Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.05.2019 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu voi todella olla vanha venäläinen lihankuljetusvaunu, joka on saanut suomalaistunnukset. Näin kertoo Kauppalehti 1.11.1921: "Lihankuljetusvaunut. Koska valkoisiksi maalattujen lihankuljetusvaunujen etsiskely ratapihoilla on huomattu perin hankalaksi, nämä vaunut kun helposti sekoitetaan lämmin- ja jäähdytysvaunuihin, varustetaan lihankuljetusvaunujen sivuovet ja päätyseinät leveillä punaisilla lävistäjäviivoilla. Vaunujen merkiksi tulee Gli. Suomessa olevat entiset venäläiset lihankuljetusvaunut maalataan valkeiksi ja merkitään samoin sekä numeroidaan samaan tapaan." Asiasta ilmoitettiin Rautatiehallituksen kiertokirjeessä N:o 45/2978, 5.10.1921. Tuossa ensiksi mainittujen suomalaisten lihankuljetusvaunujen numerot olivat 31601-31614. Venäläisten vaunujen numerot alkoivat numerosta 31615. 'Liikkuvan kaluston tunteminen' vuodelta 1941 kertoo, että Gli-vaunuissa ei ollut lämmitys- tai jäähdytyslaitteita. |
||||
|
08.05.2019 15:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja taas meni kuvateksti uusiksi. Ja näköjään vaunun litterakin. 'Liikkuvan kaluston tunteminen' todellakin kertoo, että ainakin vuonna 1941 kuvassa etualalla olevan vaunun 15964 littera olikin Gsu. Tarkoittaakohan tämä sitä, että vuoden 1938 Rautatietilaston maininta 7 ruukkuvaunusta tarkoittaa vain Gsu-vaunuja 15963-15969? Kuitenkin Gcl-suolahappovaunut 15961 ja 15962 olivat rakenteeltaan samanalaisia ja valokuvan mukaan olemassa kesällä 1938. Gsu-litteraa ei sivuston litteraluettelosta näy löytyvän. |
||||
|
|
08.05.2019 09:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kirjoittelin kuvatekstin uudestaan. Kiitokset kaikille uuden tiedon tuottajille. Kaikkea hyödyllistäkään tietoa en (vielä) saanut kuvatekstiin lisätyksi. HUOM: LInkit eivät näköjään toimi. - Korjaan kunhan kerkiän. |
||||
|
07.05.2019 20:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Sama kuva suuriresoluutioisena: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35129 Vaunu on samaa numerosarjaa tehtaan AIV-liuosvaunujen kanssa. Vuosina 1937-1948 rakennetut vaunut litteroitiin jossakin vaiheessa uudestaan, jolloin litteraksi tuli Sri (Sri 15901-15980). Tämä saattaa selittää vaunujen poissaolon vuoden 1948 Rautatietilastosta? Kuvan oikeassa reunassa pilkottaa toinen saman sarjan vaunu. |
||||
|
|
07.05.2019 20:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Se ensimmäisessä kommentissa mainittu toinen kuva suuriresoluutioisena: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670603_35131 |
||||
|
|
07.05.2019 18:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Brawa-katalogin sivulla 54 kerrotaan vaunumallin historiasta ja rakenteesta. Valitettavasti katalogin tekstiä ei voi kopioida, vaikka katalogi onkin pdf-tiedosto. https://www.brawa.de/en/newsletter-meldungen/newsletter-januar-2018/brawa-new-items-2018/ Löytyypä vaunumalli muiltakin: - Fleischmann: https://www.fleischmann.de/de/cz/product/237076-0-0-0-0-0-0-001003/products.html - Piko: https://www.modellbahnunion.com/HO-OO-gauge/Freight-car-acid-pot-wagon-DSB.htm?shop=dm-toys-en&SessionId=&a=article&ProdNr=Piko-58914&p=802 Ja hieman oudomman näköisiä on ollut Märklinillä. Jopa Tilligillä näkyy olevan karkea versio. |
||||
|
|
07.05.2019 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Toinen kuva samoista vaunuista: https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:35131 |
||||
|
05.05.2019 17:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Aina yhtä epäluotettava vauva.fi-keskustelusivusto tietää kertoa Lentävästä kalakukosta seuraavaa: "Lentävä kalakukko oli 1950-luvun alussa julkaistu kotimainen elokuva joka kertoi epäonnisista ryöstäjistä jotka pakenivat yöjunalla Helsingistä Kuopioon. Esa Pakarinen näytteli junan konduktööriä ja rillumarei-tyyliin elokuvassa laulettiin paljon. Lentävä kalakukko oli elokuvan tunnussävelmä joka julkaistiin myös levyllä. Konduktöörin ja muiden matkustajien avustuksella rosvot saatiin kiinni ja luovutettiin poliiseille Kuopiossa. Elokuvan ja musiikkikappaleen myötä alettiin junamatkustajien keskuudessa kutsua Kuopion päiväpikajunaparia Lentäväksi kalakukoksi. Se oli siihen aikaan nopein junayhteys Helsingin ja Kuopion välillä ja tämä varmaankin selittää sille lainatun lempinimen. Nimitys jäi vähitellen pois käytöstä 1970-luvulla kun uusi sininen erikoispikajuna Savonia syrjäytti Kalakukon Savon suunnan nopeimpana ja palvelutasaltaan parhaana junayhteytenä." Tämän mukaan nimitys ei koskaan ole ollut muuta kuin kansan suussa käytetty Kuopion päiväpikajunan kutsumanimi, joka häipyi pois Savonian myötä. |
||||
|
29.04.2019 13:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Bm3 21 muutettiin vuonna 1957 työvaunuksi XE 0676. | ||||
|
25.04.2019 17:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Nuo listauksen Gpk ja Gpkk ovat epäilemättä Gbk ja Gbkk. Rikkavaunuista (Gp) tuskin tehtiin pikamenijäversioita. | ||||
|
24.04.2019 14:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Tottahan jokainen saa rakennella millaisia vaunuja haluaa. Ja mukavaahan on, että tällaista turismia tukevaa toimintaa on. Mutta jos vaunuja mainostetaan kalustona, joka antaa tietämystä vanhasta junakalustosta, on kansallista perintöä ja tuo tuulahduksen historiasta, niin minun mielestäni ollaan vähintäänkin arveluttavalla tiellä. |
||||
|
|
24.04.2019 10:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Resiinassa mainostamattomuus saattaa ehkä johtua siitä, että firma suuntaa tarjontansa rautatiehistoriaa ja vanhaa kalustoa tuntemattomalle yleisölle: "Ihmisillä ei ole tietämystä vanhasta junakalustosta saati että olisivat matkustaneet höyryjunalla. Höyryjuna on osa kansallista perintöä. Toivomme ja uskomme höyryjunien tuovan nostalgian ja historian tuulahduksen tulevillekin sukupolville." https://hoyryjuna.weebly.com/ Vain rautatiehistoriaa tyystin tuntematon voi kuvitella että firman kalusto - veturia lukuunottamatta - on 'kansallista perintöä' ja edustaa 'tietämystä vanhasta junakalustosta' tai 'tuo historian tuulahduksen'. https://hoyryjuna.weebly.com/tietoa-junastamme.html Rautatiehistoriaa ja ja vanhaa kalustoa tunteva Resiinan lukijakunta tietää paremmin. |
||||
|
24.04.2019 07:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Hiukan helpommin ja nopeammin tuo aiempi "kääntöpöydän kuoppaan" ajo löytyy linkillä https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1322900?page=2&term=kone Sillä kertaa ylösnostaminen tapahtui "väkipyörien" avulla. |
||||
|
22.04.2019 08:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Se puuttuva tavara on poissa silmistä kehyksen sisäpuolella. | ||||
|
21.04.2019 12:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Se uuden vaunun 100-paikkaisuus näkyy olevan vaunun nykyisen sisustuksen tulos: vaunu on sisustettu sinisillä Samin penkeillä: https://hoyryjuna.weebly.com/tietoa-junastamme.html . | ||||
|
20.04.2019 11:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuo hätäjarruvaijerirakenne oli häiriöherkkä ja korvattiin melko pian uudella ratkaisulla. "Katolla, ulkoilmassa oleva venttiili joutuu tuon tuostakin epäkuntoon. Hätäjarrukahvojen ympärillä oleva kuminen tiivisterengas pikeytyy kahvoja suojaavaan takorautaputkeen. Kokeiltaessa onkin sattunut, ettei hätäjarru toimi, vaikka kahvasta on vedetty koko painolla. " |
||||
|
|
20.04.2019 10:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Lähimmän vaunun katolla on putki torpedotuulettimien tällä puolen. Kaasuputki se ei oikein voi olla, sillä sen normaalipaikka oli keskellä kattoa, mistä on lyhyt matka valaisimille. Mikä se siis on? Voiko se liittyä vuoden 1913 hätäjarrurakenteeseen? Selasin kymmenittän puuvaunujen kuvia ja löysin vain yhden, missä kenties on samanlainen putki: https://vaunut.org/kuva/82209 |
||||
|
|
19.04.2019 16:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Harvemmin nähty 'SUOMI'-tekstin sijoituspaikka tuo vaunun fascia-lista. Myöhemmin Porkkalan tunnelin vaunuissa teksti näkyy olleen samassa paikassa, mutta silloin siellä oli vaunun numerokin. Oma tietoni tästä sijoittelusta rajoittuu Koneosaston määräykseen vuodelta 1926. Mutta tämä kuva on siis pari vuotta varhaisempi. |
||||
|
19.04.2019 13:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Aivan, Helsingin konepajan rakennushan se siellä taustalla on. Taustan N1-paikallisliikenneveturi (huomaa kuvausvuosi) näkyy hieman paremmin kuvassa https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N137539&page=1 |
||||
|
|
19.04.2019 08:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikä mahtaa olla taustalla näkyvä kattolyhdyllinen rakennus? En osaa sijoittaa sellaista 1930-luvun Helsingin asemalle. | ||||
|
|
18.04.2019 16:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Hätäjarruhässäkkä on siis vuonna 1913 käyttöönotettua mallia: V. 1913 otettiin käytäntöön ns. keskusjärjestelmä. Vaunussa on ainoastaan yksi hätäjärruventtiili, joka on vaunun toisessa päässä katolla ja johon on vedetty putki pääilmajohdosta, mutta kahvoja on useampia, esim. makuuvaunuissa niitä on kussakin hytissä, käymälässä ja eteisessä. Hätäjarruventtiiliä aukaisevaan vipuun on kiinnitetty katolla putken sisällä kulkeva teräsvaijeri, jonka toinen pää on kiinnitetty vaunun vastaiseen päähän. Kun vaunun katosta riippuvasta hätäjarrukahvasta vedetään alaspäin, vetää se mukanaan teräsvaijeria mutkistaen tätä, ja avaa venttiilin. Paineilma puhaltautuu hätäjarruventtiiliin kiinnitetyn vihellyspillin kautta ulos ilmaisten täten hätäjarrutuksesta. Avattu venttiili voidaan sulkea vaunun päädyssä olevalla palautuskahvalla. — Vai onko sittenkin myöhempää mallia, sillä Kiertokirje N:o 40/2055, 20.5.1913, koskeva hätäjarrun käyttämistä, kertoo hiukan toisin: Uusimmissa 3:nen luokan päivä-boggievaunuissa N:o 2844-2880 on uusimallinen hätäjarru, josta syystä mainittuihin vaunuihin asetetaan uudet ilmoitukset yleisölle hätäjarrun käyttämisestä. Kun hätäjarrua näissä vaunuissa on käytetty, asetetaan jarru jälleen kuntoon vetämällä kädensijaa, joka sijaitsee vaunun toisen pään uloinna olevassa käytävässä, kiinnitettynä seinään katoksen alle. - Ts. alunperin venttiilin sulkuvipu oli katon alla. |
||||
|
18.04.2019 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturin piipussa näkyy numero, mutta onko se 5 vai 6? 'Höyryveturit valtionrautateillä' -kirjan mukaan vetureista nro 55 ja 56 nro 55 oli Helsingissä. Veturi lie siis B1 55. |
||||
|
|
17.04.2019 18:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Alkaa selvitä M-vaunujen numerointi. Eri rautateiden yhteiseen numeroavaruuteen siirtyminen näkyykin tapahtuneen jo vuonna 1887. Silloin M-vaunut siirrettiin tuohon 7000-sarjaan. Kävin läpi rautateiden soravaunujen numerot vuonna 1885, jolloin eri rautateillä oli vielä omat numeroavaruutensa: - Helsinki-Hämeenlinna-Pietari: M. Öppn. godsv. f. ballast: 2,101-2,500. - Hanko-Hyvinkää: - Turku-Tampere-Hämeenlinna: M. Öppn, godsv. f. ballast: 9,531-9,635. - M.K.: Öppn. godsv, f. ballast & plank.: 9,612-9,634. - Vaasa: Öppna godsv. ballast: M. 11,501-11,530. Vuonna 1887 uudelleennumeroinnissa M-vaunut numeroitiin alueelle (luettelo ei ole täydellinen): - Karjalan rautatierakennukselle: 7451-7500 - Helsinki-Hämeenlinna-Pietari: 7501-7832 - Vaasa: 7938-7967 - Valmiit rautatiet: 8101-8350 Kuvan vaunu 7690 on aikanaan hankittu Riihimäen-Pietarin rautatierakennukselle vuonna 1869. Sen oli rakentanut SVR:n Helsingin konepaja. |
||||
|
|
17.04.2019 15:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Ennen valtion rautateiden yhteiseen numeroavaruuteen siirtymistä vuonna 1896 numeroavaruus 7000-9999 kuului Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatielle, mutta olisiko M-vaunun numero voinut säilyä muuttumattomana vuoteen 1911 asti? Vai oliko SVR:n numeroinnin ohella olemassa jokin muu numerointi? |
||||
|
|
17.04.2019 14:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunuissa ei näy olevan muita merkintöjä kuin yllättävään numerosarjaan kuuluva numero. Vaunujen akselit ovat ohuet, kevyelle kuormalle tarkoitetut. Vipujarru näyttää vaikuttavan vain yhteen pyörään. Vaunun 7690 vasemman akselipoksin edessä on jonkinlainen suojalevy, jolle en hetikohta selitystä keksi. Veturin päällä olevalla miehellä on lierihattu, joka tuskin on veturimiehistön määräysten mukainen lakki. Nahkasaappaat täydentävät asun. Etualan vaaleatakkinen ja lierihattuinen mies lienee jonkin sortin piällysmies. |
||||
|
17.04.2019 11:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Taemman raiteen toinen vaunu vasemmalta näkyy olevan lyhyt, päädytön, sivutolpilla varustettu vaunu. Olisiko M? Nyt flunssaisena en jaksa ruveta selvittämään 4-akselisen vaunun litteraa: O-jotakin... Enkä muidenkaan avonaisten vaunujen litteraa: H-jotakin... Etualalla, vasemmalla näkyy olevan vesiposti. Minun lapsuudessani tuollaiset vesipostit olivat vihreitä. Oikealla näkyvä messinkinen hantaaki työnnettiin ylös, ja niin vesipostista sai vettä juodakseen. Kätevää. |
||||
|
16.04.2019 12:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Pannkakan oli saari vielä vuoden 1895 kartassa. Hakaniemen torille on ymmärtääkseni ajettu ainakin halkoja. Helsinki oli pitkään puulämmitteinen. |
||||
|
16.04.2019 07:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Sain korjauspyyntööni Rautatiemuseolta vastauksen, jonka mukaan Eläintarha oli osa Linnunlaulua ja ettei paikaksi voi merkitä pelkkää Helsinkiä, jos jättää tuon 'Linnunlaulun' pois. Kuvan karttanäkymään kuvan sijaintipaikaksi on merkitty Linnunlaulun rataleikkaus, joka on aivan väärä paikka. Lähetin heille v. 1910 kartan, johon merkkasin Eläintarhan laiturin todellisen sijainnin. Kartasta käy selvästi myös ilmi, ettei Eläintarha ollut osa Linnunlaulua, vaan päinvastoin Linnunlaulu oli osa Eläintarhaa. Linnunlaulussa Eläintarhan laituri ei ollut. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta nykyisen johdon ja miehityksen aikana, kun olen saanut korjauspyyntöön täysin virheellisen vastauksen. Nykyhenkilöstö ei näytä olevan valmis ottamaan vastaan oikaisuja, vaan puolustaa virheellisiä tietojaan täydellisen asiantuntemattomuuden vankalla varmuudella. On valitettavaa, ettei rautatiemuseon henkilöstö tunne rautatieden historiaa, ja vielä valitettavampaa on se, ettei se ole valmis ottamaan vastaan oikaisuja. |
||||
|
14.04.2019 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysymys on nyt ilmeisesti ensimmäisen erän vaunuista T 1101-1109. Ne muunnettiin kahden eri valmistajan vaunuista, ja olivat käytettävissä olevien tietojen mukaan ulkoisesti samanlaiset (mitat, ikkunoiden sijoitus ym.) kuin ainakin toisen valmistajan vaunut. Lähteet puhuvat nimenomaan muuntamisesta, eivät vanhoille alustoille rakentamisesta. Toki myös muunnostyöhön on tarvittu piirustukset. Varsinkin tämän ensimmäisen erän osalta, jossa sisustus muutettiin kokonaan toisenlaiseksi. Myöhemmissä T-vaunuissa oli tavanomainen penkkijärjestys. Mustan kirjan mukaan myös (alunperin) 3-akselisessa vaunussa T 1129 oli samanlainen penkkijärjestys kuin ensimmäisen erän vaunuissa 1101-1109. Tämä viittaisi siihen, että vaunu muunnettiin joko samaan aikaan kuin ensimmäinen erä, tai pian sen jälkeen, ennen seuraavaa erää. Outo T-sarjan loppupään numero voisi selittyä esim. uudelleennumeroinnilla. Ensimmäisen erän uudelleenrakentamisen määrä varmaankin täsmentyisi vertaamalla uudelleenrakentamisen piirustuksia ja ohjeistuksia em. alkuperäisten vaunujen kuvaan. Arvokasta lisätietoa olisivat myös piirustusten ja ohjeistusten otsikkotiedot (mitä vaunuja ne koskevat) ja päiväys. |
||||
|
|
14.04.2019 07:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin lähteisiin perustuu tieto, että 2-akselsia vaunuja rakennettiin alunalkaen T-sarjaan? Omien lähteideni mukaan vaunut 1101-1109 muunnettiin II lk vaunuista, vaunut 1110-1116 muunnettiin III lk vaunuista, vaunut 1117-1125 muunnettiin III lk vaunuista ja vaunut 1126-1130 muunnettiin sekalaisesta joukosta vaunuja. |
||||
|
13.04.2019 14:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Se etsimäni kartta, jossa Djurgårdenin laituri on merkittynä, löytyi lopultakin uudelleen: Wagner & Debes, Leipzig: Helsinki, 1914. Asialla ei tosin enää ole mitään merkitystä laiturin sijoittamisen kannalta, paikkahan on täysin selvillä. Mutta pitäähän tuollaiset rästit hoitaa (tie up loose ends). |
||||
|
|
12.04.2019 21:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Erilaiset ajat, erilaiset tavat. Aivan normaalia herrasväen pukeutumista. Historiaa ei koskaan pidä tarkastella nykyisten arvojen ja tapojen kautta. |
||||
|
12.04.2019 07:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä tuo ihmettelemäni 'haravarakennelma' traverssirata on. Siinä on vain yhden vaunun mittainen siirtolava, jolla vaunu voidaan siirtää raiteelta toiselle. Ilmeisesti vaunut on jouduttu siirtämään käsivoimin. Löytyisiköhän mistään valokuvaa, jossa tuo näkyy... |
||||
|
11.04.2019 11:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Jansonska odlingar olivat Fredriksbergin laiturista etelään (kaakkoon), Sörnäisten radan kahta puolta. Johanssonin huvilat 1 ja 2 olivat Fredriksbergin laiturista pohjoiseen (koilliseen), radan ja teiden risteyksessä. Ne näkyvät mm. vuosien 1910, 1911, 1913, 1914, 1915 ja 1916 kartoissa. Vuoden 1909 kartassa rakennukset ovat ilman nimiä. |
||||
|
|
11.04.2019 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Fredriksbergin laituri avattiin liikenteelle vuonna 1876. Armeijan ampumarataa alueelle alettiin edes pohtia vasta vuonna 1880. En ole vielä saanut selville, mihin käyttöön Fredriksbergin laituri alunperin oli tarkoitettu. Alue oli harvaanasuttua. Kohdalla oli vain Fredriksbergin tilan rakennukset. Hieman pohjoisempana Johanssonin huvilat. En tosin tiedä, milloin Johansson paikalle ilmaantui. |
||||
|
|
11.04.2019 09:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Hakasalmen huvila (Hagasund) jää piirretyn alueen ulkopuolelle. Oikeassa ylänurkassa oleva kallio on kuitenkin huvilan tontilla. | ||||
|
11.04.2019 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kuvassa - jossa kuvatiedoista poiketen ei ole asemarakennusta, vaan konepaja ja veturitalli, ja jonka kuvaajasta ei ole tietoa - raiteisto ja laiturit eivät enää vastaa kuvasarjan 'SVR:n alkuajoilta' ( https://vaunut.org/sarja/4462 ) 1870-luvun raidekaavioita, eivätkä vielä VR-historiikin 1862-1912 II kuvan 42 raidekaaviota vuodelta 1909. Kuva on otettu (myöhemmin rakennetun) hallintorakennuksen eteläpuoliskon korkeudelta. Taustalla oikeassa reunassa häämöttävä kupolikattoinen rakennus on Kaisaniemen keilarata. Olisi hyvä, jos kuvien lisääjät korjaisivat kuvien virheelliset ja/tai puutteelliset tiedot, kun lisää tai oikeaa tietoa kerrotaan. |
||||
|
|
11.04.2019 06:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan, Töölönlahtea on on tämän kartan jälkeen täytetty vielä varsin reippaasti. Kaikki tässä Töölönlahtena näkyvä on nykyisin kuivaa maata. Töölönlahden eteläinen osa, eli Kuuvinlahti ulottui alunperin Esplanadien eteläpuolelle asti. Matalana ja ajanoloon haisevana plutakkona. Sitä täytettiin vuosien mittaan niin kaupungin kuin rautateidenkin käyttöön. Esim. Rautatientori on kokonaan täyttömaalla. |
||||
|
|
10.04.2019 18:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Lahden ylittävä raide on toki suunnitelma. Mutta kyllä tuo penger näkyy tuollaisea myös 1870-luvun loppupuolen kaupunkikartoissa. Niissä raide haarautuu länsipäässä neljään haaraan halkopihalle. Konepajan kääntöpöytä on kyllä piirretty täyskokoiseksi. Samanlaiseksi se on piirretty myös VR-historiikin 1862-1912 II kuviin 241, 245 ja 247. Itse ihmettelen sitä, mikä tuo konepajan nurkalla oleva haravarakennelma on. Onko se käsitettävä traverssisysteemiksi? Tai sen suunnitelmaksi? |
||||
|
08.04.2019 18:57 | Kurt Ristniemi | ||
| 1920-luvulla mahdollisia purkupaikkoja olivat ainakin Katajanokka, Eteläsatama, Jätkäsaaren Laivaranta ja Jätkäsaaren Saukonlaituri. Tosin en tiedä, missä kaikissa noissa oli riittävän tehokkaat satamanosturit veturin nostamiseen. | ||||
|
|
08.04.2019 15:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä linkki suoraan kuvaan: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N30582&page=1 Tuolla 'satamanosturi'-linkillä saattaa ajanoloon ajautua harhaan, jos ja kun satamanosturikuvia tulee lisää. Kuva saattaa olla vaikkapa Jätkäsaaresta. |
||||
|
08.04.2019 12:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on venäläinen normaalivaunu. Gd:n - aluperin Gb - piirustukset olivat venäläisen normaalivaunun piirustukset. | ||||
|
08.04.2019 12:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on venäläinen. Yhtiötunnuksen lisäksi sitä todistavat venäläismalliset tuulettimet katolla. | ||||
|
08.04.2019 12:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu ei ole SVR:n vaunu, vaan venäläinen. Jouni on aivan oikein merkinnyt vaunun ulkomaalaiseksi. Nuo Erkin ja Jorman mainitsemat SVR:n vaunut olivat kaikki muuten avosiltaisia. Vaunun venäläinen yhtiötunnus näkyy alkuperäisessä kuvassa: https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:000001ju |
||||
|
07.04.2019 17:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuon 'paremman kuvan' linkkasinkin tuossa edellä jo toissapäivänä. Vaan eipä näy vieläkään korjatun sen virheellistä kuvatekstiä. Muskettiin on oikea kuvateksti vaihdettu jo aikaa sitten: https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19890421:1808 | ||||
|
06.04.2019 19:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Ymmärtääkseni määräys tuosta sotilassisustusvaatimusten mukaisia kiinteitä sivu- ja hyllylautoja tarkoittava '36 M. 6 H.' -merkinnän alla oleva alleviivaus annettiin kesäkuussa 1901. Olisiko kuva siis loppuvuodelta 1901, vai sittekin myöhemmältä ajalta? Merkintä jai pois vuonna 1910. | ||||
|
06.04.2019 08:31 | Kurt Ristniemi | ||
| "Lasivitriini" on jarrukoppi, ja todellakin jarrumiehen työpaikka. Ajalta ennen läpimenevää jarrujohtoa ja paineilmajarruja. Veturista annettiin höyrypillillä jarrutusohjeet. Vuonna 1911 annettiin määräys poistaa jarrukopit katetuista tavaravaunuista. Poisto tehtiin sitä mukaa kuin vaunut joutuivat isompaan korjaukseen. |
||||
|
05.04.2019 17:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Eiköhän näistä Dr12:n aktiiviajan 460 kuvasta jokunen sentään täytä tuon 'Dr12-veturijuna liikkeellä' -ehdon: https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Dr12| Varhemmalla Hr12-nimellä löytyy 213 kuvaa: https://vaunut.org/kuvat/?kd2=31.12.1990&tag0=1|Hr12| |
||||
|
|
05.04.2019 16:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi on sokeritehtaan Krauss–veturi. Joko n:o 1 (4689/1901, 0-6-0WT) 'Kalle' tai n:o 2 (5974/1908, 0-6-0WT) 'Pelle'. Vahinko, että kuva on melko epätarkka. En nimittäin muista ennen nähneeni näin hyvää kuvaa noista lavettivaunuista. Olisi mukava myös nähdä, miten SVR:n vaunut on lavettivaunuille kiinnitetty. |
||||
|
Kuvasarja: Töölön Sokeritehtaan rata |
05.04.2019 14:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Uusi Suometar 28.9.1913 kertoo Töölön sokeritehtaasta: "Tehtaalla on oma 1,100 metrin pituinen, 1 m:n levyinen rautatie, joka on yhteydessä valtionrautateiden kanssa. Valtion rautatievaunut nostetaan erityisille matalille sokeritehtaan alusvaunuille, joista muutamien kantavuus on 20,000 kg., ja kuljetetaan tehtaan eri osiin raaka-aineen purkamista ja valmiin sokerin kuormaamista varten. Tehtaan rautatiellä välittää liikennettä kaksi 120 hv:n veturia. Tehtaalla on myös oma vaunuvaaka, joka punnitsee 25,000 kg. Vuosittain puretaan tehtaalla 1,800 vaunua ja kuormataan 800 vaunua, joten tehtaan vaunutarve vuodessa on 2,600 vaunua. Yhtenä päivänä purettujen vaunujen korkein määrä on ollut 72." Muuten varmasti sattuva kuvaus, mutta eihän niitä valtion vaunuja tehtaan lavettivaunuille nostettu, vaan työnnettiin. Enkä minä kyllä ymmärrä tuota vaunutarvelaskentaakaan. |
||||
|
05.04.2019 11:23 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsinkikuvien osoitesysteemi on hiukan hankala; siinä ei välttämättä ole jokaiselle kuvalle yhtä omaa osoitetta. Niinpä linkit menevät haun kautta, ja silloin osuminen on riipuvainen siitä, kuinka tarkasti hakuavaimet kohteen rajaavat. Tuollainen vain yhteen laajaan hakusanaan perustuva haku on hyvin riskialtis. Tuon Branderin vuoden 1908 kuvan osuva hakuosoite on esim. https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N354%20brander&page=1 Kuvan tunniste N354 ei yksinään ole yksiselitteinen, joten tarvitaan esim. kuvaajatieto avuksi. Branderin kuvassa näkyvä paalutus ei ole sillan rakennetta, vaan Töölön pankin (Töölön vallin) tukirakenne, jonka päälle on jo rakennettu uusi raide, ja joka odottaa täyttämistä kivillä ja soralla ym. Raiteella seisoo hiekkavaunuja ja näyttää siltä, että niiden kohdalla on jo penkan reunaa siistitty hiekalla tai soralla. |
||||