Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.03.2015 11:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturien sarjamerkinnät uudistettiin lokakuussa 1942. Niinpä tässä ollaan vielä reilusti vanhan merkinnän puolella. H9 674 kuuluu vetureihin, jotka Lokomo valmisti ilman tilausta ja jotka VR sitten osti vuonna 1922. Näin ainakin mikäli uskomme Suomen höyryveturit -sivustoa http://koti.mbnet.fi/kasii/hoyryveturit/hv2t.htm - ja miksi emme uskoisi? |
||||
|
12.03.2015 10:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/99558 paljastaa etei tuo "suurin peittovoima" tullut sen enempää sinkki- kuin lyijyvalkoisestakaan, vaan titaanivalkoisesta. Coloria.net http://www.coloria.net/varit/titaanivalkoinen.htm tietää kertoa, että titaanivalkonen on kirkkain valkoisista pigmenteistä. |
||||
|
12.03.2015 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkennetaan vielä: Mainosseinä on Kaivokatu 7:n itäseinä. Rakennuksen purkaminen alkoi syyskuun lopulla 1925. Joten siitä yksi takaraja kuvan ajankohdalle. Tosin vuonna 1925 seinän mainokset olivat erinäköiset: https://hkm.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22Helsinki%2C%20Asema-aukio.%20Kaivokatu%207%2C%209%2C%2011%22&type=Subject Edellyttäen toki, että linkatun kuvan ajoitus on oikein. |
||||
|
12.03.2015 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Mainosseinän rakennus oli Hillerin kortelissa (nro 99) osoitteessa Kaivokatu 7. Ks. http://personal.inet.fi/business/porssitieto/helki13.jpg Vanha asemarakennus ja rakennukset osoitteissa Kaivokatu 7 ja 9 on tuohon karttaan merkitty purettaviksi/puretuiksi. En tähän hätään muista mitä tuossa Kaivokatu 7:n rakennuksessa oli. Samaa mainosseinää - ja rakennuksen sijaintia - pohdittiin jo tähän samaan kuvasarjaan kuuluvan kuvan https://vaunut.org/kuva/51942 yhteydessä. |
||||
|
Kuvasarja: Vanhoja ratikoita |
12.03.2015 07:31 | Kurt Ristniemi | ||
| No nyt vissiiin selvisi, miksi ammoin lisäämistäni Tarmo Koiviston kuvista toinen oli hiljan yllättäen poistettu. Poistettu kuva palautettiin kuitenkin heti, kun olin hankkinut kuville Tarmo Koiviston kirjallisen käyttöluvan. |
||||
|
09.03.2015 12:19 | Kurt Ristniemi | ||
| Ja siinä tuli vastaus myös minun itse tykönäni suorittamaani ihmettelyyn, eli torpedotuulettimien puuttumiseen ensimmäisen vaunun katolta. Milloin puuvaunuihin alettiin asentaa konellinen ilmanvaihto ja millainen syteemi oli kyseessä? |
||||
|
05.03.2015 16:40 | Kurt Ristniemi | ||
| Tuossa edellä on ollut puhetta Gdt-vaunun puuttuvista valkokulmista. Valkokulmista noin yleisemmin puheen ollen: milloin ne oikein tulivat käyttöön? Ainakin vielä 1950-luvun alkupuolella näki Gt-'kalkkivaunuja' (ent. Ga), joissa oli seiniin maalatut valkeat kolmiot. Mutta milloin näiden valkokolmioiden tilalle tulivatkaan ne (tästä kuvasta puuttuvat) valkeat yläkulmat? |
||||
|
04.03.2015 16:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Pieni täydennys: Marskin junan Gf-vaunua pitää ymmärtää hakea autovaunuista, eikä tavaravaunuista, niinkuin minä Gf-litteran muistaneena tein. Ja löysin läpikulkutavaravaunun, niinkuin oletinkin. Kuinkahan paljon samoja litteroita lie / lie ollut eri vaunuryhmissä? |
||||
|
04.03.2015 15:27 | Kurt Ristniemi | ||
| Taitaa siis olla on-off -ilmalämpöpumppu, eikä invertterityyppiä. Jos siis lämpötilaa ei voi säätää ja jos ei käy jatkuvasti, vaan jaksoittain. Toivottavasti puhalluksen voi suunnata jonnekin muualle kuin kuljettajan niskaan tai korvaan. | ||||
|
04.03.2015 14:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Tunnisteissa esitetään kuvassa olevan Ga-vaunu. Kukapa tietää, ehkä taustalla häämöttävistä katetuista tavaravaunuista joku sellainen onkin. Mutta etualalla oikealla oleva vaunu on kuitenkin Gd. |
||||
|
04.03.2015 13:53 | Kurt Ristniemi | ||
| Katettu tavaravaunu - alunperin toki Ga - on määrätty kalkin kuljetukseen ja saanut sen seurauksena kylkiinsä valkoiset kolmiot. Ja kolmion myötä myös litteran Gt. Se ei siis ole Ga. | ||||
|
03.03.2015 12:00 | Kurt Ristniemi | ||
| Topi tuolla edellä (01.03.2013 18:51) kiisti, että "single-axle bogie" olisi teli lainkaan, mutta pääsi sitten oikeille urille. Katsotaanpa ensin sana sanalta, kuinka tuo "single-axle bogie" kääntyy suomeksi: "yksi-akselinen teli". Siis teli. Bogie: (in Britain) a truck that rotates about a central pivot under a locomotive or car. (Voi tosin kiertyä myös telin etu- tai takapuolella olevan tukipisteen ympäri: laahusteli / johtoteli) Radiaaliakseli on eri juttu, niinkuin Topikin havaitsi. Siinä ei ole telirunkoa, vaan akseli pääsee muutoin kääntymään radan mukaisesti. Esim. Adamin akseli on toteutettu siten, että akselipoksit pääsevät liikkumaan eteen- ja taaksepäin toisistaan riippumatta. Lyhyesti: jos akseli(t) on kiinnitetty erilliseen tukipisteen ympäri kiertyvään apurunkoon (teli), kyseessä on teli riippumatta siitä montako akselia setissä on. |
||||
|
02.03.2015 19:31 | Kurt Ristniemi | ||
| Ilkka lie litteran suhteen oikeassa. Jos vaunun numero alkaisi numeroilla '68...' vaunu yllättäen olisikin litteraltaan 'Kk'. Ainakin vuoden 1916 tietojen mukaan. | ||||
|
|
02.03.2015 15:33 | Kurt Ristniemi | ||
| SVR:n lankkuvaunu 1910-luvulta tuolla numerolla ja ilman matalia sivulaitoja taitaa olla llitteraltaan K. Jos olisi ne matalat sivulaidat, littera olisi H. |
||||
|
01.03.2015 12:01 | Kurt Ristniemi | ||
| No kas, juuri tuo keskustelussa julkaistu kuva oli Helsingin kaiussakin. Minulla muuten on tekeillä autonomian ajan littera- ja numerointihistoria. Tai oikeammin vaunustohistoria. Työ tosin tuntuu iäisyysprojektilta. Aineistoa kyllä on, mutta sen käsittely on massiivinen työ. |
||||
|
|
01.03.2015 06:42 | Kurt Ristniemi | ||
| Helsingin kaiku -niminen aviiisi tietää kertoa mitä, missä ja milloin. Nro 40 1908, 3.10.1908 kertoo: "Hämeenlinnan satamaradalla joku aika sitten tapahtuneessa yhteentörmäyksessä suistui kaksi vaunua järveen. Yksi vaunuista jäi kuvamme osoittamaan asentoon rannalle." Lehden kuva on otettu sen verran eri suunnasta, jotta vaunun littera näkyy selvästi. Se on Gd. Ts. 'katettu tavaravaunu kappaletavaraa ja irtonaista viljaa varten'. Aika ja paikka näkyy tähän jo löydettykin, joten korjattavaksi jää enää vaunun littera. Ja samallahan voi lisätä vaunun numeronkin: 5202. |
||||
|
26.02.2015 17:02 | Kurt Ristniemi | ||
| HDR herättää monissa ihmisissä negatiivisia reaktiota. Tietenkin silloin, kun tekniikkaa on käytetty taitamattomasti, jolloin kuvasta tulee vähintäänkin hyperrealistinen, pahimmillaan epärealistisen karkkimainen ja luonnoton. Hyvin käytettynähän HDR tasaa valotuksen erot niin että varjoihin saadaan sävyjä ja valoisat alueet eivät pala puhki. Mikään ei tietenkään estä käyttämästä HDR-tekniikkaa 'taiteellisiin' tarkoituksiin, esim. tällaisen maalausjälkeä muistuttavan hyperkorrektin jäljen synnyttämiseen. |
||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
24.02.2015 18:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos kenellä on kiinnostusta edistää asiaa, kannattanee aloittaa selvittämällä kuvien omistusoikeus ja siten oikeus periä käyttökorvauksia. Rautatiemuseo todella perii korvauksen hallussaan olevista kuvista. Rautatiemuseo ei kuulema luetteloi kuvia kuvaajan mukaan, joten Nyblinin kuvaamien kuvien löytäminen on hakuammuntaa. Rautatiemuseon digitoimat lasinegatiivit ovat selattavissa museon koneella. Käynnistä on sovittava etukäteen. |
||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
24.02.2015 12:01 | Kurt Ristniemi | ||
| No nythän on niin, että täytyy sanoa, että olen jo ottanut yhteyttä Rautatiemuseon Anne Tuomeen. Vaikkei minulla häneen sen toimivampia suhteita olekaan kuin esim. asiaa käynnistäneellä Jounilla. |
||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
24.02.2015 09:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Nyblinin veturi- ja vaunukuvat olisivatkin oikea aarre. Omat suhteeni Rautatiemuseoon rajoittuvat alueelle kirjasto/arkisto, jossa kuvat ainakin pari vuotta sitten olivat. Ymmärtääkseni vastuu kuvista on kuitenkin siirretty arkistolta pois. Rautatiemuseolla on käynnissä kuvien digitointi, jonka seurauksena kuvat tulevat vähitellen nähtäville Museoviraston Museot Onlineen http://www.suomenmuseotonline.fi/fi/selaa?museum=rautatie* Museot Onlinen hakusysteemi perustuu asiasanoihin ja asiasanahierarkiaan. Valitettavasti asiasanoja ei aina ole merkitty riittävästi, ja eri kuvissa asiasanat voivat olla hyvin erilaiset. Eikä esim. 'rautatiekalusto'-ryhmässä ole alaryhmää 'vaunut', vaikka asiasana 'vaunut' onkin käytössä. Siten haku voi ajoittain olla varsin työlästä ja turhauttavaa. Vapaa haku "Suomen Rautatiemuseo" AND "Daniel Nyblin" ei toistaiseksi tuota yhtään osumaa. |
||||
|
23.02.2015 22:04 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi lie pikemminkin A7. Nelikulmaisesta valmistajanlaatasta päätellen se olisi joko A6 tai A7, ja kolminumeroinen numero rajaa vaihtoehdot sitten A7:ään. A3:n valmistajanlaatta oli salmiakinmuotoinen. |
||||
|
23.02.2015 10:34 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuva on julkaistu Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2013:3 'Eläintarhan alueen ympäristöhistoriallinen selvitys' http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/aos_2013-2.pdf sivulla 36. Kuvateksti: "Eläintarhan pysäkki noin vuonna 1900. Pysäkki sijaitsi radan itäpuolella jotakuinkin Helsinginkadun ja Alppilan alikäytävien puolessa välissä. Silloinen laiturin paikka jää nykyisen rata-alueen alle. Valokuva Gustaf Sandberg. SLS" Julkaisu on paikallishistoriasta kiinnostuneelle mielenkiintoista luettavaa. Myös alueen radan historian osalta. |
||||
|
21.02.2015 18:01 | Kurt Ristniemi | ||
| Mielipiteistähän ei kannata ruveta kiistelemään, mutta faktoja tulee tarkastella faktoina: Viime vuosisadan alussa SVR siivosi litteroista pois erilaiset G-vaunut, ja nimesi ne yleisvaunuina Ga-vaunuiksi. Ja niitä oli todella monenlaisia. Tähän Ga- ryhmään kuuluivat myös em. ent. Hanko-Hyvinkää rautateiden avosillalliset umpitavaravaunut. Mitä tulee Gd-vaunuihin, niin ensimmäiset todellakin olivat uudelleenliteroituja SVR:n Gb-yhdysliikennevaunuja. Ja Gb-vaunut puolestaan olivat yksinomaan täysin umpinaisia vakiorakenteisia vaunuja. Yhtäkään avosillallista niissä ei ollut. Jos kuvan vaunu on samannäköinen kuin venäläinen Vg-vaunu, niin kenties se sitten on Vg-vaunu, mutta Gd-vaunu se ei ole. |
||||
|
21.02.2015 06:47 | Kurt Ristniemi | ||
| Samantyyppinen avosiltainen umpivaunu esiintyy esim. kuvassa vaunut.org/kuva/35011 Siinä vaunu on valitettavasti merkitty Gd-vaunuksi. | ||||
|
20.02.2015 18:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Tässä on käytetty vanhaa tuttua kuvaustapaa: aikavalotus + erillinen salama aikavalotuksen aikana. Aikavalotus piirtää valonheittimien juovat pitemmän ajan kuluessa, ja salama veturin hetkellisen hahmon 'normaalin' valokuvan tavoin. Tekniikka jo kuvattiin toisen kuvan yhteydessä. On mukava nähdä, että vorgissakin käytetään muitakin tekniikoita kuin sitä kaikkien tavanomaisinta. |
||||
|
20.02.2015 18:45 | Kurt Ristniemi | ||
| Samantyyppisen Siro-kerroslämmityskattilan - esite: digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343373 - hoito-ohjeet: digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343380 Kerroskattila on vesikeskuslämmitysjärjestelmän kattila, jonka patteriverkko on samassa kerroksessa kattilan kanssa. Niinkuin esim. junanvaunussa asianlaita onkin. Tietolähde: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7878.msg59329 |
||||
|
Kuvasarja: Simbergin veturit, 1906 |
20.02.2015 09:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Olen ymmärtänyt että messinkinumerot tulivat vetureihin vasta 1920-luvulla. Silloin nämä kuvat eivät - ainakaan kaikki - voi olla vuodelta 1906, niinkuin Kansallisarkisto esittää. Eikä niiden kuvaaja voi olla Hugo Simberg, sillä hän kuoli vuonna 1917. |
||||
|
19.02.2015 16:38 | Kurt Ristniemi | ||
| Töölönlahden rantaa kiertää vuonna 1901 käyttöönotettu Töölön sokeritehtaan raide. | ||||
|
|
19.02.2015 16:03 | Kurt Ristniemi | ||
| Saattaa tuo jarrusillallinen umpivaunu olla litteraltaan yllättävästi 'Ga'. VR-historiikki 1862-1912 s. 421 nimittäin kertoo Ga-vaunuista, että Hanko-Hyvinkää -rautateille hankittiin vuonna 1873 katettuja tavaravaunuja, joissa vaunun kori oli lyhyempi kuin alusta, joten vaunuun syntyi katettu päätysilta jarrumiehelle. Ajan tyyliin laudoitus oli runkopalkkien sisäpuolella, kuten kuvassa. |
||||
|
19.02.2015 10:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Kovasti on tosiaan Viipurin lääninvankilan näköinen. Ks. http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/fi/map | ||||
|
11.02.2015 06:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarkoittanet kuvaa https://vaunut.org/kuva/98880 ? | ||||
|
Kuvasarja: Helsinki 1908 Suomen valokuvataiteen museo |
05.02.2015 15:36 | Kurt Ristniemi | ||
| Kiitokset mielenkiintoisesta kuvasarjasta ja sen myötä linkistä alkuperäiseen Valokuvataiteen museon kuvasarjaan. I.K. Inhan kuvat ovat yllättävän teräviä ja selkeitä. Ilmeisen ammattitaitoinen kuvaaja. Itse olen hyvinkin kiinnostunut 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Helsingistä. Ja tietenkin liikennevälineistä. |
||||
|
05.02.2015 15:32 | Kurt Ristniemi | ||
| Kuvan oikeassa reunassa olevan matalan basaarin paikalla on nykyisin Stockmannin tavaratalo. Stockmann alkoi ostaa korttelin nro 95 (Gaselli) tontteja 1910-luvun alkupuolella, kun kaupungin liikekeskusta oli siirtymässä Senaatintorilta länteen kohti Henrikinkatuja (nyk. Mannerheimintie). | ||||
|
05.02.2015 15:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Näkymä Itäiseltä Henrikinkadulta (nyk. Mannerheimintie) Aleksanterinkadulle. Kuvan oikeassa reunassa juuri ja juuri näkyvän talon paikalla on nykyisin Stockmannin tavaratalo. Yksiraiteinen raitiovaunuverkko oli varustettu kuvassa näkyvin ohitusraitein ( http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/radat/kartat/yksrait1.gif ). Mitenköhän raitiovaununkuljettajat tiesivät lähteäkö seuraavalle pätkälle vai odottaako vastaan tulevaa vaunua? |
||||
|
05.02.2015 11:15 | Kurt Ristniemi | ||
| Ne originaalikokoiset kuvat saa toki tallennetuksi tuosta alkuperäisestäkin linkistä: Kuvasivun oikeassa alanurkassa on nuolipainike. Siitä kun valitsee originaalikoon ja sitten vain tallentaa. Tai avaa katseltavaksi jossakin grafiikkaohjelmassa. Mutta - kuten sanottu - siitä originaalikokoisestakaan ei näe litteroita. Mahtaisikohan siinä alkuperäisessä lasinegassa näkyä... |
||||
|
|
05.02.2015 09:59 | Kurt Ristniemi | ||
| Sitä Valokuvataiteen museon kuvaahan minä toki tihrustelinkin. Vaunun päädyssä on vaunun numero (ei kirjaimia). Ja kun edes noista suurista numeroista ei voi olla ihan varma, ei ole mikään ihme, ettei vaunun ovessa olevaa litteraa kykene lukemaan. |
||||
|
05.02.2015 09:39 | Kurt Ristniemi | ||
| Sokeritehtaalle johti kapearaiteinen raide ratapihalta vuodesta 1901 lähtien. Se muutettiin leveäraiteiseksi vuonna 1955. | ||||
|
05.02.2015 09:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Etuikkunoiden muodon ja kiillottoman höyrykuvun perusteella arvelisin veturin olevan pikemminkin A7. | ||||
|
|
05.02.2015 07:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaikka lasinegatiivikuva terävä onkin, niin ei kyllin terävä jotta näkisi vaunujen litterat. Noihin aikoihin G-sarjassa oli aikamoinen joukko alasarjoja, jotka tunnettuun tapaan merkittiin pienellä kirjaimella. Edes lähimmän umpivaunun pienestä kirjaimesta ei saa selvää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että se ei olisi se kaikkein todennäköisin, eli 'a'. Mielenkiintoisia yksityiskohtia: Kahden ensimmäisen umpivaunun liukuovet aukeavat eri suuntiin ja toisessa näyttäisi olevan oven päällä lippa. Ensimmäisen umpivaunun katolla on pienet torpeedoventtiilit, toisen ei. |
||||
|
|
04.02.2015 20:56 | Kurt Ristniemi | ||
| Veturi on todella sokeritehtaan Krauss–veturi. Joko n:o 1 (4689/1901, 0-6-0WT) ”Kalle” tai n:o 2 (5974/1908, 0-6-0WT) ”Pelle”. | ||||
|
04.02.2015 19:57 | Kurt Ristniemi | ||
| Haapaniemi-nimi tallentaa Helsingin historiaa: 1850-luvulla Sörnäisten rannan ja Itäisen Viertotien väliin muodostettiin viisi suurta tehdashuvila-aluetta. Ne olivat Hagnäs (Hakaniemi), Necken (Näkki) ja Pannukakku-saari sen edustalla, Aspnäs (Haapaniemi), Fågelvik (Lintulahti) ja Hörneberg (Kulmavuori). Helsingin karttaan vuodelta 1897 on rantatäyttöjen alle merkitty vanha rantaviiva. Ja sieltähän se Aspnäs (Haapaniemi) löytyy Hanaholmenin (Hanasaari) länsipuolelta. Jotta kyllä ihan oikeasta - joskin jo kauan sitten täyttöjen alle jääneestä - niemestä on kyse. http://www.histdoc.net/pic/helsinki1897.jpg |
||||
|
04.02.2015 15:41 | Kurt Ristniemi | ||
| Kyllä vaan: Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteys. Kiskot Tehtaankadulla. | ||||
|
03.02.2015 18:19 | Kurt Ristniemi | ||
| No niin, Visa, minäpäs tein kuin teinkin kirjoitusvirheen. Piti kirjoittamani 'Valkeakoskella'. | ||||
|
03.02.2015 18:17 | Kurt Ristniemi | ||
| No, minä olen Matin kanssa samaa mieltä: Jos asetetaan opasteita, ne on syytä asettaa niin, että ne ohjaavat oikein. Tässä tuo vitonen on sijoitettu väärin, kenties arkkitehdin tai sisustussuunnittelijan symmetriakaipuun vuoksi, mutta matkustajavirtojen kannalta harhaanjohtavasti. | ||||
|
|
03.02.2015 14:09 | Kurt Ristniemi | ||
| Kotus on sitä mieltä, että oikea muoto on 'Valkekoskella'. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=461 Tiedä sitten, miten paikalliset nykyään sanovat. |
||||
|
03.02.2015 11:29 | Kurt Ristniemi | ||
| Rauhanaseman tulipalon jälkeisen jälleenrakennuksen 'ihmerahoitus' tuli vakuutusyhtiö Kansalta, joka kuului samaan vasemmistoleiriin Rauhanliiton kanssa. Rahoitus ei kuitenkaan tullut esim. lahjoituksena vaan epäselvissä olosuhteissa vakuutuskorvauksena. Kävi nimittäin niin, että Kansassa ei tiedetty aseman olevan siellä vakuutettu. Mutta kuinka ollakaan, tulipalon jälkeen erään vakuutusasiamiehen salkusta löytyi vakuutushakemus, joka kuin ihmeen kaupalla oli päivätty päivämäärälle ennen tulipaloa. - Näin muistelen Kansassa puhutun, kun olin siellä noihin aikoihin töissä. |
||||
|
Kuvasarja: VR yritti vihertää jo vuonna 1990 |
03.02.2015 09:11 | Kurt Ristniemi | ||
| Tarmo Koivisto muistelee silloisen VR:n lähiliikenteen johtajan Kari Pekka Rosenholmin ehdottaneen, että Koivisto ennakoisi HEI, JUNA TULEE! -kirjassaan tuolloin suunnitteilla olleen väriuudistuksen. Siksi kirjan samit ovat kaikki vihreitä, vaikka reaalimaailmassa vihreät samit sitten jäivätkin tuohon yhteen ainoaan koekappaleeseen. HEI, JUNA TULEE! -kirja vanheni muutenkin aika nopeasti: tuli Pendolino, uusia veturi- ja paikallisjunamalleja, laiturialue katettiin, aseman alikulku avattiin, tornin yläosa maalattiin jne. Jossain vaiheessa kirjaa ajateltiinkin päivittää: VR pyysi Koivistolta kustannusarvion, mutta siihen arvioon se sitten jäi, vaikka Koivisto mielellään kirjan päivittäisikin. Kirjan sisarteosta HEI, KAIKKI TOIMII! Lasten Energiakirjaa (Lasten Keskus/Motiva) on sitävastoin Koiviston kertoman mukaan päivitetty ajoittain. Pari vuotta sitten läpikotaisin. |
||||
|
23.12.2014 18:44 | Kurt Ristniemi | ||
| HVAR 8 DAGin artikkeli Nydqvististä vuodelta 1902: http://runeberg.org/hvar8dag/3/2101.html | ||||
|
|
23.12.2014 15:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Piipun juuressa oleva kaulus on ruotsalainen Motala-mallinen turbiinisammutin / ledskenegnistsläckare / ohjaussiipikipinänsammutin (Motala patent spark arrester) kertoo http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22049 Motalan konepajan itsensä mukaan malli on 'Skorsten av Sveriges statsbanors modell', kertoo http://www.jvmv2.se/forum/index.php?id=22136 Ja oikeastaan kyse saattaa olla Nydqvist & Holmin keksinnöstä, kertoo taas http://www.tydal.nu/postvagnen/126298.htm Piippua näkyvät ruotsalaiset kutsuvan ledskeneskorsteniksi, mutta ulkonäkönsä vuoksi ilmeisesti myös papinkauluspiipuksi (prästenskrageskorsten)? |
||||
|
21.12.2014 14:49 | Kurt Ristniemi | ||
| Näinhän se toki on. Olinpas minä puusilmäinen. Mutta onneksi puusilmäisyys ei tällä kertaa aiheuta johtopäätöksiin muutoksia. Järjestelytavarajunan halkopiippuinen veturi on G 10 nro 347. |
||||
|
|
20.12.2014 16:16 | Kurt Ristniemi | ||
| Eri kuvien tietoja yhdistelemällä selviää seuraavaa: - Paikallisjunan veturi on tasoluistinen; tasoluistinen veturi on hiilipiippuinen. - Järjestelytavaraveturi on mäntäluistinen; mäntäluistinen veturi on halkopiippuinen, halkopiippuisen veturin numero on 347: G10 347. |
||||
