Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.05. 15:28 | Kurt Ristniemi | ||
| No niinpäs näkyy olevankin. Sivulla 56. En hoksannut katsoa kirjan lopun litterakohtaisesta luettelosta. Alkuosan vuosittaisessa luettelossa vaunu tosiaan on merkitty M:ksi. |
||||
|
|
27.05. 13:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu nro 9881 on minulla olevassa vuoden 1899 Rörliga Materiel -kirjassa sivulla 20 litteraltaan M. Sen on rakentanut rautatien oma konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennukselle. Vaunu on hankittu vuonna 1862. Vuoden 1896 littera- ja numerointiuudistuksessa vedenkuljetusvaunujen littera vaihtui M:stä Gv:ksi. Numerosarja oli 9881-9890. Vuoden 1901 numerouudistuksessa Gv-vesivaunut numeroitiin numerosarjaan 9611-9620. Vuoden 1902 Rörliga Materielen -kirjassa vaunu on M 9611. Littera on kirjaan merkitty väärin vanhassa muodossa. Vuoden 1912 numeronnissa Gv- vaunut saivat numerot 30,861-30,875. Rautatien Mekaanisen konepajan vuoden 1862 välinekirjan mukaan avonaisia tavaravunuja oli vuoden alkaessa 5 kpl. Vuoden aikana ei rakennettu yhtään uutta. Halkovaunuja oli 3 ja rakennettiin 4. Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennuksen välinekirjan mukaan vuoden 1862 alussa oli 7 ballast- ja rahtivaunua, 309 maavaunua ja 91 kivivaunua. Vuoden mittaan näitä vaunuja ei rakennettu lisää. Toistaiseksi ei siis löydy vanhaa lähdettä kuvan vaunun käyttöönottoajankohdan varmistajaksi. Ellei se sitten alunperin ollut halkovaunu tai rautatierakennuksen vaunu. Sammutusjunista enemmän Petrin linkkaaman kuvan - ja tämän kuvan - kuvasarjassa: http://vaunut.org/sarja/5127 |
||||
|
|
26.05. 18:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunussa näkyy olevan ruuvijarru. Jarrukammen pystyakselin alapäässä on ruuvikierre, jota myöten jarruvivustoa käyttävä mutteri nousee ylöspäin tai laskee alaspäin jarrukampea - ja siis pystyakselia - kierrettäessä. Ruuvijarrulla saatettiin säätää jarrutusvoimaa portaattomasti. |
||||
|
|
25.05. 15:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on muunnettu vedenkuljerusvaunusta Gv 30861. Virkatarvevaunuksi muunnettaessa se sai pitää numeronsa. Kuvan http://vaunut.org/kuva/167611 kommenteissa Petri Sallinen kertoo: "Käsinkirjoitetuista listoista 1920-luvun alusta löytyvät merkinnät siirroista virkavaunuiksi. Vaunusta nro 30861 tuli XGv 030861 (muutos tehty vuonna 1921) ja vaunusta 30862 tuli XGv 030862 vuonna 1920. Samassa listauksessa vaunun nro 30861 liikenteeseen ottovuodeksi on merkitty 1862 ja vaunun nro 30862 vuosi 1898." Noista merkinnöistä päätellen vaunu todella olisi syntyjään Helsingin-Hämeenlinnan rautatien vaunu. Selailin vanhimpia kalustoluetteloita. MIstään en löytänyt vedenkuljetusvaunua. Jos vaunu todella on otettu liikenteeseen vuonna 1862, sen on alunperin täytynyt olla matalalaitainen avonainen tavaravaunu. Sitäkään en löytänyt, milloin ensimmäinen vedenkuljetusvaunu tuli käyttöön. Ensimmäinen (toistaiseksi) löytämäni kirjaus on vuoden 1901 numerointi: Vuoden 1901 numeroinnissa: Vedenkuljetusvaunut, G v., 9611-9620 Vuoden 1912 numeroinnissa uudet numeroti: Vedenkuljetusvaunut, Gv, 9611->30861; 9612->30862. Numerolla 9611 vaunu löytyy vuoden 1906 luettelosta: Rakentaja Valtionrautateiden konepaja Helsingin-Hämeenlinnan rautatierakennukselle, hankittu v. 1862, littera vuonna 1906: M. Alunperin(?) numerosarjassa 2101-2232. No niin. Ei hyvä. Ei vaunu voi vuonna 1901 olla Gv, vuonna 1906 M ja vuonna 1912 taas Gv. Olisiko vuoden 1906 taulukkoon otettu vaunun alkuperäinen littera? Yleensä niin ei tehty. |
||||
|
19.05. 09:26 | Kurt Ristniemi | ||
| On toki ymmärettävää, että moottoriresiina (More) on nuorelle museovieraalle "outo häkkyrä". Mutta juuri siksihän Rautatiemuseo on olemassa, jotta menneen ajan rautatiekalustoon voi tutustua ja perehtyä. Mutta tarkkuutta on syytä lisätä nuoresta iästä huolimatta, jottei ihan vääriä tunnisteita kuviin laita. Moren kyljessä seisoo aivan selvästi Tre-Rto-9, ei Tre-Rro-8. Tunnisteet siis korjaukseen. |
||||
|
17.05. 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa Jounin 'sarjassa' on se vika, että siinä on vain yksi hakuavain, päivämäärä. Vorgin haussa voi kuitenkin määrittää useita avaimia. Vaikkapa juuri kuvan lataajan ja päivämäärän, kas näin: http://vaunut.org/kuvat/?u=701&kd=15.5.1976 Ja toistan edelleen: Kyse ei ole kuvasarjan teosta, vaan ihan tavallisesta vorgin hausta. |
||||
|
17.05. 15:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1923 oli Wäinö Rankan itsepurkavia soravaunuja käytetty jo kaksi vuotta. Kuvatekstin voisi kyllä korjata: santamellä po. Santamäellä, M-vaunujensa. Kuva ei varmaankaan ole Osku Reinikan ottama. Kuvan lähde olisi hyvän tavan mukaisesti syytä mainita. |
||||
|
17.05. 15:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse arvoituksesta en mitään tiedä, mutta kielipoliisi heräsi: Arkeologia (< kreikk. arkhaios, ’muinainen’ + logos, ’tieto’). |
||||
|
|
17.05. 15:02 | Kurt Ristniemi | ||
| No niin. Tuossa 'kuvasarja'määreessä ' http://vaunut.org/kuvat/?kd=15.5.1976' ei ole määritetty kuvaajaa, vaan ainoastaan päivämäärä. Se on tavallinen päivämäärähaku. | ||||
|
|
17.05. 12:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Ottamatta kantaa moisten 'kuvasarjojen' luvallisuuteen tai sääntöjenmukaisuuteen, niin tässä esitetty tapa ei tuota tietyn kuvaajan tietyn päivän kuvia, vaan tietyn päivän kuvia. Niinpä tuossa esimerkkinä esitetyssä 'sarjassa' on myös yksi muun kuvaajan ottama kuva. Kyseessähän on tavallinen päivämäärähaku. |
||||
|
12.05. 19:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa näkyvät telit suunniteltiinkin vasta vuonna 1898. Näitä telejä esittävä piirustus 'Förändring Af Truck Till Inspektions Wagn' on päivätty 10.3.1898. Alun perin 3-akseliseksi rakennetussa vaunussa oli kuitenkin telit jo viimeistään vuonna 1885. Niistä en ole löytänyt tietoja. |
||||
|
11.05. 12:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Mahtaakohan tämä suunnitelma liittyä keisarilliseen loistojunaan, jota ilmeisesti suunniteltiin 1800-luvun lopussa. Asiasta uutisoi Inkeri 2.10.1898, nro 40, s. 2: "Keisarillinen loistojuna, joka senaatin päätöksen mukaan rakennetaan Suomen waltionrautateiden helsinkiläisessä konepajassa, kuuluu, kuten Hbl. tietää, seitsemän waunua, nimittäin yksi H. M. Keisaria, yksi H. M. Keisarinnaa ja samoin keisarillisia lapsia warten, ruokasaliwaunu, waunu seuruetta warten, bufetti- ja keittiö-waunu sekä matkatawara-waunu. Kahdessa ensinmainitussa waunussa tulee olemaan, paitsi makuu-, toaletti- ja kylpyhuonetta, myöskin tilaa palwelijoille. Bufetti- ja keittiöwaunu tulee sisältämään keittiön, kaluston säilytyssuojan, ruokawarahuoneen ja keittiöhenkilökunnan asunnon. Tawarawaunussa taas tulee olemaan paitsi matkatawara-suojaa höyrykattila, dynamokone, mukawuushuone, palwelijain asuntoja y. m. Waunut tehdään 19 m. pitkiksi. („U. S.")." |
||||
|
10.05. 06:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Kieli on metka juttu. Tuo Richard Adamsin 'Ruohometsän kansan' lapiinin kielen "hrududu" ei liene kaikille tuttu. Sanaston mukaan se tarkoittaa traktoria, tai mitä tahansa moottoriajoneuvoa. Ja tuo 'lienekin' on metka juttu. Sehän on olla verbin potentiaali. Ei mikään apuverbi niinkuin jotkut luulevat, kun sanovat "lienee on". Ts "on ehkä on". Ja potentiaalikin on metka juttu. Esim tulla -verbin potentiaali, preesens, negatiivinen on 'ei tulle'. |
||||
|
06.05. 20:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Keisarin juna -kirjassa tosiaan esitetään, että keittiövaunun savutorvea voitiin käännellä vedon parantamiseksi. Kuten kuvasta näkyy, torvi on kuitenkin tukevasti kiinnitetty kattokorokkeeseen kahdella kiinnikkeellä. Eikä kääntelystä olisi edes ollut mitään etua. Suunnitelmapiirustuksen mukaan torvi alunperin päättyi kattokorokkeen päällä olevaan vaakasuoraan osaan, jonka päässä oli mahdollisesti jonkin sortin imuri. Valokuvassa torvea on siitä jatkettu: Mitä korkeampi torvi, sitä parempi veto. Ja torven päässä näkyy olevan imuri. Imuri poistaa viimeisekin tarpeen torven kääntelyyn. Se huolehtii vedosta ihan riippumatta siitä, kumpaan suuntaan vaunu kulkee. Ja tuonne kattokorokkeen päälle torvi on vedetty tietenkin siksi, että se on korkein kohta, johon torvi on saatu tukevasti kiinnitetyksi. Kovin pitkää savutorvea ei vaunun katolle ilman haruksia olisi muuten voitu asentaa. |
||||
|
06.05. 20:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Simo tuossa edellä totesi, että Mankala-yhtiöiden yhtiöjärjestyksessä yhtiön tarkoitukselle asetetaan osakeyhtiölaista poikkeava tarkoitus. Ei aseteta: Kuten edellä jo totesin, osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksen ensisijainen määrittäjä on yhtiöjärjestys. Ja vasta jos yhtiöjärjestyksessä ei tarkoitusta esitetä, osakeyhtiölaki määrää - ikäänkuin hätäkeinona - tarkoitukseksi voiton tuottamisen. Joku tarkoitushan yhtiöllä pitää olla. Ellei muuta, niin olkoon sitten edes voiton tuottaminen. Mankala-peraatteen nimi on peräisin Oy Mankala Ab:n ratkaisusta, jonka korkein hallinto-oikeus hyväksyi. Ja tottahan toki Mankala-yhtiöiden lisäksi mikä hyvänsä yhtiö voi olla voittoa tavoittelematon. Ks. https://lakitilitoimisto.fi/mika-on-osakeyhtion-toiminnan-tarkoitus/ |
||||
|
|
05.05. 21:05 | Kurt Ristniemi | ||
| On yleinen väärinkäsitys, että osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiö tarkoituksena olisi tuottaa voittoa omistajilleen. Asiasta määrää osakeyhtiölain 5 §: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin." Yhtiön tarkoitus määrätään siis yhtiöjärjestyksessä. Vain silloin jos sitä ei ole tehty, laki määrää tarkoitukseksi voiton tuottamisen. |
||||
|
04.05. 19:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Loviisan kohdalla kyse on kuitenkin päinvastaisesta nimeämissuunnasta: ruotsista suomeen. Alkuperäinen nimi Lovisa kuullosti suomalaiskorvaan - tavu kun siinä on toisella tavulla - Loviisalta. Degerbystä tuli Loviisa 1752. Tuolloin Ruotsin kuningas Adolf Fredrik vieraili kaupungissa ja nimesi kaupungin puolisonsa, kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan. |
||||
|
16.04. 18:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Säiliövaunu on vedenkuljetusvaunu, littera Gv. Sillä tuotiin lähdevettä Helsinkiin. Vuonna 1908 Gv-vaunuja oli kaksi. Vuonna 1916 Gv-vaunujen numeroalue oli 30,861-30,875. |
||||
|
16.04. 15:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä vaunusta muistui mieleen Paraisten Kalkkivuoren 1920-luvun vaunut 60906, 60936, 60954, 60983, 60993, 61001, 61043 ja 61044, joissa avonainen tavaravaunu oli varustettu väliaikaisin seinin ja katoin. Täysin samasta konseptistahan ei ole kyse, mutta muistuipa vain mieleen. Kuvia en vaunuista ole nähnyt, ainoastaan kirjeen, jossa kehotetaan tuomaan vaunut lähimmälle verstaalle virheellisen kantavuusmerkinnän korjaamiseksi. 1920-luvulla oli huutava pula vaunuista. Paraisten Kalkkivuori ilmeisesti tarvitsi kalkinkuljetukseen säältä suojattuja vaunuja, kalkkia kun ei passaa päästää kastumaan. Nähtävästi se ei voinut saada VR:ltä katettuja vaunuja, vaan ainoastaan avonaisia, ja joutui itse rakentamaan vaunuihin seinät ja katon. |
||||
|
24.03. 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Hfors-Thus-St Pburg jernwäg wagns-inventarium' -kirja vuodelta 1879 kertoo vähän enemmän näistä Porin mekaanisen konepajan rakentamista vuosina 1869-70 liikenteeseen otetuista avonaisista tavaravaunuista: Sekä matalilla (1'6") että korkeilla (3') vaunuilla on kirjassa sama littera Gb. Matalia ovat 1869:401-410, 1870:436-465 Korkeita 1869:411-435, 1870:466-470. Vaunun 423 kohdalla on merkintä (ilmeisesti) 'Ombygd 80'. Muilla vaunuilla ei merkintöjä ole. 423 muunnettiin siis tämänkin kirjan mukaan vuonna 1880 (kalkinkuljetukseen). |
||||
|
24.03. 08:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo: "1893 December 15: Inredning af 100 st öppna gods vagnar till ved vagnar genom anbringande af ved korgar" Valitettavasti kirja ei kerro, olivatko vaunut korkea- vai matalalaitaisia. |
||||
|
|
23.03. 19:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1906 vuosikertomuksen taulukon N:o 5 mukaan kuvan vaunun oli rakentanut Porin konepaja vuodeksi 1869. Sarjan alkuperäinen numerointi oli 411-435, 466-470. Vuoden 1887 numeroinnissa 3971, 4052-4080. Vuoden 1897 numeroinnissa 9701-9730. Vuoden 1906 taulukossa vaunusarjan littera on Gt, joka yleensä on katetun kalkinkuljetukseen siirretyn tavaravaunun littera. Vuoden 1885 vuosikertomuksen taulukon N:o 15 mukaan numerot 411-435 ja 466-470 olivat Ha-vaunuja, eli korkealaitaisia avonaisia tavaravaunuja. Paitsi nro 423, jonka littera oli Gl, eli kalkinkuljetukseen siirretty vaunu. Vaunuissa oli tuolloin käsijarru. Vuoden 1885 taulukon N:o 19 mukaan vaunuissa oli rautainen aluskehys ja puinen vaununkori. Kalkinkuljetukseen siirretyn vaunun 423 littera tässä taulukossa on Gl. Sen oli kalkinkuljetukseen muuntanut rautatien Helsingin konepaja vuonna 1880. Vuoden 1871 kalustoluettelossa Porin konepajan rakentamia avonaisia tavaravaunuja on 70 kpl, nrot 401-470. Numerosarjaan kuuluu sekä korkealaitaisia Ha-vaunuja (411-435) että matalalaitaisia Hb-vaunuja. |
||||
|
|
22.03. 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin konepajan Vaununkorjauspäiväkirja 1889-1900 kertoo kuvan mukaisen Gl-sarjan alkuhetkistä: "1894 Huhtikuu 13: 9 avonaisen korkean tavaravaunun No 4052-4060 uudelleenrakentaminen Kalkkivaunuiksi piirustuksen mukaan. Vaunut uudelleenrakentamisen jälkeen litteroidaan G.l ja saavat numerot 3972-3980, aluksi tehdään vain yksi vaunu tarkastettavaksi." Yksi korkealaitaisesta avonaisesta G:b-tavaravaunusta muunnettu kattoluukullinen kalkkivaunu esiintyy kalustoluetteloissa jo vuodesta 1880. Vuodesta 1885 vaunun littera on Gl (Gb-vaunut saivat samalla litteran Ha). Vuonna 1894 näitä kattoluukullisia vaunuja on 2. Ja vuonna 1895 tulevat sitten nämä vaununkorjauspäiväkirjan 9 vaunua, nrot 3972-3980. Tiedossani ei ole, minkänäköisiä nuo 2 ensimmäistä kattoluukullista kalkkivaunua olivat. Vuoden 1894 kalkkivaunumalli on kuitenkin tämän valokuvan kaltainen. Vuoden 1896 uudelleenumeroinnissa nämä vaunut kuuluivat numerosarjaan 9701-9800. |
||||
|
|
16.03. 10:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan vasemmassa laidassa todella näyttää olevan kaksi lyhyttä korkealaitaista avonaista tavaravaunua. Niistä ensimmäisessä on nähtävästi halkohäkki. Korkealaitaisen avonaisen tavaravaunun littera Ha tuli käyttöön vasta 1880-luvun puolivälissä. Sitä ennen, 1870-luvulla, littera oli mahdollisesti G:a. Mutta mikä korkealaitaisen tavaravaunun littera oli kuvan ottamisen aikaan 1860-luvulla (jos kuvan ajoitus on oikein), siitä minulla ei ole tietoa. Niinkuin ei siitäkään, milloin litterat ylipäätään otettiin käyttöön. |
||||
|
|
12.03. 18:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvaussuunta on likimain luoteeseen. Ts. Vuorikatu 8 oli silloin (likimain) samassa paikassa kuin nytkin. Ks. https://helsinkiennen.fi/ | ||||
|
|
11.03. 20:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuskinpa kuvaa on telellä otettu. Kenties televaikutelma synytyy tekemäni kroppauksen seurauksena. Alkuperänen kuva tietenkin näyttää todellisen perspektiivin. Sieltä Vuorikadulta. | ||||
|
07.02. 11:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä yhteenkuuluvat kuvat olisi ehkä hyvä koota kuvasarjaksi. Sarjan tekstissä voisi esim. kertoa mistä kuvat ovat lähtöisin. vaunut.org/kuva/166767, vaunut.org/kuva/166768, vaunut.org/kuva/166769 |
||||
|
07.02. 07:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon tunnisteiden Gcl:n tilalla pitäisi varmaankin olla Gd? Aselautojen paikka oli lattialla sisutuksen yöasennossa, mutta päivällä vaunun päissä. |
||||
|
06.02. 09:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko kuva opuksesta Liikenne- ja kuljetusohjesääntö, II osa, Sotilaskuljetukset rautateillä? | ||||
|
04.02. 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvin samankaltaisen kuvan on vuonna 1952 ottanut Börje Dilén. 15 vuodessa ei ihmeempiä mutoksia näy tapahtuneen: Tivolintien katulamput ovat eri mallia ja ratavalliin on ilmestynyt (tuki?)rakenteita. https://www.finna.fi/Record/hkm.270CC31C-9DE8-4F02-A398-203CD3430A64 Ja jos mennään vielä kauemmas menneisyyteen, vuoteen 1933, niin siihenkin verrattuna muutokset ovat vähäisiä. http://vaunut.org/kuva/117272 |
||||
|
04.02. 16:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Erkki on jo vuosia sitten johtopäätöstellyt sarvrautojen puutumisen perusteella aivan oikein, että kuvan vaunu on telivaunu. Samaan tulemaan pääsee kuitenkin helpomminkin: Litteran pikku-o merkitsi noihin aikoihin boggie/bogie/trukki- eli telivaunua. | ||||
|
|
04.02. 16:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo etualan Tivolintie katoaa Helsingin opaskartalta viimeistään vuonna 1999 kun rautatiealue nielaisee sen. Se nousee kuvan esittämällä tavalla Helsinginkadulta vielä vuoden 1971 opaskartassa, mutta ilmeisesti jo kavennettuna. Vuoden 1975 kartassa se ei enää nouse Hesarilta, vaan näkyy olevan muutettu ylittämään kadun sillalla. Vuosilta 1992-1998 opaskarttaa ei ole, joten Tivolintien tämän osuuden lopullisen katoamisen ajankohtaa ei näistä kartoista saa selville. Helsingin karttapalvelu: Historialliset aineistot/Opaskartat https://kartta.hel.fi/?setlanguage=fi# |
||||
|
28.01. 09:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Satiirisessakin kirjoituksessa (Työmies 3.12.1913) varsinaiset faktat saattavat olla pikemminkin okein kuin väärin. Oli miten oli, mutta rautateiden oman henkilökunnan kertomaa tuskin on syytä epäillä: Viipurin asemapäällikön apulaisen kirje N:o 317, 26.2.1927: "Aina siitä lähtien kun ulkoa mustaksi ja sisältä harmaaksi maalattuja To ja T vaunuja on käytetty liikenteessä, on huomattu matkustavan yleisön vierovan näitä synkän näköisiä vaunuja..." Työläisvaunut siis olivat kuin olivatkin mustia. Ja siten myös synkän näköisiä. Olikohan siinä synkkyydessä jokin tarkoituskin takana? |
||||
|
28.01. 09:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1914 Liikkuva kalusto -kirja (joka muuten on musta) kertoo: "16 kpl III l matka vaunun muuttaminen työläisvaunuiksi Nrot 1110-1125. K T kirj No 717 7/11 -13 mukaan toimitetaan työ Fredriksbergin konepajassa. Elok 20 An 16 kpl Työläisvaunua No 1110-1125. 5000" Kirja kertoo nimenomaan vaunujen muuntamisesta, ei esim. kokonaan uusien korien rakentamisesta vanhoille aluskehyksille. Muuntamisessa muutettiin lähinnä vaunujen sisustus. Vanhaksi käyneitä pieniä ja matalia III lk vaunuja muunnettiin mahdolllisimman vähin kustannuksin (5000 mk / 16 vaunua). Löytyisiköhän tuo K T kirj No 717/11-13 jostakin? Siinä ehkä kerrotaan tarkemmin tehtävästä työstä. |
||||
|
31.10.2023 08:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Finnan kuva: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:1943 Eiköhän ne "puuttuvat kiskot" lie talon takana. Meinaan kun tällä puolella ovat issikat. |
||||
|
16.10.2023 09:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Jimi, vaunujen terveysikkunoita kutsuttiin terveysikkunoiksi siksi, että niissä oli sama periaate kuin talojen ns. terveysikkunoissa. Niiden etu - ja se terveellisyys - oli siinä, että ne eivät aiheuttaneet lattiavetoa samalla tavalla kuin tavalliset ikkunat. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/r_rosa_det.aspx?KUVAUS_ID=53 |
||||
|
22.09.2023 16:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa taas kerran itse itselleni: Nuo päätyjen 'viikset' ovat ylikulkusuojien 'kiskoja'. Se käy ilmi vanhasta valokuvasta, jossa ylikulkusuojan kiinnitys näkyy. |
||||
|
19.09.2023 12:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Voiko vaunu olla mikään muu ministerivaunu kuin 41? Oliko 1950-luvulla muita lanterniinikattoisia ministerivaunuja? Etsivä löytää kuvasta yksityiskohtia: - Vaunuun alunperin(?) kuuluneista ylikulkusuojista ei näy jälkeäkään. Ks. http://vaunut.org/kuva/152700 - Kattosillan tikkaiden yläpää on 2-tasoinen, ja ylhällä on jopa kaide. - Tikkaiden ylemmän tason alla on katonrajassa jonkin sortin holkki. Itse en keksi sille käyttötarkoitusta. |
||||
|
|
19.09.2023 12:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitähän mahtavat olla nuo päätyjen katonrajassa töröttävät viikset? Ja jälleen kerran esitän ylläpidolle toiveen, että salonkivaunut-ryhmään lisättäisiin litteraksi myös B. Kaikkien salonkivaunujen littera ei aina ollut A. Varsin monen littera oli B. |
||||
|
16.09.2023 06:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Onko tämä Graftonin 5 tonnin raana sama kuin kuvassa http://vaunut.org/kuva/164194 oleva numero 3? Tämänkin kylkinumero näyttää kyllä hieman 3:lta, mutta raanoissa on erojakin: Puomi on erilainen, ikkuna-aukko on erilainen... Alkuperäinen kuva Rakennustaito-lehdessä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108330?page=16 Mahtaako Eljaksen lista tuoda mitään selvyyttä asiaan: https://rautatiearkisto.info/epolho/VR%20rata-autot%20ja%20ty%C3%B6koneet/VR%20nosturit%20ja%20kaivinkoneet%20Cb.pdf |
||||
|
15.09.2023 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Päivitin kuvatekstiä tähänastisten kommentien perusteella. Esim. nosturi sai identiteetin. Sen seurauksena saatoin Graftonin myyntiesitteen perusteella todeta sen aaltopeltihytin alkuperäiseksi. Mutta veturi on yhä tunnistamatta. Jotakin G-sarjaa se lienee? |
||||
|
|
14.09.2023 13:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuosta Museoviraston otskosta vielä: Sen mukaan kuvassa on uusia junanvaunuja. Ainakaan kuvan E-vaunut eivät ole uusia, sillä nrot 927-976 rakennettiin vuonna 1925 ja nrot 977-1016 vuonna 1926. Nrot 1017-1116 rakennettiin vasta v. 1944-1946. |
||||
|
13.09.2023 20:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri. Olin toki lukenut tuon uutiskirjeen, mutta en silloin kiinnittänyt huomiota tuohon harmonikkapaljejuttuun. Nyt voikin sitten ruveta ihmettelelemään vakkapa sitä, miksi kuvan vaunusta harmonikkapalje on purettu pois. |
||||
|
|
13.09.2023 16:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Vastaanpa heti itse itselleni (sillä tavalla saa mieluisia vastauksia): Kuvassa http://vaunut.org/kuva/144199 nuo 'topparit' ovat käytössä. Jollakin tavalla ne näyttävät tosiaan liittyvän harmonikkapalkeeseen. Ja samaa perua lienee myös tuo ovea ympäröivä kehys. |
||||
|
|
13.09.2023 16:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitä enemmän ja tarkemmin kuvia katselee, sitä enemmän tulee ihmeteltävää ja kyseltävää: Vaunun päätyoven kahta puolta, aivan ylhäällä on jonkinmoiset tällingit. Ensin luulin tämänpuoleista tällinkiä ovitoppariksi, mutta se on siihen tarkoitukseen aivan liian korkealla. Ja sitä paitsi päätyovet aukesivat sisäänpäin eivätkä niinollen tarvinneet ulkopuolista topparia. Ja 'toppari' on myös oven saranapuolella. Kun ne eivät siis selvästikään ole toppareita, niin mitä ne ovat? Harmonikkapalkeen kiinnittimiä? Oviaukon ympärillä on myös hyvin ulkoneva kehys, jolle en sillekään keksi mitään syytä, selitettä tai tarvetta. Ellei sekin sitten ole harmonikkapalkeen poiston jälkeen jäänyt ja turhaksi käynyt kehys? |
||||
|
Kuvasarja: Erilainen Ei |
12.09.2023 09:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä on kuvasarja minun mieleeni: Itse sarjasivulla on lyhyt, mutta aiheeseen hyvin johtava johdatus. Ja kuvissa sitten asialliset kuvaukset. Eikö tästä kannattaisi kehittää artikkeli Resiinaan? |
||||
|
12.09.2023 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Myöskään IT-alalla ei koskaan ollut aikaa tehdä kunnolla, mutta aina oli aikaa tehdä työ uudestaan. Lopulta jopa niin, että aivan tahallaan, tarkoituksella ja tieten tehtiin asiakkaalle tarjous, josta hyvin tiedettiin, ettei hommasta sillä tavalla mitään tule. Mutta näin saatiin tarjoushinta alas. Kun systeemi sitten piti saada myös toimimaan, se tehtiin asiakkaalta veloitettavana lisätyönä. Ja hinnasta tulikin yllätäen moninkertainen. Eikä systeemistä siltikään aina tullut toimivaa. Itse olin analyytikko-määrittelijä-suunnittelija. Mutta sitten pomot saivat päähänsä, että systeemianalyysi oli liian hidas ja liian kallis työtapa. Niinpä sitten siirrytiin tuohon ylläkertomaani tapaan. Näin oli vielä kymmenkunta vuotta sitten, jolloin onnekseni pääsin jäämään eläkkeelle. Uutisista päätellen tietosysteemien laatu ei sittemmin ole ainakaan parantunut. |
||||
|
09.09.2023 08:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Finnasta ladatussa kuvassa vaunun viimeisen numeron oikea reuna koostuu kahdesta erikokoisesta kaaresta: 3 tai 8. | ||||
|
08.09.2023 14:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo Heikin arvelema kotipaikkamerkinnän poistaminen vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta. Ehkäpä pikamääräyksellä käskettiin merkintä ylimaalaamaan samantien lähimmällä varikolla. Uuden kotipaikan merkintä tehtiin kenties vasta seuraavassa korjauksesa. Tai ei tehty lainkaan? Mitä sanovat käskykirjeet tai muut ukaasit? |
||||
|
|
08.09.2023 09:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Silmääni pisti kyllä muutakin, mutta piti ensin tsekata muita Ek-kuvia, jotta tietäisin oliko pistämiseen aihetta: Ikkuna ei ole terveysikkuna. Siinä ts. ei ole yläosan tuuletusikkunaa. Vorgissä näyttää olevan vain yksi muu Ek-kuva, jossa on samanlainen ikkuna: http://vaunut.org/kuva/106182 |
||||
|
04.09.2023 13:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun takana, aina Kaikukadun kulmaan saakka oikealla, on Mylly-Matin (Helsingin Mylly ja Kauppa Oy) mylly ja muita tuotantotiloja. "1934: Eduard Puhk – yksi Puhkin suvun viidestä veljeksestä – perustaa myllyn Helsinkiin. Helsingin Mylly ja Kauppa Oy:n perustava yhtiökokous pidetään 8. lokakuuta 1934. Sörnäisten rantatiellä olevat tehdasrakennukset uudistetaan myllykäyttöön. Uusi mylly on kaupungin ensimmäinen ja ainoa suurmylly, jonka päivittäinen jauhatusmäärä on kymmeniä tuhansia kiloja." https://myllarin.fi/yritys/myllyn-tarina/ Korotetussa osassa on sisällä 15 betonisiiloa. Varsin perusteellinen selvitys Helsingin myllyn rakennushistoriaselvityksessä https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2012/Ksv_2012-12-11_Kslk_35_El/9BF8BCEA-1BE6-4BBB-997C-240788F21952/Liite.pdf |
||||