Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.11.2017 08:28 | Kurt Ristniemi | ||
| "Kohtuutonta" ja "jälkiviisastelua", toden totta. Järkevä tutkija ei esitä ehdottomana totuutena asioita, jotka perustuvat toisen käden lähteisiin, jollaisia myös määräyskokoelmat ovat. (Ensi käden lähde on itse määräys). Määräyskokoelmista tiedetään myös, kuten Petri itsekin yllä toteaa, että ne sisältävät kirjoittamishetkellä voimassa olleen version määräyksestä, joka määräys on alunperin saatettu antaa huomattavasti määräyskokoelman julkaisemista aikaisemmin. Järkevä tutkija ymmärtää siten ilman muuta, että määräyskokoelman päiväys ei välttämättä ole määräyksen julkaisuajankohta, eikä siis väitä sen sitä olevan. Määräys Ktt 325/1931 on Rautatiemuseossa. Siellä minäkin jo vuosia sitten totesin sen olevan kolmas muutettu painos. Se ei siis suinkaan ole ollut tuntematonta aineistoa. Ei, 'ehdottomien totuuksien' sijasta järkevä tutkija kertoo, että ensimmäinen (hänen tuntemansa) maininta määräyksestä on määräyskokoelmassa, mutta kokoelmassa ei ole mainittu määräyksen antopäivämäärää. Tälla tavoin järkevä tutkija ei levitä harrastajapiiriin ehdottomana totuutena tietoa, joka perustuu vain olettamuksiin. Tällaiset 'totuudet' muuttuvat ajan oloon harrastajapiireissä 'yleisesti tunnetuiksi tosiasioiksi', joihin saatetaan myöhemmin vedota hyvinkin kiivaasti, ja joiden kiistämisestä yleensä (sic) saa niskaansa aikamoisen röpytyksen :) Lähdekriittisyys on kaiken tutkimuksen a ja o. Ilman sitä kyse on vain harrastelijamaisesta ja valitettavasti myös vastuuttomasta puuhastelusta. PS Kuka kirjoittikaan Resiina 3/2017 -lehden Luettua-palstalla Höyryveturit Valtionrautateillä -kirjan ylistyksessään: "Kansantaruilla, perinnetiedolla tai "musta tuntuu" -tiedoilla sen sijaan ei ole saumaa keskusteluissa"? - Äkkiä ne mielipteet vaihtuvat. |
||||
|
|
26.11.2017 17:25 | Kurt Ristniemi | ||
| On oikeastaan varsin yllättävää, että vuoden 1931 määräystä Ktt 325 on edes voitu pitää vihreän värin käytön alkamisajankohtana. Määräyksen otsikkoalueella nimittäin lukee 'Kolmas muutettu painos'. Onko kenties oletettu, että varhemmissa painoksissa on määrätty käyttämään jotakin muuta väriä kuin vihreää? Vai eikö painosmerkintää vain ole pantu merkille? Vaiko eikö siitä edes tiedetty? Miten hyvänsä, tutkimus ei voi perustua olettamuksiin. Luotettava tutkija kertoo, että varhaisin (hänen tuntemansa) vihreästä väristä kertova määräys on kolmas muutettu painos, ja ettei varhempien painosten sisällöstä toistaiseksi ole tietoa. Hän ei siis missään tapauksessa voi esittää, että vihreän värin käyttö alkoi tuolloin, sillä dokumentit eivät sellaista väitettä tue eivätkä sellaiseen oikeuta. Onneksi nyt siis on tieto, että tämä määräys vihreän värin käytöstä annettiin jo keväällä 1928. Määräyksen ensimmäinen painos on päivätty maaliskuulle. |
||||
|
24.11.2017 12:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuonna 1910 annettiin määräys (Kt 753/1910), jonka mukaan veturit piti uudelleen maalattaessa maalata tummansinisiksi. Samalla määrättiin jättämään koristeet ja raidat pois. Esim. H9 (Hv3) -tilauksessa tuo sininen väri määriteltiin sävyksi Dark Indigo Blue. Huhtikuussa 1928 annettiin maaliskuussa päivätty määräys (Ktt 325), jonka mukaan veturien värit olivat tumman vihreä ja musta. Tuo vuoden 1932 (oikeasti 1931) määräys on tämän määräyksen kolmas muutettu painos. |
||||
|
23.11.2017 11:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Tällaisten kuvien tunnistamista auttaisi tieto kuvan lähteestä. Tässä tapauksessa kaiketi kyse on ns. oman kokoelman valokuvasta. Mutta onko lainkaan tietoa, keneltä tai mistä kuva on lähtöisin? Kuvan https://vaunut.org/kuva/120466 kommenteissa näkyy olevan selvitysyrityksiä. |
||||
|
22.11.2017 07:17 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Reino, tästä luettelosta. Tuota jäin pohtimaan, oliko Helsingin sataman (Hfh) nimi todella vain 'Helsinki'. Mutta oleellistahan tässä on se, että Eteläsatama oli liikennepaikka siinä missä muutkin seisake (s) -tasoiset liikennepaikat. Tuohon aikaan jopa samantasoinen kuin Katajanokka, joka vorgin liikennepaikkaluettelossa on omana, ei Helsinkiin kuuluvana liikennepaikkana. |
||||
|
21.11.2017 18:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Wikipedia kertoo Ponsse-nimestä: "Koneen nähtyään kylällä ihmeteltiin, että ”mikähän Ponsse se tuostakin tulee”. Ponsse oli vieremäläinen koira, huoleton ja ruma sekarotuinen ajokoira, joka tunnettiin taitavana ja periksiantamattomana jäniksen ajajana." |
||||
|
21.11.2017 16:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitoksia, niin näkyy olevan. Vaan huolestuttavan likelle arvailua menee kirjankin kuvasta numeroiden tiiraaminen. | ||||
|
|
21.11.2017 15:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä kartassa Verkkosaari on jo menettänyt saarimaisen muotonsa. Vuoden 1935 kartoissa alue on yhä pengertiellä mantereeseen yhdistetty saari. Vuoden 1940 kartassa salmi on täytetty, mutta Pieni Verkkosaari on vielä eri ulokkeena. Vuoden 1946 kartassa Verkkosaaren eteläpuolinen osa on täytetty. Vuoden 1952 kartassa täyttöalue on nielaissut Pienen Verkkosaaren ja alue muistuttaa tämän kartan aluetta. Verkkosaarten ja Kulosaaren sillan perusteella kartan voisi ajoittaa 1950-luvulle. Mutta asia pitäisi kai varmistaa muiden muutosten avulla. |
||||
|
|
21.11.2017 13:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Kulosaaren uusi silta valmistui vuonna 1957, joten karttapohja on varhemmalta ajalta. Mutta milloin alkoi VR:n kotiinkuljetus? Ehkä kartta on piirretty niihin aikoihin? | ||||
|
|
21.11.2017 10:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Ei muodoissa vikaa ole. Eikä karttaa ole likistettykään. Sensijaan sitä on hieman kerretty, jotta ne oleelliset alueet on saatu mukaan. Ts. karttapohjoinen ei ole ylöpäin. Vrt. https://www.google.com/maps/@60.1878268,24.9458969,13352a,35y,331.27h/data=!3m1!1e3 |
||||
|
21.11.2017 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Vieläkään en ole löytänyt sitä kiertokirjettä tai käskylehteä, jossa luetteloidaan Helsingin sisäiset liikennepaikat (en ole tosin sitä nyt etsinytkään), mutta satamaratakartta todistaa, että ainakin 1960-luvulla Eteläsatama kuului Katajanokan alaisuuteen, ei Länsisataman: https://vaunut.org/kuva/123387 Kuvan https://vaunut.org/kuva/123387 kommenteissa on lisää tietoa Helsingin sisäisistä ja satamaradan liikennepaikoista. Eeläsatama esiintyy eri aikona liikennepaikka- ym. luetteloissa liikennepaikkana, Helsingin sataman alaisena syrjäraiteena ja Katajanokan alaisena liikennepaikana/syrjäraiteena. Olisi siten toivottavaa saada Eteläsatama mukaan myös vorgin liikennepaikkaluetteloon. Onhan se jossakin vaiheessa ollut samantasoinen liikennepaikka kuin Katajanokka, joka on luettelossa. |
||||
|
|
21.11.2017 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämä kartta minua suuresti ilahduttaa, sillä siitä käy kiistatta ilmi, että Helsingin Eteläsatama ei kuulu Länsisataman, vaan Katajanokan alaisuuteen. Näin siis ainakin 1960-luvulla, jolta kartta on. Vai onko se vuodelta 1970, niinkuin alle lisäämäni linkki esittää? Ylläpito on oma-aloitteisesti merkannut Eteläsatama-kuviini liikennepaikaksi Länsisataman, joka on minua kovasti kummastuttanut. Ks. https://vaunut.org/kuva/122226 Suora linkki karttaan: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMK1:153 Kartta on sekä pieni- (640 X 484) että suurikokoisena (5000 X 3778). Suurikokoinen on kuva 2/2. |
||||
|
20.11.2017 14:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Sikäli kuin ymmärrän, replika on ollut rautatievaunujen taivaassa jo pitkään. Mikäli replikat sinne yleensä edes pääsevät. Replika valmistettiin VR:n juhlaelokuvaa varten, eikä lie ollut mitään syytä sitä pitempään säilyttää. Eikä varmaan juuri mahdollisuuksiakaan. Olisikin mielenkiintoista tietää, käytettiinkö aluskehys jonkun uuden vaunun rakentamiseen. Elokuva löytyy YLEn Elävästä arkistosta nimellä 'Kun höyryhepo tuli'. Junan esiintyminen alkaa n. kohdasta 04:50. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/19/kun-hoyryhepo-tuli Elokuvan junassa on muuten vääränmallinen konduktöörivaunu. Mutta sellaisia virheitähän tällaisissa filmeissä tapaa aina olla. PS Rupesin hieman ihmettelemään, josko replika pelkästään tuota lyhytfilmiä varten rakennettiin, sillä sehän vilahtaa filmissä vain muutaman sekunnin ajan. Sellainen olisi todella huonoa taloudenpitoa. Olikohan vaunulla PR-tehtäviäkin? |
||||
|
|
20.11.2017 11:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Kirjoitin piirustuksista huolimattomasti. Tarkoitin esim. Tapio Keräsen Junat 2/1987 -lehteen vuonna 1987 laatimaa piirustusta, joka täysin vastaa samalla sivulla olevaa pienoismallin valokuvaa. - Epäilemättä pienoismallia varten oli tehty piirustukset. Ja voihan toki olla että TK:n piirustus perustui niihin eikä pienoismalliin. Pienoismalleja rakennettiin muistakin vaunuista kuin I&II lk vaunusta. Esim. Kaskimiehen kirjassa on sivulla 50 valokuva pienoismallijunasta, jossa on veturi, katettu tavaravaunu (G 1124), kaksi matkustajavaunua (III lk(?) ja I&II lk) ja konduktöörivaunu. Ainakin G-vaunun malli taitaa olla edelleen tallessa Rautatiemuseon varastossa. Kenties muut mallit tuhoutuivat Helsingin pommituksissa, kun Rautatiemuseo vielä oli rautatieaseman tiloissa. |
||||
|
|
20.11.2017 09:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on replika, ei vanhasta osastovaunusta 'meikattu'. 1960-luvulla ei 1860-luvun osastovaunuja enää ollut olemassa. |
||||
|
20.11.2017 09:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvassa on myös avonainen tavaravaunu H 63395. Kuva on ladattavissa suurempana ja parempiresoluutioisena Kuvakokoelmat.fistä: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19890421_1808 Valitettavasti Kuvakokoelmien isoissa kuvissa on Museoviraston vesileimoja pitkin poikin kuva-alaa. Mutta detaljit näkyvät, niinkuin esim. vaunujen numerot. |
||||
|
|
19.11.2017 21:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Finnan mukaan kuvausaika on 'ennen 1925', ei 1925. Vaunun numero on 6205. |
||||
|
|
19.11.2017 20:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Millä lailla uusia asia? Tämä Rautatiemuseon pienoismallin mukaan tehty vaunureplika toistaa pienoismallin virheet tarkasti: Alkuperäisessä vaunussa lämmityslaatikoiden luukut oli vain I lk osastoissa, eli 2 keskimmäisen osaston penkkien alla. Sama virhe toistuu em. pienoismallin pohjalta tehdyissä piirustuksissa, pienoismalleissa yms. |
||||
|
|
19.11.2017 20:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunun littera on Ga, ei G. Littera näkyy kuvassa selvästi. | ||||
|
19.11.2017 14:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkat koordinaatit: 64.149418, -21.938292 | ||||
|
|
18.11.2017 20:50 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Islannin erikoiskirjaimet'-jutussa http://matkakuvat.teppovuori.fi/gronl/gronlt3.htm kerrotaan nimen merkitykseksi 'Kaivosmies': tanskalainen Øø voi tulla vastaan vaikkapa Tanskasta tuodun höyryveturin nimessä "Minør" eli "Kaivosmies". Ks. myös: https://en.bab.la/dictionary/english-danish/miner Wikipedia kertoo: Island har aldrig haft någon reguljär järnväg; dock har det funnits planer på att bygga en mellan Reykjavik och Keflavik. Lok har endast använts två gånger på Island. Dels under byggandet av Reykjaviks hamn, då ångloket Minør användes (loket finns idag utställt i hamnen) och dels när det nya kraftverket Kárahnjúkavirkjun på Islands östkust byggdes. |
||||
|
Kuvasarja: Signe Branderin rautatievaunut |
18.11.2017 13:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Varmasti löytyykin. Tämä kuvasarja on kuitenkin rautatievaunuista Signe Branderin ottamissa valokuvissa. Sellaisissa kuvissa, joista osasuurennosten avulla näkee vaunut niin selvästi, että niiden avulla saa käsityksen, minkänäköisiä 1900-luvun alun rautatievaunut yksityiskohtineen olivat. - Aihe 'rautatiet' on kokonaan toinen aihe. | ||||
|
18.11.2017 09:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Jorma: Elin siinä harhaisessa käsityksessä että Pasila alapihaa ei enää olisi olemassa, ei ainakaan välittömässä lähitulevaisuudessa. Mutta silmäys alueen maankäyttösuunnitelmiin osoitti, että nimenomaan tämä veturitallien länsipuolinen osa tulee jatkossakin säilymään. Niinpä vaihdoin liikennepaikaksi Pasila alapihan. Vaikka kuvanottoaikaanhan sellaista ei ollut olemassakaan, vaan paikka oli Fredriksberg. Muuten, ei tämä ole ensimmäinen kuva, jonka kuvauspaikaksi on merkitty Fredriksberg. |
||||
|
18.11.2017 08:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, jos vasemmanpuolimmaisella vaunulla tarkoitat 'toisella' raiteella olevaa 8-tolppaista vaunua, niin se on tulkintani mukaan K-vaunu. | ||||
|
18.11.2017 05:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaikea on kuvasta kaikkien puiden pituutta varsin nähdä. Mutta eivätkö nuo liene halkoja eivätkä klapeja; kertaalleen tai kahdestikin halastuja pöllejä, niinkuin halot ovat. Vaikka kuka sen tarkaa sanonee, minkä mittaista puuta noihin vasemman reunan vaunuihin on lastattu. Tosin minun silmääni näin äkkiä katsoen näyttävätkin haloilta. Ja tottahan halkoja vaikkapa leivinuunien, saunojen ym. lämmittämiseen käytettiin. SVR myönsi rautatieläisille tietyn määrän polttopuuta vuosittain. Kaupunkiin vietävän polttopuun varastointi tapahtui ymmärtääkseni muualla kuin Fredriksbergin veturitallin pihassa. Klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Tämän kertoo Wikipedia. |
||||
|
|
17.11.2017 18:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Jouni, ymmärtääksen halkoaumoissa on nimenomaan SVR:n halkoja. Siis metrisiä halkaistuja pöllejä. SVR:llä oli olemassa oikein amausohje sekä ohje siitä mihin ja miten halkoaumoja sai radanvarteen rakentaa. Fredriksbergin asemalla höyryvetureiden puuntarve on varmasti ollut suunnaton. Löytyisiköhän jostakin tietoa siitä, kuinka suunnaton? Minusta näyttää, että taka-alan IK-vaunupareista vasemmanpuoleisessa voisi olla runkoja/hirsiä tai vaikkapa lennätin-/puhelinpylväitä ja oikeanpuoleisessa voisi mahdollisesti olla lankkuja; näyttävät hirsiä ohuemmilta ja jonkinverran taipuneilta. Mutta oleellista on, että vaunuissa on pitkää puutavaraa, minkä kuljetus onkin vaunujen tarkoitus: IK = Avonaisia tavaravaunuja hirsiä (I/J) ja lankkuja (K) varten. |
||||
|
|
17.11.2017 18:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, jos 'päädyillä' tarkoitat tekstini 'toisessa päässä olevaa laitaa', niin tekstini on johtanut harhaan. 'Laidoilla' tarkoitan vaunujen pitkän sivun rakenteita, joita vanhimmissa teksteissä kutsutaan myös sivuluukuiksi. Esim. kahdessa lähimmässä vaunussa on reunan vasemmassa päässä korkea sivuluukku ja oikeassa päässä matala. Mutta mitä ovat nuo tötsät sivuluukuissa? |
||||
|
|
17.11.2017 18:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka, 'häkkivaunu' on kuvatekstissä mainittu HL. | ||||
|
17.11.2017 13:35 | Kurt Ristniemi | ||
| Sehän sen käyttötarkoitus oikeastaan on; toimia hirsinipun toisen pään telinä. Littera näyttää olevan J, vaikka ollaankin 1900-luvun puolella. Littera J vaihdettiin I:ksi jossakin vaiheessa ed. vuosisadan puolella. |
||||
|
|
17.11.2017 07:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä nuo hirsi/lankku-vaunut ovat todella litteraltaan IK. J/I:n pituus on n. 3 tolpanmittaa ja JK/IK:n n. 4. Lisäsin vertailukohdaksi kuvan https://vaunut.org/kuva/123287 jossa on peräkkäin sekä J- että IK-vaunu. Siitä selvittelin nuo ylläolevat mittatiedot. Hoksasin juuri, että vasemmanpuoleimmassa vaunussa, jonka matala laita on käännetty alas, on 8 tolppaa. Muissa vaunuissa tolppia on 7. 8-tolppainen on arvatenkin litteraltaan K, ja 7-tolppaiset H. |
||||
|
|
16.11.2017 20:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Totta, Petri. Entäs nuo hirsi/lankkuvaunut: Ovatko ne lyhyitä (I) vai pitkiä (IK)? |
||||
|
16.11.2017 18:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäläisteksti kertoo että talo 2 on 'prostoi' (yksinkertainen), ei ministeritasoa. Talo 1 on kuvassa auki ja siinä on puhvetti. Kuvan teksti kuitenkin sanoo: Puuasema. Kuropatkinin paviljonki. Ota tuosta nyt sitten selvää. Pitää selvittää noita muita tekstejä. |
||||
|
16.11.2017 17:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunginmuseon kuvatiedoista ei käy ilmi, mitä kuvan etualan rakennukset ovat. Saattavat toki olla esim. asemapäällystön asuntoja. Varsinainen rautatieläisten asuintalo oli toisessa kuvassa näkyvä suuri tiilirakennus 'Toralinna'. Korjattavaa: Kaupunginmuseon lisenssiehtojen vaatimukset, kuvan päiväys. Alkupeäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=pasilan%20veturitallit&page=1 Ja: kyllä vaunuissa näkyy jarrukoppi. |
||||
|
16.11.2017 16:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaupunginmuseon kuvia julkaistaessa on lisenssiehtojen mukaan mainittava kuvaaja (jos tiedossa) ja Helsingin kaupunginmuseo. Museon kuvateksti tälle kuvalle: Pasilan asema ja rautatieläisten talo (Toralinna). Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=Pasilan+asema+ja+rautatiel%C3%A4isten+talo+%28Toralinna%29 Branderin rautatieaiheiset kuvat löytyvät haulla https://www.helsinkikuvia.fi/search/?search=brander+rautatie |
||||
|
16.11.2017 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset avuista. Arvelinkin, että veturien 3 ja 4 välillä hyvin sattoi olla pieniä eroavuuksia. Mutta sitä en osannut arvata, että joku tunnistaa vaunun. |
||||
|
|
15.11.2017 20:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Ajoitus on karkea arvaus. Se perustuu artikkelin lauseeseen 'Jo elokuun 25 p:nä [1911] voitiin ensimmäinen juna kulettaa Högforsiin'. Sen perusteella veturi voi siis olla HKR 3 tai 4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/965274?page=25 |
||||
|
|
15.11.2017 19:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Onkos tämä veturi HKR:n nro 4? | ||||
|
15.11.2017 16:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kokeilu alkoi jo 3.4.1908. Edellisenä yönä siirrettiin muutamia suomalaisia tavaravaunuja Pietarin tavara-asemalle. Seuraavan yönä Nikolain rautatie puolestaan siirsi muutamia vaunujaan Suomen rautateille. Vaunujen siirtoon käytettiin vartavasten rakennettuja rattaita. Siirtoreitin oli määrännyt Pietarin kaupunginpäällikkö. Olisi hauska löytää kuva - edes piirros - noista vaunujensiirroista. |
||||
|
14.11.2017 20:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Toistaiseksi ainoa löytämäni tieto näistä tykeistä kertoo että Krupp myi vuonna 1882(!) neljä(!) 14-metristä 40 cm kanuunaa La Spezian sataman puolustukseksi. https://books.google.fi/books?id=csl7wSiz__YC&pg=PA65&lpg=PA65#v=onepage&q&f=false Olisikohan vuoden 1891 Uudessa Kuvalehdessä ollut pikkuisen vanhaa tietoa? |
||||
|
14.11.2017 18:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Mainiota, Great Centralia epäilin, mutta löysin sille vain GCR-lyhenteen, joten en tunnistanut GC:tä. Näyttää siltä, että 'diamond frame' on englantilainen vastine amerikkalaisten 'archbarille'. Tai päinvastoin? Archbar/diamond frame -telistä wikipedia kertoo: "In the case of archbar trucks or diamond frame bogies the side frames are fabricated rather than cast." Selville käy, että kumpikin termi on olemassa, mutta ei se, ovatko ne synonyymit ja missä kumpaakin nimeä käytetään. https://en.wikipedia.org/wiki/Bogie Goods & Not So Goods -sivusto kertoo: Early bogie freight stock used bogies developed from designs produced for passenger coaches, but by the turn of the century the railway companies had developed special freight bogies. One of the most common was a design known as the 'diamond frame', as seen on the Graham Farish bogie sulphate wagon and bogie LNER van. This design was the standard type in America, they called it an 'arch bar' bogie and they used it regularly up to 1920. The problem with this design was that it was made up of many parts bolted together, in service the bolts tended to work loose and they required regular servicing to prevent accidents. http://myweb.tiscali.co.uk/gansg/4-rstock/04arstock2e.htm |
||||
|
|
14.11.2017 16:58 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhasta muistista tiesin, että kalustotyypin vaihtoehdot vaativat litteran. Mutta jostain syystä en muistanut että siellä litteralistan hännillä ovat nuo 'Muu' ja 'Ulkomaat' -vaihtoehdot. - Ehdottomasti siis minun mokani. Mutta nyt asiasta muistutettuna muistan sen taas. Jonkin aikaa. - En ole enää entiselläni; ennen oli hyvinkin tarkka ja hoksaavainen. Korjasin tunnisteet ja korjasin kuvatekstin. Onko archbar- ja diamond-teleillä jokin ero? Onko jompikumpi toisen alalaji tms? |
||||
|
|
14.11.2017 16:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Vanhan brittikaluston tuntijat: Ovatko nuo kettingit aluskehyksen ja telin välillä estämässä teliä kiepsahtamasta poikittain? | ||||
|
14.11.2017 11:52 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä minusta roikkuva hevosratatie on 'outo'. Kas kun oleellinen ero tämän ja Wuppertalin kohoradan välillä on nimenomaan tuo hevonen, joka pakottaa vaunun maanpinnan tuntumaan. Ts. minkäänlaista tilansäästöä ei tällä saavuteta. Mutta ehkä tämä todella on kevyempikulkuinen kuin tavallinen hevosraitiovaunu ja siinä mielessä edistysaskel. Joskin kallis saavutettavaan hyötyyn nähden. Ja olisihan se harmillista jos tämän ja 15 vuotta myöhemmän Wuppertalin kohoradan välisenä aikana ei olisi tapahtunut mitään kehitystä. Vetovoiman vaihtuminen hevosesta konevoimaan antoi mahdollisuuden nostaa vaunu irti maasta ja kulkemaan mm. jokiuoman yllä, jolloin saavutettiin samat edut kuin Amerikan viaduktiradoilla. |
||||
|
13.11.2017 20:55 | Kurt Ristniemi | ||
| Hyvä sinänsä, että maskiusko hellittää, mutta 'valkoisen alueen rajan' (oik. peilikuvan horisontin) suunta ei ole riippuvainen valon tulosuunnasta, vaan horisontin asennosta. Kameran optiikka lie ollut hivenen laajakulman puolella, jonka vuoksi vaaka- ja pystysuorat vaihtelevat kuvan eri osissa. Ja mahtaako kamera edes ollut vaakasuorassa? |
||||
|
13.11.2017 20:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Valitettavasti on todettava, että näissä TVH:n Pietarin-Riihimäen rautatierakennuksen piirustuksia sisältävissä nipuissa on varsin harhaanjohtavat kuvaukset: Yhden kuvauksessa mainitaan rautatievaunut, mutta niitä siinä ei ole. Ja niissä nipuissa missä vaunut ovat, ei niistä ole mainintaa. - Tekee arkistohaut 'mielenkiintoisiksi'. Ja sitten ulkomuistista: Eipä näitä kuvia rautatierakennus TVH:lle lähettänyt, vaan TVH:n silloinen edeltäjä oli rautatierakennuksen pomo ja kaluston tilaaja. |
||||
|
13.11.2017 20:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkyy olevan kuvasarjassa A1 (mikä saattaa ehkä olla hivenen outo kuvasarjan nimi näille kuville). Nämä Simbergin veturit ovatkin jo minun kuvasarjassani https://vaunut.org/kuvat/?s=3211 Kun itse lisään uusia kuvia, koitan haulla katsoa, joko kuvat ovat ennestään vorgissa. |
||||
|
|
13.11.2017 18:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Mietitäänpä vielä noita lyhtyjen 'maskeja': - Ne ovat lyhtyjen sisällä, eivät lyhdynlasin kehyksen tai lyhdyn päälle asetettuja. - Ne ovat keskenään erisuuruisia; peittävät erisuuren osan lyhdynlasista. - Miksi pimennykseen käytettäisiin hämärässä hyvin näkyviä valkoisia maskeja, kun yhtä hyvin voisi käyttää mustia. - Ne näyttävät juuri sellailsilta, miltä lyhdyn konkaavin takaheijastimen heijastama ylösalaisin kääntynyt maisema näyttää: vaalea taivas alhaalla, tumma maisema ylhäällä. Samanlaiselta kuin monissa 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvissa. Mutta tämä nyt on vain minun optinen tulkintani hyvin vahvasti suurennetusta kuvasta. |
||||
|
|
13.11.2017 16:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Poliisin virkapukua voisi kenties käyttää ajoitukseen. Virkapukuuudistuksia on ollut nimittäin mm. v. 1923, 1925 ja 1941. Jos puvussa ei ole kauluslaattoja, se ei ole mallia 1941. Ja marraskuussa 1944 lakin malliksi tuli armeijan kenttälakin malli. Ei vain kuvasta taida saada selville tällaisia yksityiskohtia? http://poliisimuseo.virkapukuhistoria.fi/ |
||||
|
|
13.11.2017 15:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Kahden kuvasarjan yhdistäminen: 1) Vaihda 'väärän' sarjan kuviin toinen kuvasarja, se 'oikea' kuvasarja. Kunkin siirrettävän kuvan sivulla: Muokkaa kuvaa. 2) Poista 'väärä' kuvasarja (jos siihen jäi maks 0-1 kuvaa). Hallinta-sivulla: Muokkaa kuvasarjaa: Poista kuvasarja (Kuvat säilyvät). Se on totinen tosi, että vorgiin ei voi lisätä kalustotyyppiä (esim. Höyryveturi) ilman litteraa. Minusta se on selvä virhe. Mutta se olisi erinomaisen helppo korjata lisäämällä litteralistoihin alkuun tyhjä arvo, niinkuin joissakin muissa listoissa on. Aina ei tiedä litteraa, ja joskus sitä ei edes ole olemassa. Niinkuin esim. tämän kuvan kohdalla on asia. Ja kun litteralistoista vielä puuttuu varhaisimpen aikojen litteroita, niin vanhan kuvan lisääjällä menee kyllä jo sormi suuhun: oikeita kalustotietoja ei kertakaikkiaan voi antaa; on pakko antaa vääriä. - Ja kuitenkin tämä olisi niin perin helppo korjata: Tyhjä arvo litteralistojen alkuun. Ja vaikka varhaiset litterat listoihin saataisiinkiin, niin tyhjä arvo tarvitaan silti tällaisille kalustokuville kuin tämä, kuville, joilla ei ole litteraa. Ja sekalaisiin tunnisteisiin olisi tietenkin hyvä saada 'piirustus'. |
||||
|
|
13.11.2017 14:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisiko 'Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset'? https://www.menec.fi/?sivu=detail&id=11470 |
||||
|
13.11.2017 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kommenteissa on puollettu tämän kuvan lisäämistä mm. sillä, että se antaa mahdollisuuden keskustella kuvassa esiintyvästä kohteesta. - No, toistaiseksi tämän kuvan sisällöstä ei ole keskusteltu lainkaan. On totta, että minun julkaisemani (ja Paven oikein linkittämäkin) A1:n kuva on "jostain julkaisusta kopioitu". - Vaan ei sittenkään "jostain julkaisusta", vaan Uudesta Suomettaresta nro 64, 17.3.1912, niinkuin kuvan kuvatekstistä käy ilmi. Ja vaikka kuva perin huonolaatuinen onkin, niin se oli siinä vaiheessa täyttämässä A1-kuvien pulaa vorgissa, eikä varmastikaan ollut lukemattomissa muissa julkaisuissa julkaistu ja perin tunnettu kuva. Odotankin nyt innokkaasti, milloin joku alkaa sivu sivulta julkaista tänne vaikkapa Kaskimiehen kirjan kuvia. Kaikkihan eivät niitä ole nähneet. Mutta asiaan - jotta kuvan sisällöstäkin todella keskusteltaisiin: Veturissa ei ole lyhtyjä. Onkohan siitä mitään tietoa, milloin veturit saivat lyhdyt? Vai olisko kenties niin, että käytettiin irtolyhtyjä, jotka asetettiin paikalleen vain pimeässä ajoa varten? Tässä kuvassa on muuten jotakin muuta, vieläkin kiinnostavampaa, mistä voisi keskustella. Mutta arvaanpa, että ajatukseni nostaisi aivan liian suuren vastalauseiden ja paheksunnan myrskyn, koska se on 'vakiintuneen ajattelun' ja VR-historiikkien ym. teosten esittämien tietojen vastainen. Niinpä se saa jäädä. Mutta silti tulen vastakin esittämään "todella kummallisia kommentteja". Kas kun mielipiteitä saa olla. Ihan samalla tavalla kuin voi pitää kommentteja todella kummallisina, voi myös pitää joidenkin kuvien julkaisemista harkitsemattomana. |
||||