Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.11.2017 14:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Olisiko 'Valtionrautateiden suojelujärjestys ja rautatiesuojelun erikoismääräykset'? https://www.menec.fi/?sivu=detail&id=11470 |
||||
|
13.11.2017 14:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kommenteissa on puollettu tämän kuvan lisäämistä mm. sillä, että se antaa mahdollisuuden keskustella kuvassa esiintyvästä kohteesta. - No, toistaiseksi tämän kuvan sisällöstä ei ole keskusteltu lainkaan. On totta, että minun julkaisemani (ja Paven oikein linkittämäkin) A1:n kuva on "jostain julkaisusta kopioitu". - Vaan ei sittenkään "jostain julkaisusta", vaan Uudesta Suomettaresta nro 64, 17.3.1912, niinkuin kuvan kuvatekstistä käy ilmi. Ja vaikka kuva perin huonolaatuinen onkin, niin se oli siinä vaiheessa täyttämässä A1-kuvien pulaa vorgissa, eikä varmastikaan ollut lukemattomissa muissa julkaisuissa julkaistu ja perin tunnettu kuva. Odotankin nyt innokkaasti, milloin joku alkaa sivu sivulta julkaista tänne vaikkapa Kaskimiehen kirjan kuvia. Kaikkihan eivät niitä ole nähneet. Mutta asiaan - jotta kuvan sisällöstäkin todella keskusteltaisiin: Veturissa ei ole lyhtyjä. Onkohan siitä mitään tietoa, milloin veturit saivat lyhdyt? Vai olisko kenties niin, että käytettiin irtolyhtyjä, jotka asetettiin paikalleen vain pimeässä ajoa varten? Tässä kuvassa on muuten jotakin muuta, vieläkin kiinnostavampaa, mistä voisi keskustella. Mutta arvaanpa, että ajatukseni nostaisi aivan liian suuren vastalauseiden ja paheksunnan myrskyn, koska se on 'vakiintuneen ajattelun' ja VR-historiikkien ym. teosten esittämien tietojen vastainen. Niinpä se saa jäädä. Mutta silti tulen vastakin esittämään "todella kummallisia kommentteja". Kas kun mielipiteitä saa olla. Ihan samalla tavalla kuin voi pitää kommentteja todella kummallisina, voi myös pitää joidenkin kuvien julkaisemista harkitsemattomana. |
||||
|
13.11.2017 10:51 | Kurt Ristniemi | ||
| Kävin Rautatiemuseon kanssa sähköpostikeskustelua tuosta museon G-vaunuksi litteroidusta Gaa-huvihevosvaunusta. Aluksi museon kanta oli se, että kyseessä on vanha G-vaunu, joka on 'uudelleenkoritettu' (ja siksi yhä G). Mutta kun kysyin, onko museon kanta se, että vanhan sikalan kivijalalle rakennettu asuintalo on sikala, sainkin uuden vastauksen: "Kyseessä on museon näkökulmasta huvihevosten kuljetukseen käytetty vaunu. ... Käytetään siis ilmaisua vanhalle aluskehykselle rakennettu uusi vaunu. On hyvin todennäköistä, että vaunu on litteroitu G.ksi virheellisesti konepajan miesten toimesta. Onhan vaunuun maalattu virheellisesti myös ilmajarrulaitoksen symbolit, vaikka vaunussa on ainoastaan läpikulkeva jarrujohto." Aina kannattaa yrittää korjata selviä virheitä. Parhaimmillaan onnistuu, pahimmillaan mitään ei tapahdu. Mutta jos kukaan ei virheistä kerro, ei mitään taatusti tapahdu. - Mutta milloin museon Gaa-vaunun tiedot korjataan, on kokonaan toinen juttu. Ehkä ei ihan lähitulevaisuudessa kumminkaan. |
||||
|
13.11.2017 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuten Antti jo totesikin, piirustus ei vastaa mitään toteutettua veturia. Ulkonäkö on A2:n, mutta vetopyörän koko A3:n. Juoksupyörän koko (3' = 914 mm) taas ei ole sen enempää A1:n (762 mm), A2:n (1 095 mm) kuin A3:nkaan (960 mm). - Niinpä piirustus tosiaankin esittänee ehdotettua veturia, jota ei koskaan rakennettu. Ne Paven muistelemat kaksi lisää tilattua, isompipyöräistä veturia olivat Pilvi ja Tuuli, litteraltaan A2. Tunnisteiden virheellinen A1-litteramerkintä pitäisi varmaan poistaa (tai korvata edes A2:ksi) ja samaten tuo 'Muu ajoneuvo' on syytä poistaa, sillä kyllähän kyse on höyryveturista eikä muusta ajoneuvosta. Ainakin minusta on turhauttavaa, kun käytetään vääriä tunnisteita. Siitä kärsii tunnisteiden käytettävyys haussa. Taitaa tosin olla niin että tunnisteita 'Höyryveturi', 'Tavaravaunu' yms. ei voi käyttää ilman litteraa, koska litteralistoista on jätetty tyhjä-arvo pois. Niinpä kuvia ei voi tunnistaa (eikä hakea) kaluston tyypin mukaan (ilman litteraa). Jos kuvaa lisätessä ei tiedä litteraa, ei voi merkitä edes kalustotyyppiä! |
||||
|
|
13.11.2017 09:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Selasin huvikseni 'Rautatiet sotavuosina TK-miesten kuvaamana'-kirjan kuvat läpi. Yhdessäkään kuvassa en havainnut lyhtyjen valkeita puolimaskeja (yhdessä ehkä mustat kokomaskit). Mutta sellaisia kuvia kyllä oli, joissa valoisa taivas heijastui lyhdyn heijastimen alaosasta jakaen lyhdyn tarkkarajaisesti puoliksi niin että alaosa oli valkoinen. Mutta eihän se vielä sitä todista, etteikö valkeita puolimaskeja olisi saattanut olla olemassa. Mutta toistaiseksi olen kyllä Eljaksen linjalla. |
||||
|
13.11.2017 08:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Siinä lukee 'Pysähdy ARMIROon'. (vrt. https://keskustelu.suomi24.fi/t/1810940/mita-merkkia-poltatte ) Armiro-yhtiön historia alkaa vuodesta 1946, mutta ARMIRO-tupakan vissiin selvästi varhemmin, joten ainakaan meidän kaikkien tunteman vuonna 1934 syntyneen Armin kanssa nimellä tuskin on mitään tekemistä. |
||||
|
|
13.11.2017 07:54 | Kurt Ristniemi | ||
| No hyvä, että asialle saatiin varmistus: Ennen Karjalankannaksen nimien venäläistämistä neuvostoliittolaiset toistivat sortovuosien venäläisten käytännön ja kirjoittivat vain asemien suomalaisnimet kyrillisin kirjaimin. Inon siis ино, niinkuin Jyrkin linkkaamasta kuvasta näkyy. - Приветнинское-nimen Ino sai sitten vasta 1948-1949. Asemalaiturin penkin nimikyltin tausta ei siis sittenkään ole tulevaisuutta aavemaisesti ennustava kummajainen hitaasti esiinhahmottuvine Приветнинское -teksteineen. |
||||
|
|
12.11.2017 23:22 | Kurt Ristniemi | ||
| 1700-luvun nimillä lie oma mielenkiintonsa, mutta tokko sentään rautatieasioissa? Sortovuosien aikaan venäläiset eivät keksineet suomalaisille asemille omia venäläisiä nimiään, vaan kirjoittivat suomalaisen nimen vain kyrillisin kirjaimin. Niin tehtiin mm. Terijoenkin asemalle http://www.terijoki.fi/radan-historiaa.htm#Terijoki jonka liepeiltä rata Inon suuntaan lähti. Ja Terijoki oli sentään Inoon verrattuna iso, venäläisten suosima paikka. Joten jos Inon aseman seinällä oli venäläinen nimi, niin eiköhän se ollut ино. Приветнинское -nimeä ei silloin ollut vielä keksittykään. |
||||
|
|
12.11.2017 21:59 | Kurt Ristniemi | ||
| "Karjalankannaksen paikannimet venäläistettiin vuosina 1948 – 1949. Nimien muutoksella pyrittiin hävittämään viittaukset päättyneessä sodassa vallatun alueen suomalaiseen menneisyyteen." Veli-Pekka Sevón : Kannaksen paikannimien venäläistäminen www.terijoki.fi/Kannaksen_paikannimien_venalaistaminen.pdf |
||||
|
|
12.11.2017 21:30 | Kurt Ristniemi | ||
| En minä vaan penkin yllä olevan nimikilven alla mitään tekstiä näe. Pikemminkin vain vaakalaudoituksen. Vaikka miten kuvaa zoomailisin. - Näkyisiköhän alkuperäisessä kuvassa tarkemmin? | ||||
|
12.11.2017 16:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Nämä piirustukset lienevät ehdotuksia, joita ei välttämättä ehkä koskaan toteutettu. Piirustuksen oikea puoli esittää kyllä ihan vaunun ulkopintaa. Ehdotetussa vaunussa siis vaakalaudoitus. Kuvassa edelleen väärä littera. Oikea on D. |
||||
|
12.11.2017 16:07 | Kurt Ristniemi | ||
| Drone-kuva? | ||||
|
12.11.2017 16:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämän II lk vaunun littera ei ole B, vaan D. | ||||
|
12.11.2017 16:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin perustuu littera Ga? Riihimäki-Pietari -radan avaamisen aikaan avoimien tavaravaunujen litterat olivat G:b ja G:c. Kumpi oli korkea ja kumpi matala, siihen en ole löytänyt vahvistusta, mutta luetteloiden logiikkaa seuraillen arvelen matalan (tämän) olleen G:c. G:a oli niihin aikoihin katettu tavaravaunu, jossa oli hevos- tai karjasisustus. |
||||
|
12.11.2017 14:02 | Kurt Ristniemi | ||
| Jern-underrede = rauta-aluskehys. Piirustuksen ostikossa vaunua väitetään avoimeksi tavaravaunuksi, mutta katettuhan se on. |
||||
|
|
12.11.2017 13:46 | Kurt Ristniemi | ||
| Tämähän ei tietenkään ole Puukori ja littera B, vaan tavaravaunu, littera G. | ||||
|
|
12.11.2017 13:45 | Kurt Ristniemi | ||
| II lk littera on D. A= vallasvaunut, B= I lk, C= yhdistetty I&II lk, D= II lk, E=III lk. |
||||
|
|
12.11.2017 13:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset arkiston linkistä. Kuvista löytyy pienoismalli- ja 3D-rakentajille muutakin kiinnostavaa kuin liikkuva kalusto; esim. 'liikennemerkit'. Muuten, minun silmiini tämän kuvan veturi vaikuttaa tyypiltä A2: pyörät nousevat kattilan puolivälin tasalle, 2-akselinen tenderi... |
||||
|
|
12.11.2017 12:20 | Kurt Ristniemi | ||
| Mitäs jos tekisit näistä kuvasarjan, niin yhteenkuuluvat kuvat löytyvät vielä myöhemminkin. Tuommoinen 'tenderi edelliseen' on jokseenkin harmittava muutaman vuoden kuluttua. Puhumattakaan joidenkin harrastamasta 'sama rakennus' (tms.) -tyyppisestä kuvatekstistä. Onko Kansallisarkistossa näille kuville metatietoja. Ts. tämän kansion (tms.) kuvausta, jossa kerrotaan esim. valmistajatiedot tms. Miksi muuten tuo 'Muu ajoneuvo'? |
||||
|
11.11.2017 14:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Toisaalta: Kyllähän M. Saarisen paikkatietoon (sehän on M. Saarisen kertoma?) voinee hyvin luottaa: siis Pasila. | ||||
|
|
11.11.2017 14:24 | Kurt Ristniemi | ||
| Jukka Joutsin Lahtiasema-sivun mukaan tuonnäköinen talli Aluttarineen 1800-luvun lopulta olisi Lahdesta. Kuvan lähteenä siellä on Suuri raideliikennealbumi (1980). - Mutta se tieto taitaa olla kyllä väärä. http://www.jukkajoutsi.com/lahtiasema.html Helsingin ja Pasilan välillä arvailua jatkan kunnes näen jommasta kummasta luotettavan kuvan 1900-luvun alusta. Kuva-arkistojen - myös Rautatiemuseon - kuvien tiedoissa on turhan usein virheitä. |
||||
|
11.11.2017 13:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Oliskohan Ilmarisen pienoismalli Rautatiemuseossa: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7273 | ||||
|
11.11.2017 07:53 | Kurt Ristniemi | ||
| 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa on sama kuva, josta taustaa ei ole häivytetty. Kuvatekstin mukaan uusi H3-sarjan veturi nro 445 on Tampereen veturitallin edessä vuonna 1904. |
||||
|
|
11.11.2017 07:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Uudessa 'Höyryveturit Valtionrautateillä' -kirjassa on sama valokuva, mutta huimasti paremmanlaatuisena. Kuvatekstin mukaan kuva on otettu 1900-luvun alussa, ja veturissa on yleismallinen savutorvi, uusi kattila ja hytti. |
||||
|
10.11.2017 17:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Kolmas jännehän se oli se kääntyvä. Siis täältä Suomen puolelta laskettuna kolmas. Ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1124753?page=10 Ja siellä kerrotaan sekin, missä se valtakunnan raja on. Tosin raja on sen jälkeen käyty uudestaan, mutta sen paikkahan ei rajankäynnissä muuttunut. |
||||
|
|
10.11.2017 11:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovasti yksiin näkyvät käyvän sekä Google.mapsin että 'paikallisten' käsitys rajalinjasta. Ja noiden vedessä töröttävien pömpeleiden paikkeille se raja näkyy asettuvan. - Google.maps: https://www.google.com/maps/@65.8278167,24.1514337,501m/data=!3m1!1e3 Mutta keskilinja-arveluni oli kyllä väärä. Se pätee vain järvien kohdalla. Joella raja seuraa syväväylää: "Yleisenä periaatteena Suomen ja Ruotsin välisellä jokirajalla on, että raja seuraa virtaavien jokien syväväylää ja joen muodostamien järvien keskiviivaa. Johtuen veden ja jään kuluttavasta ja hiekkamassoja siirtävästä vaikutuksesta syväväylä ja siten myös periaatteessa rajan sijainti muuttuu jatkuvasti. Kuitenkin rajan paikka on säännönmukaisten rajankäyntien välisen ajan se, missä syväväylä on ollut ja miksi sen sijainti on määritetty viimeisimmässä rajankäynnissä." Lähde: Maanmittaus 86:2 (2011), Pekka Tätilä: Suomen ja Ruotsin valtakunnanraja – vuoden 2006 rajankäynti |
||||
|
|
10.11.2017 09:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Google.mapsin mukaan valtakunnan raja on kolmannen siltajänteen kohdalla Suomen puolelta katsottuna, mutta ehkä kuitenkin pikemminkin keskellä jokea? Wikipedian mukaan Tornionjoen rautatiesilta on valmistunut vuonna 1919. |
||||
|
08.11.2017 20:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Miehillä napit ovat oikealla, napinreiät vasemmalla, naisilla päinvastoin. Suunnat vaatteen käyttäjän omasta näkövinkkelistä nähtynä. Tsekkasin juuri omasta, päällä olevasta paidasta. |
||||
|
07.11.2017 18:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Kysehän ei ollut siitä, että Venäjä olisi tavoitellut rautateilleen esim. hyvää hallintoa tms. (-> "Suomen senaatille alistaminen") vaan siitä, että Venäjä käytti mitä hyvänsä tekosyitä mm. rautateiden venäläistyttämistoimien verukkeena. - Tai niin Suomessa ainakin uskottiin. Eikä suinkaan aina aiheetta. Niinpä sanomalehti Wiipuri kirjoitti 19.6.1910 siitä, miten jopa tätä Pitäjänmäen onnettomuutta ajateltiin mahdollisesti käytettävän Suomen valtionrautateiden venäläistyttämisen yhtenä perusteluna: "Sopiwaa tilaisuutta wenäläistyttämistoimenpiteen toteuttamiseksi on wain warrottu ja warrottaneen wieläkin, waikkakin niin kummalta kuin kuuluukin — äskettäin sattunutta kamalaa junien yhteentörmäystä Sockenbackassa näytään nyt tahdottawan eräistä ilmiöistä päättäen pitää jo yhtenä syynä ohjelman toteuttamisen mahdollisuudelle." En muuten tiennyt tuota, että keisari olisi 30.9.1909 päättänyt SVR:n alistamisesta Venäjän kulkulaitosministeriön valvontaan. Sen verran asiasta tiedän, että vuonna 1908 on "Keisari suwainnut käskeä Suomen senaatin päättäessään määrärahoista walmisten Suomen rautateiden uutisrakennuksiin ja rakenteilla olewien ratojen walmistamiseen, ottamaan huomioon wälttämättömyyden, saattaa radat sellaiseen kuntoon, että niillä woitaisiin käyttää Wenäjän rautateiden liikkuwata kalustoa, sekä uusia wetureita ja waunuja tilattaessa tilata ne Wenäjän mallisiksi sekä että 1909 kulkulaitosmenoarwioon otettaisiin jokin summa nykyisten rautateiden muuttamiseen Wenäjän liikkuwalle kalustolle sopiwiksi." |
||||
|
06.11.2017 12:18 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan, Alvar Aallon suunnittelema Enso-Gutzeitin sokeripala-pääkonttori tuli tuon punatiilisen Norrménin talon tilalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/Norrm%C3%A9nin_talo |
||||
|
05.11.2017 08:06 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset, Petri. Nyt kun noiden 'astinlautojen' todellinen rakenne on selvillä, tuntuu hassulta, miten näin ne ensin astinlautoina. Niin voi silmä pettää. |
||||
|
04.11.2017 18:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Onnettomuuden kuvaukseen ja tutkinnassa esiintulleisiin tietoihin voi perehtyä esim. Itä-Suomen Sanomien 16.6.1910 jutun avulla https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3 | ||||
|
|
04.11.2017 09:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Venäjän ministerineuvosto totesi jo kesällä 1907, että oli vältämätöntä saada 'välittömän liikkeen' (= ilman siirtokuormausta) yhdysliikenne Venäjän ja Suomen rataverkkojen välille jo ennen yhdysradan rakentamista. Kuormaulottumien eroavuus esti 'välittömän liikkeen' välittömän toteuttamisen, mutta Pietariin siis rakennettiin kesällä 1910 siirtokuormaukseen perustuva väliaikainen yhdysrata Nikolain aseman ja Suomen aseman välille. Väliaikaisuus tässä tarkoittanee aikaa tämän radan rakentamisen ja varsinaisen yhdysradan rakentamisen välillä. Kun lisäksi muistetaan, että lehtitiedot kertovat radan rakentamisen kestäneen pari kolme kuukautta, niin kyse ei arvatenkaan ollut häthätää rakennetusta yhden kesäkauden radasta, joka olisi purettu pois katujen talvikunnossapidon tähden. |
||||
|
|
03.11.2017 20:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Toiseksi lähin vaunu on D 205. Tämä käy ilmi kuvasta https://vaunut.org/kuva/75069 |
||||
|
|
03.11.2017 16:13 | Kurt Ristniemi | ||
| Mihin perustuukaan ajatus, että kuljetus vuonna 1912 olisi tapahtunut pääosin raitioteitä pitkin? Ehkäpä vuonna 1912 hyvinkin oli vielä käytettävissä tuo vuonna 1910 rakennettu välikaikainen yhdysrata, joka oli rakennettu pölkkyineen ja kiskoineen Pietarin kaduille. Tuskin venäläisten halu joukkojen nopeaan rautateitse tapahtuvaan siirtoon oli tällä välin haihtunut. |
||||
|
|
03.11.2017 11:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Myös mm. lappeenrantalainen Itä-Suomen Sanomat uutisoi 16.6.1910 onnettomuudesta. Kuvaus on varsin erityyppinen kuin nykyiset uutiset, vertavuotavine uhreineen, hysteerisesti kirkuvine naisineen ym. Uutisessa kuvataan tapahtumien kulku sekä kuulusteluissa kerrotut tiedot. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/636450?page=3 Toisaalla lehdistössä kerrotaan myös, että Venäjän vallanpitäjät aikoivat käyttää onnettomuutta yhtenä tekosyynä Suomen rautateiden haltuunottoon. Muina syinähän olivat mm. suomalaisten väitetty kapinallisuus ja suunnitteilla mukama ollut rautatielakko. - Hybridisodankäynti ei ole mikään uusi keksintö. |
||||
|
|
03.11.2017 08:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Tästä kesällä 1910 rakennetusta väliakaisesta yhdysradasta löytyikin yllättävän äkkiä lisätietoja. Aamulehti 16.6.1910 tietää uutisoida: "Nykyään lasketaan kiiruimman kaupalla kiskoja Wosnesenskin rantakadulla, Liteinin sillalla ja Nishegorodinkadulla Pietarissa Suomen ja keisarikunnan rautateiden yhdistämistä warten. Liteinin sillalle on asetettu wain toinen kiskopuoli. sillä toisena tulee olemaan sähköraitiotien kisko. Junien kulkiessa on siis raitiotieliike lakkautettu. Wosnesenskin rantakadun ja Liteinin sillan kulmassa tekee rautatie jyrkän käänteen ja siihen on laitettu siwuhaara wastaan tulewien waunujen ohipäästämistä warten. Nishegorodin kadulta jatkuu rata Suomen rautatien tawarapihan äärimäisille kiskoille, jossa siis rautateiden yhdyskohta on. Liike yhdysradalla Liteinin sillan yli on tapahtuwa ainoastaan öiseen aikaan." Kiireen syyksi arveltiin mm. venäläisten suunnitelmia 'kapinallisen' Suomen kansan taltuttamiseksi, tarvetta siirtää joukkoja nopeasti maahan ja halua ottaa Suomen rautatiet haltuunsa. Olipa Suomen valtionrautateille jo annettu uusi nimikin: Pohjanlahden rautatiet. Ja venäläinen rautatiehenkilökuntakin päällikköineen oli huhujen mukaan järjestetty. Vaan kukapa tietäisi kertoa noista oikeanpuoleisen vaunun tolpankiinnikkeistä? Niissä kun kussakin näyttäisi olevan astinlauta tms. |
||||
|
|
03.11.2017 07:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Väliaikaisen yhdysradan reitityksestä ei tarina kerro. Mutta se kertoo, että "Viime kesänä rakensivat venäläiset parissa kolmessa kuukaudessa läpi kaupungin pitkin katuja väliaikaisen yhdysradan, jota myöten öiseen aikaan tuovat junia Suomen rautatien asemalle, missä tavarain siirto viereisellä raiteella seisoviin suomalaisiin vaunuihin tapahtuu." Radan rakentaminen ei siis tapahtunut aivan hetkessä, mikä merkinnee sitä että ihan uutta (väliaikaista) rataa lie jouduttu jonkunkin verran rakentamaan. Oikeanpuoleisen avonaisen tavaravaunun sivutolppien kiinnikkeet ovat perin mielenkiintoiset. En heti muista tuollaisia ennen nähneeni. Vaan saattaahan muisti toki pettää. |
||||
|
02.11.2017 19:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Pilkkarunon mainitsemat "uudet vaunun mallit" tarkoittavat esim. 'punaista' katettua tavaravaunua Gb (vuodesta 1917 Gd), joka korvasi pystylaudoitetun Ga-tyypin, ja avointa vaunua Hb. | ||||
|
Kuvasarja: Venäjän yhdysliikenteen alku |
02.11.2017 18:33 | Kurt Ristniemi | ||
| . | ||||
|
01.11.2017 19:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Oikean reunan etualan kaksi rakennusta eivät tosiaankaan kuulu Linnunlaulun huvilaan nro 14, vaan ovat valtionrautateiden maalla. Se kay ilmi kartoista, johin on merkitty rautaiealueen raja. | ||||
|
01.11.2017 18:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Arvauksissa päästiin koko lailla lähelle (gabariitin mittaukseen ja Venäjälle), mutta ei kuitenkaan päästy selville siitä oleellisimmasta, eli mistä olikaan kyse ja mihin ja miksi vaunu tarvittiin. Kyse oli valmistautumisesta pian alkavaan keisarikunnan yhdysliikenteeseen. Tällä modernilla mittausvaunulla ajettiin läpi Suomen rataverkko ja selvitettiin, mahtuuko venäläisen avaramman mitoituksen mukainen kalusto liikkumaan Suomen rautateillä. Kun saranoidut ulokkeet törmäsivät esteisiin, ne antoivat myöten ja palasivat sitten jousivoimalla takaisin. Kirjuri kaiketi merkkasi muistiin kaikki törmäilyt. |
||||
|
01.11.2017 16:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Pitää korjata aiemmin esittämääni ihmettelyä vaunun numerosta 738503. Etuseiska toki tarkoittaa keisarikunnan yhdysliikennettä, mutta sitä ei läimäisty vaunun vanhan numeron eteen, vaan vuoden 1913 syksystä alkaen uudet yhdysliikennevaunut numeroitiin kokonaan uudestaan. mm. "avovaunut jarrulla numeroidaan 738501 ..................ylöspäin". Eipä tämä tieto tämän vaunun litteraa paljasta, mutta kertoopahan sen, että vaunu on keisarikunnan yhdysliikenteeseen rakennettu avovaunu ja että siinä on jarru. |
||||
|
|
31.10.2017 10:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielenkiintoinen tieto tuo, että 4-akseliset K-vaunut olisivat olleet 28' 10" pitkiä, eli yleisintä K-vaunujen pituutta. Mutta jos piirustus niin kertoo, niin niinhän se toki on. Itse olisin kuvitellut, että vuosien 1871-1875 vuosikertomusten vaunuluetteloissa listatut neliakseliset K-vaunut (23 kpl) olisivat olleet samat vaunut kuin vuonna 1872 liikenteeseen otetut rauta-aluskehyksiset K-vaunut (23 kpl), joiden pituus oli 35' 4". Ainokaiset laatuaan. |
||||
|
29.10.2017 07:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Vai ovatkohan nuo pelkkiä aluskehyksiä? Silloinhan niille ei voi litteraa määrittää. Ajoitusta voi haarukoida muutaman yksityiskohdan avulla: - Laakerinohjauskehyksenä on levyohjain. Milloinkahan niitä mahdettiin alkaa käyttää? - Levyohjaimissa on valkeat juovat sen merkkinä, että vaunu sai vaaratta mennä laskumäen raidejarrujen läpi. Merkintä ei ollut käytössä enää v. 1974. - Vaunuissa on keltaiset siirtosangat. Milloinkahan niitä alettiin käyttää? |
||||
|
|
28.10.2017 14:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Tietoa Jeffery-Poplavko -panssariautoista - ja samantien tietysti myös Janošikista: http://www.tanks-encyclopedia.com/ww1/russia/Poplavko-Jeffery.php Sieltä löytyy myös tuo Jonin linkkaama kuva. |
||||
|
28.10.2017 09:39 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n junassa on mm. Ga-vaunu, jossa on sotilassisustusvaatimusten mukaiset kiinteät sivu- ja hyllylaudat. Sen kertoo alleviivaus mies- ja hevoslukumäärä-merkinnän alla. | ||||
|
|
28.10.2017 09:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunut, joissa oli kiinteät 4 akselia, muutettiin 3-akselisiksi, kertoo 1862-1912 -historiikki. Neliakselisissa keskimmäisten akselien täytynee olla ollut lenkkiakseleita, vaikka niitä historiikissa kiinteiksi mainitaankin. Mutta mitähän tosiaan arpoisi tämän Janošikin vaunun litteraksi? |
||||
|
26.10.2017 14:54 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuolta löytyy 19 kuvaa: https://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/MUUT+AIHEET/KAHVIPAKETTIEN+KER%C3%84ILYKUVAT/OTK+RENGAS-KAHVI,+VETUREITA,+1955/ |
||||
|
25.10.2017 21:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Vähän täsmennystä noihin valkeisiin kolmioihin: Valkealla kolmiolla merkittiin kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut. Vuodesta 1901 alkaen nämä kalkkivaunut saivat kolmion lisäksi litteran Gt. Rautatiehallituksen kiertokirje 74/9804, 15.10.1901: "Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)". 'Likaavan tavaran' käsite on paljon myöhemmältä ajalta. |
||||
|
25.10.2017 19:37 | Kurt Ristniemi | ||
| Ovessa todella häämöttää varhaisemmat merkinnät, muttei siellä D-kirjainta ole, vaan G; litterasta Ga. Ga:n a vain jää nelosen alle piiloon. On siellä vaunun numerokin, joka taitaa olla tuo sama 4432. Se tosin näkyy sen verran heikosti, että vannomaan en mene. Mutta ilmeisesti vaunuun on vain maalattu vanhat tunnisteet hieman eri paikkaan kuin aikaisemmin. (Leikin vähän kuvankäsittelyohjelmalla, ja johan näkyvyys parani) Aluskehykseen näkyy liidulla merkityn vuosiluku 1921. Mitkäs akselipoksit tuossa vaunussa on? Muuten, vaikka virkatarvevaunut toki olivatkin X-litteroidut ja numero varustettu etunollalla (myös vaunun kyljessä), niin tämän kuvan tunnisteisiin itse kyllä lisäisin myös litteran Ga ja numeron 4432, sillä nehän vaunun kylkeen on maalattu. |
||||