Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	25.10.2017 15:08	Kurt Ristniemi
		Sain museolta parempiresoluutioisen kuvan. Vaunun osoitekilvessä todellakin lukee SKATUDDEN. Ja kärryjen aisan tekstikin näkyy siinä hyvin: H-FORS STADS RENHÅLLNINGSVERK 2.
	25.10.2017 12:15	Kurt Ristniemi
		Missä on juhlanauha? Verrata voi vaikkapa kuvaan https://vaunut.org/kuva/116697
	25.10.2017 12:12	Kurt Ristniemi
		VR Yhtymä Oy:n tilaama rakennushistoriaselvitys 'Sorinkatu 6-8 Tampere' on edelleen netissä: http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/nahtavillaolevat/8201/8201liite1.pdf
	25.10.2017 09:07	Kurt Ristniemi
		Vasemmanpuoleisimman kuvassa näkyvän pyöräparin akseli lähtee selvästi näkyvästä pyörästä vasemmalle. Akseli on siis samalla raiteella kuin Janošikin vaunu. - Mutta se voi tietenkin todellakin olla toisen vaunun akseli. Siis toisen, Janošikin vaunun perässä samalla raiteella olevan vaunun akseli. Jos niin on, niin Janošikin vaunu onkin 2-akselinen ansaksin tuettu päädytön avovaunu. Olisiko esim. matalalaitainen sivutolpaton hirsivaunu HI? - Tai J tai HJ? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/98678 arveltu vaunun numero 738503 ei tunnu täsmäävän minkään litteran kanssa. Ei ainakaan vuonna 1916 painetun kirjan 'Käsikirja liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille' taulukon mukaan. Etuseiska on tietenkin yhdysliikennekaluston etunumero (mikä hyvin selittäisi vaunun mahdollisen Venäjällä olon), mutta numerosarja (7)38,500:sta ylöspäin ei vastaa mitään litteraa. HI-vaunut puolestaan on numeroitu 54,001-54,100. Jos kuvan https://vaunut.org/kuva/98678 arvio numerosarjasta 25 819 19 sotasaalispäivänä on oikea (25.8.1919), niin pitää muuttaa ajoitusarviotani. Ja kuvauspaikkaa (maata).
	24.10.2017 14:21	Kurt Ristniemi
		No nyt pitää sitten vain tunnistaa, onko asepuku tšekkien vai puna-armeijan. Kas kun tuo Janošik on ollut kumpaistenkin hallussa. Tuon 3-akselisen vaunun haluaisin joka tapauksessa tunnistaa.
	24.10.2017 11:37	Kurt Ristniemi
		Aisan tekstin lopussa lienee tosiaan kakkonen. Alkuperäinen kuva oli rasteroitu sanomalehtikuva, josta tekstejä ei erottanut lainkaan. Mutta ei tämä museolta saatu kuvakaan oikea valokuvatarkkuinen kuva ole, vaan pdf-tiedostoon skannattu kuva, jonka skannausresoluutio ei riitä tekstien lukemiseen. Ei edes vaunun osoitekilven varmuudella lukemiseen. Mutta näyttää siltä, kuin siinä lukisi SKATUDDEN.
	23.10.2017 17:10	Kurt Ristniemi
		Sain Helsingin kaupunginmuseolta kuvasta laajemmin rajatun ja parempilaatuisen version, jonka vaihdoin vanhan rasteroidun sanomalehtikuvan tilalle. Samalla sain myös tiedon kuvausajankohdasta: v. 1913. Edellinen ajoituskorjaukseni (1910-luku) ei siis ollut lainkaan hassumpi.
	19.10.2017 12:01	Kurt Ristniemi
		[lainaus]"Vakiintunut käsite" ja "vakiintunut ilmaisu" ovat kaksi eri asiaa.[/lainaus] Niin ovatkin: Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Pragmaattisesti ne johtavat samaan: vakiintunut ilmaisu viestii vakiintuneen käsitteen merkityssisällön. Ilman kognitiivista merkityssisältö-tarkoitusta vakiintuneella ilmaisulla ei olisi mitään mieltä. Mutta semantiikka sikseen, ja palataan 'Ga-tyyppiin': Jos pyrkimys 'Ga-tyypin' (ulkopuolinen pystylaudoitus) synnyn ajoittamiseen perustuu SVR:n vuosikertomusten vaunuluetteloihin, niin se ei voi onnistua. Ensinnäkin vuosittaiset luettelot eivät ota kantaa vaunujen rakennemalliin, vaan ainoastaan litteraan. Toisekseen luetteloissa ei eritelty erikseen G- ja Ga-vaunuja, vaan ne listattiin yhtenä ryhmänä. Ja vieläpä niin että eri vuosina tuo ryhmä nimettiin eri tavoin: joskus nimikkeellä G ja joskus nimikkeellä Ga: Vuoteen 1901 asti nimike on G, siitä eteenpäin Ga. Vuoden 1912 luettelossa littera G on jälleen mukana, mutta yhdessä Ga:n kanssa katetun (yleis)tavaravaunun litterana. Vuonna 1913 ryhmän litteroina ovat jo G, Ga ja Gb. Tässä Gb on uuden sukupolven yhdysliikennekelpoinen vaunu, joka uustuotannossa korvasi Ga:n. SVR ei selvästikään katsonut tarpeelliseksi erotella ryhmään kuuluvia vaunuja erikseen litteroittain. Siten ei näiden luetteloiden perusteella voida tietää, paljonko kunakin vuonna oli G- ja Ga- (tai Gb-)vaunuja. Tämän litteroiden yhteenniputtamisen vahvistaa vielä vuoden 1911 vaunukuvasto, jossa vaunut ovat yksinomaan litteralla G. Täsmälleen samat vaunut ovat täsmälleen saman vuoden vaunuluettelossa yksinomaan litteralla Ga. Ja kuten tiedetään, littera Ga ei ilmestynyt tyhjästä vuonna 1901, vaan se oli samassa merkityksessä olemassa jo vuoden 1896 litterauudistuksesta lähtien. - Ja luetteloissa kyse on siis vain litteroista, ei vaunujen rakennetyypeistä. Siten luetteloiden perusteella emme voi tietää, mitkä G- Ga- tms vaunut olivat vanhaa rakennetta ja mitkä uutta 'Ga-tyyppiä'. Mitä taas tulee ajatukseen, että varhaiset 'Ga-tyypin' vaunut olisi numeroitu vain sarjaan G, se ajatus voidaan hylätä. Kuvan https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0033lb vaunu kun on Antin omasta mielestä sitä vanhaa tyyppiä: "Kuvan Gabd on mielestäni selkeästi vanhempaa tyyppiä." Ts. varhaista 'Ga-tyyppiä' numeroitiin todistettavasti jo ennen vuotta 1896 myös ainakin litteran Gabd alle. 'Ga-tyypin' vaunusta on lukuisia erilaisia versioita, jarrukoppeja eri paikoissa, 2- tai 4-ikkunaisia, erilaisin jarruin, erilaisin alustarakentein yms. - Jokainen pitkään käytössä oleva vaunumalli kehittyy ajan kuluessa. Lisäksi eri valmistajat saattavat rakentaa ykstyiskohdiltaan eroavia vaunuja. Silti kyse on samasta vaunutyypistä ja samasta litterasta.
	19.10.2017 07:46	Kurt Ristniemi
		Internet Archiven Wayback Machinen varhaisin vr.fi-sivuston tallenne on vuoden 1996 joulukuulta: https://web.archive.org/web/*/vr.fi
	19.10.2017 07:21	Kurt Ristniemi
		Enpä, Petri, luota museon plakaattiin. Muilta kuin siltä osin, että se esittää museon virallisen käsityksen asiasta. Ja sillähän ei tässä tapauksessa valitettavasti tarvitse olla kovinkaan paljon yhteistä todellisuuden kanssa. Aikeeni olikin kirjoittaa tuo edellinen tekstini uudestaan, jotta moiselta luottamus-johtopäätökseltä - jota osasin odottaa - olisi vältytty, mutta myöhästyin. Tulkoon siis tässä: Museon G-vaunuksi litteroima vaunu on olemukseltaan 'Ga-rakennetyypin' Ga[pre 1896]/Gaa-huvihevosvaunu, olipa sen aluskehys sitten uusi tai vanhan G-vaunun kehys vuodelta 1860, niinkuin museon tekstin perusteella voisi olettaa. Vuonna 1860 ei rakennettu pystylaudoitettuja vaununkoreja, joten vaununkori on uudempi. Ainahan vaunuja on rakennettu vanhojen vaunujen aluskehyksille, eikä vaunun tyyppiä ja litteraa tietenkään määrää vanha aluskehys vaan uusi vaununkori (tai siis vaunun käyttötarkoitus, jota kori palvelee). Minä en ylimalkaan luota mihinkään yksittäiseen lähteeseen. En edes kiertokirjeisiin, muuten kuin niiltä osin, että ne kuvaavat tahtotilan. Tahdottu asia on sitten saattanut toteutua joskus ajan kanssa. Tutkimustyöläisen paras apuväline on logiikka. Ja logiikka on kumma kyllä hyvin helppoa ja yksinkertaista. Eikä analyyttisestä mielestä ja asenteestakaan haittaa ole. Yhdessä tämä kaksikko rajaa hyvin helposti pois dokumentaatioon perustumattomat 'jos lehmillä olisi siivet'- tyyppiset toivorikkaat johtopäätökset: Jos olettamukselle ei löydy dokumentaatiosta tukea, se on vain olettamus. Parhaimmillaan työhypoteesi, mutta johtopäätöksenä sitä ei pidä esittää, sillä se ei ole loogisten sääntöjen mukaan johdettu johtopäätös, vaan arvaus.
	18.10.2017 17:38	Kurt Ristniemi
		Ja jos oikein tunnistan, Rautatiemuseon huvihevosvaunu näkyy kuvassa sivulla http://harmaajamuutiloisetvarit.blogspot.fi/2016/06/suomen-rautatiemuseo-hyvinkaalla.html Ja siinä kuvassa on 'Ga-tyyppinen' vaunu: ulkopuolinen pystylaudoitus. Minulla on itsellänkin vaunusta kuva, mutta en nyt tunnu sitä löytävän. Rautatiemuseon plakaatin mukaan vaunu on ollut alunperin (v. 1860) litteraltaan G, ja siihen on myöhemmin lisätty ilmanvaihtoritilät, jotta siinä on voitu kuljettaa hevosia. Jos plakaatin tiedot ovat oikein, tämän nimenomaisen vaunun perusteella ei voida todeta, että 'huvihevosvaunuja' (Ga ennen v. 1896, Gaa sen jälkeen) olisi jo alunperin rakennettu 'Ga-tyyppisinä', eli ulkopuolisella pystylaudoituksella. Sen perusteella voidaan todeta vain, että jossakin elinkaarensa vaiheessa tämä vaunu on muunnettu 'Ga-tyyppiseksi' huvihevosvaunuksi (jonka littera on varmaan ollut Ga [ennen v. 1896] tai Gaa [v. 1896 jälkeen]). Muutosajankohta ja littera selviäsivät vaunukortista, jos se jostakin löytyisi. Mutta ei vaunu tietenkään sitäkään todista, ettei huvihevosvaunuja olisi rakennettu 'Ga-tyyppisinä', eli ulkopuolisella pystylaudoituksella.
	18.10.2017 15:32	Kurt Ristniemi
		1896 litterauudistuksessa ei yhdistetty eläintenkuljetusvaunuja Ga-litteraksi: 1896 litterayhdistelyssä uusien litteroiden selitykset ovat: G: Katetut waunut kappaletawaraa ja karjaa warten Ga: Katetut waunut kappaletawaraa, hewosia ja karjaa warten Gc: Katetut waunut kappaletawaraa, karjaa ja kankirautaa warten Gd: Katetut waunut kappaletawaraa ja irtonaisia jywiä warten Ja vanhaa Ga:ta vastaava uusi Gaa: Ylöllisyys=hewoswaunut Vuoden 1896 uudessa litteroinnissa sellaisia vaunuja, joissa voitiin kuljettaa muun tavaran lisäksi myös eläimiä olivat siis G, Ga ja Gc. Pelkästään 'huvihevosten' kuljettamista varten oli Ga a. Vuoden 1899 vaunuluettelossa ei ole kolmea Ga-vaunua merkitty hevosvaunuiksi. Sensijaan siinä on kolme Ga a -vaunua: 'Katettuja tavaravaunuja koruhevosia varten'. Luettelossa ei yleisvaunuja ole eritelty, vaan ne ovat siinä kaikki G-litteran alla. Eräiden muiden vuosien luetteloissa ne kaikki taas ovat Ga:n alla. Yleisvaunuiksi luokiteltuja vaunuja ei siis vuosittaisissa luetteloissa eritelty litteroittain. En ole esittänyt, että 1800-luvun lopun 'Ga-tyypin' vaunut olisivat sen enempää 1800-luvulla kuin 1900-luvullakaan olleet Ga-litteran alla. (Tuo on juuri se ajatusvirhe, johon tuo onneton 'Ga-tyyppi'-nimi johtaa: uskoon, että vaunut olisivat litteraltaan Ga). Olen sensijaan nimenomaisesti päinvastoin esittänyt, että 'Ga-tyypin' vaunuja on mitä ilmeisimmin litteroitu eri litteroille niin ennen 1896 litterauudistuksen kuin sen jälkeenkin. Kun käyttöön tuli uusi, aiempaa parempi vaunumalli (ulkopuolinen pystylaudoitus), sitä toki käytettiin kaikkiin sopiviin käyttötarkoituksiin. Myös Ga-litteraan. Miksi ei olisi käytetty? [lainaus]Voisiko olettaa että 12-tonnin kantavuuden "Ga-tyypin" vaunut on haluttu pitää omana sarjanaan, siksi littera Ga eikä G?[/lainaus] Ga-litteralle on selvä muista käyttötarkoituksista eriävä tarkoitus: 'Katetut waunut kappaletawaraa, hewosia ja karjaa warten'. Kantavuus voi toki erota joistakin muista G-sarjan litteroista, mutta erottava tekijä on käyttötarkoitus. Noihin aikohin kantavuusrajoitukset usein riippuivat siitä, minkäpainoisilla kiskoilla kiskotetuilla rataosilla vaunuja käytettiin. Painorajoitukset eivät heijastuneet vaunujen litteraan, vaan ne merkittiin vaunujen kylkeen. [lainaus]en ole missään nähnyt mitään näyttöä joka puhuisi sen puolesta että nuo 1800-luvun "Ga-tyypin" vaunut olisivat olleet 1900-luvullakaan Ga-litteran alla[/lainaus] Mikä on 1800-luvun 'Ga-tyyppi'? 'Ga-tyyppihän' on nimenomaisesti vain ja ainoastaan ulkopuolisella pystylaudoituksella varustettu vaunutyyppi. Tarkoitetaankohan tässä kenties sitä, että vanha (ennen vuoden 1896 uudistusta) littera Ga olisi kuulunut perusvaunusta eroavalle vaunutyypille, esim. sellaiselle, mikä uudistuksen jälkeen tunnettiin litteralla Gaa? Jos sitä yritettiin sanoa, niin niinhän se on: Gaa-vaunu oli mitä ilmeisimmin erilainen kuin Ga-vaunu. Siinä oli katonrajassa tuuletusritilöitä. Joka tapauksessa joudun tarkistamaan väitteitäni: Ehkäpä 'Gaa'-tyypin vaunuja ei litteroitu vanhalla (ennen v- 1896) Ga-litteralla. Ellei sitten rakennettu myös 'Ga-tyyppisiä' huvihevosvaunuja, joissa oli nuo tuuletusritilät. Mutta sellaisista ei ainakaan toistaiseksi ole näyttöä. Sensijaan vuoden 1896 jälkeen Ga-vaunut on varmasti rakenteeltaan 'Ga-tyyppiä'. Vai onko joku nähnyt muuntyyppisiä?
	18.10.2017 12:11	Kurt Ristniemi
		Eroavuuksia ei voi kiistää. Eroja tosin on usein myös eri valmistajien vaunusarjojen välillä. Joten lisäponnisteluja tarvitaan, jotta selviää onko kyse todella 'Ga-tyypin' eri sukupolvista. Olisikin muuten hupaisaa, jos kävisi ilmi, että ensimmäiset ulkopuolisella pystylaudoituksella varustetut 'Ga-tyypin' vaunut olisivat kaikki G-litteralla. Mitenkäs tuo vakiintunut 'Ga-tyyppi'-nimitys silloin sopisi pystylaudoitetun vaunun nimeksi? - Mutta tämä nyt oli perin ennenaikaista ajatushuvittelua.
	18.10.2017 11:43	Kurt Ristniemi
		Litteroilla ei tässä todellakaan ole mitään tekemistä. Muuta kuin se, että 'Ga-tyypin' vaunuja numeroitiin mitä moninaisimpiin litteroihin. Sekä ennen että jälkeen vuoden 1896 litterauudistuksen. Vuoden 1896 litterauudistuksessa - G, G b yhdistettiin litteraksi G, - G a, G a b, G a b d, G a d yhdistettiin litteraksi Ga, - G b c muutettiin litteraksi Gc - G b, G b d yhdistettiin littearksi Gd. 'Ga-tyyppisellä' vaunumallilla ei ole mitään tekemistä Ga-litteran kanssa. Ei sen enempää vanhan kuin uudenkaan litteran kanssa. Sitä juuri tarkoitan, kun sanon että termi 'Ga-tyyppi' on harhaanjohtava, kun tarkoitetaan vaunun rakennetyppiä. Mutta on hienoa, jos onnistut todentamaan 'Ga-tyypistä' kaksi varianttia. On myös kiintoisaa nähdä, mihin käyttöihin kumpaakin versiota on numeroitu. Kumpaa tyyppiä muuten on tuo ylle linkkaamani Gabd? Joka siis on 'Ga-tyyppinen' vaunu, ja saanut litteransa ennen vuotta 1896. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0033lb
	18.10.2017 11:18	Kurt Ristniemi
		Noinhan juuri itsekin totesin. Esitin myös arvelun siitä miten ja miksi termi on syntynyt. Totesin myös, että mielestäni termi on harhaanjohtava, 'Ga-tyyppiä' kun on numeroitu moniin muihinkin litteroihin kuin Ga. Ja jo vuosikausia ennen kuin tavallisesti tarkoitettua Ga-litteraa oli edes olemassa. Kunhan tyypin syntyajankohta selviää, selviää kaikille muillekin että 'Ga-tyyppi' -nimitys on väärä. 'Vakiintuneisiin ilmaisuhin' ja muihin vakiintuneisiin käsityksiin ripustautuminen heikosti tutkitulla alueella sokeuttaa silmät ja estää uuden tiedon hyväksymisen. Kriittinen mieli on tutkimuksen välttämätön edellytys. Motto: "Tämän kirjan artikkelien kirjoittajat ovat ovat menneet tiedon alkulähteille ja selvittäneet monta avointa kysymystä sekä [!] oikaisseet aiemmin itsestään selvyyksinä julkaistuja tietoja [!]." Matti Bergström Keisarin juna, s. 5
	18.10.2017 10:41	Kurt Ristniemi
		'Ga-tyyppisiä', eli ulkopuolisella pystylaudoituksella varustetettuja vaunuja numeroitiin toki myös noihin ennen vuotta 1896 käytössä olleisiin monikirjaimisiin litteroihin. Ks. esim. https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3Akm0033lb Tuo 'Ga-tyyppinen'-nimitys onkin mielestäni suorastaan harhaanjohtava. Sitä on käytetty VR-historiik(e)issa, ja logiikkana lienee se, että historiikin kirjoittamisen aikana rakennetyyppiä edustivat nimenomaan Ga-litteraiset vaunut. Olisi todella hienoa, jos 'Ga-tyypin' - eli ulkopuolisella pystylaudoitetuksella varustetun vaunutyypin - syntyaika voitaisiin varmistaa dokumentein. - Junat 2/1995, s. 4 artikkelin mukaan tyypin rakentaminen alkoi vuonna 1888, mutta valitettavasti jutussa ei mainita lähdettä. Mihin perustuu käsitys, että valmistusluettelon G 1734-1755 oli 'Ga-tyyppinen'? Onko luettelossa kuvaus vaunusta tms? Porin konepajan listassa ensimmäinen uudella Ga-litteralla varustettu valimistuserä on 40 vaunun erä nrot 6650-6689 vuodelta 1900. Voidaan vain olettaa, että sarja oli Ga-tyyppiä, sillä miksi olisi enää rakennettu vanhaa mallia? Luettelossa ei valitettavasti ole muita tietoja kuin vuosiluku, littera ja vaununumerot. Samassa listassa on myös 40 vaunun sarja G-vaunuja nrot 5829-5843, 6115-6139 vuodelta 1898. Senkin voinee ehkä olettaa olevan 'Ga-tyyppiä'. Oma tämänhetkinen käsitykseni (siis arvelu) on, että uudet katetut tavaravaunut rakennettiin jostakin 1800-luvun loppuolelta alkaen 'Ga-tyyppisinä'. Vaunut litteroitiin käyttötarkoituksen mukaan vuoteen 1896 saakka monikirjaimisiinkin sarjoihin ja vuodesta 1896 alkaen G-, Ga, Gc- tai Gd-sarjoihin. Edelleen käyttötarkoituksen mukaan.
	18.10.2017 08:06	Kurt Ristniemi
		Hyvää tietoa vaunukorteista, eli tilastokorteista, kiitoksia. Tuo 'korjattu'-sanan alle maalattava punainen viiva oli ainakin minulle uutta tietoa. Todellakin oiva yksityiskohta mallinrakentajille. Vielä kun löytyisi tieto, milloin tuo merkintä jäi pois, niin tiettyä aikakautta mallintavat voisivat olla sen suhteen turvallisin mielin. Mustan kirjan ensi-ilmestymisen ajankohdan määrittämisen suhteen olisin varovaisempi. Ko. 759/1927:n perusteella voidaan varmuudella todeta, että Musta kirja julkaistiin viimeistään vuonna 1927. Mutta on mahdollista, että sitä oli jo julkaistu kenties muutamankin vuoden ajan, ja vuonna 1927 havaittiin tarpeelliseksi ohjeistaa tietojen tarkistaminen. Kuten tiedetään, ohjeita ei aina noudatettu ja rautatiehallitus, koneosasto tms. joutui tämän tästä muistuttamaan samoista asioista. Mutta ymmärsinkö oikein, että jos Mustan kirjan ja tarkastettavana olevan vaunun välillä havaittiin eroa, piti lähettää (konetoimistoon?) uusi vaunukortti (jonka perustella koneosasto sitten päivitti Mustaa kirjaa)? - Tuntuu jotenkin epäloogiselta tai kummalliselta, sillä tottahan vanhan (vaunu)kortin tiedot olivat oikein, ja vika oli Mustasa kirjassa. Miksi siis uusi kortti?
	18.10.2017 07:42	Kurt Ristniemi
		Eiköhän tuo Timiriasewin kuvaama venäläisvaunu 'punainen' ollut. Rautatiehallituksen kiertokirjeestä N:o 45/2978, 5.10.1921 käy ilmi, että venäläisvaunut eivät olleet ainakaan tummanvihreitä: "Sittenkuin on päätetty uudestimaalata, litteroida ja uudestinumeroida sekä varustaa täydellisillä ilmajohtoputkilla maassa olevat entiset venäläiset tavaravaunut, maalataan mainitut katetut ja avonaiset tavaravaunut tummanvihreiksi..." Tummanvihreä oli autonomian aikana Suomen kotimaanliikenteen väri. Yhdysliikennevaunut (Gb, myöh Gd) olivat 'punaisia'. Ja eiköhän niiden värimääräys Venäjältä tullut. Lisää muotokehikoltaan puisia (siis pystytolpat puuta) venäläisvaunuja on kuvassa https://vaunut.org/kuva/122226 vierellään SVR:n puumuotokehikkoinen Gd.
	18.10.2017 07:41	Kurt Ristniemi
		Sekä etualan Gd että taustalla oleva 'Ga-mallinen' (muotokehikon ulkopuolinen pystylaudoitus) G ovat ilman vasemman reunan taara- ja kuormamerkintöjä. Vuosi on 1920, mutta käytössä on vielä vuosisadan alun merkintätapa, jossa kuorma ja taara merkittiin aluskehykseen. Milloin mahtoi alkaa käytäntö, jossa kuorma ja taara merkittiin vaunun sivuseinään vasemmalle?
	17.10.2017 19:10	Kurt Ristniemi
		Tuossa edellä oli juttua myös venäläisvaunujen ulkopuolisista puisista runkotolpista. Yhden sellaisen vaunun kuvasi Ivan Timiriasew Helsingin asemalla vuonna 1914: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005%3A000001kl Jos vaunu olisi jäänyt Tarton rauhassa Suomeen, se olisi vissiin numeroitu Gd-sarjaan. Sen kantavuus kun näkyy olleen 1 000 puutaa, eli 16 380 kiloa. Tosin kantavuus jää himpun verran ohjeesta, joka oli 16 500 kiloa. Joten olisiko se sittenkin joutunut 15 000 kiloisten Gav-sarjaan.
	17.10.2017 15:05	Kurt Ristniemi
		Hyvä pointti. Kun Gav-vaunun sivulla esitetyn Gd-vaunun kuvan mitat eivät ole likikään samat kuin sivun vaunuluettelossa ilmoitetut mitat, niin Gd-vaunun kuvan käyttäminen Gav-vaunun kuvauksessa ei siis ole hyväksyttävää. Mutta tämä vahvistaa myös sitä käsitystä, että Gav-vaunun sivulle sijoitetun Gd-vaunun kuvan perusteella ei voi päätellä Gd-vaunuja numeroidun Gav-sarjaan, koska väärän vaunun kuvan käyttö on hyväksyttävää (jos vain mitat siis täsmäisivät).
	17.10.2017 11:03	Kurt Ristniemi
		Yksi asia tuli vielä mieleen: SVR tuskin laati piirustuksia - edes niitä kuvalaattapiirustuksia - venäläisistä vaunuista, ja siksi kenties käytti kuvastoissa Gav-vaunuista vaunun kanssa samannäköisiä valmiita suomalaisvaunujen kuvia. Mutta tämä on toki vain arvaus. Muutospiirustuksia varmaankin laadittiin, mutta niiden perusteella ei välttämättä kuvastopiirustuksia. - Taas arvaus.
	17.10.2017 10:24	Kurt Ristniemi
		Pelkästään Mustan kirjan antaman tiedon perusteella ei voida todeta, että Gav-sarjaan oli numeroitu Gd-vaunuja. Se voidaan todeta, että samalla kuvalla on kuvitettu sekä Gd- että Gav-sarjan vaunuja (v. 1941). Mutta kun kun vertaa saman kuvan alle listattujen Gd- ja Gav-vaunujen mittoja, ne eivät täsmää. On perin mahdollista, että on käytetty samaa kuvaa, koska se on 'riittävän oikeannäköinen'. Tähän mennessä esillä oleen tiedon valossa Mustan kirjan perusteella ei voida sen enempää todistaa, että Gd-vaunuja oli numeroitu Gav-sarjaan kuin sitä, että Gd-vaunuja ei olllut numeroitu Gav-sarjaan. Arkistoista se totuus löytyy, jos löytyy, siitä olemme yhtä mieltä: Pelkästään vaunukuvastoista totuus ei löydy. - Tosin kotoakin voi kirjahyllyn muutamastakin hyllymetrillisestä löytyä yhtä jos toistakin siinä nojatuolissa selailtavaksi. Ilman lähdekritiiikiä, avointa mieltä, epävarmuuden hyväksyntää ja jopa epäilevää mieltä tutkimus ei ole - eikä voi olla - luotettavaa. Vaunukuvastot ovat arvokas lähde, mutta niissä ei ole koko totuus.
	17.10.2017 08:57	Kurt Ristniemi
		Museoviraston Kuvakokelmat hyväksyy hakusanaan myös katkaisumerkin ''. Niinpä rautatieaiheita voi hakea esim. hakusanalla 'rautat'. Se kun kattaa 'rautatie'-sanan taivutusmuodotkin. Kannattaa myös katsoa, miten tarkennetulla haulla voi antaa useita hakusanoja tai muuten rajata hakua.
	17.10.2017 08:49	Kurt Ristniemi
		Kyllä vaan; osa Gd-vaunuista oli alkuperältään venäläisiä: - Vuonna 1921 sarjaan numeroitiin Tarton rauhansopimuksen mukaan Suomen omaisuudeksi siirtyneet venäläiset kantavuudeltaan (väh.) 16,500 kilon katetut tavaravaunut. Ne saivat numerot 44801:stä alkaen. Näistä vaunuista olisi mukava nähdä kuvia. - Kuvan https://vaunut.org/kuva/80175 kommentin mukaan sotavuosina 1941 - 1944 sarjaan merkittiin käytännössä kaikki 2 akseliset venäläiset vaunut. Mustaan kirjaan, niinkuin muihinkin vaunukuvastoihin, suhtaudun itse varovaisesti. Niinkuin tietenkin mihin hyvänsä muuhunkin yksittäiseen lähteeseen. Malliesimerkki harhaanjohtumisvaarasta on Mustan kirjan (v 1911 kuvasto) G-vaunu variantteineen. Saman vuoden koneosaston luettelossa näet samat vaunut on merkitty Ga:ksi. Ja mitä ilmeisimmin molemmat ovat tutkijan kannalta väärässä; vaunuryhmässä kun oli molempia tyyppejä. SVR ei vain ilmeisesti nähnyt tarpeelliseksi niiden erottelua luetteloissaan. - Lähdekriiittisys on uskottavan ja luotettavan tutkimustön kulmakiviä. Vaunukuvastojen kuvista ei minun silmiini käy ilmi Gd-vaunujen pystytolppien laji; muototerästä vai puuta. Eikä tämän kuvan vaunun numero sovi yhteen vaunukuvaston kuvien kanssa. Joko Gav-vaunujen numerointia on muutettu vuosien 1930 ja 1941 välillä, tai vaunukuvasto on väärässä. Kuvan vaunussa on pari mielenkiintoista yksityiskohtaa: - Uloimassa pylväsvälissä vasemmalla pitäisi olla taara- ja kuormamerkinnät. Vaan eipä ole. - Päädyssä katon alla on paksu puukaari, jollaista ei näy missään Junat 3/1990 -jutun kuvassa tai vorgin Gd-kuvassa. Tämä rakenne näkyy sensijaan vaunukuvaston Gav-vaunujen 28001-28015, 29001-29006 kuvassa vuodelta 1941, joka on sama kuva kuin Gd-vaunujen 37701...40223 kuva vuodelta 1941. Näiden kuvien perusteella vaunua voi arvella alkuperältään Gd-vaunuksi. Mutta kyse on todella vain arvelusta, ei todistuksesta. Kuvan vaunun oikeaan ja luotettavaan tunnistamiseen tarvittaisiin tieto Gd-vaunujen numeroimisesta Gav-sarjaan ennen vuotta 1930 (esim. käskykirje tms.). Siihen asti tunnistaminen on enemmänkin arvailua ja johtopäätösten tekemistä tavalla, joka ei ole loogisesti kestävä (johtopäätös on mahdollinen, mutta ei ei ainoa mahdollinen). Tottahan arvatakin voi ja tuleekin arvata, jotta arvausta voidaan työhypoteesina lähteä testaamaan. Mutta silloin on tietenkin syytä todeta että kyseessä on arvaus.
	16.10.2017 21:45	Kurt Ristniemi
		Gd:tä pidän itsekin yhtenä vaihtoehtona. Mutta löytyykö dokumentaatiota a) siitä, että Gd-vaunuja olisi Gb-vaunujen tapaan numeroitu Gav-sarjaan esim. liian heikkojen pyöräkertojen tai muiden kantavuusongelmien vuoksi, b) Gd:n venäläistyyppisestä puupylväsrakenteesta?
	16.10.2017 18:33	Kurt Ristniemi
		Alkuperäiskuvassa taitaa olla autoharrastajille tunnistettavaa. Tästä kuvasta yläreunan autot rajautuivat ikävästi vyötärölinjasta.
	16.10.2017 17:09	Kurt Ristniemi
		Katselin Gd-vaunujen kuvia ja melkein kaikissa kuvissa vaunun pystytolpat näyttävät olevan metalliprofiilia. Tässä kuvassa Gd-vaunun tolpat ovat kuitenkin puuta. Tämän kuvan vaunun katto taitaa olla matala, mutta korkeitakin ilmeisesti oli. Mahtoivatko nämä erot johtua valmistusajankohdasta vai pikemminkin valmistajasta? Vai onko tämän kuvan Gd-vaunu kenties vuonna 1921 - tai myöhemmin- Gd-sarjaan numeroitu venäläinen vaunu?
	16.10.2017 08:24	Kurt Ristniemi
		Edellä on pohdittu vaunulle suomalaislitteraa. Se olisi Gd, ei Gav. Gav-litteran saivat Tarton rauhansopimuksen jälkeen Suomeen jääneet 15 000 kg kantavat katetut tavaravaunut. Kuvan vaunun kantavuus näkyy olevan 20 000 kg, joten se menisi 16 500 kg:n Gd-sarjaan. Ellei vaunua sitten pidettäisi erikoisvaununa ja sille määrättäisi jotakin muuta.
	16.10.2017 07:28	Kurt Ristniemi
		Gb 55007:n aluskehys todellakin on Gav-vaunusta nro 29007. Itse asiassa koko vaunu on pyöräkertoja lukuunottamatta vaunu Gav 29007: Ko 561/1100, 20.5.1950 'Eräiden Gav-vaunujen muuttaminen Gb-vaunuiksi': ... Gav-vaunun n:o 29007 uusi sarja ja n:o Gb n:o 55007 ... Kyseessä ei ole Tarton rauhassa v. 1920 Suomelle siirtynyt venäläinen tavaravaunu, vaan vaunu kuuluu vuonna 1946 alunperin Gb-vaunuiksi rakennettuihin vaunuihin, joihin ei riittänyt pyöräkertoja n:o 5, jonka tähden ne numeroitiin Gav-sarjaan, jonka kantavuus oli 15 000 kg. Kun pyöräkertoja vuonna 1950 oli taas saatavilla, vaunut numeroitiin oikeaan sarjaansa Gb ja niiden kantavuus merkittiin 16,5 tonniksi.
	15.10.2017 12:06	Kurt Ristniemi
		(lainaus) On erittäin helppo todentaa kirjallisista dokumenteista, että Ga-tyypin vaunu sijoitettiin alkujaan G-sarjaan ja litteroitiin G:ksi — monella eri tavalla mitoitettujen katettujen tavaravaunujen joukkoon. Lähdekin on helppo: "Kuvia liikkuvasta kalustosta vuodelta 1911". Sivulta kahdeksan löytyy luettelo kaikista sen aikaisista tavaravaunuista — kaikki katetut kaksiakseliset vaunut ovat yhtä lukuunottamatta sarjassa G.(/lainaus) 'Kuvia liikkuvasta kalustosta 31.12.1911' ei valitettavasti sovellu nimenomaan katetun yleisvaunun litteroinnin (G/Ga) tunnistamiseen ja litteroiden yleisyyden määrittämiseen. Siinä kun yleisvaunun litteravariantit on jätetty huomiotta, ainokaista huvihevosvaunua lukuunottamatta. Yhtään sen paremmin eivät asiaa valaise koneosaston vuosittaiset katsaukset, joissa listataan vaunujen lukumäärä litteroittain. Niissäkään kun ei erotella katetun yleisvaunun litteroita. - Mutta siinä missä vaunukuvasto väittää yleisvaunua G:ksi, siinä useimmat katsaukset väittävät sitä Ga:ksi: Kun siis vuoden 1911 vaunukuvastossa yleisvaunu on litteraltaan G, niin saman vuoden katsauksessa se onkin Ga: Katsauksen mukaan vuoden 1911 lopussa koneosasto kirjoissa oli 5 019 Ga-vaunua ja 1 Ga a -vaunu, mutta ei yhtään G-vaunua. Muita G-pääsarjan vaunuja luettelossa ovat Ge, Gf, Gg, Gi, Gk, Gl, Gs ja Gv. Vuoden 1896 litterauudistuksesta lähtien vuosisadan loppuun asti katsaus tunnistaa katetusta yleisvaunusta vain vaunutyypit G ja Gaa. 1900-luvun alusta taas vain tyypit Ga ja Gaa. Vuoden 1906 laajassa listauksessa littera on taas hetkellisesti G. Ensimmäisen kerran G/Ga-ryhmää raotetaan hiukan vuonna 1912, jolloin luettelossa on G ja Ga -vaunuja 5 242 kpl ja Ga a -vaunuja 1. Vuonna 1913 ryhmässä on G, Ga ja Gb -vaunuja 5 432 kpl ja Ga a -vaunuja 1. Sama jaottelu jatkuu vuoteen 1918 asti, joka on viimeinen vuosi jolta minulla on tietoja. On siis ilmeistä, että SVR ei katsonut tarpelliseksi erotella katetun yleisvaunun eri litteroita sen paremmin vuoden 1911 vaunukuvastossa, jossa ryhmä oli litteralla G, kuin vuosikatsauksissakaan, joissa ryhmä oli aluksi litteralla 'G', sitten 'Ga', ja viimein 'G ja Ga' sekä 'G, Ga ja Gb', jaottelematta sen kummemmin minkä verran eli alasarjojen vaunuja oli.
	14.10.2017 14:20	Kurt Ristniemi
		Ga-vaunujen kanssa ajautuu helposti umpisolmuun. Koko lailla yleisesti kaiketi puhutaan 'Ga-tyypistä', jolla tarkoitetaan katettua tavaravaunua, jossa runkorakenne on sisäpuolella ja ulkopuolella on pystysuuntainen laudoitus. Littera Ga on sitten asia erikseen. Se on ollut käytössä jo ainakin 1870-luvulla, jolloin se tarkoitti aluksi hevos- tai karjasisustuksella varustettua katettua vaunua ja sittemmin hevosvaunua. Vuonna 1896 G:n alatyypit Ga, Gab, Gabd ja Gad yhdistettiin alatyypiksi Ga numerosarjaan 4001-9600. Jonkin aikaa Ga-vaunu oli katetun tavaravaunun perusmalli aina vuoteen 1913, jolloin sen tilalle keisarikunnan (Venäjän) vaatimuksesta tuli Gb (myöh Gd). Asiasta kertoo VR-historiikki 1912-1937 II (s.478) seuraavasti: "Rautateiden ensimmäisen 50-vuotiskauden loppuun asti rakennettiin katettuja Ga-sarjan vaunuja, joiden kori on kokonaan puusta ja päällyslaudoitus pystyasennossa. Tämä monessa suhteessa mielenkiintoinen ja edullinen rakennustapa täytyi keskeyttää v. 1913, kun rautateiden oli ruvettava rakentamaan ns. yhdysliikennemallisia Gd-vaunuja" [aluksi Litt. Gb]. Sitä en osaa sanoa, milloin 'Ga-tyyppisiä' pystylaudoitettuja vaunuja alunperin alettiin rakentaa, ja miten niitä silloin litteroitiin. Vaunulistausten ongelmana on, että vaunut niissä esitetään listaushetken mukaisella litterallaan. Aivan luonnollista listauksen kannalta, mutta vaunun historian selvittelijälle turhauttavaa. Niinpä listauksen perusteella ei voi päätellä rakentamisajankohdan mukaista litteraa. Varsinkaan jos valmistumisen ja listauksen välillä on ehtinyt kulua runsaasti vuosia. Käytännön esimerkkinä tästä ovat Ha-vaunut, joiden alkuperäinen, rakentamisenaikainen littera ei suinkaan ollut Ha.
	14.10.2017 11:06	Kurt Ristniemi
		Ja tässä vielä linkit juttuun ja kuvaan: Karjalatar-lehden n:o 58, 27.05.1913 Aluttaren romutuksesta kertova juttu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1247650?page=3&term=Aluttaren&term=kohtalo Uusmaalainen-lehden n:o 13, 31.1.1912 Aluttaren kuva: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1334008?page=3
	14.10.2017 10:11	Kurt Ristniemi
		Vaihdoin kuvan ajankohta-arviota 1920-luvulta 1910-luvulle. Kuvan https://vaunut.org/kuva/122646 kuvateksti kertoo, että lantavaunut saivat oman Gpl-litteran vuoden 1921 lopulla. Litteran maalaaminen kaikkien vaunujen kylkeen on toki ottanut aikansa, mutta siltikin tämä kuva saattaa olla ajalta ennen 1920-lukua. Ehkäpä ajoitusta voi täsmentää jätekärryn tai joidenkin muiden detaljien avulla?
	14.10.2017 09:32	Kurt Ristniemi
		Lisätietoa: Vuonna 1927 46 kpl, vuonna 1932 43 kpl ja vuonna 1935 34 kpl. Esim. 1930-40 -luvun vaunukuvaston Gpl-vaunun kuva on tosiaan Gd-tyyppinen, mutta kuvastoon lie valittu vain uusimman tyypin kuva, kun kyse kuitenkin on vain 'kaatopaikka'-sarjasta. Kuvaston numerolistauksen alkupään vaunujen mitat ovat samat kuin Ga-vaunujen. Tovin verran yritin vertailla muitakin vaunuja, mutta esim. Gd-vaunun mittojen kanssa ei mikään näyttävät aivan kaikilta osin täsmäävän. Pitänee jatkaa tutkailua. Vaikka ei kai sillä juuri merkitystä ole, sillä tottahan VR-historiikin mainitsemien Ga-vaunujen lisäksi muidenkin sarjojen katettuja vaunuja siirrettiin tarvittaessa elinkaarensa loppupäässä lantavaunuiksi. Ennen mahdollista uudelleenrakentamista.
	14.10.2017 08:32	Kurt Ristniemi
		Kuva https://vaunut.org/kuva/106513 esittänee lantavaunukäytäntöä ajalta, jolloin Gpl-litteraa ei vielä ollut otettu käyttöön. Se esittää Ga-tyyppistä (pystylaudoitettu) vaunua, jonka littera on G. Olisiko siis mahdollista, että ennen Gpl-litteran käyttöönottoa lantavaunuiksi alennetut Ga-vaunut siirrettiin G-sarjaan, jotta ne edes jotenkuten erottautuisivat normaalikäytössä olevista Ga-vaunuista? - Tämä on toki vain arvailua, mutta arvailu saattaa joskus töhypoteesina johtaa uusiin löydöksiin. Ja niinkuin hypoteesien kanssa aina, sen tueksi tai kumoamiseksi tulee etsiä todisteita.
	12.10.2017 19:27	Kurt Ristniemi
		Rautatiemuseossa on hyvin samanlainen valokuva Siuron satamasta vuodelta 1900. Museon kuvan rajaus on alhaalta väljempi, niin että nämä vaunut näkyvät siinä kokonaan. Kuvan resoluutio on myös parempi, samoin kuin dynamiikka (sävylaajuus). Niinpä vaunujen yksityiskohdat näkyvät kokolailla selvästi. Katetussa vaunussa on perin vanhan G-vaunun tapaan ulkopuoliset pysty-, vaaka- ja diagonaalirunkopalkit (vrt. Musta kirja 1911, kuva 306). Sen littera on yksimerkkinen, mitä todennäköisimmin G. Valkea kolmio tarkoitti alunperin nimenomaan kalkinkuljetukseen siirrettyä vaunua. Littera Gt tuli näiden vaunujen käyttöön vasta vuonna 1901: RH kk 74/9804, 15.10.1901: "Kalkinkuljetukseen siirretyt katetut tavaravaunut (joissa valk. kolmio) varustetaan kirjaimilla ’Gt.’ (schabloni)" 1800-luvulla Gt-litteraiset kalkkivaunut olivat (ainakin) Ha-vaunuista muunnettuja katteellisia avovaunuja. Gt-vaunuja myös kutsuttiin ihan virallisesti nimikkeellä 'kalkkivaunu'. Ks. esim. Käsikirja Liikenneosaston Asema- ja Junapalvelijoille II, 1916, s. 96.
	11.10.2017 16:25	Kurt Ristniemi
		Neljä ja puoli vuotta sitten Jalosen Heikki arvaili eteläpäädyn tekstiä. Siinä lukee 'KONTTORI \| KONTOR'. Se käy ilmi alkuperäisestä isosta kuvasta https://hkm.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0023nh&index=0&size=master Samalla käy ilmi sekin, että alkuperäinen iso kuva on epätarkka. Saapuneen tavaran luovutus puolestaan oli siis siinä vasemmanpuoleisessa, pohjoisemmassa makasiinissa:' TAVARAN ULOSANTO \| UTGIFVNING AF GODS', kuten tuolla aiemmin olen näköjään jo todennutkin. En kuvan lisätessäni vielä älynnyt linkittää mukaan alkuperäistä isoa kuvaa, niinkuin nykyään teen. Isosta kuvasta kun voi kaivaa esiin detaljeja, jotka eivät vorgin kuvakoossa näy.
	08.10.2017 08:42	Kurt Ristniemi
		Kappas vain: Vorgin litterahaku ei näköjään osaa tehdä eroa isojen ja pienten kirjainten välillä. Kun tuota tunnisteiden Hl-litteraa klikkaa, saa kuvalistauksen jossa on niin Hl-romuvaunut kuin HL-halkohäkkivaunutkin.
	05.10.2017 18:47	Kurt Ristniemi
		Ja tässä linkki itse kuvaan: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N42931&page=1 Tuo kuvatekstin linkki kun listaa kymmenittäin junakuvia. Sama kuva Finnassa: https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002hwy Kaupunginmuseon mukaan kuvaaja ei ole Signe Brander, vaan tuntematon. Kuvan tiedot: Veturi Helsingin rautatieaseman ratapihalla. Kuvassa on A7-sarjan veturi n:o 231. Tämä on paras säilynyt valokuva kyseisestä mallista. Veturin on valmistanut Sveitsiläinen veturitehdas Schweizerische Lokomotiv- und Mascinenfabrik (po. Maschinenfabrik), Winterthur vuonna 1898. Veturi on viimeinen Valtionrautateille valmistunut A-sarjan veturi, joilla rautatieliikenne Suomessa aloitettiin 1862. Veturi oli sijoitettuna Helsingin varikolle 1898-1906 ja Pasilan uudelle varikolle 1907-1909. Veturi hylättiin tarpeettomana Viipurin varikolta 1932.
	03.10.2017 15:11	Kurt Ristniemi
		Kuva löytyy SA-kuvasta myös käyttämällä hakukriteerinä kuvan numeroa 59390.
	03.10.2017 11:22	Kurt Ristniemi
		Alkuperäinen kuva: https://www.flickr.com/photos/kuhmu/35932769050/in/album-72157684882580493/ Siitä näkyy detaljit hieman paremmin.
	30.09.2017 16:56	Kurt Ristniemi
		Niin kertoo esim. tämä juttu: http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2017/02/viipuri-aseman-karhupatsas.html
	30.09.2017 14:51	Kurt Ristniemi
		Kuvan päiväys on 9.5.1903. Kuvassa on Eero Erkko perheineen. Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=N102334&page=1 Eero Erkko oli Päivälehden (myöh. Helsingin Sanomat) perustajajäseniä ja lehden päätoimittaja ja omistaja. Hän oli nuorsuomalaisen puolueen perustajia ja pitkään sen puheenjohtajana. Päivälehti ja Helsingin Sanomat olivat puolestaan puolueen pää-äänenkannattajia. Erkko oli porvarissäädyn edustajana 1894 alkaen useilla valtiopäivillä ja kansanedustajana 1907–1919. Hän kuului nuorsuomalaisten sisällä K. J. Ståhlbergin johtamaan vasempaan eli ns. varpus-siipeen, joka kannatti sosiaalisia uudistuksia. Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov karkotti perustuslaillisiin kuuluneen Erkon maanpakoon ja hän vietti vuodet 1903–1905 Yhdysvalloissa ja Kuubassa. (Tiedot Wikipediasta) Kuvassa näkyy hyvin vaunun keskellä oleva kolmikielinen määränpääkilpi. Valitettavasti vaunun oikeassa päässä olevan kilven tekstistä ei saa selvää. Kilpi saatta olla 'tupakoimattomille'-kilpi. Vaunun määrittäminen I lk vaunuksi (B) lie arvaus. Ikkunajaon ja seinäpaneeleiden perusteella vaunu vaikuttaa pikemminkin olevan II lk vaunu (D) numerosarjaa 246-251, 263-272 tai 253-262, 273-297.
	29.09.2017 12:25	Kurt Ristniemi
		Tämän kuvan veturitalli (18) rakennettiin Helsingin uuden asematalon myötä. Edellinen talli oli pohjoisempana ja purettiin pois näiden uusien linjaraiteiden alta. En tiedä oliko sekään Helsingin ensimmäinen veturitalli. Se oli kuitenkin olemassa ainakin jo vuonna 1881.
	28.09.2017 19:27	Kurt Ristniemi
		Etualan raide vaihteineen ei käsittääkseni ole linjaraide, vaan konepajalle johtava raide. Siltä ainakin vaikuttaa vuoden 1906 kartan mukaan. Siten tuo näppärä apuaskelma lie tarkoitettu vaunusiivoojille ym. rautatiehenkilöstölle.
	27.09.2017 10:50	Kurt Ristniemi
		Alkuperäinen kuva: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=rautatieasema%201892&page=1
	22.09.2017 14:58	Kurt Ristniemi
		Vuonna 1907 ei vielä ollut työläisvaunuja (Litt T). Neli-ikkunainen vaunu on haastava: Vuoden 1911 vaunukuvastosta sitä ei löydy. Pitäisi varmaan olla käytettävissä vanhempi kuvasto.
	22.09.2017 10:16	Kurt Ristniemi
		Tässä rajauksessa lähimpänä oleva kokonaan näkyvä vaunu on ikkunajaosta päätellen II lk vaunu (Litt D). Vaunussa on kaksi osastoa ja niiden välissä käymälävälikkö. Kilvet vaunun päissä lienevät 'tupakoitsijoille' ja 'tupakoimattomille' -kilvet. Keskellä oleva kilpi on määränpääkilpi. Oikeanpuoleinen vaunu on vastaavan kilven mukaan menossa Poriin (näkyy rajaamattomassa kuvassa). Neli-ikkunaista vaunua en tunnista. Se lie vanha vaunu, sillä sen katolla on vanhat valaisinventtiilit (vai miksi niitä pitäisi kutsua), jotka näkyvät hyvin rajaamattomassa kuvassa. Ikkunajaosta - ja iästä - päätellen vaunu saattaa olla III lk vaunu (Litt E). Tosin ei ole aivan mahdotonta sekään, että se olisi alunperin ollut I lk vaunu (Litt B). Rajaamaton kuva: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km002fhe
	21.09.2017 08:38	Kurt Ristniemi
		En vieläkään löytänyt sitä kiertokirjettä joka luettelee Helsingin sisäiset liikennepaikat. Mutta 'Käsikirja Liikenneosaston asema- ja junapalvelijoille II, Määräyksiä tavaraliiikenteestä y.m.' vuodelta 1916 kertoo samasta asiasta. 'Asemat y.m. liikennepaikat' -luettelo listaa Helsinki-Pietari radalta seuraavat yleiselle liikenteelle avatut Helsingin (ja Pasilan) liikennepaikat: - Helsingin satama, s - Helsinki, a - Helsingin maitoasema, v, pidetään Helsingin aseman vaihteena - Eläintarha (Djurgården), l - Fredriksberg, a - Berghäll sivuutusraide, v - Vallilan ohikulkuraiteet, v - Sörnäs, a - Hagnäs sivuraide, v - Fredriksberg, l Lisäksi listassa on yksityisiä liikennepaikkoja. 'Erityisiä määräyksiä' -kohdassa ohjeistetaan Helsingin satamaradan käyttöä: Paikallisiin kuljetuksiin nähden jaetaan Helsingin satamarata ja Helsingin asema viiteen alueeseen (tässä ei valitettavasti selvästi mainita liikennepaikkoja): 1) Katajanokka 2) Eteläsatama 3) Merisatama 4) Hietalahti ja Ruoholahti 5) Helsingin asema Lisäksi oma liikennepaikkansa on ollut mm. Helsingin halkopiha 30.6.1916 saakka. Jossakin vaiheessa löydän vielä sen kiertokirjeenkin, jossa on lueteltu kaikki Helsingin sisäiset liikennepaikat. Tämän tiedon varassa kuvan liikennepaikka olisi Helsingin satama, jos Eteläsatamaa ei hyväksytä vorgin liikennepaikaksi. Liikennepaikkalistassa ei kuitenkaan ole Helsingin satamaa.
	20.09.2017 08:48	Kurt Ristniemi
		Pohdiskelen tuota ylläpidon lisäämää liikennepaikkatietoa: Helsinki Länsisatama. Minusta se on outo. Eteläsatama saattaa ehkä joskus olla ollut Länsisataman alainen, mutta sitä se ei ole nyt eikä arvatenkaan kuvanottohetkelläkään. Ja vaikka olisikin, se olisi silti itsekin liikennepaikka. En nyt onnistunut löytämään sitä rautatiehallituksen kiertokirjettä, jossa opastetaan osoittamaan oikein Helsingin eri liikennepaikoille osoitetut lähetykset ja jossa Helsingin liikennepaikat lueteltiin. Muistaakseni Helsingin aseman alaisia liikennepaikkoja olivat ainakin Länsisatama, Merisatama, Eteläsatama ja Katajanokka. Ja vaikka ne olivatkin Helsingin aseman alaisia, ne siitä huolimatta olivat itsekin liikennepaikkoja. Tuntuu hassulta, että vorgsista puuttuvat niin Eteläsatama, Merisatama kuin Katajanokkakin. Varsinkin kun listalla kuitenkin on sellainen väliaikainen ratatyömaan aikainen liikennepaikkakin kuin Etelä-Savio.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset