäminen vähän ontuu, sillä tuo Jokiniemi eli radan itäpuoli on jäänyt kovin vajaakehittyneeksi. | ||||
|
|
26.10.2014 09:28 | Pave Saarinen | ||
| -Tuo eteläinen kulku terminaalista tarkoittanee Unikkotien kautta Kielotielle, jossa on kulmauksessa ensimmäinen pysäkki ja toinen siinä Tikkuraitin risteyksessä eli lähinnä kaupungintaloa. Se eteläinen alikulku, oletan, jäänee edelleen jalan asemalle tulevien työmatkalaisten tärkeäksi väyläksi laitureille. Jotenkin tuntuisi siltä, että radan alitus on helpompaa kuin ylitys. Pasilassa alikulun puuttuminen on kyllä huomattava puute. Useimmin kuin kerran olen muuten joutunut Pasilassa kulkemaan jumiin jääneitä rullaportaita ylös tai alas. Hissi on jossakin, mutta matkustavaa yleisöä on aika mielettömästi. Kun junan tulo on minuutista kiinni, ei etsitä muita väyliä. Pasilassa on muuten vanhastaan ollut alikulku. |
||||
|
|
25.10.2014 14:53 | Pave Saarinen | ||
| Jos olen ymmärtänyt, Dixiä rakennetaan vielä lisää nykyisen aseman päälle? Olen kuulluta sellaisen horinan, että bussiterminaali menisi maan alle. Ei noista esitetyistä kuvista oteta selvää ihan helpolla. | ||||
|
23.10.2014 09:06 | Pave Saarinen | ||
| Kyllä sitä vanhaa vanikkaa syötiin. "Hampaattomille" oli erikseen "pehmeän leivän" kortti. Eipähän ikäluokan hampaita juuri ollut hoidettu. Eikä vain vanikka ollut vanhaa, sillä ammuttiin myös vanhentuneita sota-ajan ammuksia loppuun. Saattoihan niitä vielä jäädäkin. Palveluspukukin oli mallia 1936. | ||||
|
22.10.2014 19:19 | Pave Saarinen | ||
| Kuljettaja kuvassa on Otto Itkonen. | ||||
|
|
22.10.2014 19:16 | Pave Saarinen | ||
| Jes, faija on tuossa kuvassa nuorena lämmittäjänä. Kuulema lämmittäjän selkä oli kovilla haloilla lämmitettäessä. Sitten vielä halkojen piti olle kuivia. Kuulema oppi valitsemaan puunottopaikan. Sota-aikana halot olivat tuoreita. Mutta lomajunissa olivatkin sitten avuliaat sotilaat lämmittämässä. Minulla on tuo numero 865, lähelle meni. | ||||
|
22.10.2014 18:34 | Pave Saarinen | ||
| Negasta tutkin puuvaunun numeroa, se on 22342. Lisäsin jo | ||||
|
|
22.10.2014 14:20 | Pave Saarinen | ||
| Tuosta linkistä selviää aika hyvin tilanne. Ilmeisesti raiteen toisenpuoleinen laituri loppui liian lyhyeen ja sitten lähdettiin kiipeämään kapsekkien kanssa. No ei jokapaikassa tarpeeksi pitkiä laitureita ollut. Ainakin Rekolassa oli vielä 1970-luvulla aika mahdoton tilanne nousta ratapenkalta vanhanaikaiseen paikallisjunaan. | ||||
|
20.10.2014 18:24 | Pave Saarinen | ||
| Leinelä | ||||
|
18.10.2014 19:20 | Pave Saarinen | ||
| Joulukuun 8. päivä klo 7.00 on muuten varsin pimeää. Lumi sentään luo kuvassa valoisuutta ja jostain valon kajastusta tulee. Hieno aamutunnelma ja kuljettajan kasvot luovat lisää tunnelmaa. | ||||
|
18.10.2014 13:56 | Pave Saarinen | ||
| No tosta neliömäisestä kuvakoosta ja sitten, sarjan kuvista olisi nähtävissä, että ne olisi kuvattu napaperspektiivistä eikä silmän tasolta. Kolmanneksi, isosta negakoosta saa aina laadukkaampia kuvia kuin kinokoosta. Kaksisilmäisessä oli 75 mm:n objektiivi ja se oli siten suhteellisen laajakulmainen vaaka- sekä pystysuunnassa. Siksi ennustankin, että vielä joskus digikameroihinkin tulee neliömäiset kennot! Sehän hyödyntäisi linssin suorituskykyä parhaiten. Voisi kenno olla kuva-alaltaan jopa pyöreä, voisi siitä sitten muokata haluamiaan kuvia! | ||||
|
|
18.10.2014 13:43 | Pave Saarinen | ||
| Sen vain näkee, niin kuin Noora Karma! | ||||
|
|
18.10.2014 09:36 | Pave Saarinen | ||
| Vaikuttaa, ellen erehdy, 6X6 kameralta ja kaksisilmäiseltä. Se aika on nyt taaksejäänyttä elämää, mutta vasta kaksisilmäisellä kuvaaminen oli valokuvausta! Sen näkee myös tuloksista. Ei vain dokumentointia. | ||||
|
17.10.2014 20:20 | Pave Saarinen | ||
| Miksihän tuossa pitää olla kaksi veturia? Olisiko sen vuoksi, että Kolariin mennään ylämäkeä? | ||||
|
17.10.2014 20:14 | Pave Saarinen | ||
| Olisi kai pitänyt lisätä vähän enemmän kontrastia? Yhden kuvan valmisteluun, jos sen tekee huolella, menee jonkun verran aikaakin. Kun ei tiedä, miten kuva kaikissa näytöissä näkyy. | ||||
|
15.10.2014 19:26 | Pave Saarinen | ||
| Kuva on skannattu, kuten liimakulmista voi nähdä, alkuperäisestä paperikuvasta. Ei se jätä paljoakaan pelivaraa, enempi voi vain korjailla kuvaa. Skannailen kerralla koko albumisivun ja kuvakäsittelyssä sitten poimin siitä yksittäiset kuvat, siten jää liimakulmat näkyviin, jos niitä on. Yleisesti ottaen pitäisi skannata aina negatiiveista. Se nyt on vain niin paljon työläämpää. | ||||
|
|
15.10.2014 17:43 | Pave Saarinen | ||
| Niin no, onko se taivas niin tärkeä? Valotus yleensä tehdään sen mukaan, mitä kuvassa pidetään tärkeänä, tai ainakin minä valotan. Henkilökuvissa se on arvelen, kasvot. Ei muuten laatikkokamerassa ole montaa säätöä. On silmänräpäyskuva ja aikavalotus, sitten himmentimessä on kolme reikää, aukkoarvot 8,11 ja 16. Ja ne arvot otetaan tai otettiin hatusta. Sitten kun tuli valotusmittarit, tai onhan niitä aina ollut, oli enemmän mahdollisuuksia. Jos mittarissa on diffuusori tai hajavalokupu, voi käyttää kohdistuvan valon mittausmenetelmää eli mittaus tapahtuu kohteesta kameraan päin. En digikuvauksesta paljoa tiedä, mutta arvelen, että valovastakohdat siinäkin asettavat rajoituksia ja vastavaloon kuvaaminen on aina ongelma. Sitä varten käytetään digissä salamaa. Niin no, on salamaa aina käytetty vastavalokuvauksissa. | ||||
|
15.10.2014 08:29 | Pave Saarinen | ||
| Kommentoin vielä. Nyt kun olen hiukan käsitellyt vanhoja kuvia Karjalasta, sitä alkaa niin kuin elämään vanhassa ajassa. Olen sen huomannut muidenkin käsittelemieni vanhojen kuvien osalta. Se on vähän vaarallista alkaa elämään menneessä ajassa. Tuon menneen Karjalankin kokee niinkuin uudestaan, eikun ensimmästä kertaa, sillä olen itse 3. polven hesalainen. | ||||
|
|
15.10.2014 08:18 | Pave Saarinen | ||
| No ei suurpolitiikkaa, mutta kuva on dokumentti ajalta, jolloin Suomessa oli vielä kaikki hyvin. Mutta kyllä nuokin miehet uskon, sodassa mukana olivat. | ||||
|
|
15.10.2014 08:16 | Pave Saarinen | ||
| Nyt kun katselen digikuvia, aina alkaa häiritsemään se, että se ei nyt olekaan ihan täydellinan ja alan etsimään heikkouksia! | ||||
|
15.10.2014 08:12 | Pave Saarinen | ||
| Kyllä Nohab mylvi komeammin! | ||||
|
|
13.10.2014 18:17 | Pave Saarinen | ||
| Tosi on näin kuin Lahti sanoi. Vuonna 1935 oli kait noususuhdanne jo alkanut ja sitä jatkui talvisotaan saakka. | ||||
|
|
13.10.2014 09:14 | Pave Saarinen | ||
| Tässä kuvassa on sitten herroja rautatieläisiä. Hieno yksityiskohta: laatikkokameran kuvassa on selvästi tumman kankaan sävyjä ja yksityiskohtia näkyvissä. Nyt pääsen mieliaiheeseeni: pystytkö digikamerallasi samaan? | ||||
|
|
13.10.2014 09:08 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on Elisenvaara Lappeenranta -radan rakentajia. Mikä kamera, mikä linssi, usein kysytään. Kamera on 6x9 box, linssi pullonpohja. Onpa kuva säilynyt 80 v. Vielä pitäisi kysyä, mikä vuosisata. Kuvassa on työmiehiä vuonna 1935. Olivat kai myös Suur-Suomea rakentamassa. Takana on pomo kraga kaulassa. | ||||
|
13.10.2014 08:55 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on uusi rakenteilla oleva ratalinja Elisenvaarasta Lappeenrantaan. | ||||
|
13.10.2014 07:54 | Pave Saarinen | ||
| -Illan hämärtyessä vuorossa oleva vaihdemies (tai vaimonsa) kiersi polkupyörällään tai resiinalla öljykannu mukanaan täyttämässä ja sytyttämässä vaihdelyhdyt. Nekin loivat oman hienon tunnelmansa. pahus, siinä meni hyvä kohde! |
||||
|
12.10.2014 17:30 | Pave Saarinen | ||
| Tietosuojavaltuutetulta sain kerran 5 sivuisen vastauksen, kun kyselin 50 v vanhojen koulukuvieni julkaisemisesta. Aina pitäisi kysyä lupaa, oli ts. valtuutettu kyllä suositteli luvan hankkimista. Mutta pitäisköhän odottaa, että kaikki kuvassa olevat delaavat? Tossa on pieni riski itselläkin olemassa. Lopputulema on, että kuvat jäävät arkistoon. Kun näitä sähköisen viestinnän ym.tietosuojalakeja lukee, on siellä kuvat käytännössä jaettu kahteen ryhmään, toimitukselliset julkaisut ja tavalliset kotisivut. Siis ammattilaiset ja harrastelijat ovat eri luokassa. Toimituksellisilla sivuilla on laajat oikeudet. Mitähän tietosuojavaltuutettu sanoisi SA-kuvista? Siellähän on sitäpaitsi epäkunnioittavia kuvia kaatuneista. Omaisia voi koskea. Laki ei muuten määrittele tietosuojatapauksissa, kuka on omainen. Tässähän on nyt yksi vanhenemisraja jo tullut esille. Henkilöä koskeva tietosuoja ei ainakaan koske ennen vuotta 1945 otettuja kuvia. | ||||
|
12.10.2014 17:10 | Pave Saarinen | ||
| Tuo Tmax on tässä varsin hienorakeinen. | ||||
|
|
12.10.2014 10:10 | Pave Saarinen | ||
| Kiinnittäisin huomiota kuvan visuaaliseen puoleen, siitä välittyy hieno tunnelma. | ||||
|
|
11.10.2014 16:31 | Pave Saarinen | ||
| Asiaan liittyen, sen vierestä: Vaunut.org on historiajulkaisu, aikakautinen ja toimituksellinen ja sillä on kulttuurihistoriallinen merkitys. Sehän ilmestyy tai uudistuu joka päivä. Tässä suhteessa mielestäni tietosuojalait antaisivat suuremman vapauden henkilökuvien julkaisemiseen. Tietosuoja on tietysti eri asia kuin tekijänoikeudet. Mutta jos tietosuojavaltuutetulta kysyy henkilökuvan julkaisemisesta, vastaus on melko varmasti kielteinen. Vanhojen kuvien ollessa kysymyksessä normaalisti tietosuoja ei koskaan vanhene. Tässä on kyllä iso puute lainsäädännössä. Rikoslaissa on pykälä, joka lupaa jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen luvattomasta julkaisemisesta. Joku vanhenemissääntö pitäisi olla. Kouluvista TS-valtuutettu on luvannut, että ryhmäkuvia voi julkaista. Mihinkähän lakiin sekin perustuu? | ||||
|
|
10.10.2014 18:25 | Pave Saarinen | ||
| Hei, mutta jos en tee kuvakaappausta, vaan otan digikamerallani yksittäisen kuvan tv-ohjelmasta tai vastaavasti elävästä arkistosta, kuva monitorista tai tv:n kautta, olen ymmärtänyt, että sen julkaisu olisi sitten sallittua? | ||||
|
|
10.10.2014 15:14 | Pave Saarinen | ||
| Voi voi, pahoitteluni, että olen ollut väärässä! | ||||
|
|
10.10.2014 10:56 | Pave Saarinen | ||
| Eihän tuo "Kirkon" talli nyt ihan ratapölkyistä kai ollut rakennettu? vastaus: Siinä oli radan eteläpuolella yhdelle veturille rakennettu talli pölkyistä. Purettiin tietysti kohta heti. Pölhölle: Saattaa olla, että ne olivat moottorivaunujen liitevaunuja alunperin, mutta kuvan maalipinnoissa on vielä jälki luukuista. Siitä nähdään selvästi vielä luukkujen raudoitusten irroittamisesta jääneet jäljet. Ne luukut nostettiin paikalleen työntämällä ylöspäin ja siinä oli sellaiset kiskot kuten laatikoille on Ikean kaapeissa tehty. Myös maalipinnassa on selvästi erilainen pinta ikkunan alla kuin sen vieressä. No, kai joku voisi vielä löytää jostakin alkuperäisen kuvan Porkkalan junasta, muistan sellaisen nähneeni, olisiko se Finlandiakatsauksessa ollut? |
||||
|
10.10.2014 09:59 | Pave Saarinen | ||
| Ai, tässähän se lukee, että on filmille kuvattu. Todella hienoa, että joku käyttää vielä mv filmiä. Kuva on ehdottomasti aidompi kuin digi-sellainen. Kovin on hienorakeinen filmi, mikähän se mahtaisi olla? | ||||
|
|
10.10.2014 09:54 | Pave Saarinen | ||
| Kuvaan saadaan kivasti vanhan ajan tunnelmaa, kun se muutetaan mv-kuvaksi. Arvelen, että se on digi alunperin. | ||||
|
|
10.10.2014 09:47 | Pave Saarinen | ||
| Nuo ovat niitä VR 100 vuotta näyttelyssä olleita vaunuja. http://rautatiehistoria.blogspot.fi/2013/12/vr-100-vuotta-1962-nayttely-maaliskuussa.html Mutta alunperin vaunuja käytettiin Turun ns. pikajunissa, joilla ajettiin Porkkalan vuokra-alueen läpi. Tuosta kuvasta voi vieläkin nähdä jäljet luukkusysteemistä, joilla ikkunat suljettiin. Vaunuissa oli varsin pimeää, kun ikkunat suljettiin Kauklahdessa ja vastaavasti Tähtelässä avattiin ja päinvastoin. Oli niissä kovin heikko sähkövalaistus. Vessaankaan ei saanut mennä. Muistaakseni jokaisessa vaunussa oli naapurin vartija päädyssä. Se juna ajoi Porkkalan läpi tosi hiljaa. Paikulla ajettiin ensin Kauklahteen. Kun Porkkala palautettiin oli se varsinainen nähtävyys. Tilapäisesti siellä oli asuttu. Kirkkonummen veturitalli oli ratapölkyistä rakennettu samoin kuin ns. sairaala. |
||||
|
09.10.2014 18:22 | Pave Saarinen | ||
| Niin, siellähän asuu nykyään ns. hienosto, joka on tekevinään jotakin. On lukemattomasti antiikkiliikkeitä, mutta nehän eivät ole edes auki, vaan ovissa on vain puhelinnumero. Ja sitten on sellaisia butikueita, joista saa ostaa kalliiseen hintaan jonkun tuntemattoman ns. taiteilijan ns. design-tuotteita. Se vain kuuluu alueen statukseen. Kierros eteläisissä kaupunginosissa avartaa maailmankatsomusta. | ||||
|
09.10.2014 08:06 | Pave Saarinen | ||
| Maasto oli alunperin suota. Siellä oli sitten venäläisten ampumaraa ja Pikku-Pasilan ja muun Pasilan kundit kävivät keräämässä lyijyluotela. Niitähän siellä oli. Myöhemmin suosta tuli Pasilan kuuluisa kaatopaikka. Siinä oli aina hiljainen tuli kytemässä, joka usein roihahti isommaksi paloksi. Karjalaisten veepeekoolla oli kunnia-asia olla siellä ensimmäisenä sammuttamassa. Kitkerä savu levisi ympäristöön. | ||||
|
|
09.10.2014 07:52 | Pave Saarinen | ||
| Milloin satamarata valmistui, siinä on aikaisin mahdollinen vuosi. Ennen vanhaan maailma oli parempi. Kuvan suunnalla, jossakin Ullanlinnassa, oli pariin rappukäytävään ala-aulaan maalattu taidokkaita laivankuvia. Ovat ne siellä vieläkin kai. Kävimme niitäkin katsomassa, sillä siihen aikaan porraskäytävien alaovet pidettiin päivisin avoimena. Nykyisin Helsingin keskustassa tuskin edes hengissä selviää. | ||||
|
|
08.10.2014 11:52 | Pave Saarinen | ||
| Ei toi mikään uusi asia ole. Kun olin viisivuotias, kävimme faijan kanssa siellä ja tietysti piirsimme ristit vahvemmaksi. | ||||
|
04.10.2014 15:22 | Pave Saarinen | ||
| En olisi näin varovainen henkilökuvien esittämisessä, koska kysymyksessä on historiajulkaisu ja aikakautinen sellainen eli se ilmestyy joka päivä monta kertaa. | ||||
|
02.10.2014 08:49 | Pave Saarinen | ||
| Tarkistin nega-arkistostani. Siellä on päivämäärä 3.10.1969. Alus oli USA:n 2. laivaston lippulaiva. No joo, alus näyttää nettitietojen mukaan käyneen toisen kerran Hesassa 1971. Outo tieto tuo toinen kerta. | ||||
|
24.09.2014 10:58 | Pave Saarinen | ||
| Tuleepahan vain miettineeksi, miten valtavasti rautatieinfra on tullut maksamaan ja maksaa edelleen. Miten tähän nyt sitten se yksityistäminen sovitettaisiin? | ||||
|
|
23.09.2014 12:02 | Pave Saarinen | ||
| Liittyyköhän höyry vaihteisiin tai matkustajavaunurungon lämmittämiseen? Kuvan kiristimet eli aparaatit lienevät samalla vastapainoja, jotka keventävät vaihteen kääntämistä. Tuossa laitekopissa on veivit, joilla vaihteita käännetään. | ||||
|
21.09.2014 09:40 | Pave Saarinen | ||
| Tuo on sitä vanhaa hyvää aikaa. Kun Hesan ratapihalla oli ruuhkaa ja junat pysähtyivät jo Linnunlauluun, saattoi siinä jäädä pois jo aikaisemmin ja matka Hakaniemeen oli mukavasti lyhentynyt. | ||||
|
21.09.2014 09:36 | Pave Saarinen | ||
| Nega on päivätty 20.6.1973. Kuvasta nähdään, että käytössä on vielä vaihteissa öljylyhdyt ja joteskin tuo uudempi vaikuttaa vielä keskeneräiseltä, tai valmistumassa olevalta. Voi tietysti hyvin olla niin, että laite on otettu käyttöön vasta 1976. | ||||
|
05.09.2014 10:34 | Pave Saarinen | ||
| Niin, ne kameraseurojen kuukausikilpailut ym. ovatkin aivan eri maailmansa. Dokumenttikuva vai taidetta, kas siinä kysymys. Varmaa vain on, että hyvää kuvaa katsellaan vielä sadan vuoden päästä. | ||||
|
|
04.09.2014 14:25 | Pave Saarinen | ||
| On kai tuossa vielä ehtinyt vähän tarkentaakin? Unelmakuva. Yksi huomionarvoisa yksityiskohta: varjopaikoissa on kivasti sävyjä. Sehän kertoo oivasta filmi-kehitys-valotussuhteesta. Digikuvissa minua on alkanut häiritä se, että varjopaikat ovat usein sävyttömiä, täysin tummia. Olipa kerran hautajaiskuva, joissa väki oli mustissa vaatteissa. Digikuvassa ei sitten näkynyt muuta kuin valkeat naamat eikä vaatteissa ollut mitään sävyjä. | ||||