Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.10.2019 10:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kauppahallin edustan vaunu näyttää korkealaitaiselta avonaiselta vaunulta sivun keskellä olevine ovineen, mutta niitä tuskin oli enää 1950-luvullla. Finnasta löytyvän valokuvan mukaan OXYGENOL-valomainos oli Arena-talon katolla ainakin jo vuonna 1955. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002u2f Kino Tuulensuussa on menossa elokuva, jonka nimessä on 'seikkailu'. 'Ihana seikkailu' se ei liene, sillä se sai ensi-iltansa vasta 21.12.1962. Ensi-ilta-teattereina Helsingissä Rex, Tuulensuu ja Herttua. |
||||
|
27.09.2019 15:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun numero on 16001. — Waunutilauksia Suomesta Wenäijälle. Tampereen konepajasta, jonka omistaa Tampereen Pellawa= ja Rautateollisuusosakeyhtiö, on Pietariin tilattu kolme rikkihapon kuljetuksessa käytettäwää rautateillä kuletettawaa waunua, saman mallisia kuin tunnetut petroolin kuljetuswanut. Tilauksen on tehnyt Tendelew'in kemiallinen tehdas Pietarissa. Wanujen walmistukseen on jo ryhdytty. — T. U. Uusi Suometar no 139, 19.06.1903, s. 5. |
||||
|
18.09.2019 16:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on nähdäkseni tavallinen semafori. 'Tahra' on tosiaan siiven vastapaino. Ruotsin T-semaforeista aikalalilla kattava sivu: https://www.ekeving.se/si/mek/T-sem/T-sem.html |
||||
|
12.09.2019 09:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Noita muita vaunuja tutkaillessa alkoi näyttää siltä, että vasemman reunan avonaisessa tavaravaunussa olisi ehkä kolme akselia. 1880- ja 1890-luvuilla kolmiakselisilla avonaisilla tavaravaunuilla oli erilaisia litteroita ajankohdasta riippuen. - Vuonna 1888 Helsinki-Pietari -rautatiellä oli 26 kpl 3-akselisia H. b. K. -lankkuvaunuja. - Vuonna 1896 3-akselisten K-lankkuvaunujen littera vaihdettiin KK:ksi. |
||||
|
12.09.2019 07:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on väljemmin rajattuna sivustolla Taidelinja: Linjoilla vuodesta 1888, Tutustu HKL:n historiaan. http://www.taidelinja.fi/fi/Linjoilla_vuodesta_1888 Kuvateksti: Sotavuodet merkitsivät muutoksia myös joukkoliikenteessä. Näin kuului liikennepäällikön päiväkäsky vuonna 1939: "Henkilökunnalle tiedotetaan seuraavat Helsingin kaupungin väestösuojelutoiminnnan laatimat ohjeet ilmahälytyksen sattuessa: 1. Vaunu on heti pysäytettävä ja valot sammutettava. 2. Virta on katkaistava. 3. Matkustajat on ohjattava lähimpään suojapaikkaan, portaaseen tai porttikäytävään ja on henkilökunnan etsittävä suoja samasta paikasta sekä ylläpidettävä siellä järjestystä." Kuva: Helsingin kaupungimuseo, 1939-44 |
||||
|
|
12.09.2019 06:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkemissäni piirustuksissa ja valokuvissa tuonmallisissa vaunuissa jarru vaikutti molempiin akseleihin ja kummallakin akselilla molempiin pyöriin. | ||||
|
11.09.2019 08:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Sunilan ja Saalastin vetureista on tietoa keskustelussa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9690.0 Sunila 3: Saalasti 14/1957, Otso 1, hankittu lokakuussa 1957, palautettu vaihtona Saalastille 1965. |
||||
|
05.09.2019 15:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva löytyy Finnasta sekä pieni- että suuriresoluutioisena: https://rautatiemuseo.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:4070 Suuriresoluutioisesta kuvasta erottuvat vaunujen luokkamerkinnät ym. vähän paremmin: - Ensimmäinen vaunu oikealta on selvästi III lk vaunu (E). Sen yhtiömerkinnät ja numero ovat ajan haalistamat, mutta luokkamerkinnät on maalattu aivan hiljattain uudestaan. Ja epätavalliseen tapaan: III LUOKKA-KLASS. Toinen vaunu oikealta näyttäisi minusta luokkamerkintöjen mukaan olevan II lk vaunu (D), mutta sen numero 745 kuuluu vuonna 1900 Pietarissa rakennetulle III lk vaunulle (E). Vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvassa 198 III lk vaunu 745 onkin samannäköinen. Vaunu on rakenteeltaan varsin samanlainen kuin ensimmäinen vaunu. Katon kalusteet näyttävät kuitenkin olevan vaunun keskilinjalla. Kolmas vaunu oikealta on nähtävästi II lk vaunu (D). Se on vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 154 mallinen. Vaunun kumpaankin päähän on merkitty luokkamerkinnän alle paikkalukumäärä. Vaunu on rakennetyypiltään ja yksityiskohdiltaan samanlainen lyhyt vaunu kuin kaksi edellistäkin. Konduktöörivaunu (F) on tyypiltään vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 240 kaltainen vanha lanterniinikattoinen vaunu. Äärimmäinen vaunu vasemmalla voi olla katettu tavaravaunu (Ga), mutta myös vanha matkatavaravaunu (Ge), vuoden 1911 'Liikkuva kalusto' -kirjan kuvan 345 kaltainen. |
||||
|
30.08.2019 07:42 | Kurt Ristniemi | ||
| ... ja Läntisen Viertotien nimi oli Turuntie. Mutta itse asiassa Mannerheimintien nimi ei milloinkaan ole ollut Heikinkatu. Vain Erottaja-Kansallismuseo -välisen kadun nimi oli Heikinkatu vuodesta 1928 vuoteen 1942. Kuvan ottamisen aikana kuvassa näkyvien teiden nimet olivat Henrikin Esplanadi ja (läntinen) Viertotie, jotka vuodesta 1942 lähtien on tunnettu nimellä Mannerheimintie. Niinkuin kuvatekstissä mainitaan. Teillä on eri aikoina ollut erilaisia nimiä, joiden luettelemisella ei olisi ollut kuvan kannalta merkitystä. Näin kertoo 'Helsingin kadunnimet', 1970: Nykyisen Mannerheimintien tienoille hahmottui jo 1600-luvulla Vironniemen Helsinkiin lännestä johtava maantie, josta käytettiin nimityksiä Landsvägen till Åbo (maantie Turkuun) tai Landsvägen till tai från Esbo (maantie Espooseen tai Espoosta) ja 1700-luvulla myös Tölövägen (Töölön tie). Asemakaavassa 1812 oli nykyisen Erottajan ja Postitalon väli jo merkitty kaduksi ja sen nimeksi vahvistettiin 1836 Henriks Gatan ministerivaltiosihteeri kreivi Robert Henrik Rehbinderin (1777-1841) mukaan. Kartassa 1838 tämä katu oli levitetty esplanadiksi, jonka niminä olivat Wästra ja Östra Henrics Gatan ja niiden suomenkielisinä vastineina Henrikin Läntiskatu ja Henrikin Itäkatu. Myös nimeä Henriks Esplanaden (Henrikin Esplanadi) käytettiin 1800-luvun lopulla. Länsi- ja Itä-Henrikinkatu - Västra ja Östra Henriksgatan vahvistettiin 1909 ja samalla niiden välisen puiston nimeksi tuli Henrikin puistikko - Henriksallén. 1928 nimet vahvistettiin asuihin Heikinkatu - Henriksgatan ja Heikinpuisto - Henriksallén ja Heikinkatu ulotettiin samalla luoteissuunnassa Kansallismuseolle saakka. Nykyisen Mannerheimintien osuus Kansallismuseolta luoteeseen rakennettiin 1850-luvulla länteen johtavaksi viertotieksi (nykyinen Hämeentie vastaavasti viertotieksi itäänpäin). Se sai 1860-luvulla nimekseen Vestra Chausséen; tätä ennen käytettiin nimitystä Tölö-vägen. Karttaliitteessä 1866 nimen suomenkielisenä vastineena oli Wiertotie. 1909 vahvistettiin nimet Läntinen Viertotie - Västra Chausséen. 1928 väylän nimeksi vahvistettiin Turuntie - Åbovägen. 1942 yhdistettiin sekä Heikinkatu että Turuntie yhdennimiseksi Mannerheimintieksi, joka samalla ulotettiin Ruskeasuolle asti. Tällöin Heikinpuisto hävisi asemakaavasta. Mannerheimintiestä tuli Mannerheimintie 4.6.1942 Suomen marsalkan, vapaaherra Carl Gustaf Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuuksien yhteydessä. |
||||
|
|
29.08.2019 07:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen lukemattomat kerrat tutkaillut tätäkin aluetta lukuisista kartoista ajalta niin ennen satamaradan rakentamista kuin sen jälkeenkin, enkä koskaan ole tullut selkeästi tajunneeksi, että Läntinen Viertotie (Turun tie - Mannerheimintie) kulki alunperin ratapihan tasossa eikä nykyisen ns. Ylä-Mannerheimintien tasossa. - Tai pikemminkin niin päin, että en ole selkeästi tajunnut, että ns. Ylä-Mannerheimintie rakennettiin vasta satamaradan rakentamisen yhteydessä, ja todella huomattavasti korkeammalle kuin vanha tie. Tässä kuvassa Hakasalmen huvila onkin nykyihmisen silmään oudon korkealla. Tätäkään en ole koskaan ennen tajunnut, kun oma kokemus on vain nykyiseltä runsaasti korotetulta Mannerheimintieltä. Tämän kuvan löytyminen oli onnellinen sattuma: Etsin Helsinki-kirjoista aivan muuta tietoa. |
||||
|
Kuvasarja: Linnunlaulun silta |
24.08.2019 18:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Linnunlaulun toisen sillan ajoittaminen tuottaa minulle vaikeuksia. Se on tiedossa, että vuonna 1907 rakennettiin väliaikainen puusilta ratakuilun leventämisen ajaksi. Louhinnassa kuilun leveys tuplattiin, niin että siihen mahtui neljä raidetta. 'Radan varrella'-kirja kertoo: "Vuonna 1925 Helsingin ja Pasilan väliselle rataosalle rakennettiin kaksi uutta raidetta junien huoltoliikennettä varten". Mutta saatiinko ratakuilun levennys Linnunlaulun kohdalla valmiiksi jo aikaisemmin, vai oliko väliakainen puusilta käytössä noin pitkään? Edit: Juuri löytämäni uutisen mukaan uutta rautasiltaa alettiin rakentaa kesällä 1907. |
||||
|
23.08.2019 18:21 | Kurt Ristniemi | ||
| Onnettumuudenjälkeisten lehtiuutisten mukaan: Sillan suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan yhteisen lausunnon mukaan sillan sortumisen syynä oli sillankaarien riittämätön rakentamisenaikainen sivuttaistuenta. Syypääksi osoittautui suunnittelijan laatima virheellinen asennusohjelma, jossa ei ollut otettu huomioon kaarien sivuttaissuuntaista nurjahdusmahdollisuutta, vaan ainoastaan pystysuuntaiset kuormat. Niinpä kaarien tuulisiteet kiinnitettiin vasta, kun kaarien kriittinen kuorma oli jo huomattavasti ylitetty. Lyhyesti: Silta nurjahti, eli kaatui sivulle. |
||||
|
22.08.2019 16:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Eikä pidä unohtaa Ga:ta. | ||||
|
22.08.2019 07:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on Järvenpään taidemuseon näyttelystä 'Sadejuovia ja pilvisäteitä - taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin'. | ||||
|
|
21.08.2019 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Niin Tommi. Tai mieluummin kai: https://vaunut.org/kuvat/?tt=11&i1=Hh | ||||
|
|
21.08.2019 19:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä hiilenkuljetusvaunu käy hyvin esimerkiksi siitä, että litterat ovat saattaneet tarkoittaa eri vaunutyyppiä eri aikoina: Vuonna 1927 Hh oli hiilenkuljetusvaunu, 1960-luvulla hakevaunu. |
||||
|
21.08.2019 17:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1927 Pasilan konepaja rakensi kokeeksi 10 vaunun sarjan hiilenkuljetukseen. Vaunuissa oli 80 cm korkeat metallilaidat ja umpipäädyt: https://vaunut.org/kuva/134675 . | ||||
|
|
21.08.2019 17:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/130148 näyttää, miten avoimia tavaravaunuja varustettiin hiilenkuljetukseen vuonna 1912. Lastitilaa pyrittiin lisäämään korotetuilla laidoilla ja varisemista estämään vaununpäätyjen vuoraamisella. | ||||
|
09.07.2019 16:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhoja käytöstä poistettuja ratapölkkyjä käytettiin ennen puutahoissa ja pihoissa pengerrysten ja reunusten tekoon, vaan eipä käytetä enää; Liikaa karsinogeeneja. Mutta on ainakin yksi laji, joka mieluusti kasvaa vanhoissa kyllästetyissä ratapölkyissä: ratapölkkysieni, Neolentinus lepideus. Se on sieneksi outo, sillä se pitää kuivasta ja kuumasta kasvupaikasta. Niinkuin ratapenkasta ja sen myrkkypölkyistä. Ks. https://vaunut.org/kuva/30149 |
||||
|
02.07.2019 02:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Itse en ole nähnyt yhtään dokumenttia, jossa kaikkien tavaravaunujen littera olisi ollut G alalitteroineen. Esim. vuoden 1871 vaunuluettelossa on tavaravaunuilla litterat G., G:a,. G:b., G:c., H., I., K., L., M.. Siinä litteran G alla ovat katetut tavaravaunut (G.), katetut tavaravaunut hevos- tai karjasisustuksella (G:a), ruutivaunut (G:á), avoimet tavaravaunut (G:b. ja G:c.). Muilla tavaravaunutyypeillä oli omat litteransa, joista yllättävin lie H., karjavaunu. Myös höyryvetureilla oli litterat vuoteen 1942 saakka, jolloin veturit saivat luettelomerkin (littera) tilalle käyttötarkoitusta kuvaavat sarjamerkit: Esim. P -> Hr1, jossa H = henkilöjunaveturi, r = raskas, 1 = ensimmäinen malli. Olkoonkin, että veturien littera oli otsikoitu esim. vuonna 1911 sanalla 'sarja'. Niin otsikoitiin myös vaunujen littera esim. vuonna 1871. Vastaavasti sekä veturien että vaunujen littera oli otsikoitu sanallla 'littera' vuonna 1890. |
||||
|
|
01.07.2019 22:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ai niin: se 'littera', eli 'kirjain'. Ennenvanhaan hyvään aikaan 'litteraa' käytettiin luettelointi-, ryhmittely tai jaottelumerkkinä. Esim. tilastossa 'Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamainen kertomus sen johtaessa tehdyistä töistä vuonna 1890': Litt. A. Yleiset kustannukset. Litt. B. Pakkolunastus. Litt. C. Pengerrystyöt. Litt. D. Taidetyöt. Litt. E. Päällysrakennus. Litt. F. Aidat ja tiet. Litt. G. Huonerakennukset. Litt. H. Telegrafi. Litt. I. Radan tarveosia. Litt. K. Liikkuva kalusto. Litt. L. Sairaanhoito. Litt. M. Huone- ja tarvekalut. Litt. N. Varavarasto. Litt. O. Radan täydennystyöt. Kun SVR halusi jaotella ja luetteloida liikkuvan kalustonsa, se tietenkin käytti ajalle tyypillistä jaottelu- ja luettelointimerkintää, eli litteroita: Litt. A. Vallasvaunut. Litt. B. I lk matkustajavaunut. Litt. C. I & II lk matkustajavaunut. Litt. D. II lk matkustajavaunut. Litt. E. III lk matkustajavaunut. Litt. F. Konduktöörivaunut. Litt. G. Katetut tavaravaunut. Litt. H. Avoimet tavaravaunut. Litt. I/J. Hirsivaunut. Litt. K. Lankkuvaunut. Litt. L. Halkovaunut. Litt. M. Soravaunut (painolastivaunut). Litt. N. Vankivaunut. Litt. O. Kanuunavaunut. Litt. P. Postivaunut. Ajanoloon tuli tarve eritellä vaunutyyppejä tarkemmin, mutta siihenkin toi avun vannha kunnon littera-periaate. Ihan niinkuin Suomen tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen alamaisessa kertomuksessa, litteroita jaoteltiin edelleen pienin kirjaimin. Esim: Kertomuksessa: Ga: Asemarakennukset. Kalustossa: Ga: Katettuja tavaravaunuja hevosia varten. Ja niinkuin arvata saattaa, kalustolitterat ovat muuttuneet ajan kuluessa useaan kertaan. Milloin alalittera on tarkoittanut tarkempaa käyttötarkoitusta ja milloin eri vaunusukupolvea. Ja tietenkin merkityskin on saattanut vaihtua: Alkuaikojen Ga on eri vaunu kuin myöhempi Ga, vaikka katettuja tavaravaunuja (G) molemmat ovatkin. Samoin tietyn vaunutyypin littera on saattanut vaihtua: Avoin tavaravaunu oli vielä 1870-luvun alussa litteraltaan Gb tai Gc. Siihen aikaan H tarkoitti karjavaunua. |
||||
|
|
01.07.2019 16:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun nyt tuli puhe kalustoyksiköiden yksilöinnistä - em. luokittelun lisäksi - niin sekä veturit että vaunut on toki aina yksilöity; Vaunut aluksi rautatiekohtaisilla juoksevilla litterariippumattomilla numeroilla, sittemmin rautatie/litterakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla. Veturit aluksi nimillä, vuodesta 1865 nimillä ja juoksevilla numeroilla, ja vuodesta 1868 pelkillä numeroilla. Jossakin vaiheessa sitten sarjakohtaisilla numerosarjoittaisilla numeroilla. Tämä näin karkeasti ilmaistuna. Täsmällisempi kuvaus vaatisi joltisenkin paljon pitemmän tekstin. Mutta olkoon tämä nyt jonkinlaisena karkeana yleiskuvana. |
||||
|
01.07.2019 15:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1938 Junaturvallisuussäännöstä (JT) valkoista opastelippua on turha etsiä. Siinä vapaata kulkua osoitetaan vihreällä lipulla: Paikallaan pidetyllä lipulla (46 §, Ko 3) mm. liikennepaikalla, jolla junanlähetystä ei suoriteta, ja pyörittämällä (47 §, Ko 4) junanlähetysasemalla. - Aikaisemmin vihreä lippu oli merkinnyt hiljaista kulkua. Valkoinen opastelippu palaa käyttöön vuoden 1952 JT:ssä. Levitettyä lippua ylhäällä kaaressa viemällä (73§, Ko 15) ilmoitettiin junanlähetyspaikalla, että aikataulussa määrätty kohtaus oli siirretty seuraavalle junanlähetyspaikalle. Veturin vastattua kimeällä viheltimellä lyhyt, pitkä (82§, Vho 8, 'Olen ymmärtänyt kohtausilmoituksen') annettiin em. ohikulkuopaste Ko 4, johon veturin vastaus kimeällä viheltimellä pitkä, lyhyt (77§, Vho 3, 'Juna ohittaa liikennepaikan'). |
||||
|
|
30.06.2019 20:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Aika aikaa kutakin: Katsoin miten vetureita ja vaunuja merkittiin vuoden 1871 luettelossa: Veturityypit olivat Passagerarelokomotiv, Tanklokomotiv ja Godslokomotiv. Ei litteraa, ei sarjaa, ei mitään. Vaunuja taas luetteloitiin sarjan mukaan, ja sarjoina oli sitten meidän litteroina tuntemamme kirjaimet. Vuoden 1881 vuosikertomuksessa vaunut on jo luetteloitu litteroittain (ei siis sarjoittain), mutta veturit ovat edelleen ilman sarjaa tms: Lokomotiv med Tender. - Fyrkopplade bogielokom. - Sexkopplade lokomotiv. Tanklokomotiv. - Fyrkopplade med två släphjul. Vuoden 1890 vuosikertomuksessa sekä veturit että vaunut on luetteloitu litteroittain. Ei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan jokaisella ajalla on omansa. Boggiematkustajavaunuja (4-akseliset) merkiittiin alunperin alalitterallla o ja boggiemakuuvaunuja o'. Ei tietenkään vaunun kyljessä, vaan luetteloissa ym. Ei kuitenkaan esm. vuosikertomusten vaunuluetteloissa. |
||||
|
|
28.06.2019 17:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Alunperin Suomen valtion rautateillä 'littera':n kanssa rinnan käytettiin 'kirjain':ta. Niin vaunu- ja vetokaluston kun muunkin luetteloinnin yhteydessä. | ||||
|
|
27.06.2019 14:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun junan oli tarkoitus ajaa pysähtymättä aseman ohi, veturista annettiin ilmoitus kimeä-äänisellä höyryviheltimellä: pitkä jatkuva vihellys ja lyhyt vihellys. Ja asemalla vastassa oli sitten tämä valkoinen lippu, jos rata seuraavalle asemalle oli selvä. Samaa signaalia käytettiin myös varoitussignaalina, esim. varoittamaan radalla olevia henkilöitä. (Signaaliohjesääntö 1903, 27 ja 29 §) |
||||
|
27.06.2019 09:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/133626 näkyy, miten 1800-luvun lopulla valkealla flakulla näytettiin läpiajavalle junalle esteetöntä kulkua seuraavalle asemalle. | ||||
|
|
26.06.2019 11:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten edellä on jo todettu, valkoisen lipun käyttö on vaihdellut eri aikoina. Vuoden 1903 signaaliohjesäännön mukaan sillä kerrottiin läpikulkevalle junalle radan olevan vapaa seuraavalle asemalle: Merkinanto tapahtuu seuraawalla tawalla: a) kun juna esteettömästi saa kulkea; päiwällä walkealla signaalilipulla; yöllä signaalilyhdyn walkealla walolla; sellaista signaalia on asemalta aina näytettävä läpikulkewalle junalle, jonka sallitaan mennä ohitse ja jota warten rata on selwä seuraawalle asemalle; Tässä käytössä lippua ei siis pyöritetty tai heilutettu yläkaaressa, vaan sitä vain näytettiin. |
||||
|
24.06.2019 13:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiemuseo on jakanut toisen sanomalehden lehtileikkeen, jossa on tämä sama kuva. Valitettavasti lehteä ja päivämäärää kertomatta. https://twitter.com/Rautatiemuseo/status/713951464838840320 Kuvateksti: "HISTORIALLINEN PÄIVÄ: Viime tiistaina, jolloin uusi kesäaikataulu tuli voimaan, aloittivat varsinaisen liikenteensä valtionrautateiden uudet moottorijunat, joiden on sanottu merkitsevän uuden aikakauden alkamista rautateittemme historiassa. Klo 8:n aikaan lähti ensimmäinen moottorikiitojuna Helsingin asemalta säännölliselle matkalleen Savonlinnaan ja klo 8.10 toinen Haapamäelle. - Ensimmäiset moottoripikajunat olivat lähteneet jo aikaisemmin, ensimmäisenä Porin moottoripikajuna klo 7." Nähtävästi moottorijunakausi alkoi siis 1.6.1954 niin moottoripikajunien (MP) kuin moottorikiitojunienkin (MK) osalta, vaikka ensimmäiset Dm3- ja Dm4-moottorivaunut olivat valmistuneet jo olympiavuonna 1952. Mihin vaunuja sitten käytettiin ennen moottorikiito- ja moottoripikajunien aikaa? 'Suomen veturit, osa 2. Moottorikalusto' kertoo vaunujen käytöstä seuraavaa: "Dm 4-vaunut suunnniteltiin vetämään kiitojunia ja keveitä pikajunia. Käsite kiitojuna syntyi Suomessa yhdessä Dm 4-sarjan kanssa, kun samanaikaisesti suunniteltiin rakennustavaltaan ja väritykseltään samankaltaisia 3-vaunuisia kiitojunarunkoja. Tällaisia junia asetettiin kulkuun Helsingistä Poriin, Vaasaan, Kuopioon ja Savonlinnaan. Dm 8-yksiköt syrjäyttivät nämä kiitojunat vuosina 1964-1965. Keveissä pikajunissa Dm 4-vaunuja käytettiin em. välien lisäksi rataosilla Helsinki-Turku-Tampere, Seinäjoki- Oulu ja ja Haapamäki-Pikesämäki. Dm 9-yksiköt ja veturijunat korvasivat lopullisesti ne vuonna 1969 viimeisten Dm 4-vuorojen ollessa Helsingistä Turkuun ja Joensuuhun. Henkilöjunissa näitä moottorivaunuja käytettiin Turussa, Tampereella ja Kouvolassa. Viimeiset junavuorot olivat Kouvolan ympäristössä, missä ne muutettiin kiskoautovuoroiksi keväällä 1971. ... Kolmivaunuisia kiitojunavaunustoja käytettiin pikajunissa 1970-luvun alkuun, jonka jälkeen ne poistettiin yleisestä liikenteestä." Mieltäni edellä askarruttaneeseen kysymykseen vaunujen käytöstä ennen kiitojuna (ja moottoripikajuna) -käytäntöä, teksti antaa vastauksen: Ennen moottorijuna-ideaa vaunuja käytettiin keveissä - ja siten kai nopeissa - pikajunissa. |
||||
|
|
24.06.2019 07:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Lehtikuva Historical -sivulla (https://twitter.com/LehtiHistorPics ) tämä kuva on alkuperäisenä rasteroimattomana valokuvana: https://twitter.com/LehtiHistorPics/status/586489817359392768 Kuvasta näkee selvästi, että vasemmanpuoleisen moottorivaunun numero on 1612. Oikeanpuoleisen numero on siinäkin epäselvä. |
||||
|
23.05.2019 07:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän kuva liene otettu putkien kannatusportaalilta pystykannattimen sisäpuolelta. Analyysi perspektiivin avulla: - Kannatusvaijeri nousee hivenen oikealle ja se on seuraavaan portaalin oikealla puolella. Kuvaaja on siis ihan pikkiriikkisen vaijerin vasemmalla puolella. - Jos kuva olisi otettu tarkalleen vaijerin kohdalta, vaijeri olisi seuraavan portaalin oikeanpuoleisen pystytyen kohdalla. - Jos kuva olisi otettu vaijerin oikealta puolelta, vaijeri olisi pystytuen vasemmalla puolella. |
||||
|
17.05.2019 12:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Minulla ei olekaan noita vuosien 1887 ja 1897 suuria taulukoita. On vain vuosien 1885 ja 1906 taulukot. - Vuoden 1885 taulukossa on vain yksi Gl-vaunu. Siitä kerrotaan muunnosvuosi. Littera on listauksen ajankohdan mukaisesti Gl. Muunnetusta vaunusta kerrotaan vain sen olleen avoin tavaravaunu. Litteraa sille ei mainita. - Vuoden 1906 taulukossa ei kerrota litteramuutosten ajankohtia, vaan - kuten edellä totesin - mitä numeroita tietyllä vaunulla ja/tai vaunulla josta se on muunnettu, on tiettyinä ajanjaksoina ollut. Vaunun littera on taulukossa taulukon ajankohdan mukaisena. Se ei erittele muunnettujen vaunujen entisiä litteroita, vain numerot. Niinpä se ei esim. kerro: "Vuonna 1887 osa Ha-vaunuista muutettiin Gl-sarjan vaunuiksi seuraavasti: Ha 411-435, 466-470 -> Gl 3971, 4052-4080." (= 30 vaunua). Se kertoo ainoastaan, että vuoden 1906 30 Gt(Gl)-vaunulla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) on vuoden 1887 mukaisessa numeroinnissa - ei vuonna 1887 - ollut numerot Gl 3971, 4052-4080 (30 kpl). Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli kuitenkin vain yksi kappale. Kaikki nuo muut vuoden 1887 29 vaunua olivat Ha-vaunuja vielä vuosien ajan. Gl-vaunuja oli 30 kpl vasta vuonna 1897 (varmuudella 1898). Vuonna 1886 vaunuja oli 20, ja vuonna 1885 10. Sitä ennen 1, maks 2. |
||||
|
|
17.05.2019 11:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo vuoden 1887 ja 1897 tiedot on varmaankin poimittu vuoden 1906 taulusta N:o 5 sivulta 29? Se taulu ei kerro litteramuutoksista, vaan sen, millä numeroilla (litterasta piittaamatta) vuonna 1906 olemassa olleet vaunut olivat vuosien 1860, 1887, 1897 ja 1901 numerointien mukaan. Ei välttämättä noina vuosina, vaan niistä alkaen, ennen seuraavaa uudelleennumerointia. Vuoden 1887 numerot siis kertovat vain, että vuonna 1906 olemassa olleet Gt(Gl)-vaunut (tai vaunut, joista ne oli muunnettu) olivat vuoden 1887 numeroinnissa numeroiltaan 3971, 4052-4080. Esim. vuonna 1889 Gl-vaunuja oli vain yksi kappale. Muut 29 30:stä vuoden 1906 Gt(Gl)-vaunusta olivat tuolloin vielä Ha-vaunuja. Kaikkinensa v. 1906 taulu N:o 5 kertoo vain, että vuoden 1906 lopussa oli 30 Gt(Gl)-vaunua, joilla vaunuilla (tai vaunuilla, joista ne oli muunnettu) aikaisemmissa numeroinneissa oli muita numeroita. Taulu ei kerro litteramuunnoksista eikä rakennemuunnoksista. |
||||
|
16.05.2019 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Työn pikku-uutinen 11.7.1912 senaatin pikatavararakennuksen rakentamista varten myöntämästä rahoituksesta koskee kuvassa taustalla näkyvää Helsingin uuden aseman länsi- eli pikatavarasiipeä. Siipi rakennettiin yhtä aikaa varsinaisen asemarakennuksen kanssa. Asemarakennuksen työt alkoivat jo vuonna 1912, mutta rakennus - ja pikatavarasiipi - valmistui vasta vuonna 1919 sodan viivästyttämänä. Ennen uuden länsi- eli pikatavarasiiven valmistumista pikatavaratoimisto oli Läntisellä Teatterikujalla. Tieto löytyy vaikkapa Helsingin osoitekalentereista. Vltavassa, Helsingin entisessä uudessa veturitallissa toimi aikanaan kiitotavaratoimisto, ei pikatavaratoimisto. Muuten: Postimuseon postivaunun pienoismalli ei valitettavasti ole H0-mittakaavassa (1:87), vaan mittakaavassa 1:76. |
||||
|
16.05.2019 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Pakastevaunuhan tämä. Myöhemmältä litteraltaan Ig. | ||||
|
|
16.05.2019 07:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Noissa aiemmissa kommenteissa ja joissakin viimeaikaisissa kirjoituksissakin esitetään, että vaunutyyppi alunperin litteroitiin Gt-sarjaan. Siinä lienee kyse väärinkäsityksestä, joka kaiketi johtuu lähdeaineiston puuttumisesta? Tuo oma litterahistoriani perustuu vaunuluetteloiden läpikäyntiin. On tosin todettava, että vaunuluettelot saattavat olla epäluotettavia. Niissä on usein niputettu eri litteroita yhteen, ja joskus tuntuu siltä, että litteramuutoksia ei niissä ole kovinkaan nopeasti otettu huomioon. Tosin tämän Gl:n osalta vaunuluetteloissa kummallista on tuo edellisessä kommentissani mainittu hyppäys Gl:stä Gt:hen muutaman vuoden ajaksi. Oikeammat tiedot (tosin nekin vain aikomuksista) saisi kiertokirjeistä tai Koneosaston kirjeistä tai jopa vaunukorteista (joissa niissäkin lie virheitä). Onko Gl:stä tietoa selllaisista? Gl:n syntyhistoriasta on myös epätietoisuutta. Vaunumalli muunnettiin korkealaitaisesta Ha-avovaunusta, mutta muunnokset tehtiin (ainakin osa niistä - pitää tsekata) jo Ha-vaunun varhaisemman litteran aikana: G:b / G.b. Muuten: kaikkien aikojen ensimmäinen Gl-vaunu vuodelta 1880 on vaunuluettelossa litteralla G.b. Ja vuoden 1916 käsikirjan mukaan vaunu merkittiin raportteihin litteralla Gt, vaikka sen todellinen littera olikin Gl. Mutta: Onko siis olemassa määräyksiä tms. Gl-vaunujen muuntamisesta tai litteroinnista. |
||||
|
15.05.2019 21:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Näiden vanhojen litteralistojen kanssa on kuitenkin syytä olla varsin kriittinen ja varovainen: Esim. näitä kaikkia litteroita ei vuoden 1877 vaunuluettelosta löydy. - Syitä sopii pohtia: Joko tämä lista on vuoden 1877 lopussa ollut jo vanhentunut, tai viralliseen vaunulistaukseen ei ole otettu mukaan kaikkia litteroita. Sellainen oli nimittäin tapa vielä 1900-luvun puolellakin. Ja onko tuo 'Gh' tuossa listassa 'Gh' vai 'Gk'? Esim. 'k'-kirjaimella on listassa useita erilaisia muotoja. |
||||
|
|
15.05.2019 17:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkyy tuossa puhtaaksikirjoituksessa olevan muutama kirjoitusvirhe; ainakin vankivaunun ja vankisisustuksen kohdalla. Puutavaravaunun kohdalla kirjoitusvaikeus on ollut jo kirjurilla. | ||||
|
|
15.05.2019 08:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Gl-vaunuilla on vaunulistauksissa ja muissakin dokumenteissa mielenkiintoinen syrjähyppy Gt-litteran alle: - Vuoden 1885 suuressa vaunulistauksessa silloinen ainokainen vaunu on litteralla Gl. - Vaunuluetteloissa vuosina 1889-1905 vaunut ovat litteralla Gl. Sitten vuosina 1906-1908 litteralla Gt. Ja siitä eteenpäin aina vuoteen 1933 asti jälleen litteralla Gl. - Vuoden 1911 mustassa kirjassa vaunut ovat litteralla Gt. (tälle saattaa olla oma hämmentävä selityksensä, vrt. seuraava) - VR-historiikissa 1862-1912 vaunut ovat väliotsikossa liitteralla Gt. (Siihen lienee oma mielenkiintoinen selityksensä, johon palannen toisessa yhteydessä). Mitään selitystä tälle Gt-syrjähypylle en ole löytänyt. Se ei liity mihinkään tuntemiini uudelleennumerointeihin tai uudelleenlitterointeihin. |
||||
|
13.05.2019 14:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Niinpäs näkyykin tämä kortti täällä jo olevan: https://vaunut.org/kuva/109989 Tapaan kyllä tutkailla, josko kuva täällä jo entuudestaan on, mutta taisi tämän kuvan kohdalla unohtua. |
||||
|
13.05.2019 13:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä hoksaus tuo vankivaunu. En huomannut nurkkaovirakennetta. Pikatavarasiipi valmistui vuonna 1919. Se rakennettiin samanaikaisesti asemarakennuksen kanssa. Kun sota keskeytti rakennustyöt, rakennusten valmistuminen siirtyi. |
||||
|
12.05.2019 19:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisikohan vaunu alunperin Vaasan rautatien vaunu, vaikka Itä-Suomessa ollaankin. Tuommoiset suojapuomit rappujen yläpäähän nimittäin speksattiin Vaasan rautatien vaunuihin 1881: "Sidorna af plattformerna böra kunna afstängas med små träbommar och gången till följande vagn med en liten med läder öfverdragen jernketting, för att under tågets gång förhindra passagerare att nedfalla på banan." Tai kenties tuommoiset puomit vaadittiin johonkin aikaan muillakin rautateillä? |
||||
|
11.05.2019 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo matkustajajunien 8000 kg -lihankuljetusvaunujen arvelu tavaravaununvihreiksi perustuu olettamuksiin: - Muut 8000kg (tai muu kg-määrä) -merkityt katetut tavaravaunut olivat tavaravaununvihreitä. Näin merkittiin katetut tavaravaunut, joihin sai lastata vain n. puolet normaalimäärästä niiden kulkiessa matkustajajunissa. Kalankuljetuksiinkin taisi olla tällainen vaunu. - Tavarajunien 8000kg-merkittävistä lihankuljetusvaunuista ilmoittavassa Rh:n kiertokirjeessä ei mainita mitään vaunujen maalaamisesta valkeiksi. Ilmoitetaan vain merkinnät: 8000kg, Liha-Kött. - Jos 8000kg lihavaunut olisivat olleet valkeita, ne olisivat kaiketi helposti erottuneet muusta valkeista vaunuista tuon isokokoisen 8000kg-merkinnän ansiosta, eikä lävistäjäviivoja olisi tarvittu. Mutta kuten sanottu: tämä on nyt tämänhetkinen työhypoteesini, jota korjaan sitä mukaa kun uutta tietoa löytyy. Tämmöinen hypoteesilista on kätevä työkalu. Siihen on helppo korjata oikeita tietoja ja merkitä vierelle lähteet. Siten tietää koko ajan, mikä on varmistettua tietoa ja mikä vasta olettamusta ja arvailua. Tuli mieleeni (en ole vielä tsekannut mittoja) voisiko kuvan Gli-vaunu olla muunnettu Gg-vaunusta? Tällaisesta muunnoksesta ei ole kai mitään tietoja, mutta aina kannattaa arvella. Ja todeta arvelu sitten oikekai tai vääräksi. Ja merkitä todisteet muistiin. |
||||
|
|
11.05.2019 12:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Toistaiseksi pidän työhypoteesinani, että vuosien 1917-1919 paikkeilla Ga-vaunuja muunnettiin lihankuljetusvaunuiksi, jotka maalattiin valkeiksi. Ehkä vuoden 1917 matkustajajunien 8000kg-lihankuljetusvaunut olivat niiden ensiesiintyminen? Edellyttäen tietenkin, että ne oli lämpenemisen estämiseksi maalattu valkeiksi. Mutta olisihan ne helposti löytyneet tuon 8000kg-merkinnän avulla. - Oletan siis toistaiseksi, että ne olivat tavaravaununvihreitä, ja valkeiden lihankuljetusvaunujen ensiesiintyminen jää yhä arvoitukseksi. Vuoden 1921 lopulla, kun oli kyllin etsiskelty valkeita lihankuljetusvaunuja valkeiden lämmin- ja jäähdytysvaunujen joukosta, niille annettiin oma littera Gli ja niihin maalattiin tunnistamisen helpottamiseksi punaiset lävistäjäviivat. Näin ajatellen tämän kuvan Gli-vaunu ei ole tyypilllinen (Ga-mallinen) Gli-vaunu, vaan ilmeisesti entinen venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on vuoden 1921 määräyksen mukaan maalattu valkeaksi ja saanut Gli-litteran ja punaiset lävistäjäviivat. On harmillista, ettei valkeista Ga-lihankuljetusvaunuista ole valokuvia. Siis ennen punaisten lävistäviivojen ja Gli-litteran maalaamista. |
||||
|
|
10.05.2019 20:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Omasta lapsuudestani ja nuoruudestani Helsingissä on myös kulunut vuosia, nelisenkymmentä minullakin. Mutta enpä omien lapsuudenkokemuksieni mukaan voisi 1800-luvun näkymiä tunnistaakaan. Täytyy tukeutua ajan kuviin ja karttoihin: - Mutta ensin tuo P Halonen. Pitäisi kai varmuuden vuoksi tosiaan muuttaa nimeksi P. Halonen. Mutta en toistaiseksi ole löytänyt muita tuona ajankohtana maalanneita P. Halosia kuin Pekka Halosen. - 'Hotelli Torni' on palotorni, Helsingin kahdesta palotornista toinen, se joka nykyisin tunnetaan paloaseman tornina. - Savupiipun vierellä oleva pitkä rakennus taitaa olla hotelli Villensaunan rakennuskompleksi (Wilhelmsbad). Ja savupiippukin taitaa kuulua siihen maisemaan: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002zvw - Horisontissa vasemmalla taitaa häämöttää observatorio. Noihin aikoihin se olisi hyvin näkynyt kaupungin yli. Impressionismia Halonen todellakin tapaili 1900-luvun alkupuolella. Niin väittää ainakin Wikipedia. Mutta se varsinainen kummastuksenaihe on tuo silta ja sen kummalliset kaiteet. |
||||
|
|
10.05.2019 19:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Ga-vaunuja sisustettiin vuonna 1917 matkustajunien lihankuljetusvaunuiksi. Vaunujen kylkiin maalattiin merkinnät '8000 kg' ja 'Liha-Kött'. Vaunujen ei kerrota olleen valkoisia. Erityisiä lihankuljetusvaunuja - niitä valkeita? - oli ainakin jo vuonna 1919. Ne eivät olleet jäähdytysvaunuja. | ||||
|
|
10.05.2019 16:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Sitähän tuo jo edellä kertomani uutinen ja kiertokirje juuri kertovat: valkeaksi maalattujen lihankuljetusvaunujen löytämiseksi vaunut litteroidaan uudestaan ja saavat punaisen diagonaaliviivan. Ts. vaunut olivat jo olemassa. Mutta mitä ne olivat ne valkeaksi maalatut lihankuljetusvaunut (ennen Gli-litteraa)? Ja milloin ne tulivat? |
||||
|
|
10.05.2019 14:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Sillasta ei liene varhaisempaa kuvaa? Voisiko olla, että maalauksessa sillassa on väliaikaiset kaiteet? Voihan olla, että lopullisia kaiteita jouduttiin odottamaan. Vai olisiko Halonen kenties maalannut taulun valmiiksi puutteellisen luonnoksen perusteella? |
||||
|
|
10.05.2019 13:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Gli-vaunut ilmestyivät vaunuluetteloihin (tietenkin) vuonna 1921. Vuoden lopussa vaunuja oli 15. Jo seuraavana vuonna niitä oli 20. Saman verran niitä oli aina vuoteen 1931 saakka, jonka jälkeen alkoi väheneminen. Vuonna 1959 vaunuja oli jäljellä enää 1. Se on viimeinen vuosi, jolta minulla on tietoja. Vuonna 1968 Gli-litteraisia lihakoukuilla varustettuja vaunuja oli 72 kpl numerosarjassa 35001-35100. Kyseessä lie eri vaunumalli? Mutta mitä olivat 'valkoiseksi maalatut lihankuljetusvaunut', joiden etsiskely ilman Gli-litteraa ja punaista diagonaaliraitaa oli turhan vaikeaa, kun ne helposti sekoitettiin lämmin- ja jäähdytysvaunuihin? - Ne eivät siis olleet lämmin- ja jäähdytysvaunuja, vaan 'valkoiseksi maalattuja lihankuljetusvaunuja'. Mutta mitä ne olivat? En ole löytänyt niistä mitään mainintaa. Tosin mínulla ei ole esim. vuoden 1920 kiertokirjeitä, joissa niistä saattaa olla maininta. |
||||
|
|
09.05.2019 18:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan tunnuksiin olisi hyvä lisätä 'Tavaravaunu', littera 'Gli'. | ||||
|
|
09.05.2019 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu voi todella olla vanha venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on saanut suomalaistunnukset. Näin kertoo Kauppalehti 1.11.1921: "Lihankuljetusvaunut. Koska valkoisiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen etsiskely ratapihoilla on huomattu perin hankalaksi, nämä vaunut kun helposti sekoitetaan lämmin- ja jäähdytysvaunuihin, varustetaan lihankuljetusvaunujen sivuovet ja päätyseinät leveillä punaisilla lävistäjäviivoilla. Vaunujen merkiksi tulee Gli. Suomessa olevat entiset venäläiset lihankuljetusvaunut maalataan valkeiksi ja merkitään samoin sekä numeroidaan samaan tapaan." Asiasta ilmoitettiin Rautatiehallituksen kiertokirjeessä N:o 45/2978, 5.10.1921. Tuossa ensiksi mainittujen suomalaisten lihankuljetusvaunujen numerot olivat 31601-31614. Venäläisten vaunujen numerot alkoivat numerosta 31615. 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 kertoo, että Gli-vaunuissa ei ollut lämmitys- tai jäähdytyslaitteita. |
||||